? Arhin­mäki ei tunnu olevan perillä siitä, mitä uusi vakaus­jär­jes­telmä tarkoit­taisi. Uudessa järjes­tel­mässä Suomen keskei­nen tavoite pank­kien ja sijoit­ta­jien vastuusta on toteu­tu­massa, Kataja koros­taa.

? Uusi pysyvä vakaus­vä­line loisi halli­tun menet­te­lyn euro­maan velka­jär­jes­te­lyyn ns. yhteis­toi­min­ta­lausek­kei­den kautta. Näin saatai­siin sijoit­ta­jat vihdoin vastuuseen. Uutta pysy­vää meka­nis­mia ovat ilmoit­ta­neet tuke­vansa niin Kokoo­mus, Keskusta kuin SDP:kin, Kataja huomaut­taa.

? Pake­tin hylkää­mällä Arhin­mäki haluaisi suis­taa velkai­sim­mat euro­maat hallit­se­mat­to­maan velka­jär­jes­te­lyyn. Tästä seuraisi pahim­mil­laan pank­kien konkurs­si­aalto Euroo­passa ja rahoi­tus­mark­ki­noi­den vakava häiriin­ty­mi­nen. Tämä olisi tie uuteen taan­tu­maan, Kataja sanoo.

Suomen Pankki arvioi, että edel­li­nen finans­si­kriisi ja sitä seuran­nut talou­den taan­tuma aiheutti Suomelle 40 miljar­din euron vero­tu­lo­jen mene­tyk­set. Uusi luot­to­lama kiris­täisi yritys­ten rahoi­tus­ha­noja ja vahin­goit­taisi erityi­sesti vien­ti­riip­pu­vaista Suomea. Euro­maan velka­sa­nee­raus johtaisi toden­nä­köi­sesti myös Suomen valtion­ve­lan koron kohoa­mi­seen.

? Se, että pankit­kin voivat hyötyä talous­kas­vusta ja työpaik­ko­jen säily­mi­sestä, ei riitä perus­teeksi hylätä pelas­tus­pa­ket­tia, Kataja toteaa.

- Arhin­mäki on oikeassa siinä, että tuke­malla velkaan­tu­neita euro­maita pide­tään pystyssä välil­li­sesti myös Euroo­pan pank­ki­sek­to­ria. Suoma­lais­ten veron­mak­sa­jien etu ei ole Euroo­pan pank­ki­sek­to­rin kaata­mi­nen vaan Euroo­pan talou­den vakaut­ta­mi­nen, Kataja sanoo.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa