• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtio­neu­vos­ton selon­teko soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen

    Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtio­neu­vos­ton selon­teko soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen

    Julkaistu: 24.11.2010 Uncategorized
    Arvoisa puhe­mies,
    Ennen kuin siir­ryn päivän varsi­nai­seen aihee­seen, eli Suomen tule­vaan panok­seen EU:n valmius­jou­koissa, sanon muuta­man sanan Suomen nykyi­sistä krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vistä.
    Haluan Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ja ? niin uskon ? koko edus­kun­nan puolesta kiit­tää lämpi­mästi kaik­kia niitä suoma­lai­sia, jotka palve­le­vat ja ovat palvel­leet krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vissä eri puolilla maail­maa. Tehtä­vänne on vaikea ja usein myös vaaral­li­nen. Viime­ai­kai­set uuti­set suoma­lais­ten haavoit­tu­mi­sista Afga­nis­ta­nissa ovat raskaita. Mutta muis­ta­kaa, että työnne on erit­täin arvo­kasta ja tärkeää. Teillä on Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vahva tuki.
    Herra puhe­mies,
    Halli­tus esit­tää edus­kun­nalle ja Tasa­val­lan Presi­den­tille, että Suomi osal­lis­tuu kahteen valmius­vuo­roon EU:n tais­te­luo­sas­toissa vuonna 2011. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee esitystä. Tuemme myös Suomen osal­lis­tu­mista EU:n krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioon Soma­lian ranni­kolla.
    Vaikka Suomen panos kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan on edel­leen vahva, ei meitä jouk­ko­jen määrällä mitat­tuna voi enää kutsua rauhan­tur­vaa­mi­sen suur­val­laksi. Ensi vuoden alku­puo­lella operaa­tioi­hin osal­lis­tu­vien suoma­lais­jouk­ko­jen määrä putoaa noin 400 henkeen, mikä on 2000-luvun pienin luku.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä Suomen on kannet­tava isompi vastuu.
    EU:n tais­te­luo­sas­tot perus­tet­tiin osaksi unio­nin nopean toimin­nan krii­sin­hal­lin­ta­ky­kyä. Suomi on ollut alusta lähtien, eli vuodesta 2004, aktii­vi­sesti mukana sekä konsep­tin kehit­tä­mi­sessä että jouk­ko­jen muodos­ta­mi­sessa. Olimme valmiu­dessa vuonna 2007 ja uudel­leen vuonna 2008.
    Suomi päät­tää itse omien jouk­ko­jensa lähet­tä­mi­sestä sen jälkeen, kun EU-tasolla on päätetty valmius­jou­kon käytöstä. Vielä EU:n valmius­jou­kot eivät ole joutu­neet tosi­toi­miin.
    Arvoisa puhe­mies,
    Mihin EU:n valmius­jouk­koja sitten pitäisi käyt­tää? Tavoit­teena on tukea YK:ta krii­sin­hal­lin­nassa, ja toimia nopeasti, kun tarve vaatii.
    Kyse on viime kädessä siitä, että kansain­vä­li­nen yhteisö on ollut niin usein niin autta­mat­to­man myöhässä. Olemme liian monesti pelk­kiä sivus­ta­kat­so­jia, kun sivii­lit jäävät sodan jalkoi­hin tai joutu­vat väki­val­lan kohteeksi.
    Karmein esimerkki on Ruan­dan kansan­murha vuonna 2004. Muis­tan elävästi, kun seura­sin silloin uuti­sia ja pohdin, miksei kukaan tee mitään. Sellai­set tapah­tu­mat EU ja Suomi haluaa jatkossa estää.
    Herra puhe­mies,
    EU:n valmius­osas­toon liit­tyy kuiten­kin myös monia kysy­myk­siä.  Yksi kysy­mys liit­tyy operaa­tion kestoon, joka on EU:n konsep­tin mukaan korkein­taan neljä kuukautta. Tämä aika­raja rajoit­taa tehtä­viä, joita konsep­tin mukaan voidaan tehdä. Siihen tarvi­taan lisää jous­ta­vuutta. Tätä keskus­te­lua on käyty EU:ssa, mutta tois­tai­seksi laihoin tulok­sin.
    Isoin kysy­mys on, miksi jouk­koja ei ole käytetty vielä kertaa­kaan. Syy siihen ei varmasti ole tehtä­vien puute, vaan pikem­min­kin EU-maiden keski­näi­set erimie­li­syy­det ja näke­my­se­rot siitä, millai­sissa operaa­tioissa unio­nin nopean toimin­nan jouk­koja tulisi tosi paikan tullen käyt­tää. Suomi ja Ruotsi ovat kannus­ta­neet EU:ta jouk­ko­jen käyt­töön aina kun niille on tarvetta, mutta monet muut jäsen­maat ovat jarru­tel­leet.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa, että Suomen edus­kunta lähet­tää muille EU-maille selkeän vies­tin. Maail­malla tarvi­taan EU:n panosta ja Suomi on valmis teke­mään osansa. Suoma­lai­set rauhan­tur­vaa­jat ovat ammat­ti­tai­toi­sia, hyvin varus­tet­tua ja valmiita toimi­maan, kun apua tarvi­taan.
    Emme halua tieten tahtoen lähet­tää suoma­lai­sia vaaral­li­siin paik­koi­hin, mutta tiedämme, että heidän panos­taan tarvi­taan. Pelkkä valmiu­dessa olo on kallista eikä auta yhtä­kään väki­val­lan uhria.
    Vies­timme EU-maille on: EU:n valmius­osas­toja pitää käyt­tää kun tarve vaatii, tai koko konsepti on mietit­tävä uudel­leen.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toivoo, että EU-mailla riit­tää rohkeutta kantaa kansain­vä­li­nen vastuunsa.