Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Kokoo­muk­sen ehdo­tus terro­ris­mia koske­van lain­sää­dän­nön kiris­tä­mi­seksi

Kokoo­muk­sen ehdo­tus terro­ris­mia koske­van lain­sää­dän­nön kiris­tä­mi­seksi

Julkaistu:

Suoje­lu­po­lii­sin arvion mukaan terro­ris­min uhka Suomessa on tasolla kohon­nut.

Suoje­lu­po­lii­sin mukaan merkit­tä­vim­män terro­ris­min uhkan Suomessa muodos­ta­vat edel­leen yksit­täi­set toimi­jat tai pien­ryh­mät, jotka saavat moti­vaa­tionsa radi­kaali-isla­mis­ti­sesta propa­gan­dasta tai terro­ris­ti­jär­jes­tö­jen keho­tuk­sista. Syrjäy­ty­mi­nen ja yksi­näi­syys ovat radi­ka­li­soi­tu­mi­sen polt­toai­netta.

Kokoo­mus ei tingi suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. Terro­ris­min uhasta puhu­mi­nen ei riitä, vaan siihen on vastat­tava konkreet­ti­sin teoin. Kaikki käytet­tä­vissä olevat keinot on otet­tava käyt­töön tais­te­lussa terro­ris­mia vastaan.

Viime kaudella kokoo­mus­mi­nis­te­rei­den johdolla tehtiin ja otet­tiin valmis­te­luun useita tarpeel­li­sia terro­ris­mi­lain­sää­dän­töä kiris­tä­viä toimia. Työtä on jatket­tava ja viime kaudella aloi­te­tut toimet on vietävä maaliin. Muiden maiden lain­sää­dän­tö­rat­kai­suja on seurat­tava ja lain­sää­dän­töä jatku­vasti kehi­tet­tävä.

Halli­tus päätti 16.12.2019, että se arvioi tarpeet terro­ris­ti­seen toimin­taan liit­ty­vän lain­sää­dän­nön muutok­siin ja tekee tarvit­ta­vat korjauk­set lain­sää­dän­töön. Tämän jälkeen halli­tuk­sen toimista ei ole kuulu­nut juuri mitään, kunnes 25.2. oikeus­mi­nis­te­riö ilmoitti perus­ta­vansa työryh­män selvit­tä­mään toimia. Ehdo­tamme toimia, joilla Suomen lain­sää­dän­töä voidaan kiris­tää Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi.

Kokoo­muk­sen ehdot­ta­mat toimet ovat halli­tuk­sen vapaasti hyödyn­net­tä­vissä uuden terro­ris­mia koske­van lain­sää­dän­nön raken­nus­pa­li­koina. Halli­tuk­sella on lain­val­mis­te­lu­voi­mansa ansiosta parhaat edel­ly­tyk­set valmis­tella tarvit­ta­vat lain­sää­dän­tö­muu­tok­set. Tarvi­taan vain poliit­tista tahtoa. Halli­tuk­sen on aika siir­tyä puheista tekoi­hin.

Kokoo­mus ehdot­taa, että:

1. Suomen on otet­tava käyt­töön Tans­kan malli kansa­lai­suu­den peru­mi­sesta ulko­mailla aseel­li­seen terro­ris­ti­ryh­män tai vastaa­van toimin­taan osal­lis­tu­van kaksois­kan­sa­lai­sen kohdalla.

Keväällä 2019 edus­kunta hyväk­syi muutok­sen, jonka nojalla kaksois­kan­sa­lai­nen voi menet­tää Suomen kansa­lai­suu­den terro­ri­teosta, mutta laki sovel­tuisi vain Suomessa tehtyyn rikok­seen tietyin ehdoin.

Kansa­lai­suu­den peru­mista koske­vaa lain­sää­dän­töä ei voida sovel­taa takau­tu­vasti.

2. Suomessa oles­ke­lu­lu­valla ilman kansa­lai­suutta ollei­den osalta tuomio terro­ris­miin osal­lis­tu­mi­sesta ulko­mailla tulee johtaa karko­tuk­seen ennen paluuta Suomeen.

Lakia on muutet­tava siten, että karko­tus­pää­tös voi koskea myös ulko­mailla olevaa henki­löä ilman, että hän palaa käsit­te­lyn ajaksi Suomeen.

3. Terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­nen on krimi­na­li­soi­tava.

Asetuk­sella määri­tel­täi­siin päivi­tet­tävä lista terro­ris­ti­jär­jes­töistä, joihin kuulu­mi­nen kuuluisi rikos­sään­nök­sen alaan.

Viime kaudella terro­ris­ti­jär­jes­töön kuulu­mi­sen krimi­na­li­sointi kaatui terro­ris­mi­jär­jes­töön kuulu­mi­sen määrit­te­le­mi­sen vaikeu­teen. Halli­tuk­sen on selvi­tet­tävä muiden maiden ajan­ta­sai­set, onnis­tu­neet lain­sää­dän­tö­rat­kai­sut ja vietävä uudis­tus maaliin.

4. Suomesta sota­toi­mia­lu­eelle matkus­ta­mi­nen on krimi­na­li­soi­tava. Näin tuomit­se­mi­sen piiriin saadaan yhä useampi tapaus, jossa on tosia­sial­li­sesti kyse matkus­ta­mi­sesta terro­ris­mi­ri­kok­sen teke­mistä varten.

Nykyi­sen matkus­ta­mista terro­ris­mi­ri­kok­sen teke­mistä varten koske­van krimi­na­li­soin­nin käytän­nön sovel­tu­vuutta heiken­tää se, että terro­ris­tista tarkoi­tusta voi olla vaikeaa näyt­tää toteen. Sota­toi­mia­lu­eella tarkoi­tet­tai­siin aluetta, jolla käydään sotaa tai jota pide­tään terro­ris­ti­jär­jes­tön hallussa olevana alueena.

Krimi­na­li­soin­tiin tehtäi­siin lain­val­mis­te­lussa tarpeel­li­siksi katsot­ta­vat poik­keuk­set, jotka koski­si­vat muun muassa suoma­lai­sen viran­omai­sen matkus­ta­mista ja sellai­sen kansain­vä­li­sen järjes­tön, jossa Suomi on jäse­nenä, tiedo­tus­vä­li­neen tai huma­ni­taa­rista apua anta­van järjes­tön toimek­sian­nosta tapah­tu­vaa matkus­ta­mista sota­toi­mia­lu­eelle.

Krii­sia­lu­eelle matkus­ta­mi­nen on krimi­na­li­soitu muun muassa Tans­kassa.

5. Terro­ris­mi­ri­kos­ten rangais­tusas­teik­koja on kiris­tet­tävä kautta linjan.

Rangais­tusas­teik­koja on kiris­tet­tävä sekä vähim­mäis- että enim­mäis­ran­gais­tus­ten osalta siten, ettei Suomen terro­ris­mi­lain­sää­däntö ole miltään osin muita Pohjois­maita lievempi.

Suomessa on Norjan tapaan otet­tava käyt­töön vaka­vaan terro­ris­mi­ri­kok­seen syyl­lis­ty­neen vankeus­a­jan jatka­mi­sen mahdol­lis­tava varmuus­van­keus, joka voidaan syyt­tä­jän vaati­muk­sesta tuomita viideksi vuodeksi kerral­laan. Edel­ly­tyk­senä on, että henkilö on syyl­lis­ty­nyt vaka­vaan rikok­seen ja tuomiois­tuin arvioi rikok­sen uusi­mi­sen olevan toden­nä­köistä.

6. Suomessa on otet­tava käyt­töön raja­me­net­tely, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan.

Muutos vaikeut­taa turva­paik­ka­jär­jes­tel­män käyt­tä­mistä henki­löi­den terro­ris­ti­sessa tarkoi­tuk­sessa maahan solut­ta­mi­sen väylänä.

7. Turval­li­suus­vi­ran­omais­ten tieto­jen­vaih­don tehok­kuus ja luotet­ta­vuus on turvat­tava sekä kansal­li­sella että EU-tasolla.

Tieto­jen­vaih­toa eri EU-maiden viran­omais­ten välillä on lisät­tävä terro­ris­min ja muun rikol­li­suu­den torju­mi­sen tehos­ta­mi­seksi. EU:ssa on tiivis­tet­tävä polii­si­vi­ran­omais­ten ja oikeus­lai­tos­ten yhteis­työtä epäi­ly­jen löytä­mi­seksi ja syyl­lis­ten kiin­ni­saa­mi­seksi sekä tehos­tet­tava tarkas­tuk­sia ulko­ra­joil­laan.

Euroo­pan syyt­tä­jän­vi­ras­tolle on annet­tava laajat toimi­val­tuu­det ja riit­tä­vät resurs­sit rajat ylit­tä­vän terro­ris­min tutki­mi­seksi ja sitä koske­vien syyt­tei­den nosta­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.9.2022

Kris­tiina Kokko jatkaa puolue­sih­tee­rinä, puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi Emilia Koik­ka­lai­nen ja Juha Rostedt

Kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä jatkaa Kris­tiina Kokko. Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto valitsi Kokon jatko­kau­delle kokouk­ses­saan Hämeen­lin­nassa. Kokko on toimi­nut kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä syys­kuusta 2019. Puolue­val­tuus­ton

24.9.2022

Petteri Orpo: Kokoo­mus on luotet­ta­vin kuski haas­ta­valla tieo­suu­della

Vaalei­hin on tänään aikaa 190 päivää. Siis 190 päivää siihen, kun me muutamme Suomen suun­nan. Uskomme siihen, että suoma­lai­set äänes­tä­vät

21.9.2022

Paikka avoinna: Kokoo­mus hakee toimin­nan­joh­ta­jaa Savo-Karja­lan vaali­pii­riin

Kansal­li­nen Kokoo­mus on yli sata­vuo­tias keskus­ta­oi­keis­to­lai­nen kansan­puo­lue, joka tarjoaa työn­te­koa arvos­ta­valle ja poliit­ti­sesta vaikut­ta­mi­sesta kiin­nos­tu­neelle mielen­kiin­toi­sen ja tavoi­te­ha­kui­sen työym­pä­ris­tön. Kokoo­musaat­teessa yhdis­ty­vät

Skip to content