Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Kansain­vä­lis­ten asioi­den täysis­tun­to­kes­kus­telu

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Kansain­vä­lis­ten asioi­den täysis­tun­to­kes­kus­telu

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,

Euroo­pan turval­li­suu­desta on vaikea käydä miele­kästä keskus­te­lua, ellei käsit­tele kahta myös Suomen kannalta keskeistä toimi­jaa: nimit­täin Venä­jää ja puolus­tus­liitto Natoa.
Viime viikon Nato-huip­pu­ko­kous oli euroop­pa­lai­sen turval­li­suusyh­teis­työn kannalta monella tapaa tärkeä merk­ki­paalu. Lissa­bo­nissa tapah­tui aina­kin kaksi huomio­nar­voista asiaa.
Ensin­nä­kin Nato julkisti uuden stra­te­gian, jolla se määrit­te­lee roolinsa muut­tu­vassa maail­massa. Tuoreen määri­tel­män mukaan Natolla on kolme tehtä­vää: jäsen­mai­den yhtei­nen puolus­tus, kansain­vä­li­nen krii­sin­hal­linta yhdessä YK:n ja EU:n kanssa, sekä turval­li­suusyh­teis­työ Naton ulko­puo­lis­ten maiden kanssa.
Toinen uuti­nen Lissa­bo­nista oli Venä­jän ja Naton tiivis­tyvä yhteis­työ. Geor­gian sodan jälkeen yhteis­työ on ollut vähäistä ja suhteet viileät. Nyt presi­dentti Medve­dev osal­lis­tui Naton ja Venä­jän neuvos­ton kokouk­seen, jossa osapuo­let sopi­vat yhteis­työstä koskien asera­joi­tusta, Afga­nis­ta­nin vakaut­ta­mista ja terro­ris­min torjun­taa. Venäjä ja Nato päät­ti­vät myös selvit­tää yhtei­sen ohjus­puo­lus­tus­jär­jes­tel­män edel­ly­tyk­siä ? tärkeä askel sekin.
Euroop­pa­lai­sen turval­li­suusyh­tei­sön kannalta ehkä merkit­tä­vin uuti­nen oli kuiten­kin se, että Venäjä ja Nato-maat hyväk­syi­vät määri­tel­män yhtei­sistä uhkista.
Kansain­vä­li­sissä suhteissa itse­näi­set valtiot ajavat viime kädessä aina omaa etuaan. Siksi on tärkeää, miten maat määrit­te­le­vät oman etunsa. Ja siksi Venä­jän ja Naton yhtei­sym­mär­rys yhtei­sistä haas­teista on iso askel.
Yhtei­sen edun määrit­te­lyssä tulee varoa liian lavean pens­se­lin käyt­töä. Muuten yhteis­työ raken­tuu liian hute­ralle pohjalle. Lopulta yhtei­nen uhka on kuiten­kin vahvin eri maita yhdis­tävä tekijä.
Arvoisa puhe­mies,
Mitkä konkreet­ti­set asiat sitten yhdis­tä­vät Euroo­pan maita tällä hetkellä?
Ehkä tärkeim­mät yhtei­set haas­teet ovat jouk­ko­tu­hoa­sei­den leviä­mi­nen ja ääri­liik­kei­den harjoit­tama terro­rismi. Näihin haas­tei­siin ei mikään Euroo­pan maa pysty vastaa­maan yksin. Meidän on panos­tet­tava yhtäältä asera­joi­tuk­seen ja toisaalta pitkit­ty­nei­den konflik­tien ratkai­suun. Tässä myös Ety-järjes­töltä on odotet­tava vahvem­paa panosta.
Toinen yhdis­tävä tekijä liit­tyy julki­sen talou­den tasa­pai­noon, joka on vaarassa, kun väestö ikään­tyy ja menot kasva­vat. Myös puolus­tus­me­noja joudu­taan karsi­maan. Kiris­ty­vät budje­tit pakot­ta­vat maat toimi­maan yhdessä myös turval­li­suus­ky­sy­myk­sissä. Pääl­lek­käi­siin puolus­tus­jär­jes­tel­miin ei ole varaa.
Kolman­neksi, myös ulko­asian­va­lio­kunta koros­taa mietin­nös­sään ener­gia­tur­val­li­suutta. Valio­kunta toteaa, että kilpailu ener­giasta kove­nee enti­ses­tään. Toisaalta esimer­kiksi Arkti­sen alueen ener­gia­va­ro­jen hyödyn­tä­mi­nen edel­lyt­tää myös yhteis­työtä. Venä­jällä on alueella suuret ener­gia­va­rat, mutta se tarvit­see uutta tekno­lo­giaa. Tämä on Suomelle hieno mahdol­li­suus.
Meitä EU-maita yhdis­tää pelko ajau­tu­mi­sesta kansain­vä­li­sen poli­tii­kan sivu­rai­teelle. EU:n etu on olla maail­man­po­li­tii­kan aktii­vi­nen vaikut­taja, ei sivus­ta­kat­soja. Ilman EU:n aktii­vista panosta maail­malla leviää vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den ja kansan­val­lan sijasta Kiinan mallin mukai­nen valtio­ka­pi­ta­lismi ja harvain­valta.
Kuten ulko­asian­va­lio­kunta toteaa, EU:n täytyy keskit­tyä vahvuuk­siinsa. EU:n vahvuus on sen kyky toimia koko­nais­val­tai­sesti, eli käyt­tää diplo­ma­tian, krii­sin­hal­lin­nan, kehi­ty­syh­teis­työn ja kaup­pa­po­li­tii­kan työka­luja yhdessä. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä EU on Suomelle tärkein kansain­vä­li­nen vaiku­tus­ka­nava, joten meidän etumme on ulko­po­liit­ti­sesti vahva ja yhte­näi­nen unioni.
Arvoisa puhe­mies,
Kansain­vä­li­set järjes­töt ? mukaan lukien valio­kun­nan mietin­nössä käsi­tel­lyt Etyj, Euroo­pan neuvosto ja Pohjois­mai­den neuvosto ? täyt­tä­vät kaksi turval­li­suusyh­tei­sön kannalta oleel­lista tehtä­vää. Ne autta­vat valtioita ratkai­se­maan erimie­li­syy­tensä rauhan­omai­sesti ja edis­tä­vät yhtei­sen edun määrit­te­lyä.
Keskus­te­lussa kansain­vä­li­sestä turval­li­suusyh­teis­työstä ei kannata jumit­tua puhu­maan raken­teista ja järjes­töistä. Tärkeäm­pää on puhua tavoit­teista ja keinoista.
Kansa­lais­ten, meidän suoma­lais­ten kannalta on tärkeintä, että voimme kokea olomme turval­li­seksi ja auttaa mahdol­li­suuk­siemme mukaan myös muita elämään turvassa. On lopulta tois­si­jaista, mikä järjestö milloin­kin on käytössä. Meillä Suomessa järjes­töi­hin ja eri kirjai­nyh­dis­tel­miin suhtau­du­taan edel­leen liian tunteik­kaasti ja osit­tain jopa ideo­lo­gi­sesti.
Yhteis­työ­muo­dot limit­ty­vät ja kehit­ty­vät. Meidän tulee arvioida panos­tamme eri järjes­töi­hin niiden toimi­vuu­den pohjalta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content