• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Tuot­tava ja uudis­tuva Suomi - digi­taa­li­nen agenda vuosille 2011-2020
    Twiittaa

    Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Tuot­tava ja uudis­tuva Suomi - digi­taa­li­nen agenda vuosille 2011-2020

    Julkaistu: 30.11.2010 Uncategorized

    Arvoisa puhe­mies,

    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää tieto­yh­teis­kun­ta­ke­hi­tystä elin­tär­keänä kysy­myk­senä niin Suomen kilpai­lu­ky­vyn, julkis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­sen kuin tasa-arvois­ten palve­lui­den takaa­mi­sen­kin näkö­kul­masta. Digi­ta­li­soi­tu­mi­nen mahdol­lis­taa tuot­ta­vuu­den kasvun myötä entistä parem­pia palve­luita. Se luo edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yrit­tä­jyy­delle sekä auttaa suoma­lai­sia yrityk­siä menes­ty­mään myös kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla.
    Vaikka monet ovat esit­tä­neet kriit­ti­siä­kin arvioita Suomen tieto­yh­teis­kun­nan tilasta, on tällä vaali­kau­della edetty monella saralla. Yhtenä merkit­tä­vim­mistä alue­po­liit­ti­sista uudis­tuk­sista voidaan pitää laaja­kais­tan saamista ensim­mäi­senä maail­massa perus­vies­tin­tä­pal­ve­luksi puhe­lin- ja posti­pal­ve­lun rinnalle. Toinen tärkeä ja histo­rial­li­nen hanke on ollut julki­sen rahoi­tuk­sen osoit­ta­mi­nen, huip­pu­no­pean runko­ver­kon raken­ta­mi­seksi haja-asutusa­lueille.
    Puut­tu­mi­sesta laaja­kais­tayh­teyk­sien laatuun ja hinnan kohtuul­lis­ta­mi­sesta sekä huip­pu­no­pean laaja­kais­tan mitta­vasta valtion­tu­ki­pa­ke­tista on syytä antaa kaikki tunnus­tus vies­tin­tä­mi­nis­teri Lindé­nille. Toimen­pi­teil­lään halli­tus on osoit­ta­nut, että nopea ja kohtuu­hin­tai­nen tieto­lii­ken­neyh­teys on tärkeä erityi­sesti haja-asutusa­luei­den ihmi­sille, maati­loille ja muille yrityk­sille.
    Hyvät kuuli­jat,
    myös valtio­neu­vos­ton vuonna 2008 aset­tama tavoite huip­pu­no­pean valo­kui­tu­run­ko­ver­kon raken­ta­mi­seksi lähes kaik­kien vaki­nais­ten asun­to­jen, yritys­ten ja julkis­hal­lin­non toimi­paik­ko­jen ulot­tu­ville vuoteen 2015 mennessä vie suoma­laista tieto­yh­teis­kun­taa ratkai­se­vasti eteen­päin.  Netin kautta Utsjoelta ja Hangosta on sama matka verot­ta­jalle, pankki on pienim­mäs­sä­kin kylässä ja koti­soh­valta käsin voi tehdä nettios­tok­sia sekä täyt­tää eri viras­to­jen kaavak­keita. Nopeilla vies­tiyh­teyk­sillä on myös ympä­ris­tö­po­liit­tista merki­tystä kun liik­ku­mi­sen tarve vähe­nee.
    Tällä vaali­kau­della haja-asutusa­luei­den nopei­den yhteyk­sien laaja­kais­ta­ra­ken­ta­mi­seen on varattu yli 100 miljoo­naa euroa valtion, EU:n maaseu­tuoh­jel­man ja kuntien rahoja. Halli­tuk­sen vies­tintä- ja alue­po­liit­ti­sesti merkit­tä­västä hank­keesta on syytä olla ylpeä.
    Sähköis­ten palve­lu­jen sisältö on keskiössä. Ihmi­set otta­vat nopeita yhteyk­siä käyt­töönsä vasta kun tarjolla on help­poja, hyödyl­li­siä, laaduk­kaita ja miksei viih­teel­li­siä­kin sisäl­töjä sekä palve­luita, joita laaja­kais­tan avulla voidaan käyt­tää.
    Valmis­te­lussa ollut kansa­lais­ten sähköi­nen asioin­ti­tili etenee pian käyt­töön­ot­to­vai­hee­seen. Uusi laki sähköi­sestä tunnis­ta­mi­sesta tuo pank­ki­tun­nis­teen rinnalle muita tunnis­ta­mis­pal­ve­luita. Juuri tänään lansee­rattu mobii­li­var­menne on ensim­mäi­nen esimerkki tästä. Verk­ko­las­kun käyttö tuo sääs­töjä niin kulut­ta­jille, yrityk­sille kuin julki­sille toimi­joil­le­kin.
    Arvoisa puhe­mies,
    suurin tehok­kuus­hyöty saavu­te­taan varmasti sähköis­tä­mällä julki­sia palve­luja. Parhaim­mil­laan tämä paran­taa myös palve­lun laatua. Kyse on koko palve­lu­pro­ses­sin uudel­leen­jär­jes­te­lystä.
    Kun rutii­neja auto­ma­ti­soi­daan, henki­lö­kunta voi panos­taa laatuun ja ihmis­ten kohtaa­mi­seen. Tästä hyvä esimerkki on palve­lu­ta­van muutos veroil­moi­tus­me­net­te­lyssä.  Ennen lähes jokai­nen teki oman veroil­moi­tuk­sensa, nyt vero­hal­linto lähet­tää asiak­kaalle veroeh­do­tuk­sen. Vero­vel­vol­li­sella on tarvetta viran­omai­s­asioin­tiin vain jos valmiiksi tehtyyn ehdo­tuk­seen on jotain täyden­net­tä­vää tai korjat­ta­vaa. Korjauk­set voi tehdä vaivat­to­masti verkossa.
    Olen­naista on myös, että vero­va­roin kerätty julki­nen tieto tulee lähtö­koh­tai­sesti avata ja olla aina kansa­lais­ten käytet­tä­vissä sähköi­sessä muodossa. Julki­seen dataan perus­tu­vat kaupal­li­set sovel­luk­set ovat jo nyt arki­päi­vää ja luovat Suomeen uutta yrit­tä­jyyttä.
    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä katsoo, että tieto­yh­teis­kun­nan erityi­seksi pain­opis­teeksi tulee aset­taa ikään­tyvä väestö. Suoma­lai­sista noin 82 prosent­tia on inter­ne­tin käyt­tä­jiä, mutta yli 65-vuotiaista inter­ne­tiä käyt­tää vain kolman­nes. On tärkeää huoleh­tia, että ikään­ty­vät eivät kasva­vana väes­tö­ryh­mänä syrjäydy tieto­yh­teis­kun­nan ulko­puo­lelle.
    Tässä avain­sana on käyt­tä­jäys­tä­väl­li­syys. Palve­lui­den pitää olla help­po­käyt­töi­siä ja ymmär­ret­tä­viä, jotta yhä useampi suoma­lai­nen kokisi sähköi­sen asioin­nin mielek­kääksi. On kuiten­kin hyvä muis­taa, että kaikista ei koskaan tule sähköis­ten palve­lu­jen käyt­tä­jiä. Siitä huoli­matta heitä ei saa jättää yhteis­kun­nan palve­lu­ver­kon ulko­puo­lelle.
    Arvoisa puhe­mies,
    lopuksi totean, että koulu­tuk­sen ja nuor­ten merki­tys tieto­yh­teis­kun­nan kehit­ty­mi­sessä on aivan keskei­nen.