Katainen väliky­sy­mys­kes­kus­te­lussa: Kunta­uu­dis­tuksen keskeinen tavoite on Suomi, joka pystyy lunas­tamaan hyvin­voin­ti­lu­paukset – kokoomus.fi
MENU
Katainen väliky­sy­mys­kes­kus­te­lussa: Kunta­uu­dis­tuksen keskeinen tavoite on Suomi, joka pystyy lunas­tamaan hyvin­voin­ti­lu­paukset

Katainen väliky­sy­mys­kes­kus­te­lussa: Kunta­uu­dis­tuksen keskeinen tavoite on Suomi, joka pystyy lunas­tamaan hyvin­voin­ti­lu­paukset

Julkaistu: 03.10.2012 Uncategorized

Kunta­uu­dis­tuksen keskeisin tavoite on se, että siinäkin Suomessa, jota kukaan meistä ei ole koskaan aiemmin nähnyt, jossa on enemmän ikäih­misiä ja lapsia ja vähemmän työssä­käyviä ihmisiä, me pystymme lunas­tamaan hyvin­voin­ti­lu­paukset.

Voimmeko ajatella rehel­lisin mielin, että tulevina vuosina joka ikisessä suoma­lai­sessa koulussa on ensim­mäi­sellä luokalla maksi­missaan 19 oppilasta, innos­tunut opettaja ja koulua­vustaja ja että se työyh­teisö on niin houkut­televa, että koulu­tettu ihminen hakeutuu sinne tekemään kutsu­musam­mattia? Voimmeko me, kun katsomme lähellä olevia ikäih­misiä, aidosti ja rehel­li­sesti ajatella, että viiden­toista vuoden päästä kotipal­velua tarvitseva omais­hoi­ta­ja­pa­ris­kunta pystyy saamaan henki­lö­koh­taista kotiapua, pystyy saamaan vapaa­päivät ja tilapäis­hoi­to­paikan? Ja että yli 65 vuotta täyttänyt hoidet­ta­vakin pystyy saamaan kuntou­tusta?

Me tiedämme, että nämä kaikki palvelut ovat erittäin suurten haasteiden edessä sen takia, että meillä on työnsä tehneitä Suomen raken­tajia, jotka maksavat veroa eläkkeestään, ja eläkkees­tähän maksetaan vähemmän tuloveroa sen takia, että eläke on pienempi kuin palkka.

Kysymys on siis Suomen uudis­ta­mi­sesta, kysymys on hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaa­mi­sesta.

Ei tulevai­suutta kannata pelätä. Meidän pitää asettaa tavoite siitä, että Suomi on hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös sinä päivänä, kun meillä on työssä­käyviä ihmisiä vähemmän kuin tänä päivänä. Ja että kuntia johdetaan demokraat­ti­sesti, avoimesti, läpinä­ky­västi ja että meillä on elinvoi­maisia, vahvoja perus­kuntia, jotka pystyvät palve­lujen jälkeenkin olemaan aluepo­li­tiikan ja elinkei­no­po­li­tiikan mootto­reita, jotta me saamme kasvua ja työpaikkoja joka puolelle Suomea.

Ei riitä se, että Suomessa on vain muutama kaupunki, joka kasvaa. Me tarvit­semme semmoisen Suomen, missä ihmisten osaaminen on hyöty­käy­tössä, missä ihmiset voivat turval­lisin mielin suhtautua siihen, että minä saan asua täällä, missä minä haluan, koska minä saan palve­luita, koska kunta ei ole niin köyhä, ettei se kykenisi hoitamaan minun palve­luitani.

Sitten ihan lopuksi: Kun tästä koko Suomen asuttuna pitämi­sestä on ollut puhe, niin se oli muistaakseni Kustaa Vaasa, joka ensim­mäisen kerran totesi - siitä on aika pitkä aika, ja silloinhan kaupunkeja oikeastaan perus­tettiin turval­li­suus­po­liit­ti­sista syistä - tässä samassa yhtey­dessä, että meidän pitää pitää huolta siitä, että eri puolilla Suomea on riittä­västi työpaikkoja ja kunta- ja palve­lu­ra­kenne on sellainen, että ihmiset voivat saada palve­luita. Sitten ihmiset tekevät vapaasti valintoja sen suhteen, missä haluavat asua.

Tätä valin­nan­va­pautta meidän pitää turvata terveen, elinvoi­maisen ja kasvavan kunta­ra­kenteen kautta.


Kokoomus.fi