Kokoomus.fi
Keinoja kestävän talous­kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­miseen

Keinoja kestävän talous­kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­miseen

Julkaistu: 28.2.13 Uutiset

Hallitus arvioi puoliväli-istun­nossaan 28.2.2013 halli­tus­oh­jelman toteu­tu­misen sekä Suomen talouden tilan­netta. Kriit­ti­simmät uusia lisäpää­töksiä vaativat halli­tus­oh­jelman tavoitteet liittyvät talous­kasvuun, työlli­syyteen sekä julkisen talouden kestä­vyyteen. Halli­tus­oh­jelman toteu­tu­mista ja tulevia linjauksia arvioidaan halli­tus­oh­jelman kolmen painopisteen näkökul­masta. Ne ovat köyhyyden, eriar­voi­suuden ja syrjäy­ty­misen vähen­tä­minen, julkisen talouden vakaut­ta­minen sekä kestävän kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­minen.

Puoliväli-istun­nossaan hallitus linjasi päätös­ko­ko­nai­suuksia, joilla luodaan edelly­tyksiä korkeam­malle työlli­syy­delle ja uusien työpaik­kojen synty­mi­selle, vahvem­malle talous­kas­vulle sekä tasapai­noi­selle julki­selle talou­delle. Yksityis­koh­taiset päätökset tehdään osana vuosien 2014?2017 kehys­pää­töstä. Halli­tuksen puoliväli-istunto ja 21.3.2013 pidettävä halli­tuksen kehys­riihi muodos­tavat yhdessä ns. halli­tus­oh­jelman puoli­vä­li­tar­kas­telun.

Talouden tilanne

Hallitus arvioi puoliväli-istun­nossaan Suomen talouden tilan­netta. Valtio­va­rain­mi­nis­teriön ja valtio­neu­voston kanslian laatima, halli­tuk­selle esitelty talouden tilan­ne­ku­va­tii­vistys on julkaistu erillisenä liitteenä. Hallitus vastaa puoliväli-istunnon ja kehys­riihen päätök­sillä erityi­sesti seuraaviin talouden haasteisiin:

  • Työlli­syys­ke­hitys
  • Julkisen talouden kestä­vyysvaje
  • Valtion ja kuntien velkaan­tu­minen
  • Elinkei­no­ra­kenteen muutos
  • Viennin kilpai­lu­kyvyn sekä ulkomaan­kaupan vaihto­suhteen heikke­ne­minen
  • Poten­ti­aa­lisen talous­kasvun heikke­ne­minen tehdyn työn määrän vähen­tyessä ja kokonais­tuot­ta­vuuden kasvun jäädessä heikoksi

Hallitus on ohjel­massaan sekä vuosien 2013?2016 kehys­pää­tök­sessä sopinut laajoista talous­kasvua, työlli­syyttä ja kilpai­lu­kykyä vahvis­ta­vista, työuria piden­tä­vistä sekä julkisen talouden velkaan­tu­mista hillit­se­vistä ratkai­suista. Suomen talouden tietyt raken­teel­liset heikkoudet sekä heikko kansain­vä­linen suhdan­ne­ti­lanne kuitenkin edellyt­tävät halli­tuk­selta uusia toimia.

Julkisen talouden kestä­vyys­vajeen katta­minen

Valtio­va­rain­mi­nis­teriön arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestä­vyysvaje on suuruu­deltaan noin 3,5 prosenttia suhteessa kokonais­tuo­tantoon. Hallitus kattaa kestä­vyys­vajeen talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­ta­malla, yritysten kilpai­lu­kykyä paran­ta­malla, työlli­syyttä nosta­malla, työuria piden­tä­mällä ja julkisen sektorin tuotta­vuutta lisää­mällä.

Talous­kasvun ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­minen

Suomen talou­del­linen menestys perustuu korkeaan työlli­syy­sas­teeseen, kilpai­lu­ky­kyiseen talouteen, korkeaan osaamiseen, tasa-arvoisiin palve­luihin sekä sosiaa­liseen oikeu­den­mu­kai­suuteen ja jokaisen osalli­suuteen perus­tuvaan hyvin­voin­ti­malliin. Näiden menes­tys­te­ki­jöiden varaan raken­netaan myös tuleva talous­kasvu.

Hallitus tekee kehys­rii­hessä verorat­kaisuja talouden kasvu­po­ten­ti­aalin vahvis­ta­mi­seksi. Uudis­tuk­silla paran­netaan suoma­laisten yritysten kasvue­del­ly­tyksiä ja vienti­teol­li­suuden kilpai­lu­kykyä. Uudis­tusten tavoit­teena on lisätä erityi­sesti yksityis­ra­hoit­teisten työpaik­kojen määrää Suomessa. Talous­kasvun vauhdit­ta­misen lisäksi ratkai­suissa huomioidaan niiden sosiaa­linen oikeu­den­mu­kaisuus sekä ekolo­gisuus.

Yritysten rahoitus on muodos­tu­massa kasvun ja työllis­tä­misen pullon­kau­laksi, kun pankkien lainoitus on kiris­tynyt ja yksityisen riski­ra­hoi­tuksen määrä supis­tunut finans­si­kriisin seurauksena. Pk-yritysten kasvun edelly­tyksiä paran­netaan ja rahoi­tus­mah­dol­li­suuksia kehitetään pääoma­mark­ki­noita koske­villa toimen­pi­teillä. Hallitus tekee kehys­rii­hessä päätöksiä mm. uusista rahas­toista siemen- ja kasvu­vaiheen yrityksiä varten, jonka lisäksi mahdol­lisuus monen­kes­kisen markki­na­paikan verokoh­telun muutta­mi­sesta vastaamaan listaa­mat­toman yrityksen verokoh­telua selvi­tetään.

Vuoden 2015 alussa voimaan astuva, IMO:n päättämiä rikki­ra­joi­tuksia toimeen­paneva EU:n rikki­di­rek­tiivi lisää erityi­sesti suoma­laisen perus­teol­li­suuden viennin vuotuisia kustan­nuksia ensi vaiheessa useilla sadoilla miljoo­nilla euroilla. Nykyi­sellä keino­va­li­koi­malla voidaan edesauttaa suoma­laisten varus­ta­moiden uusalus­han­kintaa, tukea merilii­kenteen puhtaiden tekno­lo­gioiden t&k&i-työtä ja biopolt­toai­neiden kehitys­työtä. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole riittäviä. Hallitus valmis­telee kehys­riiheen toimen­pi­de­ko­ko­nai­suuden, jolla kompen­soidaan yrityk­sille rikki­di­rek­tii­vistä aiheu­tuvia kustan­nuksia. Tämä kokonaisuus sisältää mm. tuen LNG-infra­struk­tuurin raken­ta­miseen.

Hallitus sitoutuu päätök­sissään loppu­vaa­li­kauden aikana välttämään teolli­suu­delle aiheu­tuvien kustan­nusten tai säänte­ly­taakan lisää­mistä. Myös olemassa olevaa säänte­ly­taakkaa tarkas­tellaan. EU-vaikut­ta­misen osalta teolli­suu­delle kriit­tisiin päätöksiin vaiku­tetaan entistä koordi­noi­dummin.

Työn tuotta­vuuden kasvua ja talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­tetaan viemällä ICT 2015-työryhmän esityksiä osaksi halli­tuksen kehys­pää­töstä.

Kehys­riiheen valmis­tellaan lisätoimia, joilla torjutaan tehos­te­tusti harmaata taloutta ja edistetään tervettä kilpailua.

Hallitus edistää kehys­rii­hessä vähäpääs­töistä vihreää kasvua ja luovaa taloutta uusien työpaik­kojen luomi­seksi kasvua­loille. Haasteel­li­sessa tilan­teessa olevien elinkei­nojen, kuten telakka- ja meriteol­li­suuden uudis­tu­mista tuetaan. Liiken­ne­po­li­tiikan uusilla toimin­ta­mal­leilla luodaan kasvua ja uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia.

Osana maata­louden ja maaseu­tue­lin­kei­nojen kannat­ta­vuuden turvaa­mista hallitus neuvot­telee Etelä-Suomen kansal­li­sille maata­lous­tuille jatkon. Hallitus etsii keinoja maaseu­tue­lin­kei­nojen tilanteen helpot­ta­mi­seksi mm. lupapro­sesseja kehit­tä­mällä.

Työlli­syy­sasteen nostoon tähtää­vällä politii­kalla lisätään kotimark­ki­noiden kysyntää ja edistetään elinkei­no­ra­kenteen monipuo­lis­tu­mista.

Hallitus on valmis omalta osaltaan edistämään vakautta ja työlli­syyttä edistävän työmark­ki­na­rat­kaisun synty­mistä.

Työlli­syyden lisää­minen ja työurien piden­tä­minen

Keski­mää­räisiä opintoaikoja lyhen­netään ja opiske­li­joiden keski­mää­räistä valmis­tu­mi­sikää alennetaan paran­ta­malla opintotuen kannus­ta­vuutta sekä opiskelun ja valmis­tu­misen nopeut­ta­mista tukevilla toimilla.

Hallitus toteuttaa nuorten yhteis­kun­ta­takuun. Nuorten työssä oppimista tuetaan oppiso­pi­mus­kou­lu­tusta laajen­ta­malla. Selvi­tetään kehys­riiheen mahdol­li­suudet luoda nykyisen oppiso­pi­mus­kou­lu­tuksen rinnalle nuorille suunnattu jousta­vampi koulu­tusta ja työtä yhdistävä malli. Lisäksi selvi­tetään keinoja kuntou­tuksen kehit­tä­miseen.

Työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mista ja työelämän tasa-arvoa edistetään työuria piden­tä­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della, jonka osana mm. päivä­hoi­to­maksut porras­tetaan palve­luiden käytön mukaan ja käyttöön otetaan uusi joustava hoitoraha.

Työvoiman alueel­lista liikku­vuutta ja työmark­ki­noiden kohtaantoa paran­netaan laajalla erityi­sesti kasvu­kes­kuksiin kohdis­tu­valla asunto­po­liit­ti­sella toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Erityistä huomiota kiinni­tetään siihen, että pienten ja keski­suurten toimi­joiden edelly­tykset raken­nuttaa kohtuu­hin­taista vuokra-asunto­tuo­tantoa parani­sivat. Asunto­ra­ken­ta­misen tarpee­tonta sääntelyä puretaan raken­nus­kus­tan­nusten alenta­mi­seksi. Hallitus käynnistää laaja-alaisen selvi­tyksen koko asumisen ketjuun liitty­vistä kysyntä- ja tuotan­to­tuista.

Suomessa olevien maahan­muut­tajien mahdol­li­suuksia osallistua työelämään paran­netaan lisää­mällä pitkä­jän­tei­sesti kieli­taitoa, koulu­tusta ja työntekoa edistävää kotout­ta­mis­toi­mintaa. Työpe­räistä maahan­muuttoa lisätään mm. perhee­nyh­dis­tä­misen toimeen­tu­lo­vaa­ti­muksia alenta­malla.

Lyhyen koulu­tuksen varassa olevien ihmisten työlli­syy­sas­tetta nostetaan matalan tuotta­vuuden työn kysyntää ja tarjontaa lisää­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Toimilla puretaan kannus­tin­loukkuja ja tehdään työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vampaa.

Osatyö­ky­kyisten työllis­tä­mi­seksi käynnis­tetään toimen­pi­deoh­jelma, jolla tuetaan osatyö­ky­kyisten henki­löiden työssä pysymistä, työhön paluuta sekä työllis­ty­mistä. Lisäksi tärkeää on syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevien nuorten ja maahan­muut­tajien työllis­ty­misen edistä­minen sekä nuorten ennen­ai­kaisen eläköi­ty­misen estäminen. Samalla vahvis­tetaan vailla toisen asteen koulu­tusta olevien mahdol­li­suuksia koulut­tautua.

Hallitus on sitou­tunut 25 vuotta täyttäneen eläkkeel­le­siir­ty­misiän odotteen nosta­miseen vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Hallitus on yhdessä työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töjen kanssa sitou­tunut eläke­uu­dis­tuksen sisäl­löl­liseen valmis­teluun siten, että se tulee lainsää­dän­nöl­li­sesti voimaan viimeistään 1.1.2017.

Hallitus etsii kestä­vyys­vajeen edellyt­tämät muut raken­teel­liset toimen­piteet työurien piden­tä­mi­seksi ja työlli­syyden lisää­mi­seksi. Tavoit­teisiin pyritään erityi­sesti kannus­tin­loukkuja purka­malla ja tekemällä työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vampaa.

Julkisen sektorin tuotta­vuuden paran­ta­minen

Vahva perus­kunta muodostuu luonnol­li­sista työssä­käyn­tia­lueista. Sosiaali- ja tervey­den­huollon kannalta kunnan väestö­pohjan on oltava vähintään noin 20 000, joka luo mahdol­li­suudet omaan palve­lu­tuo­tantoon, matalan kynnyksen palve­luihin ja lähipal­ve­luihin. Kunta­ra­kenteen uudis­tuk­sella lisätään kunta­tuot­ta­vuutta, paran­netaan julkisen talouden kestä­vyyttä ja turvataan näin julkiset palvelut myös tulevai­suu­dessa.

Yhdys­kun­ta­ra­kenteen kehit­tä­misen, kunta­ta­louden ja kansan­ta­louden näkökul­masta kaupun­ki­seu­tujen kunta­ra­ken­ne­muu­tok­silla on saavu­tet­ta­vissa suurin vaikut­tavuus. Hallitus valmis­telee kehys­riiheen konkreet­tiset toimet, joilla edistetään kunta­lii­tos­sel­vi­tysten ripeää käynnis­tä­mistä ja kannus­tetaan kaupun­ki­seutuja kunta­lii­toksiin.

Halli­tuksen tavoit­teena on turvata laadukkaat ja yhden­ver­taiset kunnal­liset palvelut asiakas­läh­töi­sesti ja kielel­liset oikeudet turvaten koko maassa, luoda edelly­tykset kuntien taloutta vahvis­ta­valle kehit­tä­mis­toi­min­nalle, yhdys­kun­ta­ra­kenteen eheyt­tä­mi­selle sekä vahvistaa kunnal­lista itsehal­lintoa ja lähide­mo­kratiaa.

Raken­nelain tavoitteet täyttä­ville kunnille annetaan lisää vastuuta ja toimin­ta­va­pautta. Valtio tukee kuntia paikal­li­sissa kokei­luissa, joissa kehitetään lähipal­ve­luita, uusia tulok­sel­li­sempia toimin­ta­tapoja ja uusia hallinnon malleja sekä lähide­mo­kratiaa. Nämä linjaukset valmis­tellaan kehys­riiheen.

Yhdis­ty­ville kunnille suunnataan yhdis­ty­mi­sa­vus­tusten lisäksi kohden­nettua muutos­tukea erityi­sesti ICT-järjes­telmien uudis­ta­miseen, talouden vahvis­ta­miseen ja muutos­joh­ta­misen edistä­miseen.

Kehys­rii­hessä päätetään linjauk­sista kuntien normi­tal­koiden jatka­mi­seksi ja asetetaan minis­te­riö­koh­taiset tavoitteet kuntien velvoit­teiden vähen­tä­mi­seksi.

Perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­telyn pitkä­jän­tei­syyttä, sitovuutta ja ohjaus­vai­ku­tusta vahvis­tetaan.

Sosiaali- ja tervey­den­huollon (sote) uuden palve­lu­ra­kenteen uudis­tuksen tavoit­teena on vahvoihin kuntiin perustuva pääsään­töi­sesti kaksi­ta­soinen integroitu sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­lu­ra­kenne, jossa uuden laajan perus­tason tehtävien järjes­tämis- ja rahoi­tus­vastuu on kunnilla.

Vähintään noin 20 000 asukkaan kunnille, joilla on muutenkin riittävä kantokyky, säädetään mahdol­lisuus järjestää joitakin perus­pal­ve­luita itse. Tämä vähim­mäis­väes­tö­pohja ei kuitenkaan riitä perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon integraa­tioon. Siksi niiden on kuuluttava samaan toimin­nal­liseen kokonai­suuteen kuuluvaan sote-alueeseen turva­takseen muiden sote-palve­luiden saatavuus. Jos kunnan väestö on alle 20 000, sen tulee kuulua sote-alueeseen, eikä sillä ole itsenäistä sosiaali- ja tervey­den­huollon järjes­tä­mis­vas­tuuta. Laajan perus­tason palve­lu­tar­peeseen vastaa­minen edellyttää vähintään noin 50 000 ? 100 000 asukkaan väestö­pohjaa. Sote-alue organi­soidaan ensisi­jai­sesti vastuu­kun­ta­mallin mukai­sesti.

Perus­tasoa tukee erityistaso, jonka tehtävänä on sosiaali- ja tervey­den­huollon alueel­linen koordi­naatio ja ohjaus.

Sosiaali- ja tervey­den­huollon rahoi­tus­jär­jes­telmä uudis­tetaan siten, että se tukee tarpeen mukaista palve­lujen käyttöä, ehkäisee osaop­ti­mointia sekä kannustaa kuntia kustan­nus­te­hok­kuuteen ja vaikut­ta­vuuden lisää­miseen. Lisäksi edistetään koko maan kattavan ja yhtenäisen tervey­den­huollon tieto­jär­jes­telmän synty­mistä.

Sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­lu­ra­kenteen uudis­tuk­sessa turvataan kielel­liset oikeudet.

Hallitus nopeuttaa talous­kasvua edistävien ICT-hankkeiden toteu­tusta ja digitaa­lisen infra­struk­tuurin kehit­tä­mistä. Suomesta kehitetään määrä­tie­toi­sesti digitaa­listen palve­luiden ja mobii­lio­saa­misen kärkimaa.

Erityinen painopiste asetetaan mobii­li­tek­no­logian kehit­ty­mi­se­del­ly­tysten paran­ta­miseen taajuus­po­li­tiikan avulla, laaja­kaistan tuomiseen jokaisen suoma­laisen ulottu­ville sekä kansain­vä­listen tieto­lii­ken­neyh­teyksien kehit­tä­miseen. Julkis­ra­hoit­teisten tietoai­neis­tojen avaamista jatketaan tavoit­teena uusien digitaa­listen palve­luiden kehit­tä­minen.

Paran­netaan valtion­hal­linnon tulok­sel­li­suutta ja keven­netään hallin­nol­lista taakkaa toimeen­pa­ne­malla vaikut­tavuus- ja tulok­sel­li­suus­oh­jelmaan koottuja ehdotuksia toimin­ta­ta­pojen uudis­ta­mi­seksi ja sähköisten järjes­telmien käyttöön ottami­seksi.

Hallitus käynnistää julkisin varoin tuettujen henki­lö­kul­je­tusten uudis­ta­misen.

Valtion velkaan­tu­misen taitta­minen

Valtio­va­rain­mi­nis­teriön joulu­kuisen (20.12.2012) suhdan­ne­kat­sauksen mukaista ennus­tetta käyttäen halli­tus­oh­jelmaan kirjattu tavoite valtion velan brutto­kan­san­tuo­teo­suuden taitta­mi­sesta laskuun edellyt­täisi mitta­luo­kaltaan noin 0,5 miljardin euron lisäso­peu­tus­toimia vuosi­ta­solla. Vastaa­vasti yhden prosentin valtion­ta­louden alijäämän saavut­ta­minen edellyt­täisi mitta­luo­kaltaan noin 2,3 miljardin euron lisäso­peu­tus­toimia.

Tarvit­tavan sopeu­tuksen tarkka taso tarkentuu kehys­riiheen mennessä, kun valtio­va­rain­mi­nis­teriö päivittää suhdanne-ennus­teensa ja näkemyk­sensä julkisen talouden kehityk­sestä.

Hallitus rakentaa kehys­pää­tök­sensä halli­tus­oh­jelman mukai­selle talous­po­li­tiikan linjalle. Mikäli kestä­vyys­va­jetta ei kyetä kattamaan raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla, kasvaa tarve uusille julkista taloutta tasapai­not­ta­ville meno- ja veroso­peu­tus­pää­tök­sille.


Kokoomus.fi