MENU
Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­myk­seen

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­myk­seen

Julkaistu: 06.04.2016 Uncategorized

Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan vahvuus ja hienous kitey­tyy maksut­to­maan, laaduk­kaa­seen koulu­tuk­seen. Jokai­nen voi omalla ahke­ruu­del­laan, taus­tois­taan riip­pu­matta, koulut­tau­tua tohto­riksi asti.

Viimei­sen sadan vuoden aikana sekä koulu­tus­taso että koulu­tuk­sel­li­nen tasa-arvo ovat kasva­neet huimasti. Koulu­tuk­sen maksut­to­muus on yhteis­kun­nal­tamme tärkeä inves­tointi sivis­tyk­sen, talou­del­li­sen hyvin­voin­nin ja tasa-arvon toteu­tu­mi­sen kannalta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä ymmär­tää huolen väli­ky­sy­myk­sen taus­talla. On aivan totta, että tämän ja edel­li­sen vaali­kau­den aikana koulu­tuk­seen on kohdis­tu­nut ja kohdis­tuu merkit­tä­viä sääs­töjä. Sitä ei käy kiis­tä­mi­nen, emmekä näitä sääs­töjä mielel­lämme toteuta. Halli­tuk­sella ei kuiten­kaan ole paljon liik­ku­ma­ti­laa.

Vastuul­li­sen ja kestä­vän talou­den­pi­don keskei­nen peri­aate on se, että emme elä yli varo­jen. Sääs­töjä tehdään, jotta voimme turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sen myös tule­vai­suu­dessa. Jokai­nen puolue on tässä­kin salissa vuorol­laan ollut toteut­ta­massa sääs­töjä myös koulu­tuk­seen – ei arvo­va­lin­tana vaan vaikean talous­ti­lan­teen vuoksi.

Minis­teri Grahn-Laaso­nen on kanta­nut suora­sel­käi­sesti vastuun halli­tuk­sen yhteis­ten päätös­ten toimeen­pa­nosta. Erona edel­li­sen halli­tuk­sen teke­miin koulu­tus­leik­kauk­siin, pyrimme – juus­to­höy­lää­mi­sen sijaan – teke­mään raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Vain teke­mällä asioita parem­min ja uudella tavalla, turvaamme jatkos­sa­kin mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon ja suoma­lai­sen koulu­tuk­sen korkean laadun.

Vähek­sy­mättä yhtään koulu­tus­leik­kaus­ten suuruutta, tehtä­vien sääs­tö­jen mitta­kaava suhteessa koulu­tuk­sen ja tutki­muk­sen koko­nais­pa­nok­seen on syytä pitää mielessä. Vuonna 2019 käyte­tään julkista rahoi­tusta koulu­tuk­seen yhteensä noin 16 miljar­dia euroa. Halli­tus­kau­della 2015-2019 esitet­tä­vät sääs­töt ovat enim­mil­lään 982 miljoo­naa euroa. Esimer­kiksi korkea­kou­lu­tuk­sen ja tieteen rahoi­tus laskee 3,2 miljar­dista 3,1 miljar­diin.

Arvos­tamme Kokoo­muk­sessa suun­nat­to­masti ja vilpit­tö­mästi sitä laadu­kasta työtä, jota maamme varhais­kas­vat­ta­jat, opet­ta­jat, profes­so­rit sekä muu koulu­tus- ja tutki­mus­hen­ki­löstö teke­vät. Halli­tuk­sen teke­mät sääs­töt eivät ole epäluot­ta­mus­lause heitä kohtaan, vaan vain ja ainoas­taan tiukan valtion talou­den sane­lema epämie­luisa toimen­pide.

Halli­tusta on arvos­teltu koulu­tus­ken­tälle suun­na­tusta vies­tistä, jossa toimi­joita on kannus­tettu omaeh­toi­sesti kehit­tä­mään ja tehos­ta­maan toimin­taansa laadun säilyt­tä­mi­seksi leik­kaus­ten keskellä. Ylhääl­tä­päin tule­van pakon sijaan kentälle on annettu mahdol­li­suuk­sia etsiä luovia ratkai­suja paikal­li­sesti. Kentällä onkin tunnis­tettu raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten tarve ja käyn­nis­tetty eri koulu­tusas­teilla ja -yksi­köissä esimer­kil­li­siä hank­keita. Tämä on posi­tii­vi­nen ilmiö, koska ilman rahoi­tuk­sel­lista niuk­kuut­ta­kin meillä olisi tarvetta uudis­tus­työlle.

Opin­to­tu­ki­uu­dis­tuk­sessa on keskeistä muis­taa, että se ei heikennä koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa. Profes­sori Roope Uusi­talo arvioi selvi­tys­hen­ki­lönä katta­vasti tutki­mus­tie­toon perus­tuen opin­to­tuen sääs­tö­jen toteut­ta­mi­sen vaih­toeh­toja ja vaiku­tuk­sia erityi­sesti koulu­tuk­sen tasa-arvon näkö­kul­masta.

Uusi­talo ei löytä­nyt opin­to­lai­no­jen käytön jakaan­tu­mi­sesta, pohjois­mai­den väli­sistä vertai­luista tai 90-luvun opin­tu­ki­jär­jes­tel­män uudis­tuk­sesta tieteel­li­sesti merkit­tä­vää näyt­töä, joka tukisi oppo­si­tion väitettä koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon heik­ke­ne­mi­sestä. Sen sijaan Uusi­talo havaitsi, että esimer­kiksi Ruot­sissa koulu­tus on vähem­män periy­ty­vää kuin Suomessa, vaikka Ruot­sin opin­to­tuki on selkeästi Suomen mallia laina­pai­not­tei­sempi. On valheel­lista ja harhaan johta­vaa väit­tää opin­to­tu­ki­leik­kaus­ten tuhoa­van koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon.

Halli­tus linjasi eilen kehys­rii­hen yhtey­dessä opin­to­tu­ki­uu­dis­tuk­sesta. Opin­to­tu­kiaika säilyy jatkossa jous­ta­vana, eikä opin­to­tuen saami­sen edel­ly­tyk­senä olevaa opin­to­pis­te­mää­rää nosteta. Itse­näi­sesti asuvat 18–19-vuotiaat toisen asteen opis­ke­li­jat tuodaan yhden­ver­tai­seen asemaan saman ikäis­ten korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den kanssa. Opis­ke­li­jat siir­re­tään ylei­sen asumis­tuen piiriin sekä tukeen tehdään useam­pia muita paran­nuk­sia.

Yksit­täi­sen opis­ke­li­jan huoli ja epävar­muus omasta toimeen­tu­los­taan on hyvin ymmär­ret­tä­vää. Tilas­to­jen valossa koulu­tus on erin­omai­nen vakuu­tus tule­vai­suutta varten, vaikka ei se vält­tä­mättä tuokaan varmuu­den tunnetta opis­ke­li­jalle.

Opin­to­tuen laina­pai­not­tei­suu­den kasva­mi­sen myötä on tärkeää taata, että opin­to­tu­ki­uu­dis­tuk­sessa kyet­täi­siin huomioi­maan riit­tä­vien lainan takai­sin­mak­sun jous­to­jen säily­mi­nen sekä laina­hy­vi­tyk­sen säilyt­tä­mi­nen nopean valmis­tu­mi­sen kannus­ti­mena.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kehi­tys- ja uudis­tus­tarve on ollut tiedossa jo pitkään ennen nykyi­sen halli­tus­oh­jel­man laadin­taa. Miksi laske­neet Pisa-tulok­set, kansain­vä­li­sesti vertail­len pitkät valmis­tu­mi­sa­jat ja sirpa­loi­tu­nut korkea­kou­lu­lai­tos eivät ole saaneet meitä nopeam­min ja aiem­min uudis­tus­ten tielle?

Tämä halli­tus on, edel­tä­jäs­tään poike­ten, tart­tu­nut koulu­tuk­sen uudis­tus­tar­pei­siin tosis­saan. Varhais­kas­va­tuk­sen peda­go­giik­kaa kehi­te­tään, oppi­mi­sym­pä­ris­töjä uudis­te­taan, koulu­päi­viin tuodaan tunti liikun­taa, opet­ta­jien perus- ja jatko­kou­lu­tusta paran­ne­taan, kult­tuu­rin saavu­tet­ta­vuutta lisä­tään, lukion kehit­tä­mi­sen kunnian­hi­mon tasoa noste­taan, amma­til­li­nen koulu­tus uudis­te­taan oppi­mis­pe­rus­tai­seksi, korkea­kou­lu­tuk­sen raken­teita ja profi­loi­tu­mista kehi­te­tään, nuor­ten tutki­joi­den urapol­kui­hin panos­te­taan, Suomen Akate­mian kilpail­lun rahoi­tuk­sen myön­tö­val­tuuk­sia kasva­te­taan ja elini­käistä oppi­mista vahvis­te­taan.

Nämä kaikki ovat tarpeel­li­sia ja hyviä uudis­tuk­sia, ja vaikka kuinka niitä vähät­te­lisi, ne vievät suoma­lai­sen osaa­mi­sen tasoa ylös­päin. Kokoo­muk­selle on tärkeää, että koko koulu­tus­jär­jes­tel­mämme kehit­tä­mi­seen panos­te­taan jokai­sella tasolla varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lu­tuk­seen.

Sivis­tys ja mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo ovat meille kokoo­mus­lai­sille arvoja sinänsä. Koulu­tus­sääs­töt ovat meille kipeitä, mutta sääs­töjä tehdään, jotta myös tule­vat suku­pol­vet saavat naut­tia pohjois­mai­sesta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta ja ilmai­sesta, laaduk­kaasta koulu­tuk­sesta.

 

Kansan­edus­taja Sari Multa­lan esit­tämä Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe koulu­tus­vä­li­ky­sy­mys­kes­kus­te­lussa 6.4.2016