Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion vuoden 2011 talous­ar­vio­esi­tyk­sen palau­te­kes­kus­telu

Julkaistu: 13.12.2010

Arvoisa puhe­mies,

nyt on  vastuul­lis­ten valin­to­jen aika.  Meidän on valit­tava, haluam­meko kehit­tää nyky­muo­toista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa vai annam­meko sen perus­tei­den rapau­tua talous­vai­keuk­sien keskellä. Meidän on valit­tava jätäm­mekö tule­ville suku­pol­ville valta­van velka­taa­kan, vai olem­meko valmiita sitä osal­tamme keven­tä­mään.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vastaus on selvä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan peri­aat­teista pide­tään kiinni vastuul­li­sella talou­den­pi­dolla myös jatkossa. Velkaan­tu­mista on kyet­tävä rajoit­ta­maan, ensi­si­jai­sesti talous­kas­vua vahvis­ta­malla. Tule­vai­suu­den ongel­miin on varau­dut­tava ajoissa, jotta voimme omalla talous­po­li­tii­kal­lamme turvata suoma­lais­ten hyvin­voin­nin myös vaikeina aikoina ? kuten tehtiin vuoden 2008 suuren talous­pu­do­tuk­sen jälkeen.
Vastuul­li­sen talou­den­pi­don merki­tystä ei voi liikaa koros­taa eten­kään nyt, kun koko Euroo­pan rahoi­tus­mark­ki­nat ovat maail­man­laa­jui­sen finans­si­krii­sin jälki­jä­ris­tys­ten kourissa. Olemme joutu­neet teke­mään vaikeita, vaikka perus­tel­tuja päätök­siä Krei­kan ja Irlan­nin tuke­mi­sesta, mutta emme edel­leen­kään tiedä onko pahin ohi. Elämme edel­leen päivästä päivään ja pyrimme kaikin keinoin ennal­taeh­käi­se­mään vastaa­vien krii­sien synty­mistä.
Vaikka mahdol­li­suu­temme vaikut­taa globaa­lin talous­krii­sin leviä­mi­seen ovat rajal­li­set, kaikki kestä­vää talou­den­pi­toa edis­tä­vät päätök­set paran­ta­vat omia vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siamme. Krei­kalle ja Irlan­nille muut sane­le­vat ehtoja talou­den vakaut­ta­mi­seksi, me voimme sopeut­taa talout­tamme huomat­ta­vasti kivut­to­mam­min, kun teemme vastuul­li­sia ratkai­suja enna­koi­vasti itse.
Arvoisa puhe­mies,
vastuul­li­sia päätök­siä on tehty myös nyt käsit­te­lyssä olevassa talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää tärkeänä, että talous­ar­vio­esi­tyk­sen täyden­nyk­sen yhtey­dessä velan­ot­toa voitiin vähen­tää. Aina löytyy houku­tuk­sia käyt­tää budje­tin tuloar­vioi­den nousua tai arvio­mää­rä­ra­ho­jen sääs­ty­mistä uusiin meno­li­säyk­siin. Valtion­ve­lan kasvu huomioi­den on kuiten­kin vastuul­lista pyrkiä vähen­tä­mään velan­ot­toa eikä kasvat­taa sitä uusilla menoilla.
Velkaan­tu­mi­seen kiin­nit­tää mietin­nös­sään huomiota myös valtio­va­rain­va­lio­kunta. Vaikka julki­nen velka on kansain­vä­li­sesti verrat­tuna melko alhai­nen, velan kasvu­vauhti on huoles­tut­tava. Valio­kunta nostaa esiin huolen valtion­ve­lan korko­me­noista: vaikka korko­me­not tuntu­vat nyt maltil­li­silta, jos korko­taso tästä nousee, on odotet­ta­vissa mittava meno­jen kasvu. Kaikki velko­jen korko­me­noi­hin käytetty raha on pois muualta. Tämän tietää myös jokai­nen suoma­lai­nen, jolla on esimer­kiksi asun­to­lai­naa.
Velkaan­tu­mista hilli­tään ja taloutta sopeu­te­taan ensi­si­jai­sesti kasvun edel­ly­tyk­siä paran­ta­malla sekä tarpeen mukaan meno­ku­rilla ja vero­tusta kiris­tä­mällä. Valtio­va­rain­va­lio­kunta pitää mietin­nös­sään perus­tel­tuna esimer­kiksi ener­gia- ja jäte­ve­ro­jen koro­tuk­sia. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä vero­tuk­sen kiris­tä­mi­sen pain­opis­teet on valittu oikein. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­retty ja tulee jatkos­sa­kin siir­tää ympä­ristö-, kulu­tus- ja hait­ta­ve­ro­tuk­sen suun­taan työn verot­ta­mi­sesta.
Tämä on perus­tel­tua paitsi ympä­ris­tön suoje­le­mi­seksi, myös siksi, että kestävä talou­den­pito edel­lyt­tää toimia, joilla lisä­tään työl­li­syyttä, paran­ne­taan tuot­ta­vuutta ja vahvis­te­taan talous­kas­vua.  Tällai­sia toimia ovat esimer­kiksi panos­tuk­set osaa­mi­seen ja koulu­tuk­seen sekä tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa näistä toimista nostaa esiin erityi­sesti yliopis­to­ra­hoi­tuk­sen 160 miljoo­nan euron nousun ensi vuodelle. Yliopis­to­uu­dis­tuk­sen toimeen­pa­noa tuetaan myös yli 200 miljoo­nan euron panos­tuk­sella yliopis­to­jen oman varain­ke­ruun tuke­mi­seen. Valtio maksaa yliopis­toille 2,5-kertaisesti summan, jonka he saavat itse kerät­tyä varoja. Kaikki tämä rahoi­tus on lisä­ra­haa yliopis­toille. Yliopis­to­jen perus­ra­hoi­tuk­sesta huoleh­tii edel­leen valtio, oma varain­ke­ruu on uutta lisäystä laaduk­kaa­seen tutki­muk­seen ja opetuk­seen.
Perus­o­pe­tus ja amma­til­li­nen koulu­tus huomioi­daan budje­tissa vahvoilla panos­tuk­silla. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen paik­koja on tällä vaali­kau­della lisätty yli 12 000 ja perus­o­pe­tuk­sen laadun­pa­ran­nuk­seen kohden­ne­taan ensi vuonna 80 miljoo­naa euroa, mikä on 18 miljoo­nan euron lisäys tähän vuoteen verrat­tuna. Näillä toimilla osal­taan torju­taan myös nuor­ten syrjäy­ty­mistä, kun koulu­tus­paik­koja riit­tää.
Halli­tus­puo­lu­eet nosti­vat valtio­va­rain­va­lio­kun­nan käsit­te­lyssä osaa­mis­pa­nos­tuk­sista esiin ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen työelä­mää ja aluei­den kehi­tystä tuke­van sovel­ta­van tutki­mus­työn. Tähän tarkoi­tuk­seen lisät­tiin edus­kun­ta­kä­sit­te­lyssä 600 000 euroa. Tärkeää on myös, että valio­kun­nan lisää­män rahoi­tuk­sen turvin opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­toa kehi­te­tään. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen opis­ke­li­joille pääs­tään käyn­nis­tä­mään YTHS-kokeilu.
Unoh­taa ei myös­kään sovi, että halli­tus panos­taa vahvasti inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaan. Tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan määrä­ra­hat kasva­vat jälleen ensi vuonna ja valtio­va­rain­va­lio­kunta vielä erik­seen lisäsi rahoi­tusta yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mi­seen.
Arvoisa puhe­mies,
työn tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sella on suuri merki­tys talou­den tasa­pai­no­tuk­sessa. Valtio­va­rain­va­lio­kunta pitää­kin mietin­nös­sään valtion tuot­ta­vuus­oh­jel­maa tarpeel­li­sena, mutta näkee myös kehit­tä­mis­tar­peita. Huomiota kiin­ni­te­tään siihen, että työssä jaksa­mista ja työviih­ty­vyyttä on edis­tet­tävä. Tämä on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä tärkeä linjaus.
Valio­kunta nostaa mietin­nös­sään esiin mm., ettei henki­lös­töä tule vähen­tää tilan­teessa, jossa vähen­nyk­set voisi­vat johtaa valtion tulo­jen mene­tyk­seen. Tästä hyvä esimerkki on harmaan talou­den torjunta. Työsuo­je­luun onkin lisätty 500 000 euroa henki­lös­tön palk­kaa­mi­seen. Tämä on hyvä jatko talous­ar­vio­esi­tyk­sen muille harmaata taloutta torju­ville toimen­pi­teille.
Hyvä henki­lös­tö­po­li­tiikka, hyvien työta­po­jen ja -käytän­tö­jen edis­tä­mi­nen sekä tieto­tek­nii­kan nykyistä parempi hyödyn­tä­mi­nen tuo oikeita tuot­ta­vuus­hyö­tyjä. Jokai­sella on oikeus hyvään työelä­mään ja sitä edesaut­taa töiden järjes­tä­mi­nen niin, että pysty­tään keskit­ty­mään oikei­siin asioi­hin ja omassa teke­mi­ses­sään voi tuntea työn iloa.
Arvoisa puhe­mies,
työ on tärkeä hyvin­voin­nin lähde, mutta on myös paljon heitä, jotka eivät voi omalla työllä paran­taa hyvin­voin­ti­aan. Köyhyy­den kasvulta ei saa sulkea silmi­ään. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää­kin erit­täin tärkeinä etuus­pa­ran­nuk­sia, jotka kohdis­tu­vat kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.
Tämä halli­tus on kohen­ta­nut merkit­tä­västi vaikeim­massa asemassa olevien asemaa. Ensi vuonna voimaa­nas­tuva takuu­eläke on täsmä­toimi, joka kohden­tuu pieni­tu­loi­sim­mille eläke­läi­sille, nuorista työky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­sistä pitkän päivä­työn kotona tehnei­siin ikäih­mi­siin. Parhaim­mil­laan eläke nousee puoli­soilla lähes 170 euroa kuussa ja yksi­na­su­villa yli 100 euroa kuukau­dessa.
Mini­miäi­tiys-, isyys- ja vanhem­pain­ra­hat, erityis­hoi­to­raha sekä sairaus- ja kuntou­tus­ra­hat nostet­tiin pitkän odotuk­sen jälkeen työt­tö­myys­tur­van tasolle vuonna 2009. Nyt työ jatkuu, kun etuu­det sido­taan indek­siin. Lapsi­li­siin on tehty täsmä­ko­ro­tuk­set yksin­huol­taja- ja moni­lap­si­sille perheille, nyt myös ne sido­taan indek­siin. Näillä ratkai­suilla kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille korva­taan myös ympä­ristö- ja kulu­tus­ve­ro­tuk­sen kiris­ty­mi­nen.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on sitou­tu­nut siihen, ettei talou­den tasa­pai­no­tuk­sessa kaik­kien heikoim­massa asemassa oleviin kohdistu leik­kauk­sia jatkos­sa­kaan. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­pe­ri­aat­teista pide­tään kiinni kaikissa tilan­teissa. On hyvä muis­taa, että kestävä julki­nen talous on yhteis­kun­nan haavoit­tu­vim­pien etu. Kestävä julki­nen talous takaa sen, että joka ainoasta suoma­lai­sesta pide­tään huolta vaikeis­sa­kin tilan­teissa.
Arvoisa puhe­mies,
valio­va­rain­va­lio­kun­nan budjet­ti­kä­sit­te­lyn yhtenä pain­opis­teenä oli ympä­ris­tön­suo­jelu ja luon­to­pal­ve­lut. Itäme­ren suoje­lua edis­te­tään budjet­tieh­do­tuk­seen sisäl­ty­neen kolmen miljoo­nan euron lisä­ra­hoi­tuk­sen päälle vielä inves­toi­malla öljyn­tor­jun­ta­puo­mei­hin. Itämerta ja myös sisä­ve­siä suojel­laan myös lisää­mällä pois­to­ka­las­tusta. Pois­to­ka­las­tuk­sella pysty­tään vähen­tä­mään ravin­ne­pääs­töjä ja torju­maan rehe­vöi­ty­mistä.
Metsä­hal­li­tuk­sen luon­to­pal­ve­lui­hin lisät­tiin rahoi­tusta valtio­va­rain­va­lio­kun­nassa 3,6 miljoo­naa euroa. Tällä varmis­te­taan, ettei luon­non virkis­tys­käy­tön palve­luita tarvitse karsia, vaan luon­to­pal­ve­lut säily­vät mahdol­li­sim­man monen suoma­lai­sen ulot­tu­villa. Tämä on tärkeää erityi­sesti koska kansal­lis­puis­to­jen ja virkis­tys­koh­tei­den kävi­jä­mää­rät ovat nousussa. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää budje­tin ympä­ris­tö­pa­nos­tuk­sia tärkeinä sijoi­tuk­sina suoma­lais­ten hyvin­voin­tiin.
Arvoisa puhe­mies,
päätök­sen­te­ki­jät punni­taan vaikeissa tilan­teissa. Oikea mittari ei ole se, kuka lupaa eniten lisäyk­siä budjet­tiin. Oikea mittari on, kuka pystyy teke­mään vastuul­li­sim­pia valin­toja. Valin­toja, joissa vero­tuk­sen, palve­lui­den ja etuuk­sien muutok­set kohdis­tu­vat oikeu­den­mu­kai­sesti ja tuke­vat kestä­välle pohjalle raken­tu­vaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä ei lupaa kaik­kea hyvää kaikille. Mutta me lupaamme, että kannamme vastuuta Suomen talou­desta pitkä­jän­tei­sesti ja kestä­västi. Me lupaamme, että koulut­tau­tu­mista, työn­te­koa ja yrit­te­liäi­syyttä tuetaan ja kannus­te­taan. Suoma­lais­ten hyvin­vointi on kaiken päätök­sen­teon tärkein päämäärä. Nämä paino­tuk­set näky­vät myös tässä talous­ar­viossa.