Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Kokoo­muk­sen pelas­tus­oh­jelma kunnille: Kuusi reit­tiä kuntien talou­den ja toimin­tae­del­ly­tys­ten turvaa­mi­seen

Kokoo­muk­sen pelas­tus­oh­jelma kunnille: Kuusi reit­tiä kuntien talou­den ja toimin­tae­del­ly­tys­ten turvaa­mi­seen

Julkaistu:

Suoma­lai­set kunnat osaa­vine ammat­ti­lai­si­neen teke­vät arvo­kasta työtä koro­nan vastai­sen tais­te­lun eturin­ta­massa. Epide­mian aiheut­ta­mista krii­seistä niin tervey­del­li­nen, talou­del­li­nen kuin sosi­aa­li­nen­kin kriisi ratkais­taan merkit­tä­viltä osin kunnissa.

Kokoo­mus näkee, että valtion on annet­tava kunnille tässä työssä kaikki mahdol­li­nen tuki. Ehdo­tamme kuntien pelas­tus­pa­ket­tia, jolla vahvis­te­taan kuntien edel­ly­tyk­siä toimia koro­nan vastai­sessa tais­te­lussa ja varmis­te­taan, että kuntien tuot­ta­mat perus­pal­ve­lut saadaan turvat­tua jokai­selle suoma­lai­selle myös tule­vai­suu­dessa.

Koro­na­kriisi ja sen leviä­mi­sen hidas­ta­mi­seksi käyt­töön otetut keinot aset­ta­vat suoma­lai­set kunnat poik­keuk­sel­li­sen vaikean tilan­teen eteen. Monet sekä koro­nan leviä­mi­sestä että sen torju­mi­sesta aiheu­tu­vat kustan­nuk­set tule­vat nime­no­maan kuntien makset­ta­vaksi. Tilan­netta ei helpota se, että kuntien talous­ti­lanne oli jo ennen koro­naa poik­keuk­sel­li­sen vaikea. Meidän on autet­tava kunnat yli tilan­teesta, johon ne eivät ole itse pysty­neet vaikut­ta­maan tai varau­tu­maan. Halli­tuk­sen tähä­nas­ti­set toimet kuntien autta­mi­seksi ovat olleet riit­tä­mät­tö­miä.

Kokoo­mus on kuul­lut kuntien hätä­huu­don. Olemme koon­neet pelas­tus­pa­ke­tin, jossa esite­tään sekä akuut­tiin krii­siin vastaa­via lyhyen aika­vä­lin että tule­vai­suu­teen katso­via pitkän aika­vä­lin toimen­pi­teitä.

Kokoo­muk­sen pelas­tus­oh­jelma kunnille koos­tuu seuraa­vista kuudesta reitistä:

  1. Krii­si­mil­jardi vahvis­ta­maan kuntien taloutta ja toimin­tae­del­ly­tyk­siä
  2. Kuntien varau­tu­mi­sen tuke­mista ja ohjeis­tusta on vahvis­tet­tava
  3. Kuntien roolia yritys­ten autta­mi­sessa on kasva­tet­tava
  4. 1990-laman virheet on vältet­tävä panos­ta­malla ennal­taeh­käi­se­viin ja mata­lan kynnyk­sen palve­lui­hin
  5. Koulu­tuk­sessa kunnille on annet­tava eväät kouluun­pa­luun jälkei­seen aikaan
  6. Kansal­li­nen infra­struk­tuu­ri­stra­te­gia osaksi krii­sin jälkeistä kuntien uudel­leen­ra­ken­ta­mista

1. Krii­si­mil­jardi vahvis­ta­maan kuntien taloutta ja toimin­tae­del­ly­tyk­siä

Kunta­ta­lous on joutu­nut vapaa­pu­do­tuk­seen koro­na­krii­sin myötä. Kokoo­muk­sen mielestä kuntia on tuet­tava ja autet­tava, jotta turvaamme kuntien toimin­tae­del­ly­tyk­set akuu­tin krii­sin keskellä ja ihmi­sille tärkeät perus­pal­ve­lut myös tule­vai­suu­dessa.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • Kuntien väli­töntä talous­ah­din­koa helpo­te­taan miljar­din euron suoralla hätä­pa­ke­tilla, jotta kuntien tuot­ta­mat perus­pal­ve­lut saadaan turvat­tua jokai­selle suoma­lai­selle.
  • Tuki kana­voi­daan suoraan eril­li­senä tuki­ra­hana kunnille huomioi­den koro­na­vi­ruk­sen erilai­set vaiku­tuk­set kuntien välillä. Valtio­no­suuk­sien tai yhtei­sö­ve­ron-osuu­den nosto ei kohdista tehok­kaasti tukea.
  • Kuntien ja sairaan­hoi­to­pii­rien resurs­seja on heti vahvis­tet­tava halli­tuk­sen seuraa­vassa lisä­ta­lous­ar­viossa puolella miljar­dilla. Kunnissa on akuutti tarve lisä­ra­hoi­tuk­selle erityi­sesti perus­ter­vey­den­huol­lossa. Tulo­puo­lelle on synty­nyt aukkoja rajoi­tus­ten seurauk­sena maksu- ja lippu­tu­loi­hin esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sessa, jouk­ko­lii­ken­teessä sekä kult­tuuri- ja liikun­ta­pal­ve­luissa. Sairaan­hoi­to­pii­reissä lisä­tu­kea tarvi­taan epide­mia­piik­kiin varau­tu­mi­sessa.
  • Tuki tulee ohjata suoraan kunnille sekä sairaan­hoi­to­pii­reille tarpeen mukaan. Viime kädessä kunnat maksa­vat myös sairaan­hoi­to­pii­rien menot, joten suora tuki pahi­ten koro­nasta kärsi­ville sairaan­hoi­to­pii­reille helpot­taisi myös kuntien kasva­via meno­pai­neita.
  • Toinen puoli miljar­dia suun­na­taan kunnille tuki­ra­haksi, jolla tuetaan krii­sistä nouse­mista. Valtio voi myön­tää eril­li­sellä haulla yleis­kat­teel­lista lisä­ra­hoi­tusta kunnille. Osa tuesta voidaan sitoa kuntien omiin taloutta vakaut­ta­viin toimiin, kuten esimer­kiksi kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen uudis­tus­ten toteu­tuk­seen. Raha­haku on käyn­nis­tet­tävä välit­tö­mästi akuu­tin tilan­teen jälkeen.
  • Miljar­din hätä­pa­ke­tin lisäksi kohdis­te­taan puoli miljar­dia toimiin, jotka vahvis­ta­vat kunta­ta­loutta epäsuo­rasti vähin­tään puolella miljar­dilla.
  • Kuntien pitkän aika­vä­lin tulo­jen enna­koi­ta­vuutta lisä­tään vero­ti­li­tys­jär­jes­tel­mää kehit­tä­mällä. Turvaa­malla yritys­toi­min­nan edel­ly­tys­ten jatku­vuus ja edis­tä­mällä työl­li­syyttä vaiku­te­taan merkit­tä­västi myös kunta­ta­lou­teen.
  • Kaik­kien kuntien tehtä­viä lisää­vien hank­kei­den valmis­telu pysäy­te­tään tilan­teessa, jossa kunnilla on vaikeuk­sia selvitä nykyi­sis­tä­kin tehtä­vistä. Vaikka halli­tus on luvan­nut maksaa uusien tehtä­vien kulut kunnille yksi yhteen, ovat halli­tuk­sen varaa­mat määrä­ra­hat olleet arvioi­den perus­teella täysin riit­tä­mät­tö­mät.
  • Kuntien talouk­sien vahvis­ta­mi­seksi jatke­taan myös normi­pur­kua. Kunnille teete­tään laaja kuule­mis­kier­ros, jossa kunnilta itsel­tään kysy­tään näke­myk­siä sellai­sista kunnille säly­te­tyistä tehtä­vistä, joista luopu­malla tai joita muut­ta­malla saatai­siin vahvis­tet­tua kuntien ydin­toi­min­to­jen rahoi­tusta. Kunnille on myös annet­tava lisää liik­ku­ma­va­raa nykyis­ten velvoit­tei­den toteut­ta­mi­seen kustan­nus­ten hillit­se­mi­seksi ja paikal­lis­ten olosuh­tei­den huomioi­mi­seksi.
  • Valtion ja suurim­pien kaupun­ki­seu­tu­jen maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen sopi­mus­neu­vot­te­lut viedään kevään aikana maaliin poik­keus­o­loista huoli­matta. Näin taloutta ja työl­li­syyttä elvyt­tä­viä suuria raken­nus­hank­keita saadaan käyn­tiin heti talou­den uudel­leen käyn­nis­tyt­tyä.

Kunta­lii­ton arvion mukaan kuntien talou­det heik­ke­ne­vät tänä vuonna koro­na­krii­sin takia vähin­tään 1,5 miljar­dia euroa. Sote-palve­lui­den ja pelas­tus­toi­men meno­jen arvioi­daan kasva­van vähin­tään noin puolella miljar­dilla. Vero­tu­lo­jen romah­duk­sen taas arvioi­daan syövän tulo­puolta vähin­tään noin miljar­din euron verran. Tilan­netta pahen­taa enti­ses­tään se, että usei­den kuntien talous­ti­lanne oli jo ennen epide­miaa vaikea.

2. Kuntien varau­tu­mi­sen tuke­mista ja ohjeis­tusta on vahvis­tet­tava

Valtion on tarjot­tava kunnille ajan­ta­sai­nen tieto­pohja ja ohjeis­tus siitä, miten kuntien perus­pal­ve­lut tulee poik­keus­o­lo­jen aikana järjes­tää. Kokoo­mus näkee, että tähän asti ohjeis­tus on ollut riit­tä­mä­töntä ja anne­tut ohjeet ovat osin yllät­täen muut­tu­neet.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • Valtion ohjeis­ta­mis­käy­tän­nössä siir­ry­tään nykyi­sestä sirpa­loi­tu­neesta mallista yhden vastuul­li­sen toimi­jan malliin, jossa kaikki kuntien tarvit­sema tieto on saata­villa luotet­ta­vasti ja ajan­ta­sai­sesti yhdestä paikasta.
  • Linjaus­ten enna­koi­ta­vuu­teen kiin­ni­te­tään huomiota erityi­sesti koulu­tus­sek­to­rilla, jossa luku­vuosi lähes­tyy loppu­aan. Esimer­kiksi koulun­käyn­tioh­jaa­jien tilanne vaatii jämäk­kää ohjeis­tusta, jotta työn­te­ki­jä­re­surs­sia saatai­siin hyödyn­net­tyä järke­västi.
  • Valtio ohjeis­taa kuntia omista tehtä­vis­tään vapau­tu­van henki­lön siir­tä­mi­sestä sellai­siin tehtä­viin, joissa on pulaa henki­löstä. Kunnat voivat tätä varten kartoit­taa jo etukä­teen henki­lös­tönsä koulu­tus- ja osaa­mis­taus­taa. Esimer­kiksi moni koulun­käyn­tioh­jaa­jista omaa myös lähi­hoi­ta­jan koulu­tuk­sen ja olisi siten väliai­kai­sesti siir­ret­tä­vissä osaa­ja­pu­laa paik­kaa­maan ikäih­mis­ten tai tervey­den­huol­lon palve­lui­hin.
  • Kunnille anne­taan ohjeis­tus myös hankin­ta­lain tukin­nasta koskien mahdol­li­suuk­sia turvau­tua suora­han­kin­taan tilan­teessa, joissa sopi­muk­sen teke­mi­nen on ehdot­to­man vält­tä­mä­töntä eikä säädet­tyjä määrä­ai­koja voida noudat­taa koro­na­vi­rus­krii­sistä johtu­vasta arvaa­mat­to­masta syystä aiheu­tu­neen äärim­mäi­sen kiireen vuoksi.
  • Varmis­te­taan, että kunnissa on tehty tarpeel­li­set päätök­set muun muassa vastuu­jaosta sekä sähköi­sestä työs­ken­te­lystä. Päätök­sen­teon jatku­mi­sen turvaa­mi­nen poik­keus­o­loissa on tärkeää myös kunta­ta­solla, jossa krii­sin hoitoon liit­ty­viä merkit­tä­viä päätök­siä tehdään.
  • Varmis­te­taan, että kunnilla ja sairaan­hoi­to­pii­reillä on riit­tävä varus­tau­tu­mis­taso vält­tä­mät­tö­mien suoja­va­rus­tei­den osalta. Koro­nae­pi­de­mian takia suoja­va­rus­tei­den kuten hans­ko­jen, suoja­tak­kien ja suu- ja nenä­suo­jus­ten kysyntä ja käyt­tö­tarve on lisään­ty­nyt koro­nae­pi­de­mian takia räjäh­dys­mäi­sesti Suomen sairaa­loissa, perus­ter­vey­den­huol­lossa, ensi­hoi­dossa ja labo­ra­to­rioissa.
  • Lisäksi tarvetta suoja­va­rus­teille on esimer­kiksi ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan ja koti­hoi­don palve­luissa. Valtion on seurat­tava, koor­di­noi­tava ja tuet­tava varau­tu­mista epide­mian hoitoon siten, että kaik­kialla Suomessa on koko krii­sin ajalle riit­tä­västi tarvit­ta­via suoja­va­rus­teita.

Vuoro­vai­ku­tuk­sen kuntien ja valtion välillä on oltava hyvää, jatku­vaa ja sauma­tonta. Henki­lös­tön toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­seksi, epide­mian rajoit­ta­mi­seksi ja suojai­mien ja lait­tei­den tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sen käytön varmis­ta­mi­seksi myös oikea-aikai­set ohjeis­tuk­set suoja­vä­li­nei­den asian­mu­kai­sesta ja turval­li­sesta käytöstä ovat vält­tä­mät­tö­mät.

3. Kuntien roolia yritys­ten autta­mi­sessa on kasva­tet­tava

Talous­krii­siä on torjut­tava yrityk­sille annet­ta­valla suorilla ja epäsuo­rilla tuilla siten, ettei yksi­kään terve yritys krii­sin takia kaadu. Kokoo­mus näkee, että kunnat ovat luon­teva toimija, jonka kautta valtion tukea yrityk­sille voidaan kana­voida.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • ELY-keskuk­silta siir­ty­vän yritys­ra­hoi­tuk­sen kana­voin­nin orga­ni­sointi tehdään kuntien yritys­pal­ve­lui­den kautta. Työl­li­syys­ko­kei­lu­jen valmis­te­lua jatke­taan ripeässä aika­tau­lussa.
  • Kunnat teke­vät myös itse mahdol­li­suuk­sien mukaan toimia yritys­ten autta­mi­seksi. Kunnat voivat esimer­kiksi Helsin­gin tapaan jättää krii­sin ajalta vuokria peri­mättä kunnan tiloissa vuokralla oleville yrityk­sillä tai lykätä niiden maksa­mista myöhem­mäksi. Kempe­leen tapaan kunnan koko elin­kei­no­pal­ve­lu­jen henki­löstö voidaan ottaa käyt­töön yritys­ten tueksi muun muassa rahoi­tus- ja ongel­ma­ti­lan­ne­rat­kai­su­jen löytä­mi­sessä.
  • Kunnat voivat myös aikais­taa esimer­kiksi syksylle suun­ni­tel­tuja vält­tä­mät­tö­miä hankin­toja keväälle laske­nutta kysyn­tää paik­kaa­maan. Hankin­toja voidaan paikal­li­sesti myös mahdol­li­suuk­sien mukaan pyrkiä kohdis­ta­maan paikal­li­siin yrityk­siin hankin­ta­laki ja kilpai­lu­lain­sää­däntö huomioi­den.

Valtion on huomioi­tava erityi­sesti kuntien paikal­lis­ten vahvuuk­sien säilyt­tä­mi­nen. Esimer­kiksi Lapissa matkailu on ala, joka vaatii alakoh­taista erityis­huo­mioin­tia.

4. 1990-luvun laman virheet on vältet­tävä panos­ta­malla ennal­taeh­käi­se­viin ja mata­lan kynnyk­sen palve­lui­hin

Sosi­aa­lista krii­siä on torjut­tava turvaa­malla ennal­taeh­käi­se­vien ja mata­lan kynnyk­sen palve­lui­den riit­tä­vyys kaikissa Suomen kunnissa. Poik­keus­o­lot vaikeut­ta­vat monia sosi­aa­li­sia ongel­mia enti­ses­tään ja myös vahvem­piin tuki­toi­miin on varau­dut­tava panos­ta­maan vielä pitkään krii­sin päätyt­tyä­kin. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että halli­tus antaa tämän osalta selkeän tahdo­nil­mauk­sen, suun­ni­tel­man ja merkit­tä­vät panos­tuk­set.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • Ihmis­ten arkie­lä­män tuki turva­taan panos­ta­malla kuntien ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin. Tässä olen­nai­sia ovat muun muassa mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut ja lasten­suo­je­lun toimin­tae­del­ly­tys­ten turvaa­mi­nen.
  • Palve­lui­hin pääsy nopeasti ja mata­lalla kynnyk­sellä turva­taan. Aukio­loai­koja ja palve­luse­te­lien käyt­töä laajen­ta­malla voidaan turvata palve­lu­jen saata­vuutta.
  • Lasten­suo­je­lun resurs­sien riit­tä­vyy­destä huoleh­di­taan painot­taen erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­vää työtä. Samoin turva­taan perhei­den koti­pal­ve­lun ja perhe­työn resurs­sit. Perhei­den kotiin tuota­vat palve­lut ovat tehok­kaim­pia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uupu­mista ja loppuun pala­mista.
  • Tera­pia­ta­kuu toteu­te­taan ripeässä aika­tau­lussa. Mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den saata­vuu­den turvaa­mi­sen merki­tys poik­keus­o­loissa vain koros­tuu.
  • Muuta­missa kunnissa käyt­töön otettu malli, jossa kaikille yli 80-vuotiaille pyri­tään soit­ta­maan ja kysy­mään voin­tia, laajen­ne­taan koko Suomeen. Myös yksi­näi­syys on sosi­aa­li­nen ongelma, joka voi monien kohdalla krii­sin myötä enti­ses­tään kärjis­tyä.
  • Käyn­nis­te­tään valmis­te­lut kasva­nee­seen tuen tarpee­seen vastaa­mi­seksi myös koro­na­krii­sin jälkeen.

Herkästi taan­tu­massa on kiusaus tehdä sääs­töjä juuri ennal­taeh­käi­se­vistä palve­luista, vaikka ne ovat avai­na­se­massa ehkäi­se­mässä ongel­mien pahe­ne­mista perheissä ja siten vähen­tä­mässä raskaam­pien palve­lui­den kustan­nuk­sia. 1990-luvun lamassa sääs­tet­tiin juuri perhei­den palve­luista, mikä heikensi ennes­tään haavoit­tu­vim­massa asemassa olevien tilan­netta. Näitä virheitä ei saa nyt tois­taa.

5. Koulu­tuk­sessa kunnille on annet­tava eväät kouluun­pa­luun jälkei­seen aikaan

Koulu­tuk­sessa huolena on oppi­mi­se­ro­jen kasvu etäope­tusai­kana. Kokoo­mus näkee, että kunnille ja kouluille on annet­tava riit­tä­vät eväät ja työka­lut vastata tehok­kaasti kouluun­pa­luun jälkei­sen ajan tarpei­siin.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • Lähio­pe­tuk­seen palat­taessa kunnille tehdään erityi­sen oppi­mi­sen tuen paketti, jolla varmis­te­taan normaa­lio­loi­hin palat­taessa riit­tävä tukio­pe­tus sitä tarvit­se­ville oppi­laille.
  • Turva­taan valmis­tu­mi­nen perus­kou­lusta nykyis­ten yhdek­säs­luok­ka­lais­ten kohdalla. Jokai­sessa perus­kou­lussa alkusyk­systä käydään opinto-ohjaa­jien ja muun koulun henki­lös­tön toimesta läpi kaikki keväällä perus­kou­lun päät­tä­neet yhdek­säs­luok­ka­lai­set. Näin varmis­te­taan se, että kaikki ovat joko pääs­seet jatka­maan opin­to­jaan toisella asteella tai heidät on ohjattu muiden palve­lui­den äärelle.
  • Etsi­vään nuori­so­työ­hön ohja­taan merkit­tä­västi lisä­re­surs­seja. Aikana, jolloin kouluissa ei vietetä aikaa, on iso riski siihen, että yhä useampi nuori jää syrjään eikä pääse palve­lui­den piiriin.
  • Etäope­tuk­sen kautta tulleet uudet opit ja mahdol­li­suu­det hyödyn­ne­tään opetuk­sen järjes­tä­mi­sessä myös krii­sin jälkeen. Tähän tarvi­taan tukea ja ohjausta erityi­sesti Opetus­hal­li­tuk­selta.

Kult­tuu­rin, liikun­nan ja nuori­son osalta haas­teen luo myös se, että tämän kevään jäljiltä useat kolman­nen sekto­rin toimi­jat tule­vat olemaan todella ahtaalla ellei­vät jopa ajaneet toimin­tansa koko­naan alas. Tämä koros­taa kuntien roolia ja vastuuta kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­nan turvaa­mi­sessa, sillä kunnat ovat keskei­sessä roolissa muun muassa harras­tus­toi­min­nan järjes­tä­mi­sessä.

6. Kansal­li­nen infra­struk­tuu­ri­stra­te­gia osaksi krii­sin jälkeistä kuntien uudel­leen­ra­ken­ta­mista

Liiken­nein­fra­struk­tuu­ri­hank­kei­den etene­mi­nen ja korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­sen merki­tys kunnille koros­tuu enti­ses­tään koro­na­vi­rus­krii­sin jälkei­sessä maail­massa. Kokoo­muk­sen mielestä halli­tuk­sen on nostet­tava kunnian­hi­mon tasoa ja luotava visio Suomen liiken­nein­fran päivit­tä­mi­seksi 2020-luvulle osana krii­sin jälkeistä kuntien uudel­leen­ra­ken­ta­mista.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

  • Perus­väy­län­pi­toon halli­tuk­sen sopima vähin­tään 300 miljoo­nan euron vuosit­tai­nen koro­tus sisäl­ly­te­tään jatkossa koko­nai­suu­des­saan julki­sen talou­den suun­ni­tel­maan.
  • Suomeen luodaan Iso-Britan­nian tapaan kansal­li­nen liiken­nein­fra­struk­tuu­ri­stra­te­gia, jossa tehdään koro­na­krii­sin jälkei­seen maail­maan tähtäävä suun­ni­telma talou­del­li­sen infran merkit­tä­västä uudis­ta­mi­sesta ja osoi­te­taan tähän tarvit­ta­vat resurs­sit. Suun­ni­telma sisäl­tää toimia teiden korjaus­ve­lan umpeen­ku­ro­mi­seksi, keskeis­ten raide­hank­kei­den toteut­ta­mi­seksi sekä panos­tuk­siksi julki­seen liiken­tee­seen ja pyöräi­lyyn kaupun­geissa.
  • Liiken­ne­ver­kon kehit­tä­mis­hank­kei­den rahoi­tusta lisä­tään merkit­tä­västi. Infra­hank­keita on rahoi­tet­tava moni­puo­li­sesti hyödyn­tä­mällä mm. EU:lta saata­vaa tukea ja hank­keista johtu­vaa kiin­teis­tö­jen arvon nousua.

Liiken­nein­fra­hank­keet ovat myös mitä parhainta elvy­tystä, sillä niiden työl­lis­tävä ja taloutta piris­tävä vaiku­tus on suuri. Hank­keita, jotka on tule­vai­suu­dessa joka tapauk­sessa tehtävä, on perus­tel­tua tehdä silloin, kun talou­den vetoapu muualta on heik­koa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content