Kokoo­muk­sen ehdo­tus terro­ris­mia koske­van lain­sää­dän­nön kiris­tä­mi­seksi

Julkaistu: 25.02.2020

Suoje­lu­po­lii­sin arvion mukaan terro­ris­min uhka Suomessa on tasolla kohon­nut.

Suoje­lu­po­lii­sin mukaan merkit­tä­vim­män terro­ris­min uhkan Suomessa muodos­ta­vat edel­leen yksit­täi­set toimi­jat tai pien­ryh­mät, jotka saavat moti­vaa­tionsa radi­kaali-isla­mis­ti­sesta propa­gan­dasta tai terro­ris­ti­jär­jes­tö­jen keho­tuk­sista. Syrjäy­ty­mi­nen ja yksi­näi­syys ovat radi­ka­li­soi­tu­mi­sen polt­toai­netta.

Kokoo­mus ei tingi suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. Terro­ris­min uhasta puhu­mi­nen ei riitä, vaan siihen on vastat­tava konkreet­ti­sin teoin. Kaikki käytet­tä­vissä olevat keinot on otet­tava käyt­töön tais­te­lussa terro­ris­mia vastaan.

Viime kaudella kokoo­mus­mi­nis­te­rei­den johdolla tehtiin ja otet­tiin valmis­te­luun useita tarpeel­li­sia terro­ris­mi­lain­sää­dän­töä kiris­tä­viä toimia. Työtä on jatket­tava ja viime kaudella aloi­te­tut toimet on vietävä maaliin. Muiden maiden lain­sää­dän­tö­rat­kai­suja on seurat­tava ja lain­sää­dän­töä jatku­vasti kehi­tet­tävä.

Halli­tus päätti 16.12.2019, että se arvioi tarpeet terro­ris­ti­seen toimin­taan liit­ty­vän lain­sää­dän­nön muutok­siin ja tekee tarvit­ta­vat korjauk­set lain­sää­dän­töön. Tämän jälkeen halli­tuk­sen toimista ei ole kuulu­nut juuri mitään, kunnes 25.2. oikeus­mi­nis­te­riö ilmoitti perus­ta­vansa työryh­män selvit­tä­mään toimia. Ehdo­tamme toimia, joilla Suomen lain­sää­dän­töä voidaan kiris­tää Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi.

Kokoo­muk­sen ehdot­ta­mat toimet ovat halli­tuk­sen vapaasti hyödyn­net­tä­vissä uuden terro­ris­mia koske­van lain­sää­dän­nön raken­nus­pa­li­koina. Halli­tuk­sella on lain­val­mis­te­lu­voi­mansa ansiosta parhaat edel­ly­tyk­set valmis­tella tarvit­ta­vat lain­sää­dän­tö­muu­tok­set. Tarvi­taan vain poliit­tista tahtoa. Halli­tuk­sen on aika siir­tyä puheista tekoi­hin.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

1. Suomen on otet­tava käyt­töön Tans­kan malli kansa­lai­suu­den peru­mi­sesta ulko­mailla aseel­li­seen terro­ris­ti­ryh­män tai vastaa­van toimin­taan osal­lis­tu­van kaksois­kan­sa­lai­sen kohdalla.

Keväällä 2019 edus­kunta hyväk­syi muutok­sen, jonka nojalla kaksois­kan­sa­lai­nen voi menet­tää Suomen kansa­lai­suu­den terro­ri­teosta, mutta laki sovel­tuisi vain Suomessa tehtyyn rikok­seen tietyin ehdoin.

Kansa­lai­suu­den peru­mista koske­vaa lain­sää­dän­töä ei voida sovel­taa takau­tu­vasti.

2. Suomessa oles­ke­lu­lu­valla ilman kansa­lai­suutta ollei­den osalta tuomio terro­ris­miin osal­lis­tu­mi­sesta ulko­mailla tulee johtaa karko­tuk­seen ennen paluuta Suomeen.

Lakia on muutet­tava siten, että karko­tus­pää­tös voi koskea myös ulko­mailla olevaa henki­löä ilman, että hän palaa käsit­te­lyn ajaksi Suomeen.

3. Terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­nen on krimi­na­li­soi­tava.

Asetuk­sella määri­tel­täi­siin päivi­tet­tävä lista terro­ris­ti­jär­jes­töistä, joihin kuulu­mi­nen kuuluisi rikos­sään­nök­sen alaan.

Viime kaudella terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­sen krimi­na­li­sointi kaatui terro­ris­mi­jär­jes­töön kuulu­mi­sen määrit­te­le­mi­sen vaikeu­teen. Halli­tuk­sen on selvi­tet­tävä muiden maiden ajan­ta­sai­set, onnis­tu­neet lain­sää­dän­tö­rat­kai­sut ja vietävä uudis­tus maaliin.

4. Suomesta sota­toi­mia­lu­eelle matkus­ta­mi­nen on krimi­na­li­soi­tava. Näin tuomit­se­mi­sen piiriin saadaan yhä useampi tapaus, jossa on tosia­sial­li­sesti kyse matkus­ta­mi­sesta terro­ris­mi­ri­kok­sen teke­mistä varten.

Nykyi­sen matkus­ta­mista terro­ris­mi­ri­kok­sen teke­mistä varten koske­van krimi­na­li­soin­nin käytän­nön sovel­tu­vuutta heiken­tää se, että terro­ris­tista tarkoi­tusta voi olla vaikeaa näyt­tää toteen. Sota­toi­mia­lu­eella tarkoi­tet­tai­siin aluetta, jolla käydään sotaa tai jota pide­tään terro­ris­ti­jär­jes­tön hallussa olevana alueena.

Krimi­na­li­soin­tiin tehtäi­siin lain­val­mis­te­lussa tarpeel­li­siksi katsot­ta­vat poik­keuk­set, jotka koski­si­vat muun muassa suoma­lai­sen viran­omai­sen matkus­ta­mista ja sellai­sen kansain­vä­li­sen järjes­tön, jossa Suomi on jäse­nenä, tiedo­tus­vä­li­neen tai huma­ni­taa­rista apua anta­van järjes­tön toimek­sian­nosta tapah­tu­vaa matkus­ta­mista sota­toi­mia­lu­eelle.

Krii­sia­lu­eelle matkus­ta­mi­nen on krimi­na­li­soitu muun muassa Tans­kassa.

5. Terro­ris­mi­ri­kos­ten rangais­tusas­teik­koja on kiris­tet­tävä kautta linjan.

Rangais­tusas­teik­koja on kiris­tet­tävä sekä vähim­mäis- että enim­mäis­ran­gais­tus­ten osalta siten, ettei Suomen terro­ris­mi­lain­sää­däntö ole miltään osin muita Pohjois­maita lievempi.

Suomessa on Norjan tapaan otet­tava käyt­töön vaka­vaan terro­ris­mi­ri­kok­seen syyl­lis­ty­neen vankeus­a­jan jatka­mi­sen mahdol­lis­tava varmuus­van­keus, joka voidaan syyt­tä­jän vaati­muk­sesta tuomita viideksi vuodeksi kerral­laan. Edel­ly­tyk­senä on, että henkilö on syyl­lis­ty­nyt vaka­vaan rikok­seen ja tuomiois­tuin arvioi rikok­sen uusi­mi­sen olevan toden­nä­köistä.

6. Suomessa on otet­tava käyt­töön raja­me­net­tely, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan.

Muutos vaikeut­taa turva­paik­ka­jär­jes­tel­män käyt­tä­mistä henki­löi­den terro­ris­ti­sessa tarkoi­tuk­sessa maahan solut­ta­mi­sen väylänä.

7. Turval­li­suus­vi­ran­omais­ten tieto­jen­vaih­don tehok­kuus ja luotet­ta­vuus on turvat­tava sekä kansal­li­sella että EU-tasolla.

Tieto­jen­vaih­toa eri EU-maiden viran­omais­ten välillä on lisät­tävä terro­ris­min ja muun rikol­li­suu­den torju­mi­sen tehos­ta­mi­seksi. EU:ssa on tiivis­tet­tävä polii­si­vi­ran­omais­ten ja oikeus­lai­tos­ten yhteis­työtä epäi­ly­jen löytä­mi­seksi ja syyl­lis­ten kiin­ni­saa­mi­seksi sekä tehos­tet­tava tarkas­tuk­sia ulko­ra­joil­laan.

Euroo­pan syyt­tä­jän­vi­ras­tolle on annet­tava laajat toimi­val­tuu­det ja riit­tä­vät resurs­sit rajat ylit­tä­vän terro­ris­min tutki­mi­seksi ja sitä koske­vien syyt­tei­den nosta­mi­seksi.