Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen
Julkaistu:
Arvoisa puhemies,
Ennen kuin siirryn päivän varsinaiseen aiheeseen, eli Suomen tulevaan panokseen EU:n valmiusjoukoissa, sanon muutaman sanan Suomen nykyisistä kriisinhallintatehtävistä.
Haluan Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja ? niin uskon ? koko eduskunnan puolesta kiittää lämpimästi kaikkia niitä suomalaisia, jotka palvelevat ja ovat palvelleet kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa. Tehtävänne on vaikea ja usein myös vaarallinen. Viimeaikaiset uutiset suomalaisten haavoittumisista Afganistanissa ovat raskaita. Mutta muistakaa, että työnne on erittäin arvokasta ja tärkeää. Teillä on Kokoomuksen eduskuntaryhmän vahva tuki.
Herra puhemies,
Hallitus esittää eduskunnalle ja Tasavallan Presidentille, että Suomi osallistuu kahteen valmiusvuoroon EU:n taisteluosastoissa vuonna 2011. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee esitystä. Tuemme myös Suomen osallistumista EU:n kriisinhallintaoperaatioon Somalian rannikolla.
Vaikka Suomen panos kansainväliseen kriisinhallintaan on edelleen vahva, ei meitä joukkojen määrällä mitattuna voi enää kutsua rauhanturvaamisen suurvallaksi. Ensi vuoden alkupuolella operaatioihin osallistuvien suomalaisjoukkojen määrä putoaa noin 400 henkeen, mikä on 2000-luvun pienin luku.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Suomen on kannettava isompi vastuu.
EU:n taisteluosastot perustettiin osaksi unionin nopean toiminnan kriisinhallintakykyä. Suomi on ollut alusta lähtien, eli vuodesta 2004, aktiivisesti mukana sekä konseptin kehittämisessä että joukkojen muodostamisessa. Olimme valmiudessa vuonna 2007 ja uudelleen vuonna 2008.
Suomi päättää itse omien joukkojensa lähettämisestä sen jälkeen, kun EU-tasolla on päätetty valmiusjoukon käytöstä. Vielä EU:n valmiusjoukot eivät ole joutuneet tositoimiin.
Arvoisa puhemies,
Mihin EU:n valmiusjoukkoja sitten pitäisi käyttää? Tavoitteena on tukea YK:ta kriisinhallinnassa, ja toimia nopeasti, kun tarve vaatii.
Kyse on viime kädessä siitä, että kansainvälinen yhteisö on ollut niin usein niin auttamattoman myöhässä. Olemme liian monesti pelkkiä sivustakatsojia, kun siviilit jäävät sodan jalkoihin tai joutuvat väkivallan kohteeksi.
Karmein esimerkki on Ruandan kansanmurha vuonna 2004. Muistan elävästi, kun seurasin silloin uutisia ja pohdin, miksei kukaan tee mitään. Sellaiset tapahtumat EU ja Suomi haluaa jatkossa estää.
Herra puhemies,
EU:n valmiusosastoon liittyy kuitenkin myös monia kysymyksiä. Yksi kysymys liittyy operaation kestoon, joka on EU:n konseptin mukaan korkeintaan neljä kuukautta. Tämä aikaraja rajoittaa tehtäviä, joita konseptin mukaan voidaan tehdä. Siihen tarvitaan lisää joustavuutta. Tätä keskustelua on käyty EU:ssa, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin.
Isoin kysymys on, miksi joukkoja ei ole käytetty vielä kertaakaan. Syy siihen ei varmasti ole tehtävien puute, vaan pikemminkin EU-maiden keskinäiset erimielisyydet ja näkemyserot siitä, millaisissa operaatioissa unionin nopean toiminnan joukkoja tulisi tosi paikan tullen käyttää. Suomi ja Ruotsi ovat kannustaneet EU:ta joukkojen käyttöön aina kun niille on tarvetta, mutta monet muut jäsenmaat ovat jarrutelleet.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa, että Suomen eduskunta lähettää muille EU-maille selkeän viestin. Maailmalla tarvitaan EU:n panosta ja Suomi on valmis tekemään osansa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ammattitaitoisia, hyvin varustettua ja valmiita toimimaan, kun apua tarvitaan.
Emme halua tieten tahtoen lähettää suomalaisia vaarallisiin paikkoihin, mutta tiedämme, että heidän panostaan tarvitaan. Pelkkä valmiudessa olo on kallista eikä auta yhtäkään väkivallan uhria.
Viestimme EU-maille on: EU:n valmiusosastoja pitää käyttää kun tarve vaatii, tai koko konsepti on mietittävä uudelleen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo, että EU-mailla riittää rohkeutta kantaa kansainvälinen vastuunsa.
