Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtio­neu­vos­ton selon­teko soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtio­neu­vos­ton selon­teko soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,
Ennen kuin siir­ryn päivän varsi­nai­seen aihee­seen, eli Suomen tule­vaan panok­seen EU:n valmius­jou­koissa, sanon muuta­man sanan Suomen nykyi­sistä krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vistä.
Haluan Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ja ? niin uskon ? koko edus­kun­nan puolesta kiit­tää lämpi­mästi kaik­kia niitä suoma­lai­sia, jotka palve­le­vat ja ovat palvel­leet krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vissä eri puolilla maail­maa. Tehtä­vänne on vaikea ja usein myös vaaral­li­nen. Viime­ai­kai­set uuti­set suoma­lais­ten haavoit­tu­mi­sista Afga­nis­ta­nissa ovat raskaita. Mutta muis­ta­kaa, että työnne on erit­täin arvo­kasta ja tärkeää. Teillä on Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vahva tuki.
Herra puhe­mies,
Halli­tus esit­tää edus­kun­nalle ja Tasa­val­lan Presi­den­tille, että Suomi osal­lis­tuu kahteen valmius­vuo­roon EU:n tais­te­luo­sas­toissa vuonna 2011. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee esitystä. Tuemme myös Suomen osal­lis­tu­mista EU:n krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioon Soma­lian ranni­kolla.
Vaikka Suomen panos kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan on edel­leen vahva, ei meitä jouk­ko­jen määrällä mitat­tuna voi enää kutsua rauhan­tur­vaa­mi­sen suur­val­laksi. Ensi vuoden alku­puo­lella operaa­tioi­hin osal­lis­tu­vien suoma­lais­jouk­ko­jen määrä putoaa noin 400 henkeen, mikä on 2000-luvun pienin luku.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä Suomen on kannet­tava isompi vastuu.
EU:n tais­te­luo­sas­tot perus­tet­tiin osaksi unio­nin nopean toimin­nan krii­sin­hal­lin­ta­ky­kyä. Suomi on ollut alusta lähtien, eli vuodesta 2004, aktii­vi­sesti mukana sekä konsep­tin kehit­tä­mi­sessä että jouk­ko­jen muodos­ta­mi­sessa. Olimme valmiu­dessa vuonna 2007 ja uudel­leen vuonna 2008.
Suomi päät­tää itse omien jouk­ko­jensa lähet­tä­mi­sestä sen jälkeen, kun EU-tasolla on päätetty valmius­jou­kon käytöstä. Vielä EU:n valmius­jou­kot eivät ole joutu­neet tosi­toi­miin.
Arvoisa puhe­mies,
Mihin EU:n valmius­jouk­koja sitten pitäisi käyt­tää? Tavoit­teena on tukea YK:ta krii­sin­hal­lin­nassa, ja toimia nopeasti, kun tarve vaatii.
Kyse on viime kädessä siitä, että kansain­vä­li­nen yhteisö on ollut niin usein niin autta­mat­to­man myöhässä. Olemme liian monesti pelk­kiä sivus­ta­kat­so­jia, kun sivii­lit jäävät sodan jalkoi­hin tai joutu­vat väki­val­lan kohteeksi.
Karmein esimerkki on Ruan­dan kansan­murha vuonna 2004. Muis­tan elävästi, kun seura­sin silloin uuti­sia ja pohdin, miksei kukaan tee mitään. Sellai­set tapah­tu­mat EU ja Suomi haluaa jatkossa estää.
Herra puhe­mies,
EU:n valmius­osas­toon liit­tyy kuiten­kin myös monia kysy­myk­siä.  Yksi kysy­mys liit­tyy operaa­tion kestoon, joka on EU:n konsep­tin mukaan korkein­taan neljä kuukautta. Tämä aika­raja rajoit­taa tehtä­viä, joita konsep­tin mukaan voidaan tehdä. Siihen tarvi­taan lisää jous­ta­vuutta. Tätä keskus­te­lua on käyty EU:ssa, mutta tois­tai­seksi laihoin tulok­sin.
Isoin kysy­mys on, miksi jouk­koja ei ole käytetty vielä kertaa­kaan. Syy siihen ei varmasti ole tehtä­vien puute, vaan pikem­min­kin EU-maiden keski­näi­set erimie­li­syy­det ja näke­my­se­rot siitä, millai­sissa operaa­tioissa unio­nin nopean toimin­nan jouk­koja tulisi tosi paikan tullen käyt­tää. Suomi ja Ruotsi ovat kannus­ta­neet EU:ta jouk­ko­jen käyt­töön aina kun niille on tarvetta, mutta monet muut jäsen­maat ovat jarru­tel­leet.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa, että Suomen edus­kunta lähet­tää muille EU-maille selkeän vies­tin. Maail­malla tarvi­taan EU:n panosta ja Suomi on valmis teke­mään osansa. Suoma­lai­set rauhan­tur­vaa­jat ovat ammat­ti­tai­toi­sia, hyvin varus­tet­tua ja valmiita toimi­maan, kun apua tarvi­taan.
Emme halua tieten tahtoen lähet­tää suoma­lai­sia vaaral­li­siin paik­koi­hin, mutta tiedämme, että heidän panos­taan tarvi­taan. Pelkkä valmiu­dessa olo on kallista eikä auta yhtä­kään väki­val­lan uhria.
Vies­timme EU-maille on: EU:n valmius­osas­toja pitää käyt­tää kun tarve vaatii, tai koko konsepti on mietit­tävä uudel­leen.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toivoo, että EU-mailla riit­tää rohkeutta kantaa kansain­vä­li­nen vastuunsa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

Skip to content