Pitkään jatkunut taloudellisesti heikko aika näkyy yrityksissä muiden haasteiden ohella myös rahoituksen saannin vaikeutena. Ne pk-yritykset, joilta löytyy sekä halua että mahdollisuuksia tavoitella kasvua hankalassa markkinatilanteessa, törmäävät usein kasvuun tarvittavan rahoituksen saannin vaikeuteen.

Onneksi Suomessa vallitsee pääomasijoituksia aktivoinut startup-buumi, joka on saanut hyvää vetoapua kansainvälisesti huippumenestyneistä peliyhtiöistämme. Oman pääomanehtoiset sijoitukset ovat lisääntyneet ja kehitystä on edistetty myös poliittisilla päätöksillä. Muun muassa kasvurahastot ja elinkeinoverotuksen uudistus ovat erittäin merkittäviä toimia ja kannustavat yksityisiä sijoittajia aktiivisuuteen.

Oman pääomanehtoisten sijoitusten piristyminen ei kuitenkaan ratkaise vieraan pääomanehtoisen pankkirahoituksen saannin vaikeuksia. Uusien ja kasvavien alojen yritystoiminnan luonne on entistä vähemmän tasevaltaista, eli siis vakuusarvollista, valmistustoimintaa ja enemmän vakuuksiksi kelpaamatonta tietotyötä. Tämä yhdistettynä pankkien kiristyneisiin vakavaraisuussäännöksiin luo hankalan tilanteen sekä pankeille, että rahoitusta kaipaaville pk-yrityksille.

Yksi mahdollinen suunta rahoitusongelman ratkaisemiseen on hakea apua perinteisen pankkirahoituksen ulkopuolelta, joukkovelkakirjoista. Joukkovelkakirjat mielletään ja ne ovat olleet Suomessa ainoastaan suurten yritysten rahoitusvaihtoehto. Tähän tulee saada muutos.

Pk-yrityksille tulisi luoda omat toimivat joukkovelkakirjamarkkinat. Ne eivät kenties synny itsestään, mutta Norjassa markkinat on onnistuttu synnyttämään. Norjassa käytössä on järjestelmä, jossa ulkopuolinen hallinnointiyhtiö toimii yritysten ja sijoittajien välissä. Luottamusmies toimii sijoittajien edustajana neuvotteluissa yritysten kanssa.

Luottamusmiehen lisäksi oleellista Norjan mallissa on standardoitu lainadokumentaatio, jonka ansiosta luottoluokitus ei muodostu kohtuuttoman kalliiksi yksittäiselle pk-yritykselle.

Luottamusmiesmallissa ehdoton valtti on se, että molemmilla osapuolilla on vain yksi neuvottelukumppani. Tämä parantaa merkittävästi luottamuksen syntymistä lainan antajien ja hakijoiden välille etenkin korkean tuoton joukkovelkakirjoissa, joissa riski luottotappioista on merkittävä. Mallin myötä sijoittajien mahdollisuudet saatavien perintään maksukyvyttömyystilanteessa paranevat merkittävästi.

Hallitus on linjannut, että se edistää pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden syntyä. Tämän tulee tarkoittaa konkreettisia toimia Norjan viitoittamalla tiellä. Oiva tilaisuus päätöksille olisi ensi kevään kehysriihen yhteydessä.

Lasse Männistö
Kirjoittaja on entinen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja Helsingistä

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa