Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Kokoo­muk­sen Pelko­nen: Lasten seksu­aa­li­selle häirin­nälle on saatava loppu

Kokoo­muk­sen Pelko­nen: Lasten seksu­aa­li­selle häirin­nälle on saatava loppu

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja Jaana Pelko­nen vaatii toimia nuor­ten koke­man seksu­aa­li­sen häirin­nän kitke­mi­seksi. Nuor­ten kokema seksu­aa­li­nen ahdis­telu on puhu­tut­ta­nut jo vuosia. Uusin tutki­mus kertoo taas karua kiel­tään.

Tuoreim­man lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tia kartoit­ta­van koulu­ter­veys­ky­se­lyn mukaan teini-ikäi­sistä tytöistä yli kymme­nes­osa ja pojista viisi prosent­tia on koke­nut vuoden aikana seksu­aa­lista väki­val­taa. Seksu­aa­li­nen väki­valta sisälsi intii­mia­luei­den kosket­te­lua vastoin tahtoa, painos­ta­mista tai pakot­ta­mista riisuun­tu­mi­seen tai seksiin vasti­neeksi rahasta, tava­rasta tai päih­teistä.

”On vasten­mie­li­nen suun­taus, että yhä nuorem­mat lapset joutu­vat koke­maan seksu­aa­lista kommen­toin­tia, ehdot­te­lua, vies­tit­te­lyä ja kuva­ma­te­ri­aa­lin näyt­tä­mistä. Meidän vanhem­pien ja aikuis­ten tulee ottaa tämä vaka­vasti ja suojella lastemme koske­mat­to­muu­den rajoja parem­min.”

Pelko­nen pohtii sosi­aa­li­sen median voimaa; ”Sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on siir­ty­nyt enti­sen kasvok­kain tapaa­mi­sen sijasta yhä enem­män nettiin. Inter­net tuo eteemme koko maail­man, mutta aina tuo maailma ei ole todel­li­nen. Se vääris­tää myös helposti vasta kehit­ty­mässä olevan seksu­aa­li­suu­den. Lisäksi sosi­aa­li­nen media mahdol­lis­taa kiusaa­mi­sen ja hyväk­si­käy­tön eri tavalla kuin ennen. Meidän pitää tukea selkeäm­min nuor­ten oikeuk­sia ja rajoja.”

Seksu­aa­li­nen häirintä on toiseen ihmi­seen kohdis­tu­vaa seksu­aa­li­sen itse­tun­non louk­kaa­mista.

Seksu­aa­li­nen häirintä on ollut rangais­tava teko vasta vuodesta 2014 lähtien. Viime kaudella Oikeus­mi­nis­te­riö käyn­nisti #häirin­näs­tä­va­paa-kampan­jan, jonka tavoit­teena oli nostaa esille toimin­ta­mal­leja seksu­aa­li­seen häirin­tään puut­tu­mi­sesta. Myös monet koulu­tusa­lan toimi­jat ilmoit­ti­vat sitou­tu­vansa nolla­to­le­rans­siin häirin­tää kohtaan.

Ajan­ta­sai­sen lain­sää­dän­nön ohella keskei­sessä roolissa ovat asen­teemme.

”Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on hyvin ansioi­tu­nut, mutta voisim­meko tuoda kouluis­samme esille vielä nykyistä parem­min ihmi­soi­keuk­sia ja niiden kunnioit­ta­mista sekä taata nuorille tarpeeksi monia­lai­sen seksu­aa­li­kas­va­tuk­sen? Nuorilla tulee olla selkeä tieto omista ja tois­ten oikeuk­sista sekä rajoista”, Pelko­nen on jättä­nyt aihee­seen liit­tyen kirjal­li­sen kysy­myk­sen opetus­mi­nis­teri Li Anders­so­nille.

Lisä­tie­toja:

Jaana Pelko­nen puh. 0505120494

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.10.2023

Mia Laiho: Sotesta ei leikata, vaan siihen panos­te­taan miljardi lisää joka vuosi

Halli­tuk­sen tavoit­teena on vahva ja välit­tävä Suomi, jossa turva­taan kaike­ni­käis­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut tulo­ta­sosta ja asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

31.3.2023

Sari Multala: Liik­ku­mat­to­muus on miljar­dien euro­jen ongelma

Suomen hyvin­voin­tia uhkaa liian vähäi­nen liik­ku­mi­nen. Liik­ku­mat­to­muus maksaa eri laskel­mien mukaan esimer­kiksi sairaus-, työky­vyt­tö­myys- ja työpois­sao­loina jopa seit­se­män miljar­dia euroa.

Skip to content