Lasse Männistö: Kasvu­ra­hoi­tus kuntoon jouk­ko­vel­ka­kir­ja­mark­ki­noilla

Pitkään jatku­nut talou­del­li­sesti heikko aika näkyy yrityk­sissä muiden haas­tei­den ohella myös rahoi­tuk­sen saan­nin vaikeu­tena. Ne pk-yrityk­set, joilta löytyy sekä halua että mahdol­li­suuk­sia tavoi­tella kasvua hanka­lassa mark­ki­na­ti­lan­teessa, törmää­vät usein kasvuun tarvit­ta­van rahoi­tuk­sen saan­nin vaikeu­teen.

Onneksi Suomessa vallit­see pääoma­si­joi­tuk­sia akti­voi­nut star­tup-buumi, joka on saanut hyvää vetoa­pua kansain­vä­li­sesti huip­pu­me­nes­ty­neistä peliyh­tiöis­tämme. Oman pääoma­neh­toi­set sijoi­tuk­set ovat lisään­ty­neet ja kehi­tystä on edis­tetty myös poliit­ti­silla päätök­sillä. Muun muassa kasvu­ra­has­tot ja elin­kei­no­ve­ro­tuk­sen uudis­tus ovat erit­täin merkit­tä­viä toimia ja kannus­ta­vat yksi­tyi­siä sijoit­ta­jia aktii­vi­suu­teen.

Oman pääoma­neh­tois­ten sijoi­tus­ten piris­ty­mi­nen ei kuiten­kaan ratkaise vieraan pääoma­neh­toi­sen pank­ki­ra­hoi­tuk­sen saan­nin vaikeuk­sia. Uusien ja kasva­vien alojen yritys­toi­min­nan luonne on entistä vähem­män tase­val­taista, eli siis vakuusar­vol­lista, valmis­tus­toi­min­taa ja enem­män vakuuk­siksi kelpaa­ma­tonta tieto­työtä. Tämä yhdis­tet­tynä pank­kien kiris­ty­nei­siin vaka­va­rai­suus­sään­nök­siin luo hanka­lan tilan­teen sekä pankeille, että rahoi­tusta kaipaa­ville pk-yrityk­sille.

Yksi mahdol­li­nen suunta rahoi­tuson­gel­man ratkai­se­mi­seen on hakea apua perin­tei­sen pank­ki­ra­hoi­tuk­sen ulko­puo­lelta, jouk­ko­vel­ka­kir­joista. Jouk­ko­vel­ka­kir­jat miel­le­tään ja ne ovat olleet Suomessa ainoas­taan suur­ten yritys­ten rahoi­tus­vaih­toehto. Tähän tulee saada muutos.

Pk-yrityk­sille tulisi luoda omat toimi­vat jouk­ko­vel­ka­kir­ja­mark­ki­nat. Ne eivät kenties synny itses­tään, mutta Norjassa mark­ki­nat on onnis­tuttu synnyt­tä­mään. Norjassa käytössä on järjes­telmä, jossa ulko­puo­li­nen hallin­noin­tiyh­tiö toimii yritys­ten ja sijoit­ta­jien välissä. Luot­ta­mus­mies toimii sijoit­ta­jien edus­ta­jana neuvot­te­luissa yritys­ten kanssa.

Luot­ta­mus­mie­hen lisäksi oleel­lista Norjan mallissa on stan­dar­doitu laina­do­ku­men­taa­tio, jonka ansiosta luot­to­luo­ki­tus ei muodostu kohtuut­to­man kalliiksi yksit­täi­selle pk-yrityk­selle.

Luot­ta­mus­mies­mal­lissa ehdo­ton valtti on se, että molem­milla osapuo­lilla on vain yksi neuvot­te­lu­kump­pani. Tämä paran­taa merkit­tä­västi luot­ta­muk­sen synty­mistä lainan anta­jien ja haki­joi­den välille eten­kin korkean tuoton jouk­ko­vel­ka­kir­joissa, joissa riski luot­to­tap­pioista on merkit­tävä. Mallin myötä sijoit­ta­jien mahdol­li­suu­det saata­vien perin­tään maksu­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­teessa para­ne­vat merkit­tä­västi.

Halli­tus on linjan­nut, että se edis­tää pk-yritys­ten jouk­ko­vel­ka­kir­ja­mark­ki­noi­den syntyä. Tämän tulee tarkoit­taa konkreet­ti­sia toimia Norjan viitoit­ta­malla tiellä. Oiva tilai­suus päätök­sille olisi ensi kevään kehys­rii­hen yhtey­dessä.

Lasse Männistö
Kirjoit­taja on enti­nen yrit­täjä ja Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja Helsin­gistä