Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion­ta­kaus Portu­ga­lin lainoi­tusta varten

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion­ta­kaus Portu­ga­lin lainoi­tusta varten

Julkaistu:

Valtio­neu­vos­ton tiedon­anto Portu­ga­lille annet­ta­vaa lainoi­tusta varten Euroo­pan rahoi­tus­va­kaus­vä­li­neen varain­han­kin­nalle myön­net­tä­västä valtion­ta­kauk­sesta
Valtio­neu­vos­ton tiedon­anto VNT 1/​2011 vp
24.5.2011 kello 12

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro (10 min)
Edus­taja Kimmo Sasi

Arvoisa puhe­mies,

Olin vasti­kään Tampe­reen Tamme­lan torilla kahvilla, kun eräs rouva tunnisti minut polii­ti­koksi ja tuli jutte­le­maan. Puhuimme hetken kevään etene­mi­sestä, mutta varsin pian keskus­telu kään­tyi poli­tiik­kaan ja Euroo­pan rahoi­tus­krii­siin.

Rouva ihmet­teli melko syyt­tä­vään sävyyn, miksi polii­ti­kot puhu­vat niin paljon Portu­ga­lista kun pitäisi kantaa huolta Suomen eläke­läi­sistä ja vanhus­ten­huol­losta.

Samaa varmasti ihmet­te­lee näinä aikoina moni muukin suoma­lai­nen. Monen on vaikea käsit­tää, miksi toisen EU-maan tuke­mi­nen lainoilla ja takauk­silla on Suomelle niin tärkeää. Rehel­li­syy­den nimissä on todet­tava, että me päätök­sen­te­ki­jät emme ole osan­neet selit­tää riit­tä­vän selvästi, mistä tässä kaikessa oikein on kyse.

Kyse on Suomen ja suoma­lais­ten etujen puolus­ta­mi­sesta. Siis myös suoma­lais­ten eläke­läis­ten asiasta, josta tampe­re­lais­rouva puhui.

Kyse on siitä, miten turvaamme Suomen talou­den, joka on hyvin­voin­timme perusta. Ilman talou­den vakautta ei ole kaikille töitä. Ja ilman vahvaa taloutta ei ole riit­tä­västi vero­tu­loja eläk­kei­den ja tärkei­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den ? siis terveys­kes­kus­ten, vanhain­ko­tien ja koulu­jen ? turvaa­mi­seen.

Arvoisa puhe­mies,

Miksi Portu­ga­lin tilanne sitten vaikut­taa Suomen hyvin­voin­tiin?

Siksi, että koko Eurooppa on samassa veneessä. EU-maiden keski­näi­nen kauppa on vauras­tut­ta­nut meitä kaik­kia. Suomi on hyöty­nyt rajo­jen madal­tu­mi­sesta ja kasva­vasta kaupasta vielä muita­kin enem­män.

Näin on, koska maamme vauras­tu­mi­nen perus­tuu vien­tiin. Lähes puolet hyvin­voin­nis­tamme tulee vien­nistä, ja vien­nis­tämme yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoit­taa, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.

Vali­tet­ta­vasti yhteys toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti.  Kun vienti ei vedä, meille syntyy työt­tö­myyttä.

Nyt pulassa on siis Portu­gali, joka on ajau­tu­nut talou­del­li­sen kuilun partaalle. Portu­gali tarvit­see pikai­sesti ulko­puo­lista tukea, koska muuten se ei selviä kesä­kuussa erään­ty­vistä miljar­di­ve­lois­taan. Siksi maan halli­tus on joutu­nut kään­ty­mään Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton ja EU:n puoleen.

Moni suoma­lai­nen ajat­te­lee aivan perus­tel­lusti, että portu­ga­li­lais­ten pitää selvit­tää sotkunsa itse. Nyt kyse on kuiten­kin koko euroa­lu­een, eli myös Suomen talou­del­li­sesta tule­vai­suu­desta. Jos Portu­gali ajau­tuu kassa­krii­siin, se saat­taisi romut­taa myös Espan­jan talou­den. Herkässä mark­ki­na­ti­lan­teessa voi syntyä kierre, joka sysää koko euroa­lu­een syvään talou­del­li­seen lamaan.

Portu­ga­lin lainaoh­jel­malla on tiukat ehdot. Portu­gali joutuu muun muassa myymään valtion omai­suutta, leik­kaa­maan julki­sia menoja, kiris­tä­mään vero­tusta ja varmis­ta­maan pank­ki­jär­jes­tel­mänsä vaka­va­rai­suu­den.

Arvoisa puhe­mies,

Me suoma­lai­set jos ketkään tiedämme, millaista jälkeä rahoi­tus­krii­sin synnyt­tämä lama aiheut­taa. Edel­li­nen, vuosien 2008 ja 2009 kriisi iski vien­ti­ve­toi­seen Suomeen karmealla voimalla. Vuonna 2009 Suomen kansan­ta­lous supis­tui peräti kahdek­san prosent­tia, mikä oli rajuin pudo­tus koko itse­näi­syy­temme aikana. Suomen pankki arvioi, että kriisi aiheut­taa valtiolle peräti 40 miljar­din euron vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Mene­tetty summa kattaisi koko sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön menot lähes neljäksi vuodeksi.

Selvi­simme pudo­tuk­sesta suhteel­li­sen pienin vaurioin, koska otimme velkaa ja elvy­timme taloutta. Työt­tö­myys pysyi kurissa ja onnis­tuimme turvaa­maan hyvin­voin­ti­pal­ve­lut. Mutta meillä ei ole varaa tehdä samaa uudel­leen. Muuten oma velka­taak­kamme kasvaa liian suureksi. Suomesta ei saa tulla uutta Kreik­kaa.

Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­taja Timo Soini totesi ennen vaaleja tele­vi­siossa, että Portu­ga­lin ajau­tu­mi­nen maksu­ky­vyt­tö­myy­teen voisi johtaa talou­del­li­seen krii­siin. Hän kuiten­kin vähät­teli seurauk­sia totea­malla, että ?lamoja tulee ja lamoja menee?.

Tällai­nen ajat­te­lu­tapa on kylmää kyytiä suoma­lai­sille. Se tuskin lohdut­taa yrit­tä­jää, joka joutuu kerto­maan työn­te­ki­jöil­leen, että töitä ei enää ole. Eikä se taatusti lämmitä ihmistä, jolta menee oma työpaikka ja toimeen­tulo.

Maail­man­ta­lou­den heilah­te­lut eivät ole yksin pienestä Suomesta kiinni. Mutta on suoma­lai­selle kansan­luon­teelle vieras ajatus, että nostai­simme kädet pystyyn ja antau­tui­simme virran vietä­väksi, tietäen että edessä on jyrkkä putous. Suomessa ei ole tapana antaa periksi vaikei­na­kaan aikoina.

Vaikka virta on kova ja euroop­pa­lai­nen laiva välillä vuotaa, meidän on tehtävä voita­vamme. Meidän on yhdessä tilkit­tävä vuodot ja korjat­tava perä­sin, jotta pysymme pinnalla ja saamme kään­net­tyä laivan turval­li­sem­mille vesille.

Arvoisa puhe­mies,

EU:n ja Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton jäsen­maat ovat viimei­sen vuoden aikana yhteis­tuu­min tukki­neet Euroo­pan talou­den vuotoja. Laina Krei­kalle ja lainan­ta­kaus Irlan­nille ovat pitä­neet laivan pinnalla, ja tiuken­nuk­set yhtei­seen talous­po­li­tiik­kaan ovat vahvis­ta­neet laivan ohjausta.

Suomi on ollut tässä työssä aktii­vi­nen ja raken­tava toimija. Olemme koros­ta­neet, että euroa­lu­een mailla on vastuu omasta talou­desta eikä toisilla ole velvol­li­suutta pelas­taa pulaan joutu­neita. Olemme pitä­neet tärkeänä krii­sien ennal­taeh­käi­syä tehok­kaam­man talous­po­liit­ti­sen ohjauk­sen avulla. Olemme myös vaati­neet sijoit­ta­jien vastuuta ja aiomme jatkossa vaatia lainoille vakuuk­sia.

Tois­tai­seksi Eurooppa on vält­ty­nyt pahim­malta, eli tehdyt korjauk­set ovat toimi­neet. Emme kuiten­kaan ole vielä turvassa. Meidän on tilkit­tävä myös Portu­ga­lin kohdalla oleva vuoto.

Jotkut ehkä ajat­te­le­vat, ettei koko laiva uppoa jos yksi hytti täyt­tyy vedellä. Mutta vaarana on, että väli­sei­nät pettä­vät ja ennen pitkää koko laiva on vaarassa.

Tarkoi­tan tällä puheita yksit­täi­sen krii­si­mai­den velka­sa­nee­rauk­sesta. Vali­tet­ta­vasti sekään ei ole ratkaisu.

Niin sanottu hallittu velka­jär­jes­tely edel­lyt­täisi sitä, että krii­si­mai­den leika­tulle velka­pää­omalle löytyisi luot­to­kel­poi­nen takaaja. Toden­nä­köi­sin takaaja olisi­vat muut euro­maat. Se tarkoit­taisi Suomen vastui­den monin­ker­tais­tu­mista.

Arvoisa puhe­mies,

Tässä vaikeassa tilan­teessa Suomen vaih­toeh­dot voi pelkis­tää näihin kahteen:

Ensim­mäi­nen vaih­toehto on, että luovu­tamme ja jättäy­dymme virran vietä­väksi.  Voimme sanoa, ettei­vät muiden ongel­mat kuulu meille, tai todeta ettei­vät tuki­toi­met kuiten­kaan onnistu. Ongel­mana tässä vaih­toeh­dossa on, että tiedämme koke­muk­sesta, kuinka kova pudo­tus edessä voi olla. Samalla Suomi myös vaikeut­taisi muiden yrityk­siä pelas­taa tilanne.

Toinen vaih­toehto on, että jatkamme kamp­pai­lua laman uhkaa vastaan, vaikka tilanne näyt­tää vaikealta. Emme anna periksi, vaan jatkamme ponnis­te­luita suoma­lais­ten työpaik­ko­jen puolesta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä todel­li­sia vaih­toeh­toja on vain yksi. Meidän täytyy jatkaa kamp­pai­lua suoma­lais­ten talou­del­li­sen turval­li­suu­den ja hyvin­voin­nin puolesta. Meidän on tehtävä, mitä tehtä­vissä on, vaikka se sisäl­tää riskejä ja tuntuu ikävältä. Meidän on yhdessä muiden EU-maiden kanssa kään­net­tävä euroop­pa­lai­sen laivan suunta kohti turval­li­sem­pia vesiä.

EU-maat vauras­tu­vat yhdessä, mutta myös vaikeat ajat kohda­taan yhdessä. Vastuun kanta­mi­nen yhtei­sestä tule­vai­suu­desta ei ole sini­sil­mäi­syyttä eikä liial­lista soli­daa­ri­suutta. Se on isän­maal­li­suutta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kanta on, että edus­kun­nan tulee hyväk­syä Portu­ga­lin lainoi­tus­oh­jelma, koska se on kaik­kien suoma­lais­ten ja Suomen kansal­li­sen edun mukaista.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content