Kokoomus.fi
Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion­takaus Portu­galin lainoi­tusta varten

Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion­takaus Portu­galin lainoi­tusta varten

Julkaistu: 24.5.11 Uutiset

Valtio­neu­voston tiedonanto Portu­ga­lille annet­tavaa lainoi­tusta varten Euroopan rahoi­tus­va­kaus­vä­lineen varain­han­kin­nalle myönnet­tä­västä valtion­ta­kauk­sesta
Valtio­neu­voston tiedonanto VNT 1/2011 vp
24.5.2011 kello 12

Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro (10 min)
Edustaja Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies,

Olin vastikään Tampereen Tammelan torilla kahvilla, kun eräs rouva tunnisti minut polii­ti­koksi ja tuli jutte­lemaan. Puhuimme hetken kevään etene­mi­sestä, mutta varsin pian keskustelu kääntyi politiikkaan ja Euroopan rahoi­tus­kriisiin.

Rouva ihmetteli melko syyttävään sävyyn, miksi polii­tikot puhuvat niin paljon Portu­ga­lista kun pitäisi kantaa huolta Suomen eläke­läi­sistä ja vanhus­ten­huol­losta.

Samaa varmasti ihmet­telee näinä aikoina moni muukin suoma­lainen. Monen on vaikea käsittää, miksi toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauk­silla on Suomelle niin tärkeää. Rehel­li­syyden nimissä on todettava, että me päätök­sen­te­kijät emme ole osanneet selittää riittävän selvästi, mistä tässä kaikessa oikein on kyse.

Kyse on Suomen ja suoma­laisten etujen puolus­ta­mi­sesta. Siis myös suoma­laisten eläke­läisten asiasta, josta tampe­re­lais­rouva puhui.

Kyse on siitä, miten turvaamme Suomen talouden, joka on hyvin­voin­timme perusta. Ilman talouden vakautta ei ole kaikille töitä. Ja ilman vahvaa taloutta ei ole riittä­västi verotuloja eläkkeiden ja tärkeiden hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden ? siis terveys­kes­kusten, vanhain­kotien ja koulujen ? turvaa­miseen.

Arvoisa puhemies,

Miksi Portu­galin tilanne sitten vaikuttaa Suomen hyvin­vointiin?

Siksi, että koko Eurooppa on samassa veneessä. EU-maiden keski­näinen kauppa on vauras­tut­tanut meitä kaikkia. Suomi on hyötynyt rajojen madal­tu­mi­sesta ja kasva­vasta kaupasta vielä muitakin enemmän.

Näin on, koska maamme vauras­tu­minen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvin­voin­nis­tamme tulee viennistä, ja viennis­tämme yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.

Valitet­ta­vasti yhteys toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti.  Kun vienti ei vedä, meille syntyy työttö­myyttä.

Nyt pulassa on siis Portugali, joka on ajautunut talou­del­lisen kuilun partaalle. Portugali tarvitsee pikai­sesti ulkopuo­lista tukea, koska muuten se ei selviä kesäkuussa erään­ty­vistä miljar­di­ve­loistaan. Siksi maan hallitus on joutunut kääntymään Kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­haston ja EU:n puoleen.

Moni suoma­lainen ajattelee aivan perus­tel­lusti, että portu­ga­li­laisten pitää selvittää sotkunsa itse. Nyt kyse on kuitenkin koko euroa­lueen, eli myös Suomen talou­del­li­sesta tulevai­suu­desta. Jos Portugali ajautuu kassa­kriisiin, se saattaisi romuttaa myös Espanjan talouden. Herkässä markki­na­ti­lan­teessa voi syntyä kierre, joka sysää koko euroa­lueen syvään talou­del­liseen lamaan.

Portu­galin lainaoh­jel­malla on tiukat ehdot. Portugali joutuu muun muassa myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiris­tämään verotusta ja varmis­tamaan pankki­jär­jes­tel­mänsä vakava­rai­suuden.

Arvoisa puhemies,

Me suoma­laiset jos ketkään tiedämme, millaista jälkeä rahoi­tus­kriisin synnyttämä lama aiheuttaa. Edellinen, vuosien 2008 ja 2009 kriisi iski vienti­ve­toiseen Suomeen karmealla voimalla. Vuonna 2009 Suomen kansan­talous supistui peräti kahdeksan prosenttia, mikä oli rajuin pudotus koko itsenäi­syy­temme aikana. Suomen pankki arvioi, että kriisi aiheuttaa valtiolle peräti 40 miljardin euron verotu­lojen menetykset. Menetetty summa kattaisi koko sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön menot lähes neljäksi vuodeksi.

Selvi­simme pudotuk­sesta suhteel­lisen pienin vaurioin, koska otimme velkaa ja elvytimme taloutta. Työttömyys pysyi kurissa ja onnis­tuimme turvaamaan hyvin­voin­ti­pal­velut. Mutta meillä ei ole varaa tehdä samaa uudelleen. Muuten oma velka­taak­kamme kasvaa liian suureksi. Suomesta ei saa tulla uutta Kreikkaa.

Perus­suo­ma­laisten puheen­johtaja Timo Soini totesi ennen vaaleja televi­siossa, että Portu­galin ajautu­minen maksu­ky­vyt­tö­myyteen voisi johtaa talou­del­liseen kriisiin. Hän kuitenkin vähätteli seurauksia totea­malla, että ?lamoja tulee ja lamoja menee?.

Tällainen ajatte­lutapa on kylmää kyytiä suoma­lai­sille. Se tuskin lohduttaa yrittäjää, joka joutuu kertomaan työnte­ki­jöilleen, että töitä ei enää ole. Eikä se taatusti lämmitä ihmistä, jolta menee oma työpaikka ja toimeentulo.

Maail­man­ta­louden heilah­telut eivät ole yksin pienestä Suomesta kiinni. Mutta on suoma­lai­selle kansan­luon­teelle vieras ajatus, että nostai­simme kädet pystyyn ja antau­tui­simme virran vietä­väksi, tietäen että edessä on jyrkkä putous. Suomessa ei ole tapana antaa periksi vaikei­nakaan aikoina.

Vaikka virta on kova ja euroop­pa­lainen laiva välillä vuotaa, meidän on tehtävä voita­vamme. Meidän on yhdessä tilkittävä vuodot ja korjattava peräsin, jotta pysymme pinnalla ja saamme käännettyä laivan turval­li­sem­mille vesille.

Arvoisa puhemies,

EU:n ja Kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­haston jäsenmaat ovat viimeisen vuoden aikana yhteis­tuumin tukkineet Euroopan talouden vuotoja. Laina Kreikalle ja lainan­takaus Irlan­nille ovat pitäneet laivan pinnalla, ja tiuken­nukset yhteiseen talous­po­li­tiikkaan ovat vahvis­taneet laivan ohjausta.

Suomi on ollut tässä työssä aktii­vinen ja rakentava toimija. Olemme koros­taneet, että euroa­lueen mailla on vastuu omasta talou­desta eikä toisilla ole velvol­li­suutta pelastaa pulaan joutu­neita. Olemme pitäneet tärkeänä kriisien ennal­taeh­käisyä tehok­kaamman talous­po­liit­tisen ohjauksen avulla. Olemme myös vaatineet sijoit­tajien vastuuta ja aiomme jatkossa vaatia lainoille vakuuksia.

Toistai­seksi Eurooppa on välttynyt pahim­malta, eli tehdyt korjaukset ovat toimineet. Emme kuitenkaan ole vielä turvassa. Meidän on tilkittävä myös Portu­galin kohdalla oleva vuoto.

Jotkut ehkä ajatte­levat, ettei koko laiva uppoa jos yksi hytti täyttyy vedellä. Mutta vaarana on, että väliseinät pettävät ja ennen pitkää koko laiva on vaarassa.

Tarkoitan tällä puheita yksit­täisen kriisi­maiden velka­sa­nee­rauk­sesta. Valitet­ta­vasti sekään ei ole ratkaisu.

Niin sanottu hallittu velka­jär­jestely edellyt­täisi sitä, että kriisi­maiden leika­tulle velka­pää­omalle löytyisi luotto­kel­poinen takaaja. Toden­nä­köisin takaaja olisivat muut euromaat. Se tarkoit­taisi Suomen vastuiden monin­ker­tais­tu­mista.

Arvoisa puhemies,

Tässä vaikeassa tilan­teessa Suomen vaihtoehdot voi pelkistää näihin kahteen:

Ensim­mäinen vaihtoehto on, että luovu­tamme ja jättäy­dymme virran vietä­väksi.  Voimme sanoa, etteivät muiden ongelmat kuulu meille, tai todeta etteivät tukitoimet kuitenkaan onnistu. Ongelmana tässä vaihtoeh­dossa on, että tiedämme kokemuk­sesta, kuinka kova pudotus edessä voi olla. Samalla Suomi myös vaikeut­taisi muiden yrityksiä pelastaa tilanne.

Toinen vaihtoehto on, että jatkamme kamppailua laman uhkaa vastaan, vaikka tilanne näyttää vaikealta. Emme anna periksi, vaan jatkamme ponnis­te­luita suoma­laisten työpaik­kojen puolesta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän mielestä todel­lisia vaihtoehtoja on vain yksi. Meidän täytyy jatkaa kamppailua suoma­laisten talou­del­lisen turval­li­suuden ja hyvin­voinnin puolesta. Meidän on tehtävä, mitä tehtä­vissä on, vaikka se sisältää riskejä ja tuntuu ikävältä. Meidän on yhdessä muiden EU-maiden kanssa käännettävä euroop­pa­laisen laivan suunta kohti turval­li­sempia vesiä.

EU-maat vauras­tuvat yhdessä, mutta myös vaikeat ajat kohdataan yhdessä. Vastuun kanta­minen yhtei­sestä tulevai­suu­desta ei ole sinisil­mäi­syyttä eikä liial­lista solidaa­ri­suutta. Se on isänmaal­li­suutta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän kanta on, että eduskunnan tulee hyväksyä Portu­galin lainoi­tus­oh­jelma, koska se on kaikkien suoma­laisten ja Suomen kansal­lisen edun mukaista.


Kokoomus.fi