Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Keinoja kestä­vän talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen

Keinoja kestä­vän talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen

Julkaistu:

Halli­tus arvioi puoli­väli-istun­nos­saan 28.2.2013 halli­tus­oh­jel­man toteu­tu­mi­sen sekä Suomen talou­den tilan­netta. Kriit­ti­sim­mät uusia lisä­pää­tök­siä vaati­vat halli­tus­oh­jel­man tavoit­teet liit­ty­vät talous­kas­vuun, työl­li­syy­teen sekä julki­sen talou­den kestä­vyy­teen. Halli­tus­oh­jel­man toteu­tu­mista ja tule­via linjauk­sia arvioi­daan halli­tus­oh­jel­man kolmen pain­opis­teen näkö­kul­masta. Ne ovat köyhyy­den, eriar­voi­suu­den ja syrjäy­ty­mi­sen vähen­tä­mi­nen, julki­sen talou­den vakaut­ta­mi­nen sekä kestä­vän kasvun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen.

Puoli­väli-istun­nos­saan halli­tus linjasi päätös­ko­ko­nai­suuk­sia, joilla luodaan edel­ly­tyk­siä korkeam­malle työl­li­syy­delle ja uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle, vahvem­malle talous­kas­vulle sekä tasa­pai­noi­selle julki­selle talou­delle. Yksi­tyis­koh­tai­set päätök­set tehdään osana vuosien 2014?2017 kehys­pää­töstä. Halli­tuk­sen puoli­väli-istunto ja 21.3.2013 pidet­tävä halli­tuk­sen kehys­riihi muodos­ta­vat yhdessä ns. halli­tus­oh­jel­man puoli­vä­li­tar­kas­te­lun.

Talou­den tilanne

Halli­tus arvioi puoli­väli-istun­nos­saan Suomen talou­den tilan­netta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja valtio­neu­vos­ton kans­lian laatima, halli­tuk­selle esitelty talou­den tilan­ne­ku­va­tii­vis­tys on julkaistu eril­li­senä liit­teenä. Halli­tus vastaa puoli­väli-istun­non ja kehys­rii­hen päätök­sillä erityi­sesti seuraa­viin talou­den haas­tei­siin:

  • Työl­li­syys­ke­hi­tys
  • Julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje
  • Valtion ja kuntien velkaan­tu­mi­nen
  • Elin­kei­no­ra­ken­teen muutos
  • Vien­nin kilpai­lu­ky­vyn sekä ulko­maan­kau­pan vaih­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen
  • Poten­ti­aa­li­sen talous­kas­vun heik­ke­ne­mi­nen tehdyn työn määrän vähen­tyessä ja koko­nais­tuot­ta­vuu­den kasvun jäädessä heikoksi

Halli­tus on ohjel­mas­saan sekä vuosien 2013?2016 kehys­pää­tök­sessä sopi­nut laajoista talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja kilpai­lu­ky­kyä vahvis­ta­vista, työuria piden­tä­vistä sekä julki­sen talou­den velkaan­tu­mista hillit­se­vistä ratkai­suista. Suomen talou­den tietyt raken­teel­li­set heik­kou­det sekä heikko kansain­vä­li­nen suhdan­ne­ti­lanne kuiten­kin edel­lyt­tä­vät halli­tuk­selta uusia toimia.

Julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen katta­mi­nen

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan julki­sen talou­den pitkän aika­vä­lin kestä­vyys­vaje on suuruu­del­taan noin 3,5 prosent­tia suhteessa koko­nais­tuo­tan­toon. Halli­tus kattaa kestä­vyys­va­jeen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­ta­malla, yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­malla, työl­li­syyttä nosta­malla, työuria piden­tä­mällä ja julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuutta lisää­mällä.

Talous­kas­vun ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen

Suomen talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu korke­aan työl­li­syy­sas­tee­seen, kilpai­lu­ky­kyi­seen talou­teen, korke­aan osaa­mi­seen, tasa-arvoi­siin palve­lui­hin sekä sosi­aa­li­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja jokai­sen osal­li­suu­teen perus­tu­vaan hyvin­voin­ti­mal­liin. Näiden menes­tys­te­ki­jöi­den varaan raken­ne­taan myös tuleva talous­kasvu.

Halli­tus tekee kehys­rii­hessä vero­rat­kai­suja talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­seksi. Uudis­tuk­silla paran­ne­taan suoma­lais­ten yritys­ten kasvue­del­ly­tyk­siä ja vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä. Uudis­tus­ten tavoit­teena on lisätä erityi­sesti yksi­tyis­ra­hoit­teis­ten työpaik­ko­jen määrää Suomessa. Talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­sen lisäksi ratkai­suissa huomioi­daan niiden sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus sekä ekolo­gi­suus.

Yritys­ten rahoi­tus on muodos­tu­massa kasvun ja työl­lis­tä­mi­sen pullon­kau­laksi, kun pank­kien lainoi­tus on kiris­ty­nyt ja yksi­tyi­sen riski­ra­hoi­tuk­sen määrä supis­tu­nut finans­si­krii­sin seurauk­sena. Pk-yritys­ten kasvun edel­ly­tyk­siä paran­ne­taan ja rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia kehi­te­tään pääoma­mark­ki­noita koske­villa toimen­pi­teillä. Halli­tus tekee kehys­rii­hessä päätök­siä mm. uusista rahas­toista siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­siä varten, jonka lisäksi mahdol­li­suus monen­kes­ki­sen mark­ki­na­pai­kan vero­koh­te­lun muut­ta­mi­sesta vastaa­maan listaa­mat­to­man yrityk­sen vero­koh­te­lua selvi­te­tään.

Vuoden 2015 alussa voimaan astuva, IMO:n päät­tä­miä rikki­ra­joi­tuk­sia toimeen­pa­neva EU:n rikki­di­rek­tiivi lisää erityi­sesti suoma­lai­sen perus­teol­li­suu­den vien­nin vuotui­sia kustan­nuk­sia ensi vaiheessa useilla sadoilla miljoo­nilla euroilla. Nykyi­sellä keino­va­li­koi­malla voidaan edesaut­taa suoma­lais­ten varus­ta­moi­den uusa­lus­han­kin­taa, tukea meri­lii­ken­teen puhtai­den tekno­lo­gioi­den t&k&i-työtä ja biopolt­toai­nei­den kehi­tys­työtä. Nämä keinot eivät kuiten­kaan ole riit­tä­viä. Halli­tus valmis­te­lee kehys­rii­heen toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­den, jolla kompen­soi­daan yrityk­sille rikki­di­rek­tii­vistä aiheu­tu­via kustan­nuk­sia. Tämä koko­nai­suus sisäl­tää mm. tuen LNG-infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­seen.

Halli­tus sitou­tuu päätök­sis­sään loppu­vaa­li­kau­den aikana vält­tä­mään teol­li­suu­delle aiheu­tu­vien kustan­nus­ten tai sään­te­ly­taa­kan lisää­mistä. Myös olemassa olevaa sään­te­ly­taak­kaa tarkas­tel­laan. EU-vaikut­ta­mi­sen osalta teol­li­suu­delle kriit­ti­siin päätök­siin vaiku­te­taan entistä koor­di­noi­dum­min.

Työn tuot­ta­vuu­den kasvua ja talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan viemällä ICT 2015-työryh­män esityk­siä osaksi halli­tuk­sen kehys­pää­töstä.

Kehys­rii­heen valmis­tel­laan lisä­toi­mia, joilla torju­taan tehos­te­tusti harmaata taloutta ja edis­te­tään tervettä kilpai­lua.

Halli­tus edis­tää kehys­rii­hessä vähä­pääs­töistä vihreää kasvua ja luovaa taloutta uusien työpaik­ko­jen luomi­seksi kasvua­loille. Haas­teel­li­sessa tilan­teessa olevien elin­kei­no­jen, kuten telakka- ja meri­teol­li­suu­den uudis­tu­mista tuetaan. Liiken­ne­po­li­tii­kan uusilla toimin­ta­mal­leilla luodaan kasvua ja uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia.

Osana maata­lou­den ja maaseu­tue­lin­kei­no­jen kannat­ta­vuu­den turvaa­mista halli­tus neuvot­te­lee Etelä-Suomen kansal­li­sille maata­lous­tuille jatkon. Halli­tus etsii keinoja maaseu­tue­lin­kei­no­jen tilan­teen helpot­ta­mi­seksi mm. lupa­pro­ses­seja kehit­tä­mällä.

Työl­li­syy­sas­teen nostoon tähtää­vällä poli­tii­kalla lisä­tään koti­mark­ki­noi­den kysyn­tää ja edis­te­tään elin­kei­no­ra­ken­teen moni­puo­lis­tu­mista.

Halli­tus on valmis omalta osal­taan edis­tä­mään vakautta ja työl­li­syyttä edis­tä­vän työmark­ki­na­rat­kai­sun synty­mistä.

Työl­li­syy­den lisää­mi­nen ja työurien piden­tä­mi­nen

Keski­mää­räi­siä opin­toai­koja lyhen­ne­tään ja opis­ke­li­joi­den keski­mää­räistä valmis­tu­mi­si­kää alen­ne­taan paran­ta­malla opin­to­tuen kannus­ta­vuutta sekä opis­ke­lun ja valmis­tu­mi­sen nopeut­ta­mista tuke­villa toimilla.

Halli­tus toteut­taa nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuun. Nuor­ten työssä oppi­mista tuetaan oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta laajen­ta­malla. Selvi­te­tään kehys­rii­heen mahdol­li­suu­det luoda nykyi­sen oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen rinnalle nuorille suun­nattu jous­ta­vampi koulu­tusta ja työtä yhdis­tävä malli. Lisäksi selvi­te­tään keinoja kuntou­tuk­sen kehit­tä­mi­seen.

Työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mista ja työelä­män tasa-arvoa edis­te­tään työuria piden­tä­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della, jonka osana mm. päivä­hoi­to­mak­sut porras­te­taan palve­lui­den käytön mukaan ja käyt­töön otetaan uusi jous­tava hoito­raha.

Työvoi­man alueel­lista liik­ku­vuutta ja työmark­ki­noi­den kohtaan­toa paran­ne­taan laajalla erityi­sesti kasvu­kes­kuk­siin kohdis­tu­valla asun­to­po­liit­ti­sella toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Erityistä huomiota kiin­ni­te­tään siihen, että pien­ten ja keski­suur­ten toimi­joi­den edel­ly­tyk­set raken­nut­taa kohtuu­hin­taista vuokra-asun­to­tuo­tan­toa para­ni­si­vat. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tarpee­tonta sään­te­lyä pure­taan raken­nus­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seksi. Halli­tus käyn­nis­tää laaja-alai­sen selvi­tyk­sen koko asumi­sen ketjuun liit­ty­vistä kysyntä- ja tuotan­to­tuista.

Suomessa olevien maahan­muut­ta­jien mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään paran­ne­taan lisää­mällä pitkä­jän­tei­sesti kieli­tai­toa, koulu­tusta ja työn­te­koa edis­tä­vää kotout­ta­mis­toi­min­taa. Työpe­räistä maahan­muut­toa lisä­tään mm. perhee­nyh­dis­tä­mi­sen toimeen­tu­lo­vaa­ti­muk­sia alen­ta­malla.

Lyhyen koulu­tuk­sen varassa olevien ihmis­ten työl­li­syy­sas­tetta noste­taan mata­lan tuot­ta­vuu­den työn kysyn­tää ja tarjon­taa lisää­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Toimilla pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja tehdään työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vam­paa.

Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­tä­mi­seksi käyn­nis­te­tään toimen­pi­deoh­jelma, jolla tuetaan osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den työssä pysy­mistä, työhön paluuta sekä työl­lis­ty­mistä. Lisäksi tärkeää on syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevien nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen sekä nuor­ten ennen­ai­kai­sen eläköi­ty­mi­sen estä­mi­nen. Samalla vahvis­te­taan vailla toisen asteen koulu­tusta olevien mahdol­li­suuk­sia koulut­tau­tua.

Halli­tus on sitou­tu­nut 25 vuotta täyt­tä­neen eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odot­teen nosta­mi­seen vähin­tään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Halli­tus on yhdessä työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen kanssa sitou­tu­nut eläke­uu­dis­tuk­sen sisäl­löl­li­seen valmis­te­luun siten, että se tulee lain­sää­dän­nöl­li­sesti voimaan viimeis­tään 1.1.2017.

Halli­tus etsii kestä­vyys­va­jeen edel­lyt­tä­mät muut raken­teel­li­set toimen­pi­teet työurien piden­tä­mi­seksi ja työl­li­syy­den lisää­mi­seksi. Tavoit­tei­siin pyri­tään erityi­sesti kannus­tin­louk­kuja purka­malla ja teke­mällä työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vam­paa.

Julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen

Vahva perus­kunta muodos­tuu luon­nol­li­sista työs­sä­käyn­tia­lueista. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kannalta kunnan väes­tö­poh­jan on oltava vähin­tään noin 20 000, joka luo mahdol­li­suu­det omaan palve­lu­tuo­tan­toon, mata­lan kynnyk­sen palve­lui­hin ja lähi­pal­ve­lui­hin. Kunta­ra­ken­teen uudis­tuk­sella lisä­tään kunta­tuot­ta­vuutta, paran­ne­taan julki­sen talou­den kestä­vyyttä ja turva­taan näin julki­set palve­lut myös tule­vai­suu­dessa.

Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­tä­mi­sen, kunta­ta­lou­den ja kansan­ta­lou­den näkö­kul­masta kaupun­ki­seu­tu­jen kunta­ra­ken­ne­muu­tok­silla on saavu­tet­ta­vissa suurin vaikut­ta­vuus. Halli­tus valmis­te­lee kehys­rii­heen konkreet­ti­set toimet, joilla edis­te­tään kunta­lii­tos­sel­vi­tys­ten ripeää käyn­nis­tä­mistä ja kannus­te­taan kaupun­ki­seu­tuja kunta­lii­tok­siin.

Halli­tuk­sen tavoit­teena on turvata laaduk­kaat ja yhden­ver­tai­set kunnal­li­set palve­lut asia­kas­läh­töi­sesti ja kielel­li­set oikeu­det turva­ten koko maassa, luoda edel­ly­tyk­set kuntien taloutta vahvis­ta­valle kehit­tä­mis­toi­min­nalle, yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­selle sekä vahvis­taa kunnal­lista itse­hal­lin­toa ja lähi­de­mo­kra­tiaa.

Raken­ne­lain tavoit­teet täyt­tä­ville kunnille anne­taan lisää vastuuta ja toimin­ta­va­pautta. Valtio tukee kuntia paikal­li­sissa kokei­luissa, joissa kehi­te­tään lähi­pal­ve­luita, uusia tulok­sel­li­sem­pia toimin­ta­ta­poja ja uusia hallin­non malleja sekä lähi­de­mo­kra­tiaa. Nämä linjauk­set valmis­tel­laan kehys­rii­heen.

Yhdis­ty­ville kunnille suun­na­taan yhdis­ty­mi­sa­vus­tus­ten lisäksi kohden­net­tua muutos­tu­kea erityi­sesti ICT-järjes­tel­mien uudis­ta­mi­seen, talou­den vahvis­ta­mi­seen ja muutos­joh­ta­mi­sen edis­tä­mi­seen.

Kehys­rii­hessä pääte­tään linjauk­sista kuntien normi­tal­koi­den jatka­mi­seksi ja asete­taan minis­te­riö­koh­tai­set tavoit­teet kuntien velvoit­tei­den vähen­tä­mi­seksi.

Perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­te­lyn pitkä­jän­tei­syyttä, sito­vuutta ja ohjaus­vai­ku­tusta vahvis­te­taan.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon (sote) uuden palve­lu­ra­ken­teen uudis­tuk­sen tavoit­teena on vahvoi­hin kuntiin perus­tuva pääsään­töi­sesti kaksi­ta­soi­nen integroitu sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­ra­kenne, jossa uuden laajan perus­ta­son tehtä­vien järjes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuu on kunnilla.

Vähin­tään noin 20 000 asuk­kaan kunnille, joilla on muuten­kin riit­tävä kanto­kyky, sääde­tään mahdol­li­suus järjes­tää joita­kin perus­pal­ve­luita itse. Tämä vähim­mäis­väes­tö­pohja ei kuiten­kaan riitä perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don inte­graa­tioon. Siksi niiden on kuulut­tava samaan toimin­nal­li­seen koko­nai­suu­teen kuulu­vaan sote-aluee­seen turva­tak­seen muiden sote-palve­lui­den saata­vuus. Jos kunnan väestö on alle 20 000, sen tulee kuulua sote-aluee­seen, eikä sillä ole itse­näistä sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­tä­mis­vas­tuuta. Laajan perus­ta­son palve­lu­tar­pee­seen vastaa­mi­nen edel­lyt­tää vähin­tään noin 50 000 ? 100 000 asuk­kaan väes­tö­poh­jaa. Sote-alue orga­ni­soi­daan ensi­si­jai­sesti vastuu­kun­ta­mal­lin mukai­sesti.

Perus­ta­soa tukee erityis­taso, jonka tehtä­vänä on sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon alueel­li­nen koor­di­naa­tio ja ohjaus.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon rahoi­tus­jär­jes­telmä uudis­te­taan siten, että se tukee tarpeen mukaista palve­lu­jen käyt­töä, ehkäi­see osaop­ti­moin­tia sekä kannus­taa kuntia kustan­nus­te­hok­kuu­teen ja vaikut­ta­vuu­den lisää­mi­seen. Lisäksi edis­te­tään koko maan katta­van ja yhte­näi­sen tervey­den­huol­lon tieto­jär­jes­tel­män synty­mistä.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­ra­ken­teen uudis­tuk­sessa turva­taan kielel­li­set oikeu­det.

Halli­tus nopeut­taa talous­kas­vua edis­tä­vien ICT-hank­kei­den toteu­tusta ja digi­taa­li­sen infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mistä. Suomesta kehi­te­tään määrä­tie­toi­sesti digi­taa­lis­ten palve­lui­den ja mobii­lio­saa­mi­sen kärki­maa.

Erityi­nen pain­opiste asete­taan mobii­li­tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­se­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen taajuus­po­li­tii­kan avulla, laaja­kais­tan tuomi­seen jokai­sen suoma­lai­sen ulot­tu­ville sekä kansain­vä­lis­ten tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien kehit­tä­mi­seen. Julkis­ra­hoit­teis­ten tietoai­neis­to­jen avaa­mista jatke­taan tavoit­teena uusien digi­taa­lis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­nen.

Paran­ne­taan valtion­hal­lin­non tulok­sel­li­suutta ja keven­ne­tään hallin­nol­lista taak­kaa toimeen­pa­ne­malla vaikut­ta­vuus- ja tulok­sel­li­suus­oh­jel­maan koot­tuja ehdo­tuk­sia toimin­ta­ta­po­jen uudis­ta­mi­seksi ja sähköis­ten järjes­tel­mien käyt­töön otta­mi­seksi.

Halli­tus käyn­nis­tää julki­sin varoin tuet­tu­jen henki­lö­kul­je­tus­ten uudis­ta­mi­sen.

Valtion velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön joulu­kui­sen (20.12.2012) suhdan­ne­kat­sauk­sen mukaista ennus­tetta käyt­täen halli­tus­oh­jel­maan kirjattu tavoite valtion velan brut­to­kan­san­tuo­teo­suu­den tait­ta­mi­sesta laskuun edel­lyt­täisi mitta­luo­kal­taan noin 0,5 miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia vuosi­ta­solla. Vastaa­vasti yhden prosen­tin valtion­ta­lou­den alijää­män saavut­ta­mi­nen edel­lyt­täisi mitta­luo­kal­taan noin 2,3 miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia.

Tarvit­ta­van sopeu­tuk­sen tarkka taso tarken­tuu kehys­rii­heen mennessä, kun valtio­va­rain­mi­nis­te­riö päivit­tää suhdanne-ennus­teensa ja näke­myk­sensä julki­sen talou­den kehi­tyk­sestä.

Halli­tus raken­taa kehys­pää­tök­sensä halli­tus­oh­jel­man mukai­selle talous­po­li­tii­kan linjalle. Mikäli kestä­vyys­va­jetta ei kyetä katta­maan raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla, kasvaa tarve uusille julkista taloutta tasa­pai­not­ta­ville meno- ja vero­so­peu­tus­pää­tök­sille.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

14.10.2022

Lisää vauh­tia puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­toon

Kokoo­mus haluaa nopeut­taa puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­toa Euroo­pan turval­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den takaa­mi­seksi sekä Ukrai­nan tuke­mi­sen jatka­mi­seksi. Euroo­passa on pulaa puolus­tus­tar­vik­keista. Maat ovat

27.9.2022

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla.  Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on

Skip to content