Kaikki puolu­eet kannat­ta­vat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa. Erot löyty­vät keinoista toteut­taa se. Hyvin­voin­ti­val­tiota ei voi kuiten­kaan raken­taa niin valmiiksi, että siinä ei jäisi sijaa ihmis­ten välit­tä­mi­selle ja vastuun­kan­ta­mi­selle. Sellai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on kylmä ja kova.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa perin­tei­sen hyvin­voin­ti­val­tion tasa-arvoa tuot­ta­vat palve­lut ja tulon­siir­rot parhaalla mahdol­li­sella tavalla. Se tarkoit­taa, että emme ole rakas­tu­neita mennei­syy­den tapoi­hin tuot­taa palve­lut, vaan valit­semme parhaat tavat tässä ajassa ja nyky­ai­kai­silla väli­neillä. Haluamme että julki­nen sektori jatkos­sa­kin vastaa niistä. Mutta se ei riitä.

Haluamme kutsua kaikki suoma­lai­set mukaan raken­ta­maan parem­min­voin­ti­val­tiota. Parem­min­voin­ti­val­tio ei ole vaih­toehto hyvin­voin­ti­val­tiolle. Se on enem­män kuin hyvin­voin­ti­val­tio. Jos valtio takaa perus­asiat kuntoon, niin se vapaut­taa ihmi­set välit­tä­mään ja huoleh­ti­maan toisis­taan. Todel­li­nen hyvin­vointi voi syntyä vain, kun sen raken­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat kaikki suoma­lai­set.

Miksi sitten puhumme tästä teemasta, jos emme voi säätää velvoit­ta­via lakeja. Siksi, että polii­ti­koilta pitää voida odot­taa myös arvo­joh­ta­juutta. Sitä, että osoi­te­taan, millaista yhteis­kun­taa me haluamme kehit­tää. Meillä on mahdol­li­suus vaikut­taa asen­tei­siin ja arvos­tuk­siin.

Kokoo­mus on tunnettu siitä, että se huoleh­tii talou­desta niin, että meillä on pitkäl­lä­kin aika­vä­lillä hyvin­voin­tia. Tällä hetkellä hyvin­voin­tiamme uhkaa julki­sen talou­den arviolta kymme­nen miljar­din euron kestä­vyys­vaje. Tulot eivät riitä rahoit­ta­maan eläköi­ty­mi­sen myötä kaik­kia hyvin­voin­tiin tarvit­ta­via menoja.

Matkamme parem­min­voin­ti­val­tioon edel­lyt­tää tämän vajeen kuro­mista umpeen. Mikäli näin ei tehdä, päätyy Suomi velka­kier­tee­seen, joka vaaran­taa kaik­kien hyvin­voin­nin. Kokoo­mus kertoo vaalioh­jel­mas­saan raken­teel­li­set toimet, joilla vaje kuro­taan umpeen. Muut puolu­eet ovat keskit­ty­neet toivo­maan suuria kasvu­lu­kuja ja puhu­vat lyhyt­nä­köi­sesti vain ensi vaali­kau­den valtion­ta­lou­desta.

Työ on kaiken perusta. Työpaikka ja turvattu toimeen­tulo luovat ihmi­selle eväät elämän­hal­lin­taan. Kun hallit­see elämäänsä ja tulee toimeen, voi ottaa vastuuta myös muista ? perhees­tään, ystä­vis­tään, naapu­reis­taan, tutta­vis­taan ja kenestä tahansa, joka apua kaipaa. Työ on parasta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa.

Siksi meidän polii­tik­ko­jen on tehtävä osal­tamme toimet joilla kannus­te­taan työl­lis­tä­mi­seen ja työn teke­mi­seen. Siksi kokoo­mus haluaa alen­taa työn­teon ja työl­lis­tä­mi­sen vero­tusta. Koska laman jälkeen ei ole varaa vähen­tää vero­tu­loja, siir­rämme vero­tuk­sen pain­opis­tettä työstä kulu­tuk­seen, ympä­ristö- ja terveys­ve­roi­hin. Joiden­kin mielestä on järke­väm­pää mieluum­min verot­taa sitä että tekee työtä ja työl­lis­tää. Meidän mieles­tämme on järke­vämpi verot­taa sitä, että kulut­taa luon­toa ja pilaa terveyt­tään.

Jälleen kerran kakun­kas­vat­ta­mi­nen on jätetty yksin kokoo­muk­sen vastuulle. Kaikki puolu­eet puhu­vat työpai­koista arvos­ta­vaan sävyyn. Monet laske­vat osan kestä­vyys­va­jeesta kuit­tau­tu­van merkit­tä­vällä talous­kas­vulla, vaikka keinoja sen aikaan­saa­mi­seksi ei esitetä. Kokoo­mus tuntuu olevan ainoa puolue, joka ottaa vaka­vasti työpaik­ko­jen synnyt­tä­mi­sen.

Kun me polii­ti­kot hoidamme hommamme, niin kakku kasvaa, hyvin­voin­ti­val­tio saa rahoi­tuk­sensa ja jokai­selle työha­lui­selle ja työky­kyi­selle riit­tää töitä. Silloin ihmi­set voivat ottaa vastuuta ja tehdä hyvin­voin­ti­val­tiosta parem­min­voin­ti­val­tion. Parem­min­voin­ti­val­tiossa jokai­nen apua tarvit­seva ihmi­nen saa apua niin valtiolta kuin lähim­mäi­siltä. Parem­min­voin­ti­val­tiossa otetaan vastuu itsestä ja toisista.

(Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 1.3.2011.)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa