Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion vuoden 2011 talous­ar­vio­esi­tyksen palau­te­kes­kustelu – kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion vuoden 2011 talous­ar­vio­esi­tyksen palau­te­kes­kustelu

Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtion vuoden 2011 talous­ar­vio­esi­tyksen palau­te­kes­kustelu

Julkaistu: 13.12.2010 Uncategorized

Arvoisa puhemies,

nyt on  vastuul­listen valin­tojen aika.  Meidän on valittava, haluammeko kehittää nykymuo­toista hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa vai annammeko sen perus­teiden rapautua talous­vai­keuksien keskellä. Meidän on valittava jätämmekö tuleville sukupol­ville valtavan velka­taakan, vai olemmeko valmiita sitä osaltamme keven­tämään.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän vastaus on selvä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan periaat­teista pidetään kiinni vastuul­li­sella talou­den­pi­dolla myös jatkossa. Velkaan­tu­mista on kyettävä rajoit­tamaan, ensisi­jai­sesti talous­kasvua vahvis­ta­malla. Tulevai­suuden ongelmiin on varau­duttava ajoissa, jotta voimme omalla talous­po­li­tii­kal­lamme turvata suoma­laisten hyvin­voinnin myös vaikeina aikoina ? kuten tehtiin vuoden 2008 suuren talous­pu­do­tuksen jälkeen.
Vastuul­lisen talou­den­pidon merki­tystä ei voi liikaa korostaa etenkään nyt, kun koko Euroopan rahoi­tus­mark­kinat ovat maail­man­laa­juisen finans­si­kriisin jälki­jä­ris­tysten kourissa. Olemme joutuneet tekemään vaikeita, vaikka perus­teltuja päätöksiä Kreikan ja Irlannin tukemi­sesta, mutta emme edelleenkään tiedä onko pahin ohi. Elämme edelleen päivästä päivään ja pyrimme kaikin keinoin ennal­taeh­käi­semään vastaavien kriisien synty­mistä.
Vaikka mahdol­li­suu­temme vaikuttaa globaalin talous­kriisin leviä­miseen ovat rajal­liset, kaikki kestävää talou­den­pitoa edistävät päätökset paran­tavat omia vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siamme. Kreikalle ja Irlan­nille muut sanelevat ehtoja talouden vakaut­ta­mi­seksi, me voimme sopeuttaa talout­tamme huomat­ta­vasti kivut­to­mammin, kun teemme vastuul­lisia ratkaisuja ennakoi­vasti itse.
Arvoisa puhemies,
vastuul­lisia päätöksiä on tehty myös nyt käsit­te­lyssä olevassa talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitää tärkeänä, että talous­ar­vio­esi­tyksen täyden­nyksen yhtey­dessä velan­ottoa voitiin vähentää. Aina löytyy houku­tuksia käyttää budjetin tuloar­vioiden nousua tai arvio­mää­rä­ra­hojen säästy­mistä uusiin menoli­säyksiin. Valtion­velan kasvu huomioiden on kuitenkin vastuul­lista pyrkiä vähen­tämään velan­ottoa eikä kasvattaa sitä uusilla menoilla.
Velkaan­tu­miseen kiinnittää mietin­nössään huomiota myös valtio­va­rain­va­lio­kunta. Vaikka julkinen velka on kansain­vä­li­sesti verrattuna melko alhainen, velan kasvu­vauhti on huoles­tuttava. Valio­kunta nostaa esiin huolen valtion­velan korko­me­noista: vaikka korko­menot tuntuvat nyt maltil­li­silta, jos korkotaso tästä nousee, on odotet­ta­vissa mittava menojen kasvu. Kaikki velkojen korko­me­noihin käytetty raha on pois muualta. Tämän tietää myös jokainen suoma­lainen, jolla on esimer­kiksi asunto­lainaa.
Velkaan­tu­mista hillitään ja taloutta sopeu­tetaan ensisi­jai­sesti kasvun edelly­tyksiä paran­ta­malla sekä tarpeen mukaan menoku­rilla ja verotusta kiris­tä­mällä. Valtio­va­rain­va­lio­kunta pitää mietin­nössään perus­teltuna esimer­kiksi energia- ja jäteve­rojen korotuksia. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän mielestä verotuksen kiris­tä­misen painopisteet on valittu oikein. Verotuksen painopis­tettä on siirretty ja tulee jatkos­sakin siirtää ympäristö-, kulutus- ja haitta­ve­ro­tuksen suuntaan työn verot­ta­mi­sesta.
Tämä on perus­teltua paitsi ympäristön suoje­le­mi­seksi, myös siksi, että kestävä talou­denpito edellyttää toimia, joilla lisätään työlli­syyttä, paran­netaan tuotta­vuutta ja vahvis­tetaan talous­kasvua.  Tällaisia toimia ovat esimer­kiksi panos­tukset osaamiseen ja koulu­tukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tio­toi­mintaan.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä haluaa näistä toimista nostaa esiin erityi­sesti yliopis­to­ra­hoi­tuksen 160 miljoonan euron nousun ensi vuodelle. Yliopis­to­uu­dis­tuksen toimeen­panoa tuetaan myös yli 200 miljoonan euron panos­tuk­sella yliopis­tojen oman varain­keruun tukemiseen. Valtio maksaa yliopis­toille 2,5-kertaisesti summan, jonka he saavat itse kerättyä varoja. Kaikki tämä rahoitus on lisärahaa yliopis­toille. Yliopis­tojen perus­ra­hoi­tuk­sesta huolehtii edelleen valtio, oma varain­keruu on uutta lisäystä laaduk­kaaseen tutki­mukseen ja opetukseen.
Perus­o­petus ja ammatil­linen koulutus huomioidaan budje­tissa vahvoilla panos­tuk­silla. Ammatil­lisen koulu­tuksen paikkoja on tällä vaali­kau­della lisätty yli 12 000 ja perus­o­pe­tuksen laadun­pa­ran­nukseen kohden­netaan ensi vuonna 80 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonan euron lisäys tähän vuoteen verrattuna. Näillä toimilla osaltaan torjutaan myös nuorten syrjäy­ty­mistä, kun koulu­tus­paikkoja riittää.
Halli­tus­puo­lueet nostivat valtio­va­rain­va­lio­kunnan käsit­te­lyssä osaamis­pa­nos­tuk­sista esiin ammat­ti­kor­kea­kou­lujen työelämää ja alueiden kehitystä tukevan sovel­tavan tutki­mustyön. Tähän tarkoi­tukseen lisättiin eduskun­ta­kä­sit­te­lyssä 600 000 euroa. Tärkeää on myös, että valio­kunnan lisäämän rahoi­tuksen turvin opiske­li­ja­ter­vey­den­huoltoa kehitetään. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen opiske­li­joille päästään käynnis­tämään YTHS-kokeilu.
Unohtaa ei myöskään sovi, että hallitus panostaa vahvasti innovaa­tio­po­li­tiikkaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tio­toi­minnan määrä­rahat kasvavat jälleen ensi vuonna ja valtio­va­rain­va­lio­kunta vielä erikseen lisäsi rahoi­tusta yritysten kansain­vä­lis­ty­miseen.
Arvoisa puhemies,
työn tuotta­vuuden paran­ta­mi­sella on suuri merkitys talouden tasapai­no­tuk­sessa. Valtio­va­rain­va­lio­kunta pitääkin mietin­nössään valtion tuotta­vuus­oh­jelmaa tarpeel­lisena, mutta näkee myös kehit­tä­mis­tar­peita. Huomiota kiinni­tetään siihen, että työssä jaksa­mista ja työviih­ty­vyyttä on edistettävä. Tämä on kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän mielestä tärkeä linjaus.
Valio­kunta nostaa mietin­nössään esiin mm., ettei henki­löstöä tule vähentää tilan­teessa, jossa vähen­nykset voisivat johtaa valtion tulojen menetykseen. Tästä hyvä esimerkki on harmaan talouden torjunta. Työsuo­jeluun onkin lisätty 500 000 euroa henki­löstön palkkaa­miseen. Tämä on hyvä jatko talous­ar­vio­esi­tyksen muille harmaata taloutta torju­ville toimen­pi­teille.
Hyvä henki­lös­tö­po­li­tiikka, hyvien työta­pojen ja -käytän­töjen edistä­minen sekä tieto­tek­niikan nykyistä parempi hyödyn­tä­minen tuo oikeita tuotta­vuus­hyötyjä. Jokai­sella on oikeus hyvään työelämään ja sitä edesauttaa töiden järjes­tä­minen niin, että pystytään keskit­tymään oikeisiin asioihin ja omassa tekemi­sessään voi tuntea työn iloa.
Arvoisa puhemies,
työ on tärkeä hyvin­voinnin lähde, mutta on myös paljon heitä, jotka eivät voi omalla työllä parantaa hyvin­voin­tiaan. Köyhyyden kasvulta ei saa sulkea silmiään. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitääkin erittäin tärkeinä etuus­pa­ran­nuksia, jotka kohdis­tuvat kaikkein pieni­tu­loi­sim­mille.
Tämä hallitus on kohen­tanut merkit­tä­västi vaikeim­massa asemassa olevien asemaa. Ensi vuonna voimaa­nastuva takuu­eläke on täsmä­toimi, joka kohdentuu pieni­tu­loi­sim­mille eläke­läi­sille, nuorista työky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läi­sistä pitkän päivätyön kotona tehneisiin ikäih­misiin. Parhaim­millaan eläke nousee puoli­soilla lähes 170 euroa kuussa ja yksina­su­villa yli 100 euroa kuukau­dessa.
Minimiäitiys-, isyys- ja vanhem­pain­rahat, erityis­hoi­toraha sekä sairaus- ja kuntou­tus­rahat nostettiin pitkän odotuksen jälkeen työttö­myys­turvan tasolle vuonna 2009. Nyt työ jatkuu, kun etuudet sidotaan indeksiin. Lapsi­lisiin on tehty täsmä­ko­ro­tukset yksin­huoltaja- ja monilap­si­sille perheille, nyt myös ne sidotaan indeksiin. Näillä ratkai­suilla kaikkein pieni­tu­loi­sim­mille korvataan myös ympäristö- ja kulutus­ve­ro­tuksen kiris­ty­minen.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on sitou­tunut siihen, ettei talouden tasapai­no­tuk­sessa kaikkien heikoim­massa asemassa oleviin kohdistu leikkauksia jatkos­sakaan. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan perus­pe­ri­aat­teista pidetään kiinni kaikissa tilan­teissa. On hyvä muistaa, että kestävä julkinen talous on yhteis­kunnan haavoit­tu­vimpien etu. Kestävä julkinen talous takaa sen, että joka ainoasta suoma­lai­sesta pidetään huolta vaikeis­sakin tilan­teissa.
Arvoisa puhemies,
valio­va­rain­va­lio­kunnan budjet­ti­kä­sit­telyn yhtenä painopis­teenä oli ympäris­tön­suojelu ja luonto­pal­velut. Itämeren suojelua edistetään budjet­tieh­do­tukseen sisäl­tyneen kolmen miljoonan euron lisära­hoi­tuksen päälle vielä inves­toi­malla öljyn­tor­jun­ta­puo­meihin. Itämerta ja myös sisävesiä suojellaan myös lisää­mällä poisto­ka­las­tusta. Poisto­ka­las­tuk­sella pystytään vähen­tämään ravin­ne­päästöjä ja torjumaan rehevöi­ty­mistä.
Metsä­hal­li­tuksen luonto­pal­ve­luihin lisättiin rahoi­tusta valtio­va­rain­va­lio­kun­nassa 3,6 miljoonaa euroa. Tällä varmis­tetaan, ettei luonnon virkis­tys­käytön palve­luita tarvitse karsia, vaan luonto­pal­velut säilyvät mahdol­li­simman monen suoma­laisen ulottu­villa. Tämä on tärkeää erityi­sesti koska kansal­lis­puis­tojen ja virkis­tys­koh­teiden kävijä­määrät ovat nousussa. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitää budjetin ympäris­tö­pa­nos­tuksia tärkeinä sijoi­tuksina suoma­laisten hyvin­vointiin.
Arvoisa puhemies,
päätök­sen­te­kijät punnitaan vaikeissa tilan­teissa. Oikea mittari ei ole se, kuka lupaa eniten lisäyksiä budjettiin. Oikea mittari on, kuka pystyy tekemään vastuul­li­simpia valintoja. Valintoja, joissa verotuksen, palve­luiden ja etuuksien muutokset kohdis­tuvat oikeu­den­mu­kai­sesti ja tukevat kestä­välle pohjalle raken­tuvaa hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa.
Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä ei lupaa kaikkea hyvää kaikille. Mutta me lupaamme, että kannamme vastuuta Suomen talou­desta pitkä­jän­tei­sesti ja kestä­västi. Me lupaamme, että koulut­tau­tu­mista, työntekoa ja yritte­liäi­syyttä tuetaan ja kannus­tetaan. Suoma­laisten hyvin­vointi on kaiken päätök­senteon tärkein päämäärä. Nämä paino­tukset näkyvät myös tässä talous­ar­viossa.

Kokoomus.fi