Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen Sato­nen: Halli­tuk­sen on nyt otet­tava vastuu suoma­lai­sesta työstä

Kokoo­muk­sen Sato­nen: Halli­tuk­sen on nyt otet­tava vastuu suoma­lai­sesta työstä

Julkaistu:

Kansal­li­nen Kokoo­mus täyt­tää 100 vuotta vuonna 2018. Lähes­tyes­sämme juhla­vuotta on erin­omai­nen paikka pohtia, mihin Kokoo­musta tarvi­taan ja mikä on Kokoo­muk­sen rooli yhteis­kun­tamme kehi­tyk­sessä.

Kansal­li­sen Kokoo­mus­puo­lu­een ensim­mäi­sessä vaali­ju­lis­tuk­sessa vuodelta 1919 kerro­taan: “Kansal­li­nen Kokoo­mus­puo­lue tahtoo yhdis­tää mahdol­li­sim­man laajat kansamme kerrok­set yhtei­seen työhön isän­maan hyväksi.”

Kokoo­mus ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan­kaan minkään yksit­täi­sen joukon edun­val­voja. Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa hyvin­vointi jakau­tuu oikeu­den­mu­kai­sesti kaikille ja jossa kaikilla haluk­kailla on mahdol­lista tehdä töitä ja menes­tyä.

Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo ja kannus­ta­vuus ovat puolu­eemme kanta­via arvoja. Ahke­ruus ja yrit­te­liäi­syys kanta­vat koko yhteis­kun­taa eteen­päin. Menes­tyk­sen ja vapau­den vastin­pa­rina on vastuu itses­tään, perhees­tään, lähim­mäi­sis­tään ja yhtei­sös­tään. Jotta voimme pitää huolta niistä, jotka eivät kykene pitä­mään huolta itses­tään, tarvit­semme ponnis­tuk­sia niiltä, jotka ovat työky­kyi­siä.

Kokoo­mus haluaa raken­taa yhteis­kun­taa arvo­jensa suvait­se­vai­suu­den ja välit­tä­mi­sen varaan. Sivis­tys­val­tiossa vähä­osai­sista pide­tään huolta. Onnis­tu­mi­nen tässä vaatii, että talou­desta pide­tään huolta.

Niin kuin Kokoo­muk­sen ensim­mäi­sessä ohjel­massa vuodelta 1919 tode­taan: “On ryhdyt­tävä tarmok­kaa­seen, pitkälle mene­vään uudis­tus­toi­min­taan talou­del­li­sesti vähä­vä­kis­ten aseman paran­ta­mi­seksi.“

Esimer­kiksi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ovat kalliita. 57 sent­tiä jokai­sesta veroeu­rosta menee sosi­aa­li­tur­vaan ja terveys­pal­ve­lui­den yllä­pi­toon. Ainoas­taan vahvalla talou­della voimme taata laaduk­kaat palve­lut.

Hyvät ystä­vät,

Kokoo­mus on Suomen kansain­vä­li­sin puolue. Jo vuoden 1945 vaalioh­jel­massa ymmär­ret­tiin kansain­vä­lis­ty­mi­sen edut: “Omien talou­del­lis­ten voima­va­ro­jemme hyödyn­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen ohella on ryhdyt­tävä toimen­pi­tei­siin ulko­maan­kau­pan ja muun­kin ulko­mai­den kanssa tapah­tu­van talou­del­li­sen vuoro­vai­ku­tuk­sen laajen­ta­mi­seksi ja tehos­ta­mi­seksi.”

Kokoo­mus on aina ollut sitä mieltä että kaukana pohjoi­sessa oleva pieni maa ei menesty yksin, vaan sen tarvit­see kään­tää katseensa kohti mahdol­li­suuk­sia, jotka maailma sille tarjoaa. Hyvin­voin­timme on kasva­nut sitä mukaa, kun olemme avau­tu­neet maail­malle. Kansain­vä­li­set inves­toin­nit ja vien­ti­teol­li­suu­temme menes­tys ovat tehneet Suomesta yhden maail­man rikkaim­mista maista. Meidän on jatkos­sa­kin tehtävä kaik­kemme, jotta pärjäämme kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa.

Kokoo­muk­sen aatteessa kansain­vä­li­syys käy käsi kädessä isän­maal­li­suu­den kanssa. Isän­maal­li­suus on omis­tau­tu­mista omaa maata kohtaan. Yhdel­lä­kään yksit­täi­sellä aatteella tai ryhmit­ty­mällä ei ole siihen yksi­noi­keutta. Suomen lippu ja vaakuna ovat yhteistä kansal­li­so­mai­suut­tamme. Ne symbo­loi­vat ponnis­te­luja, joita menneet suku­pol­vet ovat tehneet Suomen ja suoma­lais­ten menes­tyk­sen ja hyvin­voin­nin eteen. Isän­maal­li­suus kuuluu yhtei­sesti kaikille niille, jotka halua­vat Suomen parasta.

Tämän päivän isän­maal­li­suus on moni­muo­toista. Se on Itse­näi­syys­päi­vänä juhlal­lista ja sere­mo­nial­lista, mutta arjessa se näkyy taval­li­sissa suoma­lai­sessa kodeissa, työpai­koilla, harras­tuk­sissa. Isän­maal­li­nen voi olla koti­maassa tai ulko­mailla. Ulko­suo­ma­lai­set ovat usein maamme tärkeim­piä käyn­ti­kort­teja maail­malla.

Suomen tule­vai­suu­den määrit­te­le­vät ne päätök­set, jotka tehdään nyt. Kokoo­mus tulee jatkos­sa­kin perus­ta­maan poli­tiik­kansa vapau­den, vastuun, demo­kra­tian, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon, sivis­tyk­sen, kannus­ta­vuu­den, suvait­se­vai­suu­den ja välit­tä­mi­sen varaan. Nämä arvot ovat tänä päivänä ajan­koh­tai­sem­pia kuin ehkä koskaan ennen.

Viime aiko­jen ikävim­piin uuti­siin kuuluu yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­den kariu­tu­mi­nen.

Kyseessä oli kunnian­hi­moi­nen yritys saada työmark­ki­naos­a­puo­let yhdessä löytä­mään keinot yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seksi. Suoma­lai­nen työ on eten­kin 2000-luvun aikana menet­tä­nyt ratkai­se­vasti kilpai­lu­ky­ky­ään suhteessa tärkeim­piin kilpai­li­ja­mai­hin. Tämä on yksi keskei­nen syy sille, että Suomi ei ole pääs­syt muiden EU-maiden kanssa samaan talous­kas­vun imuun.

Yhteis­kun­ta­so­pi­musta ajet­tiin siksi, että se olisi ollut tärkeä työnsä menet­tä­neille ja uutta työtä etsi­ville. Se olisi ollut tärkeä heille, jotka valmis­tu­vat oppi­lai­tok­sista ja tarvit­se­vat töitä. Niille pätkä­työ­läi­sille, jotka haluai­si­vat tehdä enem­män työtä ja niille pieny­rit­tä­jille, joilla on töitä, mutta joiden tulot eivät lama-aikana tahdo riit­tää elämi­seen. He kaikki olisi­vat kipeästi tarvin­neet tätä sopi­musta. Sopi­mus olisi ollut myös taval­li­sen palkan­saa­jan edun mukaista. Sillä olisi saatu pienempi työt­tö­myys­riski ja vahvempi julkis­ta­lous.

Jos kysyt­täi­siin Suomen sadoil­ta­tu­han­silta työt­tö­miltä, moniko heistä olisi halu­kas piden­tä­mään työai­kaansa, aika moni taitaisi olla.

Kolmi­kan­tai­seen sopi­mi­seen perus­tu­valla mallilla on kyllä saatu Suomessa aikaan ratkai­suja. Sillä on ollut aikansa ja paik­kansa sekä oikeu­tuk­sensa, joka perus­tuu tulok­siin. Tammi­kuun kihlaus on esimerkki siitä, että osapuo­let voivat yhtei­sen edun vaatiessa lyödä kättä päälle ja tehdä mitä pitää.

Sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen Ay-liike oli sotien jälkei­sinä vuosi­kym­me­ninä tärkeä demo­kraat­tista yhteis­kun­taa puolus­tava voima kommu­nis­mia vastaan.

Olisi ollut erit­täin toivot­ta­vaa, että järjes­töt olisi­vat tällä­kin kertaa pääs­seet yhtei­sym­mär­ryk­seen. Kun näin ei käynyt, halli­tuk­sen ja edus­kun­nan täytyy nyt tehdä se, mitä varten kansa on meidät valin­nut: Teke­mään päätök­siä.

Se ei ole sane­lua vaan kansan­val­lan toteut­ta­mista ja vastuun kanta­mista. Kansan keskuu­dessa jämä­köi­den toimien kanna­tus on vahvaa. Myös vastuun­kan­ta­jien pitää olla lujia. Yhteis­kun­ta­so­pi­musta vastaa­viin vaiku­tuk­siin on pääs­tävä. Halli­tuk­sen on ilmoi­tuk­sensa mukai­sesti sovit­tava keinoista syys­kuun loppuun mennessä.

Hyvät kuuli­jat,

Jotta saadaan lisää työtä suoma­lai­sille ja lisää suoma­lai­sia töihin, on tinki­mättä toteu­tet­tava halli­tus­oh­jel­massa sovi­tut työelä­mä­uu­dis­tuk­set.

Esimer­kiksi Ruot­sissa, Tans­kassa, Virossa ja Saksassa on jo vuosia sitten tehty suuret ja vaikut­ta­vat uudis­tuk­set, joiden kanssa Suomessa ei ole ollut kykyä edetä. Kykyä pitää nyt löytyä, ja löytyy. Pitää edetä työmark­ki­na­jär­jes­tel­män toimi­vuu­dessa ja työt­tö­myys­tur­van kannus­ta­vuu­dessa. Pitää madal­taa kynnyk­siä ihmi­sille päästä työn syrjään kiinni. Yritys­ve­ro­jär­jes­tel­mää pitää kehit­tää sellai­seksi, että inves­toin­tien virta kään­tyy kohti Suomea.

Esimerk­keinä työl­li­syyttä lisää­vistä uudis­tuk­sista ovat paikal­li­sen sopi­mi­sen vahvis­ta­mi­nen, työvoi­ma­hal­lin­non uudis­ta­mi­nen ja kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen. Valmis­telu etenee jo hyvää vauh­tia määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den helpot­ta­mi­sessa, koea­jan piden­tä­mi­sessä ja takai­sin­ot­to­vel­voit­teen jous­ta­voit­ta­mi­sessa. Kannus­tin­louk­ku­jen purka­mista valmis­te­leva työryhmä aloit­taa vielä tänä vuonna.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen vahvis­ta­mi­seen tähtää­viä ehdo­tuk­sia valmis­te­leva selvi­tys­mies tekee työtään, ja odotamme häneltä merkit­tä­viä avauk­sia, jotka tuke­vat halli­tuk­sen työl­li­syys­ta­voit­teita. Samassa yhtey­dessä on muis­tet­tava muutos­tur­van kehit­tä­mi­nen.

Me uskomme että suoma­lai­set osaa­vat yrityk­sissä kyllä sopia asioista keske­nään niin, että tarjouk­sista voidaan kilpailla ja yritys pitää kannat­ta­vana. Näin tehdään kilpai­li­ja­mais­samme, eikä henki­löstö siellä ole tyyty­mä­töntä. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keellä on niissä vahva rooli henki­lös­tön tuki­jana ja neuvo­jana.

SDP:n puheen­joh­taja Antti Rinteen mukaan ”SDP ei sano työelä­män kehit­tä­mi­selle ei”. Siinä missä SDP on puolue, joka ei sano ei, Kokoo­mus on puolue, joka kyllä sanoo kyllä.

Näitä uudis­tuk­sia ei tehdä siksi, että halut­tai­siin heiken­tää tämän tai tuon ryhmän saavu­tet­tuja etuja tai koska niiden teke­mi­nen olisi kivaa. Nämä uudis­tuk­set tehdään siksi, että saatai­siin enem­män työtä suoma­lai­sille ja enem­män suoma­lai­sia töihin. Tästä on kysy­mys.

Työn linjaa toteut­ta­maan ovat terve­tul­leita kaikki. Kokoo­mus on ennak­ko­luu­lot­to­masti valmis kuule­maan ja tuke­maan kaik­kia konkreet­ti­sia ehdo­tuk­sia, jotka vievät kohti oikeaa tavoi­tetta eli suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mista.

Sen lisäksi, että saadaan nykyi­set järjes­tel­mät ja raken­teet viri­tet­tyä työlin­jan vaati­maan asen­toon, pitää hakea mahdol­li­suuk­sia myös koko­naan uudelle kasvulle ja tule­vai­suu­den alojen menes­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sille. Pelkäs­tään vanhoi­hin vahvuuk­siin luot­ta­malla emme saa tämän maan ja kaik­kien sen osien vahvuuk­sia täyteen käyt­töön.

Haluan tässä yhtey­dessä nostaa esille halli­tuk­sen tavoit­teita kier­to­ta­lou­den, clean­tec­hin ja uusiu­tu­van ener­gian edis­tä­mi­seksi. Syksy­hän on myös ilmasto- ja ener­gia­po­liit­tis­ten linja­ve­to­jen aikaa niin Suomessa, Euroo­passa kuin globaa­lis­ti­kin.

Suomessa halli­tuk­sen yksi pääta­voite on nostaa pääs­töt­tö­män, uusiu­tu­van ener­gian osuus 2020-luvulla puoleen koko ener­gian­tuo­tan­nosta samalla, kun tuon­tiöl­jyn käyttö puoli­te­taan ja kivi­hii­len käytöstä luovu­taan koko­naan. Ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gian päivit­tä­mi­nen on aloi­tettu nopeu­te­tulla aika­tau­lulla.

Mikäli halli­tuk­sen aset­tama tavoite tehdä Suomesta bio- ja kier­to­ta­lou­den sekä clean­tec­hin edel­lä­kä­vijä toteu­tuu, seurauk­sena on kestä­vää kasvua ja työtä. Maail­malla on kasva­vaa kysyn­tää juuri sellai­sille clean­tech-ratkai­suille, joissa suoma­lai­silla yrityk­sillä on osaa­mista. Myös kier­to­ta­lou­dessa on paljon kasvu­po­ten­ti­aa­lia. Sen avulla voidaan myös sääs­tää vilje­li­jöi­den raaka-aine­kus­tan­nuk­sissa, sekä vähen­tää Itäme­ren rehe­vöi­ty­mistä.

Meillä on nyt kaikki mahdol­li­suu­det tehdä Suomesta 2020-luvulla yksi puhtai­den tekno­lo­gioi­den ja ratkai­su­jen edel­lä­kä­vijä maail­massa. Menes­ty­mi­nen ei kuiten­kaan ole itses­tään selvää. Se vaatii toimi­vat koti­mark­ki­nat, kannus­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön ja järke­vän sään­te­lyn.

Hyvät kuuli­jat,

Seuraa­vaksi muutama sana valtio­va­rain­mi­nis­teri Stub­bin budjet­tie­si­tyk­sestä. Siinä toimeen­pan­naan halli­tus­oh­jel­man linjauk­sia. Vaali­kau­den aikana suoraa budjet­ti­ta­sa­pai­not­ta­mista on sovittu tehtä­vän neljän miljar­din edestä. Tätä tavoi­tetta kohti edetään.

Eten­kin vasem­misto-oppo­si­tio on arvos­tel­lut sääs­tä­väistä talous­lin­jaa ja vaati­nut sen sijaan elvy­tystä, milloin miten­kin määri­tel­tynä. Tähän totean: Ei pidä usko­tella, että nykyi­sestä tilan­teesta pääs­täi­siin ylös vain elvyt­tä­mällä!

Finans­si­krii­sistä lähtien alijää­mäel­vy­tystä on tehty valtion­ta­lou­den kautta lähes viidel­lä­kym­me­nellä miljar­dilla. Minä kysyn: Paljonko enem­män velkaa olisi pitä­nyt ottaa, että velkael­vy­tyk­sellä tämä maa olisi nostettu nousuun?

Jokai­nen tietää, että velkael­vy­tys ei ratkaise mitään todel­li­sia ongel­mia. Nyt tarvi­taan työl­li­syyttä lisää­viä uudis­tuk­sia. Kaik­kein tärkein sellai­nen olisi ollut yhteis­kun­ta­so­pi­mus.

Budje­tissa on vaikeita leik­kauk­sia esimer­kiksi kehi­ty­sa­vusta. Kehi­ty­sa­vun sisällä on kuiten­kin tehty perus­tel­tuja valin­toja ja keski­tetty voima­va­roja kaik­kein vaikut­ta­vim­piin kohtei­siin, kuten nais­ten ja tyttö­jen aseman vahvis­ta­mi­seen, demo­kra­tian tuke­mi­seen sekä ruoka- ja vesi­huol­toon. Myös yksi­tyis­sek­to­rei­den kehi­tystä tuetaan, koska se on teho­kas tapa lisätä työpaik­koja ja hyvin­voin­tia.

Stub­bin ensim­mäi­nen budjet­tie­si­tys toteut­taa vahvasti työlin­jaa. Työtu­lo­vä­hen­nyk­sen kautta tehtävä tulo­ve­ron­ke­ven­nys ja ansio­ta­soin­dek­sin mukai­set tarkis­tuk­set lisää­vät suoma­lais­ten osto­voi­maa noin 600 miljoo­nalla. Kulut­ta­jat ja koti­mark­ki­nay­ri­tyk­set kiit­tä­vät.

Lopuksi käyn lyhyesti läpi muuta­mia juuri nyt hyvin ajan­koh­tai­sia aiheita.

Kesän aikana Suomeen tullei­den turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrä on ylit­tä­nyt kaikki ennä­tyk­set. Väli­me­ren yli tulee ihmi­siä tahdilla, jota ei ole ennen nähty. Suomeen asti tule­vien lähtö­maista koros­tu­vat erityi­sesti Irak, Soma­lia, Afga­nis­tan ja Alba­nia.

Tuleva syksy on ensim­mäi­nen ja viimei­nen mahdol­li­suus varmis­taa, että turva­paik­ka­po­li­tiik­kamme perus­a­se­tuk­set ovat kohdal­laan. Halli­tus on jo ryhty­nyt toimiin tilan­teen hallit­se­mi­seksi. Turva­paik­ka­pro­ses­sei­hin on lisätty henki­lös­töä käsit­te­ly­ai­ko­jen pitä­mi­seksi kohtuul­li­sina.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puolesta haluan painot­taa erityi­sesti seuraa­vien ehto­jen täyt­ty­mistä:

  • Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­tely tapah­tuu asial­li­sesti ja viivy­tyk­settä. Tätä vaatii sekä haki­joi­den oikeus­turva että kustan­nus­nä­kö­kulma.
  • He, joilla on perus­teet turva­pai­kan saami­selle, pääse­vät nopeasti kotou­tus­toi­mien piiriin.
  • Heidät, joiden kohdalla edel­ly­tyk­set eivät täyty, kään­ny­te­tään viivy­tyk­settä ja tehok­kaasti.

EU-tasolla pyri­tään tehos­ta­maan palau­tuk­sia sellai­siin turva­pai­kan­ha­ki­joi­den lähtö­mai­hin, joiden kanssa on ollut vaikeuk­sia palau­tus­ten toimeen­pa­nossa. Tällai­sia uudis­tuk­sia Kokoo­mus tukee, koska se on yksi keino varmis­taa voima­va­ro­jen riit­tä­vyys niiden autta­mi­seen, joilla hätä on todel­li­nen ja avun tarve suurin.

Suomen linjan pitää olla samaan aikaan humaani ja käytän­nön­lä­hei­nen. Näin on tähän asti ollut, ja luotamme siihen, että tehok­kaan hake­mus­kä­sit­te­lyn vaati­mat voima­va­rat pysty­tään budjet­ti­rii­hessä löytä­mään. Voimme olla ylpeitä siitä tasa­pai­noi­sesta ja varmaot­tei­sesta linjasta, jolla sisä­mi­nis­teri Orpo on hoita­nut tätä asiaa.

Hyvä kokous­väki,

Yksi halli­tus­oh­jel­man keskei­sim­mistä läpi­leik­kaa­vista teemoista on sään­te­lyn keven­tä­mi­nen ja turhien normien purka­mi­nen. Se näyt­tää­kin lähte­neen lupaa­vasti liik­keelle.

Juuri lausun­to­kier­rok­selle lähte­nyt esitys­luon­nos liike­ai­ka­lain kumoa­mi­seksi on ensim­mäi­nen iso avaus tällä saralla. Se on samalla osoi­tus kaikille halli­tuk­sen määrä­tie­toi­sesta toimeen­pa­no­ky­vystä. Minis­teri Lind­strö­mille kuuluu reilu tunnus­tus riva­kasta tart­tu­mi­sesta halli­tus­oh­jel­massa sovit­tui­hin uudis­tuk­siin. Tästä otta­koot muut­kin mallia.

Tutki­mus­ten mukaan reilu enem­mistö suoma­lai­sista kannat­taa kaup­po­jen vapaata aukio­loa. Ihmi­set itse päät­tä­kööt, milloin halua­vat käydä kaupassa. Siihen ei pidä polii­tik­ko­jen sekaan­tua.

Sään­te­lyn keven­tä­mi­nen on monin tavoin hyödyl­listä. Se helpot­taa inves­toin­teja ja edis­tää uusien työpaik­ko­jen synty­mistä. Erityi­sesti raken­ta­mi­sen helpot­ta­mi­nen onkin ollut halli­tuk­sen valmis­te­lussa jo hyvässä vauh­dissa.

Minis­teri Berne­rillä on koko­nais­vas­tuu normien purka­mi­sen edis­ty­mi­sestä. Tälle on myös halli­tus­oh­jel­massa tukeva selkä­noja. Kokoo­muk­sen ryhmä tukee kunnian­hi­moista ja rohkeaa linjaa normien purka­mi­sessa ja vaatii isoja onnis­tu­mi­sia.

Hyvät kuuli­jat,

Suomella on suuri haaste saada koulu­tuk­semme pysy­mään maail­man muutok­sen mukana. Muutama viikko sitten koulu­tiensä aloit­ta­neet lapset tarvit­se­vat valmiuk­sia oppi­mi­sen ja tiedon hyödyn­tä­mi­seen seuraa­vaksi 50 vuodeksi. Oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen läpi työuran on entistä tärkeäm­pää niin autoa­sen­ta­jalle, sairaan­hoi­ta­jalle kuin opet­ta­jal­le­kin. Tätä elini­käistä oppi­mista tarvi­taan lisää.

Usei­siin Euroo­pan maihin verrat­tuna opet­ta­jamme ovat korkeasti koulu­tet­tuja ja työhönsä moti­voi­tu­neita, ja heidän peda­go­gi­nen vapau­tensa on laajaa. Alueel­li­set erot oppi­mis­tu­lok­sissa ovat hyvin pienet. Perusta on kunnossa.

Perus­o­pe­tuk­sessa viedään nyt vahvasti eteen­päin digi­ta­li­saa­tiota. Opetuk­sen sään­te­lyä vähen­ne­tään, jotta opet­ta­jat voivat keskit­tyä entistä parem­min opet­ta­mi­seen ja uuden luomi­seen. Opet­ta­jille tarjo­taan mahdol­li­suus oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen, jotta muutos kulkee luok­ka­huo­nei­siin saakka. Uusia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä otetaan käyt­töön.

Opetus­mi­nis­te­rimme johdolla amma­til­li­seen koulu­tuk­seen tehdään iso reformi, jolla koulu­tusta ja rahoi­tusta uudis­te­taan. Työpai­kalla tapah­tu­vaa oppi­mista lisä­tään, sillä kaikille koulun­pen­killä istu­mi­nen ei sovi. Mallia voi ottaa vaikka Saksan hyvin toimi­vasta järjes­tel­mästä.

Osaa­mi­nen on pienen kansa­kun­nan menes­tyk­sen elinehto, ja sitä on jatku­vasti kehi­tet­tävä.

Hyvät kuuli­jat,

Näillä tervei­sillä suun­taamme kohti syksyä, käärimme hihat ja ryhdymme töihin. Suoma­lai­set ansait­se­vat aikaan­saa­van halli­tuk­sen ja vastuunsa tunte­van edus­kun­nan. Kaikilla tahoilla on omat etunsa pelissä. Mutta nyt jos koskaan pitää aset­taa kansan ja isän­maan etu edelle. Turhalle pikku­po­li­ti­koin­nille ja irto­pis­tei­den keruulle ei vaka­vina aikoina ole sijaa.

Suomen on itse laitet­tava asiansa kuntoon, jotta pääsemme taas liik­keelle ja hake­maan leipäämme maail­malta. Sen lupaan, että tämä jouk­kue on siihen tehtä­vään valmis. Kiitos paljon.

 

Edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jan Arto Sato­sen puhe 1.9.2015 Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Fors­sassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content