Kokoomus.fi
Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Julkisen talouden suunni­telma vuosille 2017-2020

Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro: Julkisen talouden suunni­telma vuosille 2017-2020

Julkaistu: 19.4.16 Uutiset

Valtio­neu­voston selonteko julkisen talouden suunni­tel­masta vuosille 2017-2020
Lähete­kes­kustelu 19.4.2016

Kokoo­muksen ryhmä­pu­heen­vuoro 7 minuuttia / Ed. Kai Mykkänen
Muutos­va­rauksin, julkinen puhut­taessa

***

Arvoisa puhemies

Valtio ja kunnat velkaan­tuvat suoma­laisten piikkiin tämänkin yhden päivän aikana lähes 15 miljoonan euron verran. Pelkästään yhteisiä korko­menoja maksamme yli 4,3 miljoonaa euroa päivässä – vaikka korkotaso on poikkeuk­sel­lisen matala. Minulla on aiemmissa työpai­koissani ollut mahdol­lisuus työsken­nellä monien inves­toin­ti­pää­töksiä tekevien yritys­joh­tajien kanssa. Silloin tällöin olen kysynyt, mikä olisi heidän näkökul­mastaan tärkein teko, joka vahvis­taisi uskoa toiminnan laajen­ta­miseen Suomessa. Yllät­tävän usein vastaus on, että hoitakaa velkaan­tu­minen kuntoon. Niin kauan kuin valtio ja kunnat velkaan­tuvat, se tietää tulevai­suu­dessa korkeampia veroja, kipeitä leikkauksia ja ennen pitkää Kreikan tietä.

Velkaan­tu­misen taitta­minen on siis myös talouden käyntiin lähte­misen kannalta paras teko, mitä tämä talo voi tehdä. Tämän halli­tus­kauden aikana pitkälti ratkeaa, onnis­tuuko Suomi palaut­tamaan maineensa. On äärim­mäisen tärkeää, että hallitus pystyy pitämään kiinni sekä euromää­räi­sestä menoke­hyk­sestään että 4 miljardin euron sopeu­tus­ta­voit­teestaan. Vain se mahdol­listaa velkaan­tu­misen taitta­misen, jos olemme lisäksi rohkeita muissa uudis­tuk­sissa. . Ja vain velkaan­tu­misen taittu­minen voi pelastaa hyvin­voin­ti­valtion.

Velka on myös sukupolvien välisen oikeu­den­mu­kai­suuden kysymys. 1900-luvulla työuran aloit­ta­neella oli edessään nopeasti kasvava talous, paranevat julkiset palvelut, melko turvattu työura, alhaiset eläke­maksut ja suhteel­lisen alhainen eläkkeelle siirty­mi­si­käkin. Nyt työuraansa aloit­ta­valla ei ole edessään mitään näistä. Joudumme kysymään itsel­tämme: Haluammeko, että lapsemme saavat taakakseen myös kuralla olevan valtion­ta­louden ja massii­viset velan­hoi­to­kus­tan­nukset? Omasta ja Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän puolesta vastaan: Sellaiseen meillä ei ole valmiutta eikä oikeutta.

Arvoisa puhemies

Säästä­väisyys ratkaisee, mutta sekin on tärkeää mihin rahat käytetään. Menopuolen rakenteen ratkaiseva kysymys on, pystymmekö satsaamaan riittä­västi osaamiseen. Velkaan­tu­misen taitta­misen ohella kehyksen tärkein päätös on, että koulu­tukseen, tutki­mukseen ja tuote­ke­hi­tykseen ei kohdisteta uusia säästöjä. Sen sijaan hallitus tekee koulu­tuksen kehit­tä­miseen reilun 100 miljoonan euron lisäsat­sauksen vuosille 2017-18. Kokonai­suutena koulu­tuksen määrä­ra­ha­kehys on edelleen liian tiukka, mutta positii­vista on, että uudis­tusten toteut­ta­miseen on osoitettu myös uusia määrä­rahoja.

Kehys­riihen yhtey­dessä hallitus linjasi tukun täsmä­toimia työn ja yrittä­misen puolesta. Erityisen tärkeää on työttö­myy­se­tuuksien muutta­minen passii­vi­sesta tuesta aktivoin­ti­rahan suuntaan. Fiilis ei saa olla se, että ei kannata yrittää, kun menee tuet. Asetelman pitää olla se, että työ kannattaa aina – oli se pientä tai suurta, pitkä­ai­kaista tai kerta­luon­toista. Hallitus ottaa merkit­tävän askeleen oikeaan suuntaan mahdol­lis­ta­malla työttö­myy­se­tuuksien käyttä­misen yrittä­jäksi heittäy­tyvän start­ti­rahana ja töihin kiinni pääsevän palkka­tukena. Täytyy kiittää myös opposi­tiota, erityi­sesti sosia­li­de­mo­kraatteja, halli­tuksen valmis­telun sparraa­mi­sesta oikean­suun­tai­silla aloit­teilla tässä teemassa. Muunto-osuuden rajoit­tuessa perus­päi­vä­rahaan jää ansio­si­don­nai­selta yrittä­jäksi hyppää­minen edelleen turhan usein uhkaroh­keuden varaan. Toivon, että löydämme nyt otetta­valle askeleelle yhdessä vielä jatko­rat­kaisun, koska kokeneiden osaajien yrittä­jyyttä tämä maa aivan erityi­sesti tarvitsisi lisää.

Kasvu­yrit­täjyys edellyttää yhä useammin kansain­vä­lis­ty­mistä heti alussa. Se onnistuu vain aidosti avoimessa yhteis­kun­nassa. Askeleena tähän suuntaan halli­tuksen täsmä­toimet sisäl­tävät oleske­lu­luvan myöntä­misen start-up yrittä­jyyden perus­teella. Muistan hyvin, kun vierailin ensim­mäistä kertaa noin viisi vuotta sitten start-up sauna –valmen­nus­oh­jel­massa Otanie­messä. Ohjel­massa oli jo silloin kymmeniä ulkomaisia tiimejä. Monet olisivat halunneet jatkaa kasvu­yri­tyksen kehit­tä­mistä Suomessa. Yrittä­jyyteen perus­tuvan oleske­lu­luvan saa kuitenkin vain, jos firmalla on riittä­västi myyntiä ja se on kannattava – eihän sellaista yhdel­läkään start-upilla ole. Useim­miten heidät heitettiin siis maasta ulos. Nyt tällainen valio­taimien hylki­minen viimein loppuu.

Rovion ja Supercellin kaltaisten pidem­mälle päässeiden kasvu­yri­tysten pahin pullon­kaula on ollut ulkomaisten talenttien rekry­toinnin byrokraat­tisuus. Puolen vuoden päästä luvat saa, mutta siihen mennessä projekti on jo ohi tai rekry­toi­tavan innostus Suomeen sammunut. Tähän hölmöyteen puuttuu halli­tuksen linjaus ulkomaisten erityis­asian­tun­ti­joiden rekry­toinnin nopeut­ta­mi­sesta – kunhan se uskal­letaan tehdä tarpeeksi suora­vii­vai­sesti.

Paradok­saa­li­sesti olemme tilan­teessa, jossa samaan aikaan on kasvanut toisaalta työttömyys ja toisaalta avoimien työpaik­kojen määrä. Avoin työpaikka on niin arvokas mahdol­lisuus, että se pitää saada täyttymään viivy­tyk­settä. Viime vuonna yli 16 000 henkilöä sai karens­si­lausunnon työstä tai aktivoin­ti­toi­mista kieltäy­ty­miseen liittyen. Jokaisen kieltäy­ty­misen taustalla on yksilöl­linen tilanne, joka täytyy huomioida. Työttö­myystuki ei kuitenkaan ole subjek­tii­vinen oikeus. Tuntuvien karenssien liittä­minen pelisään­töjen rikko­miseen on oikein niin suoma­laisten oikeus­tajun kuin senkin kannalta, että meillä riittää rahaa tukea toinen toistamme siinä tilan­teessa, kun töitä ei oikeasti löydy.

Arvoisa puhemies,

Tässä salissa tullaan tänäänkin sanai­lemaan siitä, että hallitus korottaa hitusen bensan ja dieselin veroja. Pyydän jokaista tähän tarttuvaa kertomaan, hoitai­si­vatko he tämän noin 100 miljoonaa euroa mieluummin korot­ta­malla muita veroja, vai leikkaa­malla lisää ja jos niin keltä? Jos ekono­mistit ovat jostain yhtä mieltä niin siitä, että kun verottaa pitää, niin hyvin­voinnin kannalta meidän pitäisi verottaa mieluummin kulutusta ja haittoja kuin työtä ja yrittä­mistä.

Suoma­laisten yhteen­las­kettu vuosit­tainen lasku bensasta, diese­listä ja kevyestä poltto­öl­jystä on supis­tunut kolmessa vuodessa noin 2,7 miljardin euron verran öljyn hinnan romah­duksen takia. Bensa­ve­ro­pää­töksen jälkeenkin tästä halpuu­tuk­sesta jää kulut­ta­jalle yli 96 %. Parin sentin bensa­ko­ro­tuksen sijaan suoma­laisten liikku­mista mullistaa paljon enemmän se, jos uskal­lamme loikata etuno­jassa digita­li­saation mahdol­lis­tamaan maailmaan, jossa erilaiset ajoneuvot eivät seiso nykyiseen tapaan yli 90% ajasta turhan panttina pysäkissa vaan niitä voi käyttää jousta­vasti kyytien yhdis­te­le­miseen, maailmaan jossa ei tarvitse valita onko autoilija vai bussin­käyttäjä vaan eri palve­lu­tyyppejä saa hankittua yksilöl­lisinä paket­teina ja maailmaan jossa infraan panos­tetaan käytön tarpeiden eikä poliit­tisten diilien mukaan. Liiken­ne­mi­nisteri teki eilen tärkeän avauksen, jota jalos­tet­taessa meidän tulee toki huolehtia palve­luiden saata­vuu­desta koko maassa. Se voidaan hoitaa myös läpinä­ky­västi kannus­tin­ra­halla eikä kehityksen mahdol­li­suudet hukkaa­villa pakko­paita-velvot­teilla kuten nykyään.

Arvoisa puhemies,

Kesän korvilla päästään arvioimaan, millaisia vaiku­tuksia kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella on ja mitä tarvitsee tehdä sen päälle, jotta työlli­syys­ta­voite toteutuu. Syksyn budjet­ti­rii­heltä Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä edellyttää lisää avauksia erityi­sesti työn ja yrittä­jyyden edistä­mi­seksi. Nyt kehys­pää­tök­sessä otetaan kolmessa mielessä tärkeä askel oikeaan suuntaan: 1) Osoitetaan Suomen kyky estää velkaan­tu­misen riistäy­ty­minen käsistä, 2) Koulu­tuksen resurs­seissa tehdään käänne, 3) Sosiaa­li­turvan ja verotuksen valin­noissa suositaan työtä ja yrittä­mistä.


Kokoomus.fi