Kohti parempaa huomista – kokoomus.fi
MENU
Kohti parempaa huomista

Kohti parempaa huomista

Julkaistu: 12.04.2010 Uncategorized

Ennus­teiden mukaan käänne parempaan on jo tapah­tunut. Viennin elpymisen myötä brutto­kan­san­tuotteen arvioidaan tänä vuonna hieman kasvavan. Ennus­teisiin liittyy kuitenkin edelleen suurta epävar­muutta. Olemme elvyt­täneet valta­vasti Suomen taloutta taantuman yli. Raken­nusalan voimakkaat elvytys­toimet pelas­tivat kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Julkiset tie- ja ratahankkeet ovat olleet huippu­lu­ke­missa. Veron­alen­nukset ovat pitäneet yllä ihmisten luotta­musta omaan talouteen.

Ekono­mistit ovat arvioineet, että halli­tuksen elvytys­toimet ovat pelas­taneet 100 000 työpaikkaa. Raken­nusalan elvytyk­sessä suhdan­ne­luon­teinen kymmenen prosentin korjausa­vustus on ollut menes­tyk­sekäs toimi. Se osoit­tautui ennakoitua suosi­tum­maksi ja avustus­ha­ke­muksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Hallitus jatkaa tänäkin vuonna voimak­kaita elvytys­toimia.

Työttömyys kasvaa aina automaat­ti­sesti talouden pudotessa. Euroop­pa­lainen vertailu kertoo miten olemme onnis­tuneet elvytyk­sessä. Työttö­myy­sasteen nousu on ollut syvään taantumaan nähden vähäistä. Vaikka Suomen brutto­kan­san­tuote romahti viime vuonna kahdeksan prosenttia, Euroopan kärki­tahtia, työttömyys ei ole noussut Suomessa suhteessa yhtä paljon.

Elvytys on ollut menes­tys­tarina. Monessa Euroopan maassa, joissa talous on supis­tunut vain pari prosenttia, on työttömyys kasvanut Suomea enemmän. Työmark­ki­noil­lamme on tapah­tunut myös oikean­laisia joustoja: on käytetty lomau­tuksia irtisa­no­misten sijaan. Yritykset ovat halunneet pitää kiinni osaavasta henki­lö­kun­nasta.

Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisään­tymään ja työttö­myy­sasteen ennus­tetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Olemme tänä vuonna työlli­syyden osalta siis vuosi­tu­hannen vaihteen vuosien tilan­teessa. Korkeimmat työttö­myys­luvut kuukausi­ta­solla nähtäneen loppu­ke­väästä. Syksyn myötä toimet ja maailman viennin veto purevat ja työttö­myy­saste lähtee laskuun.

Nuorille töitä

Vaikka työttö­myy­temme nousu on ollut euroop­pa­lai­sittain maltil­lista, on työttö­myyttä vastaan taisteltava monella rinta­malla. Varsinkin nuori­so­työt­tö­myyden kasvuun on puututtava. Jos nyt päästämme nuoret passi­voi­tumaan, on työllis­ty­minen myöhemmin erittäin vaikeaa. Nuori­so­työt­tömyys myös syrjäyttää helposti pysyvästi yhteis­kun­nasta.

Se olisi tragedia sekä nuorelle inhimil­li­sesti että koko yhteis­kun­nalle. Nyt tällä viikolla eduskun­nalle esitte­lemäni työlli­syys­li­sä­bud­jetti sisältää 77 miljoonaa euroa nuori­so­työt­tö­myyden vähen­tä­mi­seksi. Se tuo uuden opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan yhteensä 15 000 nuorelle tänä vuonna.

Uusien aktii­visten työvoi­ma­toimien piiriin otetaan 3 900 nuorta. Nuorten neuvon­ta­pal­veluja paran­netaan. Start­ti­rahaa, yrittä­jyys­kou­lu­tusta ja palkka­tukea lisätään. Nuoria ja vasta­val­mis­tu­neita työllis­tetään uuteen työhön myös ottamalla käyttöön työllis­tä­mis­seteli.

Oppiso­pi­mus­kou­lu­tus­paikkoja lisätään yhteensä 1250 uudelle nuorelle.

Ammatil­liseen perus­kou­lu­tuksen opiske­li­ja­määriä lisätään 1 000 opiske­li­jalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityi­sesti perus­o­pe­tus­vaiheen jälkeiseen ammatil­liseen koulu­tukseen ohjaavaan ja valmis­tavaan koulu­tukseen. Silloin syrjäy­ty­mis­vaara on suurim­millaan. Silloin on toimittava.

Elvytyk­sestä eteenpäin

Kun talouden kasvu lähtee taas liikkeelle, tarvit­semme uutta vaihdetta. Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on pelas­tettava. Velkaan­tu­minen on pysäy­tettävä ja julkinen talous saatava taantuman ja elvytyksen jäljiltä kuntoon, ja ottamaan vastaan ikään­ty­misen tuomat haasteet.

Tuo työ vaatii vastuun­ottoa. Hallitus valmis­telee päätöksiä työurien piden­tä­mi­seksi, tuotta­vuuden paran­ta­mi­seksi ja kasvun vauhdit­ta­mi­seksi yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­töjen kanssa. Mitä enemmän noissa toimissa onnis­tutaan, sitä pienem­mäksi tulee tarve leikkauksiin ja veron­ki­ris­tyksiin talouden sopeut­ta­mi­sessa ja hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­ta­mi­sessa.

Työurien konkreet­tisten piden­tä­mis­toimien vastus­tajat ajavat itse asiassa pieni­tu­loisten ihmisten etuuksien leikkauksia. Tuotta­vuus­oh­jelman ja kasvuun kannus­tavien verouu­dis­tusten vastus­tajat ajavat palkan­saajien ja eläke­läisten verojen kiris­tä­mistä. Kokoomus haluaa välttää sekä leikkauksia että veron­ki­ris­tyksiä etene­mällä muissa toimissa.

Venkoilu kaikkien toimen­pi­teiden vastus­ta­mi­sella on suoma­laisten viilaa­mista linssiin ja vaaral­lista leikkiä lastemme hyvin­voinnin kustan­nuk­sella. Tarvit­semme rehel­listä puhetta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme tulevai­suuden pelas­ta­mi­seksi. Tarvit­semme puheita vastaavia rohkeita tekoja.

Vaikka ajat ovat olleet vaikeita, niin toivoa parem­masta on jo näkyvissä. Parempi huominen ei kuitenkaan tule itsestään. Se on tehtävä.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 11.4.2010]


Kokoomus.fi