Kokoomuksen kriisipaketti työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi

Hallitus on ottanut järeät toimet käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia ja valmiuslain käyttöönottoa.

Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys.

Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti.

“Hallituksen toimet ovat hyvä alku, mutta ne eivät vielä tuo riittävää ratkaisua yritysten akuuttiin hätään”

Hallituksen tähän mennessä (25.3.) julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli.

Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi – vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinnalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. Esimerkiksi hallituksen päätös sulkea ravintolat oli oikea, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä.

Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli, ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi.

Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Julkaisimme 18.3. ensimmäiset toimemme. Jatkamme ja täydennämme nyt listaa uusilla lisätoimilla.

Kokoomuksen ehdottamat lisätoimet (6.4.):

• Ylivelkaantuneiden tilannetta helpotetaan uudistamalla velkajärjestelyä. Yksityishenkilön velkajärjestelylakia muutetaan siten, että velkaantunut pääsee lähtökohtaisesti yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja hänelle vahvistetaan veloista vuodessa vapauttava maksuohjelma.
• Verovapaa sairaan lapsen hoitoetu laajennetaan koskemaan väliaikaisesti myös terveiden lasten hoitoa ilman hoidon kestolle määriteltyä nykyisenlaista tiukkaa aika- ja ikärajaa.
• Yritysten välisen kaupan ALV säädetään nollaksi. Tämä ei johda valtiolle veromenetyksiin, sillä vero vähennettäisiin joka tapauksessa jälkikäteen. Muutos auttaa kuitenkin nyt yritysten akuutissa kassakriisissä, kun maksuhetkellä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Tämä asettaa suomalaisen toimijan samalle viivalle ulkomaisten yritysten kanssa.

Kokoomuksen ehdottamat lisätoimet (25.3.):

Kokoomus ehdottaa seuraavia lisätoimia Kokoomuksen aiempien toimenpide-ehdotusten sekä hallituksen jo toteuttamien toimien lisäksi. Kokoomus katsoo, että hallituksen päätökset ovat olleet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Hallituksen toimet eivät huomioi riittävästi pienyrittäjien ja palveluelinkeinojen, kuten matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa.

Nyt on käytettävä kaikki käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara, jotta vältymme normaalitilanteessa terveiden yritysten konkursseilta ja laajamittaiselta työttömyydeltä.

1) Helpotetaan yritysten kulurakennetta

• Verojen maksujärjestelyihin tuodaan helpotusta. Jo määrättyjen yhteisöveron ennakoiden, työntekijän tuloveron ennakonpidätysten sekä kiinteistöveron tilitysten eräpäivää on voitava siirtää omalla ilmoituksella kuusi kuukautta eteenpäin.
• Alkuvuonna maksetut arvonlisäverot palautetaan takautuvasti yritysten käyttöön. Verot maksetaan korotta valtiolle takaisin pitkällä maksuajalla, kun kriisi on ohi.
• Sekä Suomen pankin vahvistama viivästyskorko että verojen viivästyskorko lasketaan tilapäisesti nollaan prosenttiin.
• Myönnetään tilinpäätösten ja veroilmoitusten jättämiseen kahden kuukauden lisäaika.
• Yksityishenkilöiden perintää ja viivästyskorkoa säätelevä säädöstö ulotetaan määräajaksi koskemaan PK-yrityksiä: 10 a § Kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät laajennetaan koskemaan kaikkien perintäkulujen enimmäismäärää.
• Kuluttajasuojalaki ei koske yrityslainoja. Hallituksen tulisi kiireellisesti selvittää samojen rajoitteiden ulottaminen lainsäädännön kautta (pikavippi)yritysten tarjoamiin yrityslainoihin. Korkokatto 20%. Muut kulut enintään 150€/vuosi.
• Alennetaan sähkövero alempaan verokantaan kaikille yrityksille määräajaksi.
• Alennetaan julkisten vuokranantajien vuokria määräajaksi.
• Arvioidaan ravintoloiden lisäksi myös muiden kohteiden määräämistä suljettavaksi, jos neuvottelut vuokranantajien kanssa eivät etene tai vakuutuskorvausehdot eivät muutoin täyty.

2) Helpotetaan yritysten taloustilannetta

Suorat avustukset

• Kasvatetaan Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien valtuuksia. Lasketaan rahoituksen myöntämiskriteerejä määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen tai maksuhäiriöiden osalta.
• Kokoomus esittää ensimmäisessä lisätalousarviossa 200 miljoonan sijaan puolen miljardin tukisummaa. Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio.
• Kriisin pitkittyessä selvitetään ja valmistellaan erillinen yrityksille suunnattu “koronatuki”, joka perustuisi edellisen 6-12 kuukauden myyntikatteeseen.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus

• Teollisuussijoitus Oy (Tesi) ja Valtion kehitysyhtiö Oy (Vake) ohjataan toimimaan ankkurisijoittajina kasvuyritysten osakeanneille. Vake voisi painottaa sijoituksensa pienempiin yhtiöihin. Tämä vahvistaisi yritysten taseita ja mahdollistaisi kasvun kriisin jälkeen. Toteutustapana voisi olla suora osakeomistus tai vaihtovelkakirjalaina erillisen kriisirahaston kautta. Julkisen rahoituksen osuus olisi korkeintaan kolmasosa, ja loppuraha kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta. Varat ohjautuvat näin markkinaehtoisesti elinkelpoisiin yhtiöihin aiheuttaen mahdollisimman vähän markkinavääristymää.

Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus

• Tuetaan Finnveran takaustoiminnan kasvattamista asettamalla takauskustannus väliaikaisesti nollaan. Seurataan asiakkaalle tarjottavan koron kehitystä ja lainojen menekkiä. Tarvittaessa parannetaan lainaehtoja asiakkaan kannalta esimerkiksi nostamalla takauksen osuus lainasta 90 prosenttiin (nyt 70-80%).

3) Helpotetaan arkea – puretaan normeja

• Verohallinto muutti 24.3. tulkintaa niin, että lounasseteleiden veroetu ulotetaan täysimääräisesti myös kotiin toimitettaviin ruoka-annoksiin. Tämän lisäksi tulisi lounasedun yläraja nostaa väliaikaisesti 18 euroon, jotta se kattaa käytännössä myös kotiinkuljetuksen kustannuksen.
• Lähimaksamisen yläraja nostetaan 150 euroon.
• Rahankeräyslupien hakemisesta siirrytään toistaiseksi ilmoitusmenettelyyn, jossa väärinkäytökset kitketään tehokkaalla jälkivalvonnalla.
• Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pätevyysvaatimuksia lievennetään väliaikaisesti avustavissa toiminnoissa heikentämättä potilasturvallisuutta.
• Koronakriisistä johtuvat henkilökohtaiset maksuhäiriömerkinnät poistetaan yrittäjiltä, yritysten johtajilta sekä hallituksen jäseniltä. Näin estetään ihmisten syrjäytyminen 1990-luvun laman tapaan.
• Kaikkien lupakorttien sähköinen suorittaminen etänä mahdollistettava.
• Alkoholilakia muutetaan vuoden määräajaksi siten, että ulosmyyntioikeus 16-prosenttisiin alkoholituotteisiin on pelkällä ilmoituksella automaattisesti kaikilla toimijoilla, joilla on joko valmistus- tai anniskelulupa. Ulosmyyntioikeus ulotetaan koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistetaan kotiintoimitukset. Tuotteiden luovuttaja vastaisi ikärajavalvonnasta.

4) Pelastetaan työpaikat – lisätään joustoja työmarkkinoille

• Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Uusien kriisin myötä tehtävien joustojen on oltava tasapuolisesti kaikkien yritysten käytettävissä.
• Lomautusilmoitusaika lasketaan viiteen päivään koskemaan takautuvasti kaikkia yrityksiä riippumatta alan työehtosopimuksesta.

Kokoomuksen ehdottamat toimet (18.3.):

1) Tuetaan palveluyritysten kysyntää ja helpotetaan ihmisten arkea

• Kaupassa tai apteekissa asiointi toisen puolesta on pikaisesti saatava kotitalousvähennyksen piiriin. Muutos voitaisiin tehdä nopeasti verottajan ohjeistusta muuttamalla.
• Kotiin taudilta suojautuvia ikäihmisiä on tuettava yli 70-vuotiaille suunnatulla palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia kotiinkuljetuspalveluita esimerkiksi lääkkeille ja ruualle. Kunnat voisivat myöntää setelin niille ikäihmisille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin.
• Kotitalousvähennyksen määrä on nopeasti kaksinkertaistettava kuluvalle vuodelle. Lisäksi yli 75-vuotiaiden kotipalveluiden kotitalousvähennys on nostettava 70 prosenttiin ja vähennyksen omavastuu poistettava. Lakimuutokset on käynnistettävä pikaisesti.

2) Yrityksille helpotuksia, joilla vältetään konkurssit ja turvataan työpaikat

• Työntekijöistä kiinni pitävien yritysten työnantajamaksut poistetaan kolmen kuukauden määräajaksi.
• Lomautustilanteissa poistetaan työntekijän viiden päivän omavastuuaika, jolloin työttömyysetuuden saisi täysimääräisenä heti lomautuksen jälkeen.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä kokoomuksen esittämällä tavalla, mutta liian hitaasti. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
• Lomautuksiin liittyvät ilmoitusajat on lyhennettävä välittömästi 14 päivästä 3 päivään. Määräaikaisen työntekijän lomauttamisen tulee olla mahdollista poikkeuksellisen taloudellisen kriisin perusteella.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä lähes kokoomuksen esittämällä tavalla. Lyhenee viiteen päivään. Epäselvää koskeeko kaikkia yrityksiä. Hallituksen valmistelu on kesken ja aikataulu auki (25.3.).
• Valtion tulee korvata yritysten kohtaamat sairauskulut ensimmäisestä päivästä alkaen määräaikaisesti. Sairauspäivärahan omavastuuaika on myös poistettava.
• Työehtosopimusten tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet on laajennettava koskemaan myös yleissitovaa kenttää. Lisätään väljyyttä paikallisen sopimisen ehtoihin kaikille yrityksille. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti poistamalla työlainsäädännöstä paikallisen sopimisen kiellot.
• Sellaiset palvelut, joita valtio nyt suosittelee olemaan käyttämättä, tulisi ensisijaisesti valtion velvoittavalla päätöksellä sulkea, koska se selkeyttää joka tapauksessa asiakkaansa menettävien yritysten asemaa esimerkiksi vakuutusten suhteen.
  • Tilannepäivitys: Etenemässä mm. ravintoloiden osalta. Asia eduskunnassa, mutta ravintoloiden suorien tukien ja vakuutuskorvausten osalta tilanne edelleen auki (25.3.).
• Hallituksen on selvitettävä pikaisesti vastaavia suoria pk-yritysten hätärahoituskeinoja, joita on otettu käyttöön esimerkiksi Saksassa.
  • Tilannepäivitys: Hallitus jakaa suoraa tukea yrityksille Businessa Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Hallituksen varaamat tukirahat 200 milj. riittämättömät. ELY-keskusten tuen osalta hakua ei olla saatu vielä edes käyntiin (25.3.). Pienilla toiminimiyrittäjillä ei siis vieläkään ole käytössään mitään keinoa hakea suoraa tukea tilanteeseensa.

3) Parannuksia yrittäjän sosiaaliturvaan

• Pienyrittäjän pääsy perusturvan piiriin on turvattava ilman tarvetta luopua yritystoiminnasta. Moni yritys kohtaa liiketoiminnan totaalisen, mutta väliaikaisen supistumisen. Tässä poikkeustilanteessa monen päätoimisen yrittäjän tilanne muistuttaa sivutoimisen yrittäjän tilannetta. Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, joten olisi selvitettävä voitaisiinko TE-toimistojen nopealla tulkintamuutoksella laajentaa vastaava oikeus tässä poikkeustilanteessa myös päätoimiselle pienyrittäjille väliaikaisesti.
  • Tilannepäivitys: Hallitus edistää asiaa kokoomuksen esittämällä tavalla. Hallituksen mukaan nopea tulkintamuutos ei riittäisi, vaan asia vaatii erillisen lakimuutoksen. Asian etenemisen aikataulu ja yksityiskohdat ovat edelleen auki (25.3.).
• Toiminimiyrittäjälle annetaan mahdollisuus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka verotuksessa. Vastaava on jo mahdollista yhtiömuotoisen yrityksen yrittäjälle.