• FI
  • SV
  • MENU
    Keinoja kestä­vän talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen
    Twiittaa

    Keinoja kestä­vän talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen

    Julkaistu: 28.02.2013 Julkaisut Työ

    Halli­tus arvioi puoli­väli-istun­nos­saan 28.2.2013 halli­tus­oh­jel­man toteu­tu­mi­sen sekä Suomen talou­den tilan­netta. Kriit­ti­sim­mät uusia lisä­pää­tök­siä vaati­vat halli­tus­oh­jel­man tavoit­teet liit­ty­vät talous­kas­vuun, työl­li­syy­teen sekä julki­sen talou­den kestä­vyy­teen. Halli­tus­oh­jel­man toteu­tu­mista ja tule­via linjauk­sia arvioi­daan halli­tus­oh­jel­man kolmen pain­opis­teen näkö­kul­masta. Ne ovat köyhyy­den, eriar­voi­suu­den ja syrjäy­ty­mi­sen vähen­tä­mi­nen, julki­sen talou­den vakaut­ta­mi­nen sekä kestä­vän kasvun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen.

    Puoli­väli-istun­nos­saan halli­tus linjasi päätös­ko­ko­nai­suuk­sia, joilla luodaan edel­ly­tyk­siä korkeam­malle työl­li­syy­delle ja uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle, vahvem­malle talous­kas­vulle sekä tasa­pai­noi­selle julki­selle talou­delle. Yksi­tyis­koh­tai­set päätök­set tehdään osana vuosien 2014?2017 kehys­pää­töstä. Halli­tuk­sen puoli­väli-istunto ja 21.3.2013 pidet­tävä halli­tuk­sen kehys­riihi muodos­ta­vat yhdessä ns. halli­tus­oh­jel­man puoli­vä­li­tar­kas­te­lun.

    Talou­den tilanne

    Halli­tus arvioi puoli­väli-istun­nos­saan Suomen talou­den tilan­netta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja valtio­neu­vos­ton kans­lian laatima, halli­tuk­selle esitelty talou­den tilan­ne­ku­va­tii­vis­tys on julkaistu eril­li­senä liit­teenä. Halli­tus vastaa puoli­väli-istun­non ja kehys­rii­hen päätök­sillä erityi­sesti seuraa­viin talou­den haas­tei­siin:

    • Työl­li­syys­ke­hi­tys
    • Julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje
    • Valtion ja kuntien velkaan­tu­mi­nen
    • Elin­kei­no­ra­ken­teen muutos
    • Vien­nin kilpai­lu­ky­vyn sekä ulko­maan­kau­pan vaih­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen
    • Poten­ti­aa­li­sen talous­kas­vun heik­ke­ne­mi­nen tehdyn työn määrän vähen­tyessä ja koko­nais­tuot­ta­vuu­den kasvun jäädessä heikoksi

    Halli­tus on ohjel­mas­saan sekä vuosien 2013?2016 kehys­pää­tök­sessä sopi­nut laajoista talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja kilpai­lu­ky­kyä vahvis­ta­vista, työuria piden­tä­vistä sekä julki­sen talou­den velkaan­tu­mista hillit­se­vistä ratkai­suista. Suomen talou­den tietyt raken­teel­li­set heik­kou­det sekä heikko kansain­vä­li­nen suhdan­ne­ti­lanne kuiten­kin edel­lyt­tä­vät halli­tuk­selta uusia toimia.

    Julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen katta­mi­nen

    Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan julki­sen talou­den pitkän aika­vä­lin kestä­vyys­vaje on suuruu­del­taan noin 3,5 prosent­tia suhteessa koko­nais­tuo­tan­toon. Halli­tus kattaa kestä­vyys­va­jeen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­ta­malla, yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­malla, työl­li­syyttä nosta­malla, työuria piden­tä­mällä ja julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuutta lisää­mällä.

    Talous­kas­vun ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen

    Suomen talou­del­li­nen menes­tys perus­tuu korke­aan työl­li­syy­sas­tee­seen, kilpai­lu­ky­kyi­seen talou­teen, korke­aan osaa­mi­seen, tasa-arvoi­siin palve­lui­hin sekä sosi­aa­li­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja jokai­sen osal­li­suu­teen perus­tu­vaan hyvin­voin­ti­mal­liin. Näiden menes­tys­te­ki­jöi­den varaan raken­ne­taan myös tuleva talous­kasvu.

    Halli­tus tekee kehys­rii­hessä vero­rat­kai­suja talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­seksi. Uudis­tuk­silla paran­ne­taan suoma­lais­ten yritys­ten kasvue­del­ly­tyk­siä ja vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä. Uudis­tus­ten tavoit­teena on lisätä erityi­sesti yksi­tyis­ra­hoit­teis­ten työpaik­ko­jen määrää Suomessa. Talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­sen lisäksi ratkai­suissa huomioi­daan niiden sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus sekä ekolo­gi­suus.

    Yritys­ten rahoi­tus on muodos­tu­massa kasvun ja työl­lis­tä­mi­sen pullon­kau­laksi, kun pank­kien lainoi­tus on kiris­ty­nyt ja yksi­tyi­sen riski­ra­hoi­tuk­sen määrä supis­tu­nut finans­si­krii­sin seurauk­sena. Pk-yritys­ten kasvun edel­ly­tyk­siä paran­ne­taan ja rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia kehi­te­tään pääoma­mark­ki­noita koske­villa toimen­pi­teillä. Halli­tus tekee kehys­rii­hessä päätök­siä mm. uusista rahas­toista siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­siä varten, jonka lisäksi mahdol­li­suus monen­kes­ki­sen mark­ki­na­pai­kan vero­koh­te­lun muut­ta­mi­sesta vastaa­maan listaa­mat­to­man yrityk­sen vero­koh­te­lua selvi­te­tään.

    Vuoden 2015 alussa voimaan astuva, IMO:n päät­tä­miä rikki­ra­joi­tuk­sia toimeen­pa­neva EU:n rikki­di­rek­tiivi lisää erityi­sesti suoma­lai­sen perus­teol­li­suu­den vien­nin vuotui­sia kustan­nuk­sia ensi vaiheessa useilla sadoilla miljoo­nilla euroilla. Nykyi­sellä keino­va­li­koi­malla voidaan edesaut­taa suoma­lais­ten varus­ta­moi­den uusa­lus­han­kin­taa, tukea meri­lii­ken­teen puhtai­den tekno­lo­gioi­den t&k&i-työtä ja biopolt­toai­nei­den kehi­tys­työtä. Nämä keinot eivät kuiten­kaan ole riit­tä­viä. Halli­tus valmis­te­lee kehys­rii­heen toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­den, jolla kompen­soi­daan yrityk­sille rikki­di­rek­tii­vistä aiheu­tu­via kustan­nuk­sia. Tämä koko­nai­suus sisäl­tää mm. tuen LNG-infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­seen.

    Halli­tus sitou­tuu päätök­sis­sään loppu­vaa­li­kau­den aikana vält­tä­mään teol­li­suu­delle aiheu­tu­vien kustan­nus­ten tai sään­te­ly­taa­kan lisää­mistä. Myös olemassa olevaa sään­te­ly­taak­kaa tarkas­tel­laan. EU-vaikut­ta­mi­sen osalta teol­li­suu­delle kriit­ti­siin päätök­siin vaiku­te­taan entistä koor­di­noi­dum­min.

    Työn tuot­ta­vuu­den kasvua ja talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan viemällä ICT 2015-työryh­män esityk­siä osaksi halli­tuk­sen kehys­pää­töstä.

    Kehys­rii­heen valmis­tel­laan lisä­toi­mia, joilla torju­taan tehos­te­tusti harmaata taloutta ja edis­te­tään tervettä kilpai­lua.

    Halli­tus edis­tää kehys­rii­hessä vähä­pääs­töistä vihreää kasvua ja luovaa taloutta uusien työpaik­ko­jen luomi­seksi kasvua­loille. Haas­teel­li­sessa tilan­teessa olevien elin­kei­no­jen, kuten telakka- ja meri­teol­li­suu­den uudis­tu­mista tuetaan. Liiken­ne­po­li­tii­kan uusilla toimin­ta­mal­leilla luodaan kasvua ja uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia.

    Osana maata­lou­den ja maaseu­tue­lin­kei­no­jen kannat­ta­vuu­den turvaa­mista halli­tus neuvot­te­lee Etelä-Suomen kansal­li­sille maata­lous­tuille jatkon. Halli­tus etsii keinoja maaseu­tue­lin­kei­no­jen tilan­teen helpot­ta­mi­seksi mm. lupa­pro­ses­seja kehit­tä­mällä.

    Työl­li­syy­sas­teen nostoon tähtää­vällä poli­tii­kalla lisä­tään koti­mark­ki­noi­den kysyn­tää ja edis­te­tään elin­kei­no­ra­ken­teen moni­puo­lis­tu­mista.

    Halli­tus on valmis omalta osal­taan edis­tä­mään vakautta ja työl­li­syyttä edis­tä­vän työmark­ki­na­rat­kai­sun synty­mistä.

    Työl­li­syy­den lisää­mi­nen ja työurien piden­tä­mi­nen

    Keski­mää­räi­siä opin­toai­koja lyhen­ne­tään ja opis­ke­li­joi­den keski­mää­räistä valmis­tu­mi­si­kää alen­ne­taan paran­ta­malla opin­to­tuen kannus­ta­vuutta sekä opis­ke­lun ja valmis­tu­mi­sen nopeut­ta­mista tuke­villa toimilla.

    Halli­tus toteut­taa nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuun. Nuor­ten työssä oppi­mista tuetaan oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta laajen­ta­malla. Selvi­te­tään kehys­rii­heen mahdol­li­suu­det luoda nykyi­sen oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen rinnalle nuorille suun­nattu jous­ta­vampi koulu­tusta ja työtä yhdis­tävä malli. Lisäksi selvi­te­tään keinoja kuntou­tuk­sen kehit­tä­mi­seen.

    Työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mista ja työelä­män tasa-arvoa edis­te­tään työuria piden­tä­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della, jonka osana mm. päivä­hoi­to­mak­sut porras­te­taan palve­lui­den käytön mukaan ja käyt­töön otetaan uusi jous­tava hoito­raha.

    Työvoi­man alueel­lista liik­ku­vuutta ja työmark­ki­noi­den kohtaan­toa paran­ne­taan laajalla erityi­sesti kasvu­kes­kuk­siin kohdis­tu­valla asun­to­po­liit­ti­sella toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Erityistä huomiota kiin­ni­te­tään siihen, että pien­ten ja keski­suur­ten toimi­joi­den edel­ly­tyk­set raken­nut­taa kohtuu­hin­taista vuokra-asun­to­tuo­tan­toa para­ni­si­vat. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tarpee­tonta sään­te­lyä pure­taan raken­nus­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­seksi. Halli­tus käyn­nis­tää laaja-alai­sen selvi­tyk­sen koko asumi­sen ketjuun liit­ty­vistä kysyntä- ja tuotan­to­tuista.

    Suomessa olevien maahan­muut­ta­jien mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua työelä­mään paran­ne­taan lisää­mällä pitkä­jän­tei­sesti kieli­tai­toa, koulu­tusta ja työn­te­koa edis­tä­vää kotout­ta­mis­toi­min­taa. Työpe­räistä maahan­muut­toa lisä­tään mm. perhee­nyh­dis­tä­mi­sen toimeen­tu­lo­vaa­ti­muk­sia alen­ta­malla.

    Lyhyen koulu­tuk­sen varassa olevien ihmis­ten työl­li­syy­sas­tetta noste­taan mata­lan tuot­ta­vuu­den työn kysyn­tää ja tarjon­taa lisää­vällä toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Toimilla pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja tehdään työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vam­paa.

    Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­tä­mi­seksi käyn­nis­te­tään toimen­pi­deoh­jelma, jolla tuetaan osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den työssä pysy­mistä, työhön paluuta sekä työl­lis­ty­mistä. Lisäksi tärkeää on syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevien nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­nen sekä nuor­ten ennen­ai­kai­sen eläköi­ty­mi­sen estä­mi­nen. Samalla vahvis­te­taan vailla toisen asteen koulu­tusta olevien mahdol­li­suuk­sia koulut­tau­tua.

    Halli­tus on sitou­tu­nut 25 vuotta täyt­tä­neen eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odot­teen nosta­mi­seen vähin­tään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Halli­tus on yhdessä työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen kanssa sitou­tu­nut eläke­uu­dis­tuk­sen sisäl­löl­li­seen valmis­te­luun siten, että se tulee lain­sää­dän­nöl­li­sesti voimaan viimeis­tään 1.1.2017.

    Halli­tus etsii kestä­vyys­va­jeen edel­lyt­tä­mät muut raken­teel­li­set toimen­pi­teet työurien piden­tä­mi­seksi ja työl­li­syy­den lisää­mi­seksi. Tavoit­tei­siin pyri­tään erityi­sesti kannus­tin­louk­kuja purka­malla ja teke­mällä työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vam­paa.

    Julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen

    Vahva perus­kunta muodos­tuu luon­nol­li­sista työs­sä­käyn­tia­lueista. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kannalta kunnan väes­tö­poh­jan on oltava vähin­tään noin 20 000, joka luo mahdol­li­suu­det omaan palve­lu­tuo­tan­toon, mata­lan kynnyk­sen palve­lui­hin ja lähi­pal­ve­lui­hin. Kunta­ra­ken­teen uudis­tuk­sella lisä­tään kunta­tuot­ta­vuutta, paran­ne­taan julki­sen talou­den kestä­vyyttä ja turva­taan näin julki­set palve­lut myös tule­vai­suu­dessa.

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­tä­mi­sen, kunta­ta­lou­den ja kansan­ta­lou­den näkö­kul­masta kaupun­ki­seu­tu­jen kunta­ra­ken­ne­muu­tok­silla on saavu­tet­ta­vissa suurin vaikut­ta­vuus. Halli­tus valmis­te­lee kehys­rii­heen konkreet­ti­set toimet, joilla edis­te­tään kunta­lii­tos­sel­vi­tys­ten ripeää käyn­nis­tä­mistä ja kannus­te­taan kaupun­ki­seu­tuja kunta­lii­tok­siin.

    Halli­tuk­sen tavoit­teena on turvata laaduk­kaat ja yhden­ver­tai­set kunnal­li­set palve­lut asia­kas­läh­töi­sesti ja kielel­li­set oikeu­det turva­ten koko maassa, luoda edel­ly­tyk­set kuntien taloutta vahvis­ta­valle kehit­tä­mis­toi­min­nalle, yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­selle sekä vahvis­taa kunnal­lista itse­hal­lin­toa ja lähi­de­mo­kra­tiaa.

    Raken­ne­lain tavoit­teet täyt­tä­ville kunnille anne­taan lisää vastuuta ja toimin­ta­va­pautta. Valtio tukee kuntia paikal­li­sissa kokei­luissa, joissa kehi­te­tään lähi­pal­ve­luita, uusia tulok­sel­li­sem­pia toimin­ta­ta­poja ja uusia hallin­non malleja sekä lähi­de­mo­kra­tiaa. Nämä linjauk­set valmis­tel­laan kehys­rii­heen.

    Yhdis­ty­ville kunnille suun­na­taan yhdis­ty­mi­sa­vus­tus­ten lisäksi kohden­net­tua muutos­tu­kea erityi­sesti ICT-järjes­tel­mien uudis­ta­mi­seen, talou­den vahvis­ta­mi­seen ja muutos­joh­ta­mi­sen edis­tä­mi­seen.

    Kehys­rii­hessä pääte­tään linjauk­sista kuntien normi­tal­koi­den jatka­mi­seksi ja asete­taan minis­te­riö­koh­tai­set tavoit­teet kuntien velvoit­tei­den vähen­tä­mi­seksi.

    Perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­te­lyn pitkä­jän­tei­syyttä, sito­vuutta ja ohjaus­vai­ku­tusta vahvis­te­taan.

    Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon (sote) uuden palve­lu­ra­ken­teen uudis­tuk­sen tavoit­teena on vahvoi­hin kuntiin perus­tuva pääsään­töi­sesti kaksi­ta­soi­nen integroitu sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­ra­kenne, jossa uuden laajan perus­ta­son tehtä­vien järjes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuu on kunnilla.

    Vähin­tään noin 20 000 asuk­kaan kunnille, joilla on muuten­kin riit­tävä kanto­kyky, sääde­tään mahdol­li­suus järjes­tää joita­kin perus­pal­ve­luita itse. Tämä vähim­mäis­väes­tö­pohja ei kuiten­kaan riitä perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don inte­graa­tioon. Siksi niiden on kuulut­tava samaan toimin­nal­li­seen koko­nai­suu­teen kuulu­vaan sote-aluee­seen turva­tak­seen muiden sote-palve­lui­den saata­vuus. Jos kunnan väestö on alle 20 000, sen tulee kuulua sote-aluee­seen, eikä sillä ole itse­näistä sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­tä­mis­vas­tuuta. Laajan perus­ta­son palve­lu­tar­pee­seen vastaa­mi­nen edel­lyt­tää vähin­tään noin 50 000 ? 100 000 asuk­kaan väes­tö­poh­jaa. Sote-alue orga­ni­soi­daan ensi­si­jai­sesti vastuu­kun­ta­mal­lin mukai­sesti.

    Perus­ta­soa tukee erityis­taso, jonka tehtä­vänä on sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon alueel­li­nen koor­di­naa­tio ja ohjaus.

    Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon rahoi­tus­jär­jes­telmä uudis­te­taan siten, että se tukee tarpeen mukaista palve­lu­jen käyt­töä, ehkäi­see osaop­ti­moin­tia sekä kannus­taa kuntia kustan­nus­te­hok­kuu­teen ja vaikut­ta­vuu­den lisää­mi­seen. Lisäksi edis­te­tään koko maan katta­van ja yhte­näi­sen tervey­den­huol­lon tieto­jär­jes­tel­män synty­mistä.

    Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­ra­ken­teen uudis­tuk­sessa turva­taan kielel­li­set oikeu­det.

    Halli­tus nopeut­taa talous­kas­vua edis­tä­vien ICT-hank­kei­den toteu­tusta ja digi­taa­li­sen infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mistä. Suomesta kehi­te­tään määrä­tie­toi­sesti digi­taa­lis­ten palve­lui­den ja mobii­lio­saa­mi­sen kärki­maa.

    Erityi­nen pain­opiste asete­taan mobii­li­tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­se­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen taajuus­po­li­tii­kan avulla, laaja­kais­tan tuomi­seen jokai­sen suoma­lai­sen ulot­tu­ville sekä kansain­vä­lis­ten tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien kehit­tä­mi­seen. Julkis­ra­hoit­teis­ten tietoai­neis­to­jen avaa­mista jatke­taan tavoit­teena uusien digi­taa­lis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­nen.

    Paran­ne­taan valtion­hal­lin­non tulok­sel­li­suutta ja keven­ne­tään hallin­nol­lista taak­kaa toimeen­pa­ne­malla vaikut­ta­vuus- ja tulok­sel­li­suus­oh­jel­maan koot­tuja ehdo­tuk­sia toimin­ta­ta­po­jen uudis­ta­mi­seksi ja sähköis­ten järjes­tel­mien käyt­töön otta­mi­seksi.

    Halli­tus käyn­nis­tää julki­sin varoin tuet­tu­jen henki­lö­kul­je­tus­ten uudis­ta­mi­sen.

    Valtion velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen

    Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön joulu­kui­sen (20.12.2012) suhdan­ne­kat­sauk­sen mukaista ennus­tetta käyt­täen halli­tus­oh­jel­maan kirjattu tavoite valtion velan brut­to­kan­san­tuo­teo­suu­den tait­ta­mi­sesta laskuun edel­lyt­täisi mitta­luo­kal­taan noin 0,5 miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia vuosi­ta­solla. Vastaa­vasti yhden prosen­tin valtion­ta­lou­den alijää­män saavut­ta­mi­nen edel­lyt­täisi mitta­luo­kal­taan noin 2,3 miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia.

    Tarvit­ta­van sopeu­tuk­sen tarkka taso tarken­tuu kehys­rii­heen mennessä, kun valtio­va­rain­mi­nis­te­riö päivit­tää suhdanne-ennus­teensa ja näke­myk­sensä julki­sen talou­den kehi­tyk­sestä.

    Halli­tus raken­taa kehys­pää­tök­sensä halli­tus­oh­jel­man mukai­selle talous­po­li­tii­kan linjalle. Mikäli kestä­vyys­va­jetta ei kyetä katta­maan raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla, kasvaa tarve uusille julkista taloutta tasa­pai­not­ta­ville meno- ja vero­so­peu­tus­pää­tök­sille.