Kokoo­muksen Satonen: Halli­tuksen on nyt otettava vastuu suoma­lai­sesta työstä – kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen Satonen: Halli­tuksen on nyt otettava vastuu suoma­lai­sesta työstä

Kokoo­muksen Satonen: Halli­tuksen on nyt otettava vastuu suoma­lai­sesta työstä

Julkaistu: 01.09.2015 Uncategorized

Kansal­linen Kokoomus täyttää 100 vuotta vuonna 2018. Lähes­tyes­sämme juhla­vuotta on erinomainen paikka pohtia, mihin Kokoo­musta tarvitaan ja mikä on Kokoo­muksen rooli yhteis­kun­tamme kehityk­sessä.

Kansal­lisen Kokoo­mus­puo­lueen ensim­mäi­sessä vaali­ju­lis­tuk­sessa vuodelta 1919 kerrotaan: “Kansal­linen Kokoo­mus­puolue tahtoo yhdistää mahdol­li­simman laajat kansamme kerrokset yhteiseen työhön isänmaan hyväksi.”

Kokoomus ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan minkään yksit­täisen joukon edunvalvoja. Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa hyvin­vointi jakautuu oikeu­den­mu­kai­sesti kaikille ja jossa kaikilla haluk­kailla on mahdol­lista tehdä töitä ja menestyä.

Mahdol­li­suuksien tasa-arvo ja kannus­tavuus ovat puolu­eemme kantavia arvoja. Ahkeruus ja yritte­liäisyys kantavat koko yhteis­kuntaa eteenpäin. Menes­tyksen ja vapauden vastin­parina on vastuu itsestään, perheestään, lähim­mäi­sistään ja yhtei­söstään. Jotta voimme pitää huolta niistä, jotka eivät kykene pitämään huolta itsestään, tarvit­semme ponnis­tuksia niiltä, jotka ovat työky­kyisiä.

Kokoomus haluaa rakentaa yhteis­kuntaa arvojensa suvait­se­vai­suuden ja välit­tä­misen varaan. Sivis­tys­val­tiossa vähäosai­sista pidetään huolta. Onnis­tu­minen tässä vaatii, että talou­desta pidetään huolta.

Niin kuin Kokoo­muksen ensim­mäi­sessä ohjel­massa vuodelta 1919 todetaan: “On ryhdyttävä tarmok­kaaseen, pitkälle menevään uudis­tus­toi­mintaan talou­del­li­sesti vähävä­kisten aseman paran­ta­mi­seksi.“

Esimer­kiksi sosiaali- ja terveys­pal­velut ovat kalliita. 57 senttiä jokai­sesta veroeu­rosta menee sosiaa­li­turvaan ja terveys­pal­ve­luiden ylläpitoon. Ainoastaan vahvalla talou­della voimme taata laadukkaat palvelut.

Hyvät ystävät,

Kokoomus on Suomen kansain­vä­lisin puolue. Jo vuoden 1945 vaalioh­jel­massa ymmär­rettiin kansain­vä­lis­ty­misen edut: “Omien talou­del­listen voima­va­ro­jemme hyödyn­tä­misen ja kehit­tä­misen ohella on ryhdyttävä toimen­pi­teisiin ulkomaan­kaupan ja muunkin ulkomaiden kanssa tapah­tuvan talou­del­lisen vuoro­vai­ku­tuksen laajen­ta­mi­seksi ja tehos­ta­mi­seksi.”

Kokoomus on aina ollut sitä mieltä että kaukana pohjoi­sessa oleva pieni maa ei menesty yksin, vaan sen tarvitsee kääntää katseensa kohti mahdol­li­suuksia, jotka maailma sille tarjoaa. Hyvin­voin­timme on kasvanut sitä mukaa, kun olemme avautuneet maail­malle. Kansain­vä­liset inves­toinnit ja vienti­teol­li­suu­temme menestys ovat tehneet Suomesta yhden maailman rikkaim­mista maista. Meidän on jatkos­sakin tehtävä kaikkemme, jotta pärjäämme kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa.

Kokoo­muksen aatteessa kansain­vä­lisyys käy käsi kädessä isänmaal­li­suuden kanssa. Isänmaal­lisuus on omistau­tu­mista omaa maata kohtaan. Yhdel­läkään yksit­täi­sellä aatteella tai ryhmit­ty­mällä ei ole siihen yksinoi­keutta. Suomen lippu ja vaakuna ovat yhteistä kansal­li­so­mai­suut­tamme. Ne symbo­loivat ponnis­teluja, joita menneet sukupolvet ovat tehneet Suomen ja suoma­laisten menes­tyksen ja hyvin­voinnin eteen. Isänmaal­lisuus kuuluu yhtei­sesti kaikille niille, jotka haluavat Suomen parasta.

Tämän päivän isänmaal­lisuus on monimuo­toista. Se on Itsenäi­syys­päivänä juhlal­lista ja seremo­nial­lista, mutta arjessa se näkyy taval­li­sissa suoma­lai­sessa kodeissa, työpai­koilla, harras­tuk­sissa. Isänmaal­linen voi olla kotimaassa tai ulkomailla. Ulkosuo­ma­laiset ovat usein maamme tärkeimpiä käynti­kortteja maail­malla.

Suomen tulevai­suuden määrit­te­levät ne päätökset, jotka tehdään nyt. Kokoomus tulee jatkos­sakin perus­tamaan politiik­kansa vapauden, vastuun, demokratian, mahdol­li­suuksien tasa-arvon, sivis­tyksen, kannus­ta­vuuden, suvait­se­vai­suuden ja välit­tä­misen varaan. Nämä arvot ovat tänä päivänä ajankoh­tai­sempia kuin ehkä koskaan ennen.

Viime aikojen ikävimpiin uutisiin kuuluu yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­luiden kariu­tu­minen.

Kyseessä oli kunnian­hi­moinen yritys saada työmark­ki­naos­a­puolet yhdessä löytämään keinot yksik­kö­työ­kus­tan­nusten alenta­mi­seksi. Suoma­lainen työ on etenkin 2000-luvun aikana menet­tänyt ratkai­se­vasti kilpai­lu­ky­kyään suhteessa tärkeimpiin kilpai­li­ja­maihin. Tämä on yksi keskeinen syy sille, että Suomi ei ole päässyt muiden EU-maiden kanssa samaan talous­kasvun imuun.

Yhteis­kun­ta­so­pi­musta ajettiin siksi, että se olisi ollut tärkeä työnsä menet­tä­neille ja uutta työtä etsiville. Se olisi ollut tärkeä heille, jotka valmis­tuvat oppilai­tok­sista ja tarvit­sevat töitä. Niille pätkä­työ­läi­sille, jotka haluai­sivat tehdä enemmän työtä ja niille pieny­rit­tä­jille, joilla on töitä, mutta joiden tulot eivät lama-aikana tahdo riittää elämiseen. He kaikki olisivat kipeästi tarvinneet tätä sopimusta. Sopimus olisi ollut myös taval­lisen palkan­saajan edun mukaista. Sillä olisi saatu pienempi työttö­myys­riski ja vahvempi julkis­talous.

Jos kysyt­täisiin Suomen sadoil­ta­tu­han­silta työttö­miltä, moniko heistä olisi halukas piden­tämään työai­kaansa, aika moni taitaisi olla.

Kolmi­kan­taiseen sopimiseen perus­tu­valla mallilla on kyllä saatu Suomessa aikaan ratkaisuja. Sillä on ollut aikansa ja paikkansa sekä oikeu­tuk­sensa, joka perustuu tuloksiin. Tammikuun kihlaus on esimerkki siitä, että osapuolet voivat yhteisen edun vaatiessa lyödä kättä päälle ja tehdä mitä pitää.

Sosia­li­de­mo­kraat­tinen Ay-liike oli sotien jälkeisinä vuosi­kym­meninä tärkeä demokraat­tista yhteis­kuntaa puolustava voima kommu­nismia vastaan.

Olisi ollut erittäin toivot­tavaa, että järjestöt olisivat tälläkin kertaa päässeet yhtei­sym­mär­rykseen. Kun näin ei käynyt, halli­tuksen ja eduskunnan täytyy nyt tehdä se, mitä varten kansa on meidät valinnut: Tekemään päätöksiä.

Se ei ole sanelua vaan kansan­vallan toteut­ta­mista ja vastuun kanta­mista. Kansan keskuu­dessa jämäköiden toimien kannatus on vahvaa. Myös vastuun­kan­tajien pitää olla lujia. Yhteis­kun­ta­so­pi­musta vastaaviin vaiku­tuksiin on päästävä. Halli­tuksen on ilmoi­tuk­sensa mukai­sesti sovittava keinoista syyskuun loppuun mennessä.

Hyvät kuulijat,

Jotta saadaan lisää työtä suoma­lai­sille ja lisää suoma­laisia töihin, on tinki­mättä toteu­tettava halli­tus­oh­jel­massa sovitut työelä­mä­uu­dis­tukset.

Esimer­kiksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Saksassa on jo vuosia sitten tehty suuret ja vaikut­tavat uudis­tukset, joiden kanssa Suomessa ei ole ollut kykyä edetä. Kykyä pitää nyt löytyä, ja löytyy. Pitää edetä työmark­ki­na­jär­jes­telmän toimi­vuu­dessa ja työttö­myys­turvan kannus­ta­vuu­dessa. Pitää madaltaa kynnyksiä ihmisille päästä työn syrjään kiinni. Yritys­ve­ro­jär­jes­telmää pitää kehittää sellai­seksi, että inves­tointien virta kääntyy kohti Suomea.

Esimerk­keinä työlli­syyttä lisää­vistä uudis­tuk­sista ovat paikal­lisen sopimisen vahvis­ta­minen, työvoi­ma­hal­linnon uudis­ta­minen ja kannus­tin­louk­kujen purka­minen. Valmistelu etenee jo hyvää vauhtia määrä­ai­kaisten työsuh­teiden helpot­ta­mi­sessa, koeajan piden­tä­mi­sessä ja takai­sin­ot­to­vel­voitteen jousta­voit­ta­mi­sessa. Kannus­tin­louk­kujen purka­mista valmis­televa työryhmä aloittaa vielä tänä vuonna.

Paikal­lisen sopimisen vahvis­ta­miseen tähtääviä ehdotuksia valmis­televa selvi­tysmies tekee työtään, ja odotamme häneltä merkit­täviä avauksia, jotka tukevat halli­tuksen työlli­syys­ta­voit­teita. Samassa yhtey­dessä on muistettava muutos­turvan kehit­tä­minen.

Me uskomme että suoma­laiset osaavat yrityk­sissä kyllä sopia asioista keskenään niin, että tarjouk­sista voidaan kilpailla ja yritys pitää kannat­tavana. Näin tehdään kilpai­li­ja­mais­samme, eikä henki­löstö siellä ole tyyty­mä­töntä. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keellä on niissä vahva rooli henki­löstön tukijana ja neuvojana.

SDP:n puheen­johtaja Antti Rinteen mukaan ”SDP ei sano työelämän kehit­tä­mi­selle ei”. Siinä missä SDP on puolue, joka ei sano ei, Kokoomus on puolue, joka kyllä sanoo kyllä.

Näitä uudis­tuksia ei tehdä siksi, että halut­taisiin heikentää tämän tai tuon ryhmän saavu­tettuja etuja tai koska niiden tekeminen olisi kivaa. Nämä uudis­tukset tehdään siksi, että saataisiin enemmän työtä suoma­lai­sille ja enemmän suoma­laisia töihin. Tästä on kysymys.

Työn linjaa toteut­tamaan ovat terve­tul­leita kaikki. Kokoomus on ennak­ko­luu­lot­to­masti valmis kuulemaan ja tukemaan kaikkia konkreet­tisia ehdotuksia, jotka vievät kohti oikeaa tavoi­tetta eli suoma­laisen työn kilpai­lu­kyvyn palaut­ta­mista.

Sen lisäksi, että saadaan nykyiset järjes­telmät ja rakenteet viritettyä työlinjan vaatimaan asentoon, pitää hakea mahdol­li­suuksia myös kokonaan uudelle kasvulle ja tulevai­suuden alojen menes­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sille. Pelkästään vanhoihin vahvuuksiin luotta­malla emme saa tämän maan ja kaikkien sen osien vahvuuksia täyteen käyttöön.

Haluan tässä yhtey­dessä nostaa esille halli­tuksen tavoit­teita kierto­ta­louden, clean­techin ja uusiu­tuvan energian edistä­mi­seksi. Syksyhän on myös ilmasto- ja energia­po­liit­tisten linja­ve­tojen aikaa niin Suomessa, Euroo­passa kuin globaa­lis­tikin.

Suomessa halli­tuksen yksi pääta­voite on nostaa päästöt­tömän, uusiu­tuvan energian osuus 2020-luvulla puoleen koko energian­tuo­tan­nosta samalla, kun tuontiöljyn käyttö puoli­tetaan ja kivihiilen käytöstä luovutaan kokonaan. Energia- ja ilmas­to­stra­tegian päivit­tä­minen on aloitettu nopeu­te­tulla aikatau­lulla.

Mikäli halli­tuksen asettama tavoite tehdä Suomesta bio- ja kierto­ta­louden sekä clean­techin edellä­kävijä toteutuu, seurauksena on kestävää kasvua ja työtä. Maail­malla on kasvavaa kysyntää juuri sellai­sille cleantech-ratkai­suille, joissa suoma­lai­silla yrityk­sillä on osaamista. Myös kierto­ta­lou­dessa on paljon kasvu­po­ten­ti­aalia. Sen avulla voidaan myös säästää vilje­li­jöiden raaka-ainekus­tan­nuk­sissa, sekä vähentää Itämeren rehevöi­ty­mistä.

Meillä on nyt kaikki mahdol­li­suudet tehdä Suomesta 2020-luvulla yksi puhtaiden tekno­lo­gioiden ja ratkai­sujen edellä­kävijä maail­massa. Menes­ty­minen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Se vaatii toimivat kotimark­kinat, kannus­tavan toimin­taym­pä­ristön ja järkevän sääntelyn.

Hyvät kuulijat,

Seuraa­vaksi muutama sana valtio­va­rain­mi­nisteri Stubbin budjet­tie­si­tyk­sestä. Siinä toimeen­pannaan halli­tus­oh­jelman linjauksia. Vaali­kauden aikana suoraa budjet­ti­ta­sa­pai­not­ta­mista on sovittu tehtävän neljän miljardin edestä. Tätä tavoi­tetta kohti edetään.

Etenkin vasem­misto-oppositio on arvos­tellut säästä­väistä talous­linjaa ja vaatinut sen sijaan elvytystä, milloin mitenkin määri­teltynä. Tähän totean: Ei pidä uskotella, että nykyi­sestä tilan­teesta päästäisiin ylös vain elvyt­tä­mällä!

Finans­si­krii­sistä lähtien alijää­mäel­vy­tystä on tehty valtion­ta­louden kautta lähes viidel­lä­kym­me­nellä miljar­dilla. Minä kysyn: Paljonko enemmän velkaa olisi pitänyt ottaa, että velkael­vy­tyk­sellä tämä maa olisi nostettu nousuun?

Jokainen tietää, että velkael­vytys ei ratkaise mitään todel­lisia ongelmia. Nyt tarvitaan työlli­syyttä lisääviä uudis­tuksia. Kaikkein tärkein sellainen olisi ollut yhteis­kun­ta­so­pimus.

Budje­tissa on vaikeita leikkauksia esimer­kiksi kehity­sa­vusta. Kehity­savun sisällä on kuitenkin tehty perus­teltuja valintoja ja keski­tetty voima­varoja kaikkein vaikut­ta­vimpiin kohteisiin, kuten naisten ja tyttöjen aseman vahvis­ta­miseen, demokratian tukemiseen sekä ruoka- ja vesihuoltoon. Myös yksityis­sek­to­reiden kehitystä tuetaan, koska se on tehokas tapa lisätä työpaikkoja ja hyvin­vointia.

Stubbin ensim­mäinen budjet­tie­sitys toteuttaa vahvasti työlinjaa. Työtu­lo­vä­hen­nyksen kautta tehtävä tulove­ron­ke­vennys ja ansio­ta­soin­deksin mukaiset tarkis­tukset lisäävät suoma­laisten ostovoimaa noin 600 miljoo­nalla. Kulut­tajat ja kotimark­ki­nay­ri­tykset kiittävät.

Lopuksi käyn lyhyesti läpi muutamia juuri nyt hyvin ajankoh­taisia aiheita.

Kesän aikana Suomeen tulleiden turva­pai­kan­ha­ki­joiden määrä on ylittänyt kaikki ennätykset. Välimeren yli tulee ihmisiä tahdilla, jota ei ole ennen nähty. Suomeen asti tulevien lähtö­maista koros­tuvat erityi­sesti Irak, Somalia, Afganistan ja Albania.

Tuleva syksy on ensim­mäinen ja viimeinen mahdol­lisuus varmistaa, että turva­paik­ka­po­li­tiik­kamme perus­a­se­tukset ovat kohdallaan. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin tilanteen hallit­se­mi­seksi. Turva­paik­ka­pro­ses­seihin on lisätty henki­löstöä käsit­te­ly­ai­kojen pitämi­seksi kohtuul­lisina.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän puolesta haluan painottaa erityi­sesti seuraavien ehtojen täytty­mistä:

  • Turva­paik­ka­ha­ke­musten käsittely tapahtuu asial­li­sesti ja viivy­tyk­settä. Tätä vaatii sekä hakijoiden oikeus­turva että kustan­nus­nä­kö­kulma.
  • He, joilla on perusteet turva­paikan saami­selle, pääsevät nopeasti kotou­tus­toimien piiriin.
  • Heidät, joiden kohdalla edelly­tykset eivät täyty, käänny­tetään viivy­tyk­settä ja tehok­kaasti.

EU-tasolla pyritään tehos­tamaan palau­tuksia sellaisiin turva­pai­kan­ha­ki­joiden lähtö­maihin, joiden kanssa on ollut vaikeuksia palau­tusten toimeen­pa­nossa. Tällaisia uudis­tuksia Kokoomus tukee, koska se on yksi keino varmistaa voima­va­rojen riittävyys niiden autta­miseen, joilla hätä on todel­linen ja avun tarve suurin.

Suomen linjan pitää olla samaan aikaan humaani ja käytän­nön­lä­heinen. Näin on tähän asti ollut, ja luotamme siihen, että tehokkaan hakemus­kä­sit­telyn vaatimat voima­varat pystytään budjet­ti­rii­hessä löytämään. Voimme olla ylpeitä siitä tasapai­noi­sesta ja varmaot­tei­sesta linjasta, jolla sisämi­nisteri Orpo on hoitanut tätä asiaa.

Hyvä kokousväki,

Yksi halli­tus­oh­jelman keskei­sim­mistä läpileik­kaa­vista teemoista on sääntelyn keven­tä­minen ja turhien normien purka­minen. Se näyttääkin lähteneen lupaa­vasti liikkeelle.

Juuri lausun­to­kier­rok­selle lähtenyt esitys­luonnos liike­ai­kalain kumoa­mi­seksi on ensim­mäinen iso avaus tällä saralla. Se on samalla osoitus kaikille halli­tuksen määrä­tie­toi­sesta toimeen­pa­no­ky­vystä. Ministeri Lindströ­mille kuuluu reilu tunnustus rivakasta tarttu­mi­sesta halli­tus­oh­jel­massa sovit­tuihin uudis­tuksiin. Tästä ottakoot muutkin mallia.

Tutki­musten mukaan reilu enemmistö suoma­lai­sista kannattaa kauppojen vapaata aukioloa. Ihmiset itse päättäkööt, milloin haluavat käydä kaupassa. Siihen ei pidä polii­tik­kojen sekaantua.

Sääntelyn keven­tä­minen on monin tavoin hyödyl­listä. Se helpottaa inves­tointeja ja edistää uusien työpaik­kojen synty­mistä. Erityi­sesti raken­ta­misen helpot­ta­minen onkin ollut halli­tuksen valmis­te­lussa jo hyvässä vauhdissa.

Ministeri Berne­rillä on kokonais­vastuu normien purka­misen edisty­mi­sestä. Tälle on myös halli­tus­oh­jel­massa tukeva selkänoja. Kokoo­muksen ryhmä tukee kunnian­hi­moista ja rohkeaa linjaa normien purka­mi­sessa ja vaatii isoja onnis­tu­misia.

Hyvät kuulijat,

Suomella on suuri haaste saada koulu­tuk­semme pysymään maailman muutoksen mukana. Muutama viikko sitten koulu­tiensä aloit­taneet lapset tarvit­sevat valmiuksia oppimisen ja tiedon hyödyn­tä­miseen seuraa­vaksi 50 vuodeksi. Oman osaamisen kehit­tä­minen läpi työuran on entistä tärkeämpää niin autoa­sen­ta­jalle, sairaan­hoi­ta­jalle kuin opetta­jal­lekin. Tätä elini­käistä oppimista tarvitaan lisää.

Useisiin Euroopan maihin verrattuna opetta­jamme ovat korkeasti koulu­tettuja ja työhönsä motivoi­tu­neita, ja heidän pedago­ginen vapau­tensa on laajaa. Alueel­liset erot oppimis­tu­lok­sissa ovat hyvin pienet. Perusta on kunnossa.

Perus­o­pe­tuk­sessa viedään nyt vahvasti eteenpäin digita­li­saa­tiota. Opetuksen sääntelyä vähen­netään, jotta opettajat voivat keskittyä entistä paremmin opetta­miseen ja uuden luomiseen. Opetta­jille tarjotaan mahdol­lisuus oman osaamisen kehit­tä­miseen, jotta muutos kulkee luokka­huo­neisiin saakka. Uusia oppimi­sym­pä­ristöjä otetaan käyttöön.

Opetus­mi­nis­te­rimme johdolla ammatil­liseen koulu­tukseen tehdään iso reformi, jolla koulu­tusta ja rahoi­tusta uudis­tetaan. Työpai­kalla tapah­tuvaa oppimista lisätään, sillä kaikille koulun­pen­killä istuminen ei sovi. Mallia voi ottaa vaikka Saksan hyvin toimi­vasta järjes­tel­mästä.

Osaaminen on pienen kansa­kunnan menes­tyksen elinehto, ja sitä on jatku­vasti kehitettävä.

Hyvät kuulijat,

Näillä tervei­sillä suuntaamme kohti syksyä, käärimme hihat ja ryhdymme töihin. Suoma­laiset ansait­sevat aikaan­saavan halli­tuksen ja vastuunsa tuntevan eduskunnan. Kaikilla tahoilla on omat etunsa pelissä. Mutta nyt jos koskaan pitää asettaa kansan ja isänmaan etu edelle. Turhalle pikku­po­li­ti­koin­nille ja irtopis­teiden keruulle ei vakavina aikoina ole sijaa.

Suomen on itse laitettava asiansa kuntoon, jotta pääsemme taas liikkeelle ja hakemaan leipäämme maail­malta. Sen lupaan, että tämä joukkue on siihen tehtävään valmis. Kiitos paljon.

 

Eduskun­ta­ryhmän puheen­joh­tajan Arto Satosen puhe 1.9.2015 Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän kesäko­kouk­sessa Forssassa.


Kokoomus.fi