MENU
Kielten oppiminen alkamaan jo ekaluo­kalta

Kielten oppiminen alkamaan jo ekaluo­kalta

Julkaistu: 26.06.2018 Koulutus

Vieraan kielen opiskelu alkaa ensim­mäi­sellä luokalla. Varhais­kas­va­tuksen tasa-arvoa edistetään ja viisi­vuo­tiaiden maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeilua laajen­netaan. 

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön uutinen 11.4. Ensim­mäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevai­suu­dessa jo perus­koulun ensim­mäisen vuoden keväällä. Hallitus päätti asiasta kehys­rii­hessään.

Varhai­sempi kielten­opetus koskee kaikkia ekaluok­ka­laisia 1.1.2020 alkaen. Varhen­ta­misen vaatimat asetus­muu­tokset annetaan syksyllä 2018 ja opetus­suun­ni­telmat Opetus­hal­li­tuk­sessa vuoden 2019 aikana. Varhais­tukseen käytet­tävät vuosi­viik­ko­tunnit (1 tunti ensim­mäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tunti­ke­hyksen.

Monipuo­linen kieli­taito on yksi tärkeim­mistä tulevai­suuden taidoista.

- Monipuo­linen kieli­taito on yksi tärkeim­mistä tulevai­suuden taidoista. Lapsilla on hämmäs­tyttävä kyky oppia uutta. Halli­tus­kauden aikana lähes joka neljän­nessä kunnassa on toteu­tettu kokeiluja kielten opiskelun varhen­ta­mi­sesta. Tämän päätöksen myötä varhainen kielten­opetus laajen­netaan koskemaan kaikkia suoma­lais­lapsia. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensim­mäisen vieraan kielen opiskelun jo ensim­mäi­sellä luokalla, sanoo opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

Nykyi­sellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosi­luo­kalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhais­ta­mista on myös tuettu tällä halli­tus­kau­della kärki­han­ke­ra­hoi­tuk­sella.

Tasa-arvoa edistetään varhais­kas­va­tuk­sessa – lapsi­stra­tegian valmistelu käynnistyy

Laadukas varhais­kas­vatus kuuluu jokai­selle lapselle ja nuorelle taustasta riippu­matta. Varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­misen myönteisiin vaiku­tuksiin kuuluvat syrjäy­ty­misen ehkäi­se­minen ja oppimisen edistä­minen. Vaiku­tusten on todettu säilyvän pitkälle elämässä. Hallitus on päättänyt edistää varhais­kas­va­tuksen tasa-arvoa ja nostaa osallis­tu­mi­sas­tetta kahdella eri toimella. Lisäksi hallitus antaa varhais­kas­va­tuksen laatua paran­tavan varhais­kas­va­tuslain. Esitys uudeksi varhais­kas­va­tus­laiksi annetaan eduskun­ta­kä­sit­telyyn 12.4.

Varhais­kas­va­tuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrä­ra­halla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmä­kokoja ja palkata lisähen­ki­löstöä haasteel­li­silla alueilla toimi­vissa päivä­ko­deissa. Aiemmin esi- ja perus­o­pe­tuk­sessa käytetty rahoi­tus­muoto on tutki­joiden suosit­telema eriar­voi­suuden torjunnan väline, jossa kritee­reinä on käytetty mm. alueen koulu­tus­tasoa ja työttö­myyttä. Tasa-arvoa­vustus kohden­net­taisiin varhais­kas­va­tuksen järjes­tä­jille, ja avustuksen myöntä­misen perus­teena voidaan käyttää vastaavia kriteerejä kuin esi- ja perus­o­pe­tuksen valtio­na­vus­tuk­sessa.

5-vuotiaiden maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeiluja laajen­netaan ja jatketaan.

5-vuotiaiden maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeiluja laajen­netaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoi­tukseen uuden 5 miljoonan euron määrä­rahan. Rahoi­tuk­sella korvataan maksu­tu­lojen menetyksiä niille kunnille, jotka sitou­tuvat jättämään maksut perimättä 5-vuotiaiden varhais­kas­va­tuk­sesta. Ensim­mäinen vaihe jo aiemmin pääte­tystä maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokei­lusta käynnistyy elokuussa. Päätökset kokeilun jatkon toteut­ta­mis­ta­voista ja hakua­joista tehdään myöhemmin ilmoi­tet­tavana ajankohtana.

Maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeilun laajen­ta­misen tavoit­teena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallis­tu­mi­sas­tetta varhais­kas­va­tuk­sessa. Kokeilun laajen­ta­misen kautta saadaan myös laajempaa näkemystä 5-vuotiaiden varhais­kas­va­tuksen pedago­giikan kehit­tä­mi­sestä ja mahdol­li­suuk­sista laajentaa esiope­tusta kaksi­vuo­ti­seksi. Suomessa 5-vuotiaiden osallis­tu­mi­saste on alhai­sempi kuin kaikissa muissa Pohjois­maissa ja myös alhai­sempi kuin Euroa­lueen ja 34 OECD-maan keskiarvo.

Halli­tuksen Lapsi- ja perhe­pal­ve­luiden muutos­oh­jelman toimeen­panon yhtey­dessä on noussut tarve vahvistaa lapsi­po­li­tiikan yhteistä kansal­lista tahto­tilaa laati­malla vaali­kausittain maan halli­tuksen kansal­linen Lapsi- ja perhe­stra­tegia. Hallitus käynnistää seuraavaa halli­tusta varten kansal­lisen lapsi­stra­tegian valmis­telun. Tavoit­teena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteis­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa vahvistava poikki­hal­lin­nol­linen strategia. Lapsi­stra­te­gialla vahvis­tetaan lapsi- ja perhe­myön­teistä yhteis­kuntaa sekä synty­vyyden positii­vista kehitystä tulevai­suuso­rien­toi­tu­neella tavalla. Valmis­telua ohjaa laaja­poh­jaisen lapsi­foo­rumin sekä strategian ohjaus­ryhmän työ. Lapsi­stra­tegian valmis­te­lusta vastaavat perhe- ja perus­pal­ve­lu­mi­nisteri Annika Saarikko ja opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

Lisätietoja:
- erityi­sa­vustaja Daniel Sazonov, puh. 0295 3 30276


Kokoomus.fi