Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: luonnonvaraselonteko eduskunnalle
Julkaistu:
Arvoisa puhemies,
maailmalla on seuraavina vuosikymmeninä entistä suurempi pula luonnonvaroista. Väestön kasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu lisäävät vesivarojen, metallien, mineraalien ja kiviaineksen käyttöä jatkuvasti. Öljy, maakaasu ja fosfori hupenevat. Myös uusiutuvia luonnonvaroja käytetään koko ajan 30% enemmän kuin mitä maapallo pystyy tuottamaan.
Olemme jo nähneet, että kilpailu hupenevista luonnonvaroista kiristyy. Viimeksi Kiina rajoitti harvinaisten ja kriittisten luonnonvarojen vientiä maastaan.
Maailma on aidosti tienhaarassa luonnonvarojen suhteen. Positiivisimmassa skenaariossa maailma kulkee kohti ympäristötietoisempaa ja energiaa säästävää suuntaa. Negatiivisessa vaihtoehdossa luonnonvaroista kilpaillaan voimallisesti ja protektionismi ja kahdenväliset sopimukset tulevat toimintatavoiksi.
Suomen asema vahvistuu luonnonvarojen vähentyessä. Meillä on paljon sekä uusiutumattomia että uusiutuvia luonnonvaroja. Tämän takia myös nyt käsiteltävänä oleva luonnonvaraselonteko on erittäin tärkeä. Nyt on myös Suomessa korkea aika kysyä, miten luonnonvaroja käytetään ja kuka niitä hallitsee? Ja minkä aseman Suomi ottaa uudessa maailmanjärjestyksessä?
Suuri kysymys on luonnonvarojen käytön ja talouskasvun välinen suhde. Mitkä maat ovat edelläkävijöitä luonnonvarojen kestävässä käytössä ja samalla pystyvät ylläpitämään talouskasvua ja hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmässä näemme, että Suomi voisi olla edelläkävijämaa. Tähän tarvitaan tutkimusta, mutta myös lainsäädäntöä ja kannustimia, jotka tukevat esimerkiksi materiaalien kierrätystä, säästävät ympäristöä, luovat uusia liiketoimintakonsepteja ja tehostavat energian käyttöä.
Arvoisa puhemies,
luonto on monessa mielessä suomalaisten hyvinvoinnin lähde. Luonnonvarojen käytössä tärkeää on kestävyys ja järkevyys. Tärkeä kysymys on esimerkiksi se, mihin maamme biomassoja käytetään ja tehdäänkö se kestävästi. Kuinka paljon niitä käytetään ravinnoksi, materiaksi tai energiaksi. Meneekö tulevaisuudessa esimerkiksi kuitupuuta energiakäyttöön vai voimmeko luoda puulle uutta lisäarvoa. Tulevaisuus on biotaloudessa, jossa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön yhdistyy korkea osaaminen. Näin luodaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia.
Myös mineraalivaroihimme nojaava kaivosteollisuus on yksi tulevaisuuden aloistamme. Se luo elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia etenkin Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kaivosalan toimintaedellytyksiä tulee edelleen kehittää esimerkiksi selkeyttämällä raskasta lupabyrokratiaa. Uunituore kaivoslakiesitys on sen takia analysoitava huolellisesti täällä eduskunnassa.
Tärkeä näkökulma on myös huoltovarmuus. Energiaomavaraisuuden osalta olemme tehneet jo tällä hallituskaudella varsin merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Omavaraisen energiapolitiikan ja huoltovarmuuden näkökulmasta älykkään sähköverkon mahdollistama energiansäästö ja hajautettu uusiutuvan energian pientuotanto ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Vastaava tulevaisuuskeskustelu meidän on käytävä myös luonnonvarojen näkökulmasta. Miten huolehdimme siitä, että omistamme pääosin omat luonnonvaramme tulevaisuudessa? Miten tehdä vähemmästä enemmän? Miten myydä pelkkien tuotteiden lisäksi mahdollisimman paljon palvelua? Miten myydä pelkkää palvelua?
Olemmeko me Suomessa valmiita palvelu- ja osaamisvaltaisempaan yhteiskuntaan ? maailman ongelmien ratkaisijaksi? Ainakin tällä hetkellä olemme jälkijunassa tyypillisenä itsepalveluvaltiona. Meidän olisi syytä panostaa uusiin lopputuotteisiin ja palvelukonsepteihin, ja viedä niitä myös aktiivisesti maailmalle.
Arvoisa puhemies,
on nähtävä visionäärisesti tulevaisuuteen. Suomessa on tulevaisuudessa kenties kultaakin kalliimpaa raaka-ainetta, puhdasta vettä. Myös tuoreessa maabrändiraportissa puhdas vesi nostetaan yhdeksi vahvuudeksemme. Meillä on runsaat makean veden varannot sekä veteen liittyvää osaamista. Tämä osaaminen on tulevaisuudessa kovaa valuuttaa maailmalla, sillä puhtaan veden puute on todellinen ongelma monissa maissa.
Samoin metsä ja puu voidaan myydä kymmeneen kertaa ilman, että yhtään puuta on edes kaadettu. Luonnonvaroihin perustuvan teollisuuden ja vientitulojen lisäksi luonto tarjoaa meille virkistystä ja ravintoa. Luonnon palvelut ovat myös merkittävä tekijä esimerkiksi matkailuyritysten kannalta.
Maailmalla tarvitaan edelläkävijöitä luonnonvarojen kestävän kehityksen osaamisessa. Luonnonvaraselonteko hahmottelee kohtuullisesti Suomen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suuntaa. Hiukan byrokraattiselta ja paperinmakuiselta selonteko kuitenkin vaikuttaa. Visionäärisyyttä tarvitaan. Ja jotta valittu visio saadaan toteen, tarvitaan ripeää toimeen tarttumista ja toimivaa yhteistyötä päättäjien, tutkijoiden ja yritysten kesken.
