Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kataja: Sopu eläke­kiis­tassa koko yhteis­kun­nan etu

Kataja: Sopu eläke­kiis­tassa koko yhteis­kun­nan etu

Julkaistu:

Tällai­sessa tilan­teessa oli keskeistä, että arvo­val­ta­ky­sy­myk­set pantiin sivuun ja sopi­mi­sen ja yhteis­työn tahtoa löytyi kaikilta osapuo­lilta. Halli­tuk­sen ja keskeis­ten työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen saavut­tama yhtei­sym­mär­rys vastaa niitä tavoit­teita, joita kokoo­mus on työurien piden­tä­mi­seksi aset­ta­nut.

Pitä­mäs­sään ryhmä­pu­heen­vuo­rossa Kataja korosti työhy­vin­voin­nin lisää­mi­sen merki­tystä työurien piden­tä­mi­sessä ja tukea asiaa valmis­te­le­maan asete­tun työryh­män työlle. “Halli­tuk­sen ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen yhtei­nen tavoite on se, että mahdol­li­sim­man moni suoma­lai­nen saa elämäänsä hyvin­voin­tia työnsä kautta. Ihmi­siä ei saa väsyt­tää ja kulut­taa työelä­mässä loppuun”, Kataja totesi.

Kataja kuiten­kin muis­tut­taa, että oli tärkeää, että halli­tus nosti eläkeon­gel­man avoi­mesti esiin. “Tule­vina vuosina työelä­mästä pois­tuu satoja tuhan­sia ihmi­siä enem­män kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvin­voin­tia kanne­taan siis tule­vai­suu­dessa nykyistä kapeam­milla harteilla. Tarvit­semme kipei­tä­kin raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jotta pystymme huoleh­ti­maan perus­pal­ve­luista ja perus­tur­vasta: kouluista, neuvo­loista ja ihmis­ten toimeen­tu­lon turvaa­vista etuuk­sista”, Kata­ja­muis­tut­taa.

Lisä­tie­dot:
Sampsa Kataja, p. 050-5122571
sampsa.kataja@eduskunta.fi

Alla koko ryhmä­pu­heen­vuoro:

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on taan­tu­massa. Talous on laskusuun­nassa ja silti on kyet­tävä huoleh­ti­maan perus­pal­ve­luista ja perus­tur­vasta: kouluista, neuvo­loista ja ihmis­ten toimeen­tu­lon turvaa­vista etuuk­sista. Tämä edel­lyt­tää nyt velan­ot­toa ja lainat lankea­vat aina myös­mak­set­ta­viksi. Taan­tu­man jälkeen meitä odot­taa uusi vakava haaste: väes­tön ikära­ken­teen muutos. Tule­vina vuosina työelä­mästä pois­tuu huomat­ta­vasti enem­män ihmi­siä kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvin­voin­tia kanne­taan siis nykyistä kapeam­mil­la­har­teilla.

Nyt tehdään­kin yhdessä töitä sen puolesta, ettei­vät nuoremme, lapsemme jalap­sen­lap­semme maksa tästä taan­tu­masta ja Suomen ikära­ken­teen muutok­sesta kohtuut­to­man korkeaa laskua.

Halli­tus ja keskei­set työmark­ki­na­jär­jes­töt ovat nyt saavut­ta­neet sovun ja yksi­mie­li­syy­den tavoit­teesta nostaa todel­lista eläköi­ty­mi­si­kää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Yhden vuoden lisäys työurien pituu­teen tarkoit­taa rahassa kolmea miljar­dia euroa, kolmen vuoden lisäys siis yhdek­sän miljar­dia euroa. Tällä linjauk­sella tehdään paljon tule­vai­suu­den hyvin­voin­nin ja tule­vien suku­pol­vien eteen. Halli­tuk­sen koreo­gra­fiasta voidaan keskus­tella, mutta oli tärkeää, että halli­tus nosti eläkeon­gel­man avoi­mesti esiin.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä arvos­taa sitä, että tällai­sessa tilan­teessa arvo­val­ta­ky­sy­myk­set pantiin sivuun ja sopi­mi­sen ja yhteis­työn tahtoa löytyi kaikilta osapuo­lilta. Halli­tuk­sen ja keskeis­ten työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen saavut­tama yhtei­sym­mär­rys vastaa niitä tavoit­teita, joita kokoo­mus on työurien piden­tä­mi­seksi aset­ta­nut. Olemme saavu­tet­tuun yhtei­sym­mär­ryk­seen erit­täin tyyty­väi­siä. Usein on viisasta ottaa yksi askel taakse, jotta pääs­tään kaksi askelta eteen­päin.

On aiheel­lista kysyä, miksi Suomessa jäädään eläk­keelle esimer­kiksi muita Pohjois­maita aiem­min. Miksi suoma­lai­set uupu­vat työssä ennen muita pohjois­maa­lai­sia? Vastauk­sia on monia, ja niistä useim­mat liit­ty­vät työhy­vin­voin­tiin ja työs­sä­jak­sa­mi­seen. Työelä­män kasva­neet vaati­muk­set, kova työtahti ja usein myös heikko työil­ma­piiri ovat osal­taan­li­sän­neet työuu­pu­musta ja työpe­räi­siä sairauk­sia.

Nyt tarvi­taan konkreet­ti­sia toimia työhy­vin­voin­nin paran­ta­mi­seksi ja laajem­min­kin työelä­män kehit­tä­mi­seksi. Tätä työtä on tehtävä yhdessä. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä antaa täyden tukensa työryh­mälle, joka asiaa ryhtyy valmis­te­le­maan.

Myös työpai­koilla on kannet­tava vastuuta siitä, että työn teke­mi­sen määrä ja tavat ovat sellai­sella tasolla, että työn­te­ki­jät jaksa­vat töitä tehdä ja koke­vat sen mielek­kääksi. Osaava, moti­voi­tu­nut työn­te­kijä on aina myös työnan­ta­jan etu.

Hyvin­voi­van henki­lös­tön merki­tys on havaittu esimer­kiksi Abloy Oy:llä. Siellä työuraa on jo piden­netty pohjois­mai­selle tasolle. Ablo­ylla keski­mää­räi­nen eläkeikä on noin 63 vuotta, eli jopa lähes neljä vuotta Suomen keski­mää­räistä eläkei­kää korkeampi. Yksi tärkeistä syistä on yrityk­sen ikäoh­jelma.

Tuo ikäoh­jelma koos­tuu useista elemen­teistä. Tärkeää on esimer­kiksi se, että ikään­ty­viä työn­te­ki­jöitä arvos­te­taan. Näille ikämes­ta­reille on kunnia-asia siir­tää osaa­mista nuorem­mille.

Ikämes­ta­reille on aivan omaa työhy­vin­voin­tia edis­tä­vää toimin­taa, kuten ikäva­paat, eli palkal­li­set ylimää­räi­set vapaa­päi­vät yli 58-vuotiaille. Pienem­pinä konkreet­ti­sina toimi­na­huo­miota on kiin­ni­tetty ikämes­ta­rei­den työasen­toi­hin ja fysio­te­ra­pi­aan. Ikämes­ta­rit pääse­vät osal­li­siksi myös koko henki­lös­tölle suun­nat­tui­hin hyvin­voin­tia tuke­viin palve­lui­hin, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­har­ras­tei­siin.

Työn sisältö ei ole muut­tu­nut, mutta ikäoh­jel­malla on vaiku­tettu niin hyvin­voin­tiin kuin asen­tei­siin­kin. Ymmär­ret­tiin, että mikäli eläk­keelle jäädään aikai­sin, talosta häviää elin­tär­keää osaa­mista. On oival­lettu, että ikään­ty­ville työn­te­ki­jöille tarvi­taan räätä­löi­tyjä ratkai­suja.

Tässä konkreet­ti­sessa esimer­kissä näkyy varsin hyvin se asen­ne­muu­tos, joka olisi nyt löydet­tävä laajem­mas­sa­kin mitassa. Ikään­tyvä työn­te­kijä on arvo, ei rasite. Vuosi­kym­men­ten koke­mus on niin arvo­kas asia, ettei sitä pidä eikä todel­la­kaan kanna­ta­hu­kata.

Työhy­vin­vointi lähtee siitä, että työ on miele­kästä, kannus­ta­vaa ja hallit­ta­vaa. Jos ikämes­ta­rei­den osaa­mi­nen noste­taan sille kuulu­vaan arvoon ja heidän toivei­taan ja tarpei­taan ollaan valmiita aidosti kuun­te­le­maan, otetaan työelä­mässä monia aske­leita eteen­päin.

Työoloilla, työai­ka­jär­jes­te­lyillä, henki­lö­joh­ta­mi­sella sekä työyh­tei­söön liit­ty­villä sosi­aa­li­silla teki­jöillä on merkit­tävä vaiku­tus työky­kyyn ja työssä jaksa­mi­seen. Näihin­liit­ty­viä pulmia vähen­tä­mällä voidaan ehkäistä sekä työstä pois­sao­loja että varhaista siir­ty­mistä työelä­män
ulko­puo­lelle.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää­kin tärkeänä, että halli­tus ja keskei­set työmark­ki­na­jär­jes­töt ovat yhdessä sopi­neet työryh­mästä, joka alkaa käsi­tellä nime­no­maan työhy­vin­voin­tiin, työssä jaksa­mi­seen ja jatka­mi­seen sekä osaa­mi­seen­liit­ty­viä kysy­myk­siä.

Halli­tuk­sen ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen yhtei­nen tavoite on se, että mahdol­li­sim­man moni suoma­lai­nen saa elämäänsä hyvin­voin­tia työnsä kautta. Ihmi­siä ei saa väsyt­tää ja kulut­taa työelä­mässä loppuun. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä luot­taa siihen, että nyt perus­tet­tava työryhmä paneu­tuu asiaan perus­teel­li­sesti ongel­man tärkey­den tunnis­taen ja päätyy konkreet­ti­siin paran­nus­esi­tyk­siin.

Raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa, kuten nyt työurien piden­tä­mi­sessä, tarvi­taan yhteis­vas­tuuta ja yhteis­työn henkeä Suomen tule­vai­suu­den turvaa­mi­seksi. Huolel­li­nen valmis­telu onkin nyt avai­na­se­massa kohti turval­lista ja kestä­vän hyvin­voin­nin takaa­vaa­muu­tosta.

Aivan kuten valtio­va­rain­mi­nis­teri Katai­nen kirjoitti Turun Sano­mien kolum­nis­saan 3.huhtikuuta: “Halli­tus on valmis raken­ta­vassa hengessä ja kolmi­kan­tai­sesti keskus­te­le­maan siitä, millä tavalla - - tosia­sial­li­nen työelä­mästä pois­tu­mi­sikä saadaan selvään nousuun. Luon­teva paikka linjauk­sen jatko­val­mis­te­lulle olisi Eläke­tur­va­kes­kuk­sen toimi­tus­joh­taja Jukka Ranta­lan vetämä eläke­työ­ryhmä.”

Tavoite työurien piden­tä­mi­sestä on yhtei­nen. Yhteistä tavoi­tetta aletaan nyt toteut­taa yhtei­sessä neuvot­te­lu­pöy­dässä, Ranta­lan työryh­mässä. Ranta­lan, aiem­min Puron, työryhmä on aiem­missa eläke­uu­dis­tuk­sissa osoit­ta­nut olevansa kyvy­käs teke­mään­hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan kestä­vyy­den kannalta hyviä ja tärkeitä ratkai­suja.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen ja eläkea­lan järjes­tö­jen asian­tun­te­musta tarvi­taan, sillä kyse on paitsi nyt ikään­ty­vien vanhuu­den turvasta, myös tule­vien suku­pol­vien turvasta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä tänään saavu­tettu yhtei­sym­mär­rys osoit­taa sitä sopi­mi­sen tahtoa ja kykyä, jota taan­tu­man tait­ta­mi­nen ja ikään­ty­mi­sen tuomaan­haas­tee­seen vastaa­mi­nen yhteis­kun­nan eri toimi­joilta tule­vai­suu­des­sa­kin edel­lyt­tää.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content