Kataja: Sopu eläkekiistassa koko yhteiskunnan etu
Julkaistu:
Tällaisessa tilanteessa oli keskeistä, että arvovaltakysymykset pantiin sivuun ja sopimisen ja yhteistyön tahtoa löytyi kaikilta osapuolilta. Hallituksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen saavuttama yhteisymmärrys vastaa niitä tavoitteita, joita kokoomus on työurien pidentämiseksi asettanut.
Pitämässään ryhmäpuheenvuorossa Kataja korosti työhyvinvoinnin lisäämisen merkitystä työurien pidentämisessä ja tukea asiaa valmistelemaan asetetun työryhmän työlle. “Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on se, että mahdollisimman moni suomalainen saa elämäänsä hyvinvointia työnsä kautta. Ihmisiä ei saa väsyttää ja kuluttaa työelämässä loppuun”, Kataja totesi.
Kataja kuitenkin muistuttaa, että oli tärkeää, että hallitus nosti eläkeongelman avoimesti esiin. “Tulevina vuosina työelämästä poistuu satoja tuhansia ihmisiä enemmän kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvinvointia kannetaan siis tulevaisuudessa nykyistä kapeammilla harteilla. Tarvitsemme kipeitäkin rakenteellisia uudistuksia, jotta pystymme huolehtimaan peruspalveluista ja perusturvasta: kouluista, neuvoloista ja ihmisten toimeentulon turvaavista etuuksista”, Katajamuistuttaa.
Lisätiedot:
Sampsa Kataja, p. 050-5122571
sampsa.kataja@eduskunta.fi
Alla koko ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puhemies,
Suomi on taantumassa. Talous on laskusuunnassa ja silti on kyettävä huolehtimaan peruspalveluista ja perusturvasta: kouluista, neuvoloista ja ihmisten toimeentulon turvaavista etuuksista. Tämä edellyttää nyt velanottoa ja lainat lankeavat aina myösmaksettaviksi. Taantuman jälkeen meitä odottaa uusi vakava haaste: väestön ikärakenteen muutos. Tulevina vuosina työelämästä poistuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin tilalle tulee. Yhteistä hyvinvointia kannetaan siis nykyistä kapeammillaharteilla.
Nyt tehdäänkin yhdessä töitä sen puolesta, etteivät nuoremme, lapsemme jalapsenlapsemme maksa tästä taantumasta ja Suomen ikärakenteen muutoksesta kohtuuttoman korkeaa laskua.
Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat nyt saavuttaneet sovun ja yksimielisyyden tavoitteesta nostaa todellista eläköitymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Yhden vuoden lisäys työurien pituuteen tarkoittaa rahassa kolmea miljardia euroa, kolmen vuoden lisäys siis yhdeksän miljardia euroa. Tällä linjauksella tehdään paljon tulevaisuuden hyvinvoinnin ja tulevien sukupolvien eteen. Hallituksen koreografiasta voidaan keskustella, mutta oli tärkeää, että hallitus nosti eläkeongelman avoimesti esiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa sitä, että tällaisessa tilanteessa arvovaltakysymykset pantiin sivuun ja sopimisen ja yhteistyön tahtoa löytyi kaikilta osapuolilta. Hallituksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen saavuttama yhteisymmärrys vastaa niitä tavoitteita, joita kokoomus on työurien pidentämiseksi asettanut. Olemme saavutettuun yhteisymmärrykseen erittäin tyytyväisiä. Usein on viisasta ottaa yksi askel taakse, jotta päästään kaksi askelta eteenpäin.
On aiheellista kysyä, miksi Suomessa jäädään eläkkeelle esimerkiksi muita Pohjoismaita aiemmin. Miksi suomalaiset uupuvat työssä ennen muita pohjoismaalaisia? Vastauksia on monia, ja niistä useimmat liittyvät työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Työelämän kasvaneet vaatimukset, kova työtahti ja usein myös heikko työilmapiiri ovat osaltaanlisänneet työuupumusta ja työperäisiä sairauksia.
Nyt tarvitaan konkreettisia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja laajemminkin työelämän kehittämiseksi. Tätä työtä on tehtävä yhdessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa työryhmälle, joka asiaa ryhtyy valmistelemaan.
Myös työpaikoilla on kannettava vastuuta siitä, että työn tekemisen määrä ja tavat ovat sellaisella tasolla, että työntekijät jaksavat töitä tehdä ja kokevat sen mielekkääksi. Osaava, motivoitunut työntekijä on aina myös työnantajan etu.
Hyvinvoivan henkilöstön merkitys on havaittu esimerkiksi Abloy Oy:llä. Siellä työuraa on jo pidennetty pohjoismaiselle tasolle. Abloylla keskimääräinen eläkeikä on noin 63 vuotta, eli jopa lähes neljä vuotta Suomen keskimääräistä eläkeikää korkeampi. Yksi tärkeistä syistä on yrityksen ikäohjelma.
Tuo ikäohjelma koostuu useista elementeistä. Tärkeää on esimerkiksi se, että ikääntyviä työntekijöitä arvostetaan. Näille ikämestareille on kunnia-asia siirtää osaamista nuoremmille.
Ikämestareille on aivan omaa työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten ikävapaat, eli palkalliset ylimääräiset vapaapäivät yli 58-vuotiaille. Pienempinä konkreettisina toiminahuomiota on kiinnitetty ikämestareiden työasentoihin ja fysioterapiaan. Ikämestarit pääsevät osallisiksi myös koko henkilöstölle suunnattuihin hyvinvointia tukeviin palveluihin, kuten liikunta- ja kulttuuriharrasteisiin.
Työn sisältö ei ole muuttunut, mutta ikäohjelmalla on vaikutettu niin hyvinvointiin kuin asenteisiinkin. Ymmärrettiin, että mikäli eläkkeelle jäädään aikaisin, talosta häviää elintärkeää osaamista. On oivallettu, että ikääntyville työntekijöille tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja.
Tässä konkreettisessa esimerkissä näkyy varsin hyvin se asennemuutos, joka olisi nyt löydettävä laajemmassakin mitassa. Ikääntyvä työntekijä on arvo, ei rasite. Vuosikymmenten kokemus on niin arvokas asia, ettei sitä pidä eikä todellakaan kannatahukata.
Työhyvinvointi lähtee siitä, että työ on mielekästä, kannustavaa ja hallittavaa. Jos ikämestareiden osaaminen nostetaan sille kuuluvaan arvoon ja heidän toiveitaan ja tarpeitaan ollaan valmiita aidosti kuuntelemaan, otetaan työelämässä monia askeleita eteenpäin.
Työoloilla, työaikajärjestelyillä, henkilöjohtamisella sekä työyhteisöön liittyvillä sosiaalisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Näihinliittyviä pulmia vähentämällä voidaan ehkäistä sekä työstä poissaoloja että varhaista siirtymistä työelämän
ulkopuolelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin tärkeänä, että hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä sopineet työryhmästä, joka alkaa käsitellä nimenomaan työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja jatkamiseen sekä osaamiseenliittyviä kysymyksiä.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on se, että mahdollisimman moni suomalainen saa elämäänsä hyvinvointia työnsä kautta. Ihmisiä ei saa väsyttää ja kuluttaa työelämässä loppuun. Kokoomuksen eduskuntaryhmä luottaa siihen, että nyt perustettava työryhmä paneutuu asiaan perusteellisesti ongelman tärkeyden tunnistaen ja päätyy konkreettisiin parannusesityksiin.
Rakenteellisissa uudistuksissa, kuten nyt työurien pidentämisessä, tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteistyön henkeä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Huolellinen valmistelu onkin nyt avainasemassa kohti turvallista ja kestävän hyvinvoinnin takaavaamuutosta.
Aivan kuten valtiovarainministeri Katainen kirjoitti Turun Sanomien kolumnissaan 3.huhtikuuta: “Hallitus on valmis rakentavassa hengessä ja kolmikantaisesti keskustelemaan siitä, millä tavalla - - tosiasiallinen työelämästä poistumisikä saadaan selvään nousuun. Luonteva paikka linjauksen jatkovalmistelulle olisi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan vetämä eläketyöryhmä.”
Tavoite työurien pidentämisestä on yhteinen. Yhteistä tavoitetta aletaan nyt toteuttaa yhteisessä neuvottelupöydässä, Rantalan työryhmässä. Rantalan, aiemmin Puron, työryhmä on aiemmissa eläkeuudistuksissa osoittanut olevansa kyvykäs tekemäänhyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta hyviä ja tärkeitä ratkaisuja.
Työmarkkinajärjestöjen ja eläkealan järjestöjen asiantuntemusta tarvitaan, sillä kyse on paitsi nyt ikääntyvien vanhuuden turvasta, myös tulevien sukupolvien turvasta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tänään saavutettu yhteisymmärrys osoittaa sitä sopimisen tahtoa ja kykyä, jota taantuman taittaminen ja ikääntymisen tuomaanhaasteeseen vastaaminen yhteiskunnan eri toimijoilta tulevaisuudessakin edellyttää.
