Kokoomus.fi
Kataja: Sopu eläke­kiis­tassa koko yhteis­kunnan etu

Kataja: Sopu eläke­kiis­tassa koko yhteis­kunnan etu

Julkaistu: 11.3.09 Uutiset

Tällai­sessa tilan­teessa oli keskeistä, että arvoval­ta­ky­sy­mykset pantiin sivuun ja sopimisen ja yhteistyön tahtoa löytyi kaikilta osapuo­lilta. Halli­tuksen ja keskeisten työmark­ki­na­jär­jes­töjen saavuttama yhtei­sym­märrys vastaa niitä tavoit­teita, joita kokoomus on työurien piden­tä­mi­seksi asettanut.

Pitämässään ryhmä­pu­heen­vuo­rossa Kataja korosti työhy­vin­voinnin lisää­misen merki­tystä työurien piden­tä­mi­sessä ja tukea asiaa valmis­te­lemaan asetetun työryhmän työlle. “Halli­tuksen ja työmark­ki­na­jär­jes­töjen yhteinen tavoite on se, että mahdol­li­simman moni suoma­lainen saa elämäänsä hyvin­vointia työnsä kautta. Ihmisiä ei saa väsyttää ja kuluttaa työelä­mässä loppuun”, Kataja totesi.

Kataja kuitenkin muistuttaa, että oli tärkeää, että hallitus nosti eläkeon­gelman avoimesti esiin. “Tulevina vuosina työelä­mästä poistuu satoja tuhansia ihmisiä enemmän kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvin­vointia kannetaan siis tulevai­suu­dessa nykyistä kapeam­milla harteilla. Tarvit­semme kipei­täkin raken­teel­lisia uudis­tuksia, jotta pystymme huoleh­timaan perus­pal­ve­luista ja perus­tur­vasta: kouluista, neuvo­loista ja ihmisten toimeen­tulon turvaa­vista etuuk­sista”, Kataja­muis­tuttaa.

Lisätiedot:
Sampsa Kataja, p. 050-5122571
sampsa.kataja@eduskunta.fi

Alla koko ryhmä­pu­heen­vuoro:

Arvoisa puhemies,

Suomi on taantu­massa. Talous on laskusuun­nassa ja silti on kyettävä huoleh­timaan perus­pal­ve­luista ja perus­tur­vasta: kouluista, neuvo­loista ja ihmisten toimeen­tulon turvaa­vista etuuk­sista. Tämä edellyttää nyt velan­ottoa ja lainat lankeavat aina myösmak­set­ta­viksi. Taantuman jälkeen meitä odottaa uusi vakava haaste: väestön ikära­kenteen muutos. Tulevina vuosina työelä­mästä poistuu huomat­ta­vasti enemmän ihmisiä kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvin­vointia kannetaan siis nykyistä kapeam­mil­la­har­teilla.

Nyt tehdäänkin yhdessä töitä sen puolesta, etteivät nuoremme, lapsemme jalap­sen­lap­semme maksa tästä taantu­masta ja Suomen ikära­kenteen muutok­sesta kohtuut­toman korkeaa laskua.

Hallitus ja keskeiset työmark­ki­na­jär­jestöt ovat nyt saavut­taneet sovun ja yksimie­li­syyden tavoit­teesta nostaa todel­lista eläköi­ty­mi­sikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Yhden vuoden lisäys työurien pituuteen tarkoittaa rahassa kolmea miljardia euroa, kolmen vuoden lisäys siis yhdeksän miljardia euroa. Tällä linjauk­sella tehdään paljon tulevai­suuden hyvin­voinnin ja tulevien sukupolvien eteen. Halli­tuksen koreo­gra­fiasta voidaan keskus­tella, mutta oli tärkeää, että hallitus nosti eläkeon­gelman avoimesti esiin.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä arvostaa sitä, että tällai­sessa tilan­teessa arvoval­ta­ky­sy­mykset pantiin sivuun ja sopimisen ja yhteistyön tahtoa löytyi kaikilta osapuo­lilta. Halli­tuksen ja keskeisten työmark­ki­na­jär­jes­töjen saavuttama yhtei­sym­märrys vastaa niitä tavoit­teita, joita kokoomus on työurien piden­tä­mi­seksi asettanut. Olemme saavu­tettuun yhtei­sym­mär­rykseen erittäin tyyty­väisiä. Usein on viisasta ottaa yksi askel taakse, jotta päästään kaksi askelta eteenpäin.

On aiheel­lista kysyä, miksi Suomessa jäädään eläkkeelle esimer­kiksi muita Pohjois­maita aiemmin. Miksi suoma­laiset uupuvat työssä ennen muita pohjois­maa­laisia? Vastauksia on monia, ja niistä useimmat liittyvät työhy­vin­vointiin ja työssä­jak­sa­miseen. Työelämän kasvaneet vaati­mukset, kova työtahti ja usein myös heikko työil­ma­piiri ovat osaltaan­li­sänneet työuu­pu­musta ja työpe­räisiä sairauksia.

Nyt tarvitaan konkreet­tisia toimia työhy­vin­voinnin paran­ta­mi­seksi ja laajem­minkin työelämän kehit­tä­mi­seksi. Tätä työtä on tehtävä yhdessä. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä antaa täyden tukensa työryh­mälle, joka asiaa ryhtyy valmis­te­lemaan.

Myös työpai­koilla on kannettava vastuuta siitä, että työn tekemisen määrä ja tavat ovat sellai­sella tasolla, että työnte­kijät jaksavat töitä tehdä ja kokevat sen mielek­kääksi. Osaava, motivoi­tunut työntekijä on aina myös työnan­tajan etu.

Hyvin­voivan henki­löstön merkitys on havaittu esimer­kiksi Abloy Oy:llä. Siellä työuraa on jo piden­netty pohjois­mai­selle tasolle. Abloylla keski­mää­räinen eläkeikä on noin 63 vuotta, eli jopa lähes neljä vuotta Suomen keski­mää­räistä eläkeikää korkeampi. Yksi tärkeistä syistä on yrityksen ikäoh­jelma.

Tuo ikäoh­jelma koostuu useista elemen­teistä. Tärkeää on esimer­kiksi se, että ikään­tyviä työnte­ki­jöitä arvos­tetaan. Näille ikämes­ta­reille on kunnia-asia siirtää osaamista nuorem­mille.

Ikämes­ta­reille on aivan omaa työhy­vin­vointia edistävää toimintaa, kuten ikävapaat, eli palkal­liset ylimää­räiset vapaa­päivät yli 58-vuotiaille. Pienempinä konkreet­tisina toimi­na­huo­miota on kiinni­tetty ikämes­ta­reiden työasen­toihin ja fysio­te­ra­piaan. Ikämes­tarit pääsevät osalli­siksi myös koko henki­lös­tölle suunnat­tuihin hyvin­vointia tukeviin palve­luihin, kuten liikunta- ja kulttuu­ri­har­ras­teisiin.

Työn sisältö ei ole muuttunut, mutta ikäoh­jel­malla on vaiku­tettu niin hyvin­vointiin kuin asentei­siinkin. Ymmär­rettiin, että mikäli eläkkeelle jäädään aikaisin, talosta häviää elintärkeää osaamista. On oival­lettu, että ikään­ty­ville työnte­ki­jöille tarvitaan räätä­löityjä ratkaisuja.

Tässä konkreet­ti­sessa esimer­kissä näkyy varsin hyvin se asenne­muutos, joka olisi nyt löydettävä laajem­mas­sakin mitassa. Ikääntyvä työntekijä on arvo, ei rasite. Vuosi­kym­menten kokemus on niin arvokas asia, ettei sitä pidä eikä todel­lakaan kanna­ta­hukata.

Työhy­vin­vointi lähtee siitä, että työ on miele­kästä, kannus­tavaa ja hallit­tavaa. Jos ikämes­ta­reiden osaaminen nostetaan sille kuuluvaan arvoon ja heidän toiveitaan ja tarpeitaan ollaan valmiita aidosti kuunte­lemaan, otetaan työelä­mässä monia askeleita eteenpäin.

Työoloilla, työai­ka­jär­jes­te­lyillä, henki­lö­joh­ta­mi­sella sekä työyh­teisöön liitty­villä sosiaa­li­silla tekijöillä on merkittävä vaikutus työkykyyn ja työssä jaksa­miseen. Näihin­liit­tyviä pulmia vähen­tä­mällä voidaan ehkäistä sekä työstä poissaoloja että varhaista siirty­mistä työelämän
ulkopuo­lelle.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitääkin tärkeänä, että hallitus ja keskeiset työmark­ki­na­jär­jestöt ovat yhdessä sopineet työryh­mästä, joka alkaa käsitellä nimenomaan työhy­vin­vointiin, työssä jaksa­miseen ja jatka­miseen sekä osaami­seen­liit­tyviä kysymyksiä.

Halli­tuksen ja työmark­ki­na­jär­jes­töjen yhteinen tavoite on se, että mahdol­li­simman moni suoma­lainen saa elämäänsä hyvin­vointia työnsä kautta. Ihmisiä ei saa väsyttää ja kuluttaa työelä­mässä loppuun. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä luottaa siihen, että nyt perus­tettava työryhmä paneutuu asiaan perus­teel­li­sesti ongelman tärkeyden tunnistaen ja päätyy konkreet­tisiin paran­nus­esi­tyksiin.

Raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa, kuten nyt työurien piden­tä­mi­sessä, tarvitaan yhteis­vas­tuuta ja yhteistyön henkeä Suomen tulevai­suuden turvaa­mi­seksi. Huolel­linen valmistelu onkin nyt avaina­se­massa kohti turval­lista ja kestävän hyvin­voinnin takaa­vaa­muu­tosta.

Aivan kuten valtio­va­rain­mi­nisteri Katainen kirjoitti Turun Sanomien kolum­nissaan 3.huhtikuuta: “Hallitus on valmis raken­ta­vassa hengessä ja kolmi­kan­tai­sesti keskus­te­lemaan siitä, millä tavalla - - tosia­sial­linen työelä­mästä poistu­misikä saadaan selvään nousuun. Luonteva paikka linjauksen jatko­val­mis­te­lulle olisi Eläke­tur­va­kes­kuksen toimi­tus­johtaja Jukka Rantalan vetämä eläke­työ­ryhmä.”

Tavoite työurien piden­tä­mi­sestä on yhteinen. Yhteistä tavoi­tetta aletaan nyt toteuttaa yhtei­sessä neuvot­te­lu­pöy­dässä, Rantalan työryh­mässä. Rantalan, aiemmin Puron, työryhmä on aiemmissa eläke­uu­dis­tuk­sissa osoit­tanut olevansa kyvykäs tekemään­hy­vin­voin­tiyh­teis­kunnan kestä­vyyden kannalta hyviä ja tärkeitä ratkaisuja.

Työmark­ki­na­jär­jes­töjen ja eläkealan järjes­töjen asian­tun­te­musta tarvitaan, sillä kyse on paitsi nyt ikään­tyvien vanhuuden turvasta, myös tulevien sukupolvien turvasta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän mielestä tänään saavu­tettu yhtei­sym­märrys osoittaa sitä sopimisen tahtoa ja kykyä, jota taantuman taitta­minen ja ikään­ty­misen tuomaan­haas­teeseen vastaa­minen yhteis­kunnan eri toimi­joilta tulevai­suu­des­sakin edellyttää.


Kuvat


Kokoomus.fi