• FI
  • SV
  • MENU
    Katai­nen: Ukrai­nan kriisi kosket­taa koko Euroop­paa
    Twiittaa

    Katai­nen: Ukrai­nan kriisi kosket­taa koko Euroop­paa

    Julkaistu: 12.03.2014 Uncategorized

    Edus­kun­nalle Ukrai­nan tilan­teesta puhu­nut puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen painotti, että Suomi toimii Ukrai­nan krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensi­si­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioi­den kanssa yhdessä. EU:n toimin­nan yhte­näi­syys on tässä­kin kysy­myk­sessä hyvin tärkeää. EU on Suomelle perus­ta­van­laa­tui­nen arvo­va­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus. Tavoi­tee­namme on ollut - ja on edel­leen - luon­teva, euroop­pa­lai­nen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU ja Venäjä hyöty­vät.

     

    Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus Ukrai­nan tilan­teesta 12.3.2014

    Päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen

     

    Arvoisa puhe­mies,

    Ukrai­nan tilanne on erit­täin vakava, ja viime päivien tapah­tu­mat ovat kiris­tä­neet sitä edel­leen. Haluan uskoa tilan­teen rauhoit­tu­mi­seen, mutta realis­min nimissä on sanot­tava, että vastak­kai­nen­kin kehi­tys­kulku on mahdol­li­nen. Tilanne on herkkä ja provo­kaa­tioille altis, eikä kukaan varmuu­della tiedä, miten kehi­tys etenee. Suomi ja EU teke­vät joka tapauk­sessa parhaansa, jotta järki ja vastuul­li­suus voit­tai­si­vat ja ukrai­na­lai­set voisi­vat vapaasti määrit­tää ja valita oman tule­vai­suu­tensa.

    Ukrai­nan kehi­tys on ollut pitkään poliit­ti­sesti ja talou­del­li­sesti epäva­kaata ja korrup­tion leimaa­maa. Viime vuoden lopulla alka­neissa miele­no­soi­tuk­sissa ukrai­na­lai­set vaati­vat maal­leen kurs­si­muu­tosta ja selkeää euroop­pa­laista suun­taa. Kansa­lai­syh­teis­kun­nan nousu ja sen vastus­ta­mi­nen kärjis­tyi­vät tuskal­li­sella tavalla, ja lopulta ylin valta Kiovassa vaih­tui.

    EU:n osalta Maida­nin seka­sor­toi­sista viikoista on sanot­tava, että EU ei missään vaiheessa pyrki­nyt krii­sin osapuo­leksi. EU:n neuvot­te­lu­toi­minta oli tärkeää ja ansio­kasta, ja uskon, että EU:n ja tiet­ty­jen EU-maiden toimin­nalla oli suuri merki­tys sille, että kymme­niä uhreja vaati­nut väki­valta saatiin loppu­maan.

    Ukrai­nassa on nyt uusi, vuoden 2012 vaaleilla vali­tun parla­men­tin hyväk­symä halli­tus, joka on jo pelkäs­tään maan sisäi­sen tilan­teen takia hyvin haas­teel­li­sessa tilan­teessa. Maan talou­del­li­sen tilan­teen vakaut­ta­mi­sessa on valtava työ. Ukrai­nan vaikein ja akuu­tein uhka kohdis­tuu kuiten­kin maan alueel­li­seen yhte­näi­syy­teen. Tähän liit­tyy myös suurin vaara tilan­teen eska­loi­tu­mi­sesta.

    Venä­jän Ukrai­naan ja erityi­sesti Krimin aluee­seen kohdis­ta­mat toimet ovat rikko­neet kansain­vä­listä oikeutta ja loukan­neet Ukrai­nan alueel­lista koske­mat­to­muutta. Suomi on tämän yksi­se­lit­tei­sesti tuomin­nut niin kansal­li­sesti kuin EU:n kautta. Krimin niemi­maa on tällä hetkellä de facto venä­läis­ten jouk­ko­jen valvon­nassa. Venäjä piirit­tää alueella olevia Ukrai­nan tuki­koh­tia ja raja­var­tio­ase­mia. Krimin alue­par­la­mentti on ilmoit­ta­nut 16.3. pidet­tä­västä kansa­nää­nes­tyk­sestä, joka koskisi alueen liit­ty­mistä Venä­jään. Tällai­sen kansa­nää­nes­tyk­sen järjes­tä­mi­seen alue­par­la­men­tilla ei kuiten­kaan ole Ukrai­nan perus­tus­lain mukaan oikeutta.

    Halli­tuk­sen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen valio­kunta ja tasa­val­lan presi­dentti ovat yhteis­ko­kouk­sis­saan tois­tu­vasti keskus­tel­leet Ukrai­nan tilan­teesta. Tilan­netta on niin ikään käsi­telty halli­tuk­sen EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa. Suomi on koros­ta­nut ja koros­taa jatku­vasti, että tilan­tee­seen ei ole muita kestä­viä ratkai­suja kuin neuvot­te­lu­teitse löydet­tävä ratkaisu. Toimet, jotka eska­loi­vat tilan­netta, ovat vääriä ja vastuut­to­mia. Kriisi on kuiten­kin ratkais­ta­vissa rauhan­omai­sesti ja demo­kraat­ti­sesti, jos osapuo­lilla on siihen poliit­tista tahtoa.

    Arvoisa puhe­mies,

    Suomi toimii Ukrai­nan krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensi­si­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioi­den kanssa yhdessä. Meillä ei ole kuvi­tel­mia siitä, että asia olisi ratkais­ta­vissa Suomen kansal­li­sin toimin. Euroo­pan unioni pyrkii määrä­tie­toi­sesti vaikut­ta­maan tilan­tee­seen, ja viime viikolla EU-maiden päämies­ten kokouk­sesta annettu julki­lausuma on vahva vetoo­mus rauhan­omai­sen ratkai­sun puolesta. Euroo­pan unioni on ollut asiassa hyvin yhte­näi­nen. Juuri yhte­näi­syys oli yksi Suomen keskei­sistä tavoit­teista viime viikon huip­pu­ko­kouk­sessa ja se määrit­tää toimin­taamme myös jatkossa.

    Venäjä on kerto­nut olevansa huolis­saan Ukrai­nan venä­läis­vä­hem­mis­tön ? tai Krimillä venä­läi­se­nem­mis­tön ? kohte­lusta. On selvää, että kaik­kien vähem­mis­tö­jen suoje­luun on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien louk­kaa­mi­nen on aina kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten vastaista ja tapauk­sissa, joissa oikeuk­sia epäil­lään louka­tun, ainoa hyväk­syt­tävä tapa on toimia kansain­vä­li­sen oikeu­den mukai­sesti ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kanssa. Tarvit­taessa Euroo­pan turval­li­suus- ja yhteis­työ­jär­jestö Etyj sekä Euroo­pan neuvosto ovat oikeita tahoja autta­maan tässä työssä. Ukrai­nan on luon­nol­li­sesti oltava valmis yhteis­työ­hön kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kanssa vähem­mis­tö­jen suoje­lua koske­vissa kysy­myk­sissä.

    Objek­tii­vi­nen tiedon­saanti on edel­ly­tys ongel­man ratkai­se­mi­selle. Tämän takia EU tukee vahvasti kansain­vä­lis­ten tark­kai­li­joi­den pääsyä selvit­tä­mään tilan­netta Krimin auto­no­mi­sessa tasa­val­lassa. EU vetoaa Venä­jään, jotta tark­kai­li­jat pääsi­si­vät alueelle. Puolu­eet­to­mien tark­kai­li­joi­den pääsyn estä­mi­nen ja työn häirit­se­mi­nen on kansain­vä­li­sen oikeu­den vastaista ja tuomit­ta­vaa.

    Tiedon­saan­nin lisäksi kansain­vä­listä apua tarvi­taan neuvot­te­lu­rat­kai­sun etsi­mi­sessä. Ukrai­nan ja Venä­jän väli­set neuvot­te­lut ovat ensi­si­jai­sia, mutta Euroo­pan unioni suhtau­tuu myön­tei­sesti ajatuk­seen erityi­sen yhteys­ryh­män perus­ta­mi­sesta neuvot­te­luja tuke­maan. Suhtau­tu­mi­nen kansain­vä­li­seen väli­tys­toi­min­taan kertoo osapuol­ten poliit­ti­sen tahdon määrästä krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä.

    Ukrai­nan tule­van kehi­tyk­sen kannalta on ensiar­voi­sen tärkeää, että tule­vat vaalit ovat vapaat ja rehel­li­set. Tähän on saata­vissa kansain­vä­listä tukea. Vastaa­vasti on pyrit­tävä määrä­tie­toi­sesti etene­mään perus­tus­lail­li­sissa uudis­tuk­sissa ja vahvis­tet­tava oikeus­val­tio­ke­hi­tystä. Ukrai­nassa on tutkit­tava kaikki viime viik­ko­jen aikai­set vaka­vat väki­val­lan­teot ja ihmi­soi­keus­louk­kauk­set riip­pu­matta siitä, keiden niihin epäil­lään syyl­lis­ty­neen. Presi­den­tin­vaa­lien lisäksi on valmis­tau­dut­tava myös uusiin parla­ment­ti­vaa­lei­hin.

    Ukrai­nan talous on hyvin heikossa kunnossa, kuten jo aiem­min on todettu. Elin­kei­noe­lä­män rakenne on kehit­ty­mä­tön, valtion­ta­lou­den tila on surkea ja korrup­tio on erit­täin suuri taloutta ja laajem­min­kin yhteis­kun­nan toimin­taa jäytävä ongelma. Talou­del­li­sen romah­ta­mi­sen estä­mi­nen on kaik­kien etujen mukaista, ja Euroo­pan unioni on valmis osal­lis­tu­maan Ukrai­nan talou­del­li­seen tuke­mi­seen. Tämä ei voi kuiten­kaan tapah­tua ehdoitta ? Ukrai­nan on sitou­dut­tava raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin mm. korrup­tion kitke­mi­seksi. Vastaa­vasti on etsit­tävä keinoja palaut­taa Ukrai­naan varoja, joita sieltä on lait­to­masti siir­retty ulko­mai­sille tileille. Eri arvioi­den mukaan kyse on jopa kymme­nistä miljar­deista euroista.

    On selvää, että Ukrai­nan talou­del­li­sessa tuke­mi­sessa tarvi­taan laajan kansain­vä­li­sen yhtei­sön toimin­taa. Erityi­sesti IMF:n rooli on keskei­nen, mutta myös EIB:n ja EBRD:n osal­lis­tu­mi­nen olisi hyvin tarpeel­lista. Euroo­pan unio­nin komis­sio on valmis­tel­lut Ukrai­nan talou­del­li­sen tilan­teen vakaut­ta­mi­seksi tuki­ko­ko­nai­suu­den, joka pyri­tään käsit­te­le­mään EU:ssa nopealla aika­tau­lulla. Tuki koos­tuu pääasial­li­sesti EU:n budjet­ti­va­rauk­sista ja kansain­vä­lis­ten rahoi­tus­lai­tos­ten lainoista.

    Euroo­pan unioni on sitou­tu­nut asso­si­aa­tio­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­mi­seen Ukrai­nan kanssa. Sopi­muk­sen poliit­tis­ten osioi­den alle­kir­joit­ta­mi­nen voi tapah­tua jo lähiai­koina.  EU:n on myös mahdol­lista hyväk­syä yksi­puo­li­sia toimen­pi­teitä, joiden ansiosta Ukraina voisi hyödyn­tää asso­si­aa­tio­so­pi­muk­seen sisäl­ty­vän vapaa­kauppa-alueen luomia etuja. EU edus­taa 31 prosent­tia Ukrai­nan ulko­maan­kau­pasta.

    Arvoisa puhe­mies,

    Euroo­pan unio­nin ja Venä­jän suhtei­den tila on huoles­tut­tava. Suomen näkö­kul­masta tilanne on erityi­sen vali­tet­tava, koska Venä­jän merki­tys Suomelle on suurempi kuin Venä­jän merki­tys EU-maille keski­mää­rin.

    Viime viikon kokouk­sessa Eurooppa-neuvosto päätti keskeyt­tää Venä­jän kanssa käytä­vät neuvot­te­lut suhtei­den uudesta perus­so­pi­muk­sesta sekä neuvot­te­lut viisu­mi­ky­sy­myk­sistä, joissa pitkän aika­vä­lin tavoit­teena on viisu­mi­va­pau­desta sopi­mi­nen osapuol­ten välillä. Molem­mat asia­ko­ko­nai­suu­det ovat Suomen kannalta tärkeitä tavoit­teita, mutta vallit­se­vissa olosuh­teissa neuvot­te­luja ei ole mahdol­lista jatkaa. EU antoi myös tukensa G8-maiden euroop­pa­lais­ten jäsen­ten sekä EU:n toimie­lin­ten päätök­selle keskeyt­tää osal­lis­tu­mi­sensa G8-huip­pu­ko­kouk­sen valmis­te­lui­hin.

    Euroo­pan unioni kehotti hake­maan ratkai­sua Ukrai­nan ja Venä­jän väli­sissä neuvot­te­luissa, joihin on pääs­tävä nopeasti. Unioni on valmis ? mikäli krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ei saada nopeasti aikaan myön­tei­siä tulok­sia ? päät­tä­mään täyden­tä­vistä toimista suhteessa Venä­jään. Tällai­sia toimia ovat matkus­tus­kiel­lot, omai­suu­den jäädyt­tä­mi­set sekä EU:n ja Venä­jän huip­pu­ko­kouk­sen peruut­ta­mi­nen. Unioni varoitti lisäksi, että Venä­jän toimista Ukrai­nan tilan­teen horjut­ta­mi­seksi tulee lisä­seu­rauk­sia useilla eri talou­de­na­loilla.

    Suomi koros­taa voimak­kaasti neuvot­te­lu­rat­kai­sun merki­tystä. Keski­näis­riip­pu­vuu­den oloissa pelkkä poliit­ti­nen epäva­kaus­kin johtaa väis­tä­mättä talou­del­li­sesti kiel­tei­siin mark­ki­na­reak­tioi­hin. Pakot­teissa ja vasta­pa­kot­teissa molem­milla osapuo­lilla on paljon hävit­tä­vää. EU ei silti voi olla vastaa­matta toimiin, jotka kärjis­tä­vät tilan­netta ja ovat kansain­vä­li­sen oikeu­den vastai­sia.

    On selvä, että EU:n toimin­nan yhte­näi­syys on tässä­kin kysy­myk­sessä hyvin tärkeää. Euroo­pan unioni on Suomelle perus­ta­van­laa­tui­nen arvo­va­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus. Suomi on johdon­mu­kai­sesti ajanut EU:n yhtei­sen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan vahvis­ta­mista.

    Venäjä-poli­tiik­kaamme perus­a­ja­tuk­sena on tukea pyrki­myk­siä Venä­jän osal­lis­tu­mi­seksi kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön ja sään­tö­pe­rus­tai­seen toimin­taan. Tavoit­tee­namme on ollut ? ja on edel­leen - luon­teva, euroop­pa­lai­nen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU koko­nai­suu­des­saan ja Venäjä hyöty­vät. Tämä tavoite säilyy, vaikka Krimin tapah­tu­mat ovat sitä vaka­vasti kolhi­neet. Kansa­lais­ta­son vuoro­vai­ku­tuk­sen lisään­ty­mi­nen ja naapu­ruus­suh­teen ?arki­päi­väis­ty­mi­nen? olisi­vat toivot­ta­via kehi­tys­kul­kuja.

    Euroo­pan unioni ja Venäjä tarvit­se­vat toisi­aan. Luon­nol­li­sesti Venä­jältä tarvi­taan edel­leen yhteis­työtä ja raken­ta­vaa panosta myös lukui­sissa kansain­vä­li­sen poli­tii­kan kysy­myk­sissä, kuten Afga­nis­ta­nissa, Syyriassa ja Iranissa.

    Tilanne on siis hyvin huoles­tut­tava ja jännit­ty­nyt. Venäjä voi kuiten­kin poli­tii­kal­laan vaikut­taa tilan­tee­seen nopeas­ti­kin. Rauhan­omai­sen ratkai­sun löytä­mi­nen ja krii­sin eska­loi­tu­mi­sesta aiheu­tu­vien seuraus­vai­ku­tus­ten vält­tä­mi­nen edel­lyt­tä­vät paluuta kansain­vä­li­sen oikeu­den kunnioit­ta­mi­seen.

    Arvoisa puhe­mies,

    Ukrai­nan tilanne aiheut­taa suoma­lais­ten keskuu­dessa huolta myös oman turval­li­suu­temme näkö­kul­masta. Tämä on ymmär­ret­tä­vää. Kyseessä on vakava kriisi, mutta ei suora­nai­nen turval­li­suusuhka suoma­lai­sille. Siitä huoli­matta voi todeta, että puolus­tus­hal­lin­to­kin luon­nol­li­sesti seuraa tilan­teen kehit­ty­mistä tarkasti. Seuraus­ten osalta Ukrai­nan kriisi voi kuiten­kin vaikut­taa suoma­lai­siin ennen kaik­kea nega­tii­vi­sen talous­ke­hi­tyk­sen kautta.

    Ukraina on merkit­tävä euroop­pa­lai­nen maa. Sen kriisi kosket­taa koko Euroop­paa ja hyvin laajasti koko kansain­vä­listä yhtei­söä. On selvää, että Ukraina tarvit­see kansain­vä­li­sen yhtei­sön vank­ku­ma­tonta tukea. Suomi pyrkii omalta osal­taan vaikut­ta­maan parhaan kykynsä mukaan krii­sin ratkai­se­mi­seen.