Kokoo­muksen ryhmäpuhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­mykseen – kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen ryhmäpuhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­mykseen

Kokoo­muksen ryhmäpuhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­mykseen

Julkaistu: 06.04.2016 Uncategorized

Suoma­laisen yhteis­kunnan vahvuus ja hienous kiteytyy maksut­tomaan, laaduk­kaaseen koulu­tukseen. Jokainen voi omalla ahkeruu­dellaan, taustoistaan riippu­matta, koulut­tautua tohto­riksi asti.

Viimeisen sadan vuoden aikana sekä koulu­tustaso että koulu­tuk­sel­linen tasa-arvo ovat kasvaneet huimasti. Koulu­tuksen maksut­tomuus on yhteis­kun­nal­tamme tärkeä inves­tointi sivis­tyksen, talou­del­lisen hyvin­voinnin ja tasa-arvon toteu­tu­misen kannalta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä ymmärtää huolen väliky­sy­myksen taustalla. On aivan totta, että tämän ja edellisen vaali­kauden aikana koulu­tukseen on kohdis­tunut ja kohdistuu merkit­täviä säästöjä. Sitä ei käy kiistä­minen, emmekä näitä säästöjä mielel­lämme toteuta. Halli­tuk­sella ei kuitenkaan ole paljon liikku­ma­tilaa.

Vastuul­lisen ja kestävän talou­den­pidon keskeinen periaate on se, että emme elä yli varojen. Säästöjä tehdään, jotta voimme turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tuksen myös tulevai­suu­dessa. Jokainen puolue on tässäkin salissa vuorollaan ollut toteut­ta­massa säästöjä myös koulu­tukseen – ei arvova­lintana vaan vaikean talous­ti­lanteen vuoksi.

Ministeri Grahn-Laasonen on kantanut suora­sel­käi­sesti vastuun halli­tuksen yhteisten päätösten toimeen­pa­nosta. Erona edellisen halli­tuksen tekemiin koulu­tus­leik­kauksiin, pyrimme – juusto­höy­lää­misen sijaan – tekemään raken­teel­lisia uudis­tuksia. Vain tekemällä asioita paremmin ja uudella tavalla, turvaamme jatkos­sakin mahdol­li­suuksien tasa-arvon ja suoma­laisen koulu­tuksen korkean laadun.

Vähek­sy­mättä yhtään koulu­tus­leik­kausten suuruutta, tehtävien säästöjen mitta­kaava suhteessa koulu­tuksen ja tutki­muksen kokonais­pa­nokseen on syytä pitää mielessä. Vuonna 2019 käytetään julkista rahoi­tusta koulu­tukseen yhteensä noin 16 miljardia euroa. Halli­tus­kau­della 2015-2019 esitet­tävät säästöt ovat enimmillään 982 miljoonaa euroa. Esimer­kiksi korkea­kou­lu­tuksen ja tieteen rahoitus laskee 3,2 miljar­dista 3,1 miljardiin.

Arvos­tamme Kokoo­muk­sessa suunnat­to­masti ja vilpit­tö­mästi sitä laadu­kasta työtä, jota maamme varhais­kas­vat­tajat, opettajat, profes­sorit sekä muu koulutus- ja tutki­mus­hen­ki­löstö tekevät. Halli­tuksen tekemät säästöt eivät ole epäluot­ta­mus­lause heitä kohtaan, vaan vain ja ainoastaan tiukan valtion talouden sanelema epämie­luisa toimenpide.

Halli­tusta on arvos­teltu koulu­tus­ken­tälle suunna­tusta viestistä, jossa toimi­joita on kannus­tettu omaeh­toi­sesti kehit­tämään ja tehos­tamaan toimin­taansa laadun säilyt­tä­mi­seksi leikkausten keskellä. Ylhääl­täpäin tulevan pakon sijaan kentälle on annettu mahdol­li­suuksia etsiä luovia ratkaisuja paikal­li­sesti. Kentällä onkin tunnis­tettu raken­teel­listen uudis­tusten tarve ja käynnis­tetty eri koulu­tusas­teilla ja -yksiköissä esimer­kil­lisiä hankkeita. Tämä on positii­vinen ilmiö, koska ilman rahoi­tuk­sel­lista niukkuut­takin meillä olisi tarvetta uudis­tus­työlle.

Opinto­tu­ki­uu­dis­tuk­sessa on keskeistä muistaa, että se ei heikennä koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa. Professori Roope Uusitalo arvioi selvi­tys­hen­kilönä katta­vasti tutki­mus­tietoon perustuen opintotuen säästöjen toteut­ta­misen vaihtoehtoja ja vaiku­tuksia erityi­sesti koulu­tuksen tasa-arvon näkökul­masta.

Uusitalo ei löytänyt opinto­lai­nojen käytön jakaan­tu­mi­sesta, pohjois­maiden välisistä vertai­luista tai 90-luvun opintu­ki­jär­jes­telmän uudis­tuk­sesta tieteel­li­sesti merkit­tävää näyttöä, joka tukisi opposition väitettä koulu­tuk­sel­lisen tasa-arvon heikke­ne­mi­sestä. Sen sijaan Uusitalo havaitsi, että esimer­kiksi Ruotsissa koulutus on vähemmän periy­tyvää kuin Suomessa, vaikka Ruotsin opintotuki on selkeästi Suomen mallia laina­pai­not­tei­sempi. On valheel­lista ja harhaan johtavaa väittää opinto­tu­ki­leik­kausten tuhoavan koulu­tuk­sel­lisen tasa-arvon.

Hallitus linjasi eilen kehys­riihen yhtey­dessä opinto­tu­ki­uu­dis­tuk­sesta. Opinto­tu­kiaika säilyy jatkossa joustavana, eikä opintotuen saamisen edelly­tyksenä olevaa opinto­pis­te­määrää nosteta. Itsenäi­sesti asuvat 18–19-vuotiaat toisen asteen opiske­lijat tuodaan yhden­ver­taiseen asemaan saman ikäisten korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden kanssa. Opiske­lijat siirretään yleisen asumistuen piiriin sekä tukeen tehdään useampia muita paran­nuksia.

Yksit­täisen opiske­lijan huoli ja epävarmuus omasta toimeen­tu­lostaan on hyvin ymmär­ret­tävää. Tilas­tojen valossa koulutus on erinomainen vakuutus tulevai­suutta varten, vaikka ei se välttä­mättä tuokaan varmuuden tunnetta opiske­li­jalle.

Opintotuen laina­pai­not­tei­suuden kasva­misen myötä on tärkeää taata, että opinto­tu­ki­uu­dis­tuk­sessa kyettäisiin huomioimaan riittävien lainan takai­sin­maksun joustojen säily­minen sekä laina­hy­vi­tyksen säilyt­tä­minen nopean valmis­tu­misen kannus­timena.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kehitys- ja uudis­tus­tarve on ollut tiedossa jo pitkään ennen nykyisen halli­tus­oh­jelman laadintaa. Miksi laskeneet Pisa-tulokset, kansain­vä­li­sesti vertaillen pitkät valmis­tu­mi­sajat ja sirpa­loi­tunut korkea­kou­lu­laitos eivät ole saaneet meitä nopeammin ja aiemmin uudis­tusten tielle?

Tämä hallitus on, edeltä­jästään poiketen, tarttunut koulu­tuksen uudis­tus­tar­peisiin tosissaan. Varhais­kas­va­tuksen pedago­giikkaa kehitetään, oppimi­sym­pä­ristöjä uudis­tetaan, koulu­päiviin tuodaan tunti liikuntaa, opettajien perus- ja jatko­kou­lu­tusta paran­netaan, kulttuurin saavu­tet­ta­vuutta lisätään, lukion kehit­tä­misen kunnian­himon tasoa nostetaan, ammatil­linen koulutus uudis­tetaan oppimis­pe­rus­tai­seksi, korkea­kou­lu­tuksen raken­teita ja profi­loi­tu­mista kehitetään, nuorten tutki­joiden urapol­kuihin panos­tetaan, Suomen Akatemian kilpaillun rahoi­tuksen myöntö­val­tuuksia kasva­tetaan ja elini­käistä oppimista vahvis­tetaan.

Nämä kaikki ovat tarpeel­lisia ja hyviä uudis­tuksia, ja vaikka kuinka niitä vähät­telisi, ne vievät suoma­laisen osaamisen tasoa ylöspäin. Kokoo­muk­selle on tärkeää, että koko koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kehit­tä­miseen panos­tetaan jokai­sella tasolla varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tukseen.

Sivistys ja mahdol­li­suuksien tasa-arvo ovat meille kokoo­mus­lai­sille arvoja sinänsä. Koulu­tus­säästöt ovat meille kipeitä, mutta säästöjä tehdään, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia pohjois­mai­sesta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta ja ilmai­sesta, laaduk­kaasta koulu­tuk­sesta.

 

Kansan­edustaja Sari Multalan esittämä Kokoo­muksen ryhmäpuhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­mys­kes­kus­te­lussa 6.4.2016


Kokoomus.fi