Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Ukrai­nan kriisi kosket­taa koko Euroop­paa

Katai­nen: Ukrai­nan kriisi kosket­taa koko Euroop­paa

Julkaistu:

Edus­kun­nalle Ukrai­nan tilan­teesta puhu­nut puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen painotti, että Suomi toimii Ukrai­nan krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensi­si­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioi­den kanssa yhdessä. EU:n toimin­nan yhte­näi­syys on tässä­kin kysy­myk­sessä hyvin tärkeää. EU on Suomelle perus­ta­van­laa­tui­nen arvo­va­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus. Tavoi­tee­namme on ollut - ja on edel­leen - luon­teva, euroop­pa­lai­nen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU ja Venäjä hyöty­vät.

 

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus Ukrai­nan tilan­teesta 12.3.2014

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen

 

Arvoisa puhe­mies,

Ukrai­nan tilanne on erit­täin vakava, ja viime päivien tapah­tu­mat ovat kiris­tä­neet sitä edel­leen. Haluan uskoa tilan­teen rauhoit­tu­mi­seen, mutta realis­min nimissä on sanot­tava, että vastak­kai­nen­kin kehi­tys­kulku on mahdol­li­nen. Tilanne on herkkä ja provo­kaa­tioille altis, eikä kukaan varmuu­della tiedä, miten kehi­tys etenee. Suomi ja EU teke­vät joka tapauk­sessa parhaansa, jotta järki ja vastuul­li­suus voit­tai­si­vat ja ukrai­na­lai­set voisi­vat vapaasti määrit­tää ja valita oman tule­vai­suu­tensa.

Ukrai­nan kehi­tys on ollut pitkään poliit­ti­sesti ja talou­del­li­sesti epäva­kaata ja korrup­tion leimaa­maa. Viime vuoden lopulla alka­neissa miele­no­soi­tuk­sissa ukrai­na­lai­set vaati­vat maal­leen kurs­si­muu­tosta ja selkeää euroop­pa­laista suun­taa. Kansa­lai­syh­teis­kun­nan nousu ja sen vastus­ta­mi­nen kärjis­tyi­vät tuskal­li­sella tavalla, ja lopulta ylin valta Kiovassa vaih­tui.

EU:n osalta Maida­nin seka­sor­toi­sista viikoista on sanot­tava, että EU ei missään vaiheessa pyrki­nyt krii­sin osapuo­leksi. EU:n neuvot­te­lu­toi­minta oli tärkeää ja ansio­kasta, ja uskon, että EU:n ja tiet­ty­jen EU-maiden toimin­nalla oli suuri merki­tys sille, että kymme­niä uhreja vaati­nut väki­valta saatiin loppu­maan.

Ukrai­nassa on nyt uusi, vuoden 2012 vaaleilla vali­tun parla­men­tin hyväk­symä halli­tus, joka on jo pelkäs­tään maan sisäi­sen tilan­teen takia hyvin haas­teel­li­sessa tilan­teessa. Maan talou­del­li­sen tilan­teen vakaut­ta­mi­sessa on valtava työ. Ukrai­nan vaikein ja akuu­tein uhka kohdis­tuu kuiten­kin maan alueel­li­seen yhte­näi­syy­teen. Tähän liit­tyy myös suurin vaara tilan­teen eska­loi­tu­mi­sesta.

Venä­jän Ukrai­naan ja erityi­sesti Krimin aluee­seen kohdis­ta­mat toimet ovat rikko­neet kansain­vä­listä oikeutta ja loukan­neet Ukrai­nan alueel­lista koske­mat­to­muutta. Suomi on tämän yksi­se­lit­tei­sesti tuomin­nut niin kansal­li­sesti kuin EU:n kautta. Krimin niemi­maa on tällä hetkellä de facto venä­läis­ten jouk­ko­jen valvon­nassa. Venäjä piirit­tää alueella olevia Ukrai­nan tuki­koh­tia ja raja­var­tio­ase­mia. Krimin alue­par­la­mentti on ilmoit­ta­nut 16.3. pidet­tä­västä kansa­nää­nes­tyk­sestä, joka koskisi alueen liit­ty­mistä Venä­jään. Tällai­sen kansa­nää­nes­tyk­sen järjes­tä­mi­seen alue­par­la­men­tilla ei kuiten­kaan ole Ukrai­nan perus­tus­lain mukaan oikeutta.

Halli­tuk­sen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen valio­kunta ja tasa­val­lan presi­dentti ovat yhteis­ko­kouk­sis­saan tois­tu­vasti keskus­tel­leet Ukrai­nan tilan­teesta. Tilan­netta on niin ikään käsi­telty halli­tuk­sen EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa. Suomi on koros­ta­nut ja koros­taa jatku­vasti, että tilan­tee­seen ei ole muita kestä­viä ratkai­suja kuin neuvot­te­lu­teitse löydet­tävä ratkaisu. Toimet, jotka eska­loi­vat tilan­netta, ovat vääriä ja vastuut­to­mia. Kriisi on kuiten­kin ratkais­ta­vissa rauhan­omai­sesti ja demo­kraat­ti­sesti, jos osapuo­lilla on siihen poliit­tista tahtoa.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi toimii Ukrai­nan krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensi­si­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioi­den kanssa yhdessä. Meillä ei ole kuvi­tel­mia siitä, että asia olisi ratkais­ta­vissa Suomen kansal­li­sin toimin. Euroo­pan unioni pyrkii määrä­tie­toi­sesti vaikut­ta­maan tilan­tee­seen, ja viime viikolla EU-maiden päämies­ten kokouk­sesta annettu julki­lausuma on vahva vetoo­mus rauhan­omai­sen ratkai­sun puolesta. Euroo­pan unioni on ollut asiassa hyvin yhte­näi­nen. Juuri yhte­näi­syys oli yksi Suomen keskei­sistä tavoit­teista viime viikon huip­pu­ko­kouk­sessa ja se määrit­tää toimin­taamme myös jatkossa.

Venäjä on kerto­nut olevansa huolis­saan Ukrai­nan venä­läis­vä­hem­mis­tön ? tai Krimillä venä­läi­se­nem­mis­tön ? kohte­lusta. On selvää, että kaik­kien vähem­mis­tö­jen suoje­luun on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien louk­kaa­mi­nen on aina kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten vastaista ja tapauk­sissa, joissa oikeuk­sia epäil­lään louka­tun, ainoa hyväk­syt­tävä tapa on toimia kansain­vä­li­sen oikeu­den mukai­sesti ja kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kanssa. Tarvit­taessa Euroo­pan turval­li­suus- ja yhteis­työ­jär­jestö Etyj sekä Euroo­pan neuvosto ovat oikeita tahoja autta­maan tässä työssä. Ukrai­nan on luon­nol­li­sesti oltava valmis yhteis­työ­hön kansain­vä­lis­ten järjes­tö­jen kanssa vähem­mis­tö­jen suoje­lua koske­vissa kysy­myk­sissä.

Objek­tii­vi­nen tiedon­saanti on edel­ly­tys ongel­man ratkai­se­mi­selle. Tämän takia EU tukee vahvasti kansain­vä­lis­ten tark­kai­li­joi­den pääsyä selvit­tä­mään tilan­netta Krimin auto­no­mi­sessa tasa­val­lassa. EU vetoaa Venä­jään, jotta tark­kai­li­jat pääsi­si­vät alueelle. Puolu­eet­to­mien tark­kai­li­joi­den pääsyn estä­mi­nen ja työn häirit­se­mi­nen on kansain­vä­li­sen oikeu­den vastaista ja tuomit­ta­vaa.

Tiedon­saan­nin lisäksi kansain­vä­listä apua tarvi­taan neuvot­te­lu­rat­kai­sun etsi­mi­sessä. Ukrai­nan ja Venä­jän väli­set neuvot­te­lut ovat ensi­si­jai­sia, mutta Euroo­pan unioni suhtau­tuu myön­tei­sesti ajatuk­seen erityi­sen yhteys­ryh­män perus­ta­mi­sesta neuvot­te­luja tuke­maan. Suhtau­tu­mi­nen kansain­vä­li­seen väli­tys­toi­min­taan kertoo osapuol­ten poliit­ti­sen tahdon määrästä krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä.

Ukrai­nan tule­van kehi­tyk­sen kannalta on ensiar­voi­sen tärkeää, että tule­vat vaalit ovat vapaat ja rehel­li­set. Tähän on saata­vissa kansain­vä­listä tukea. Vastaa­vasti on pyrit­tävä määrä­tie­toi­sesti etene­mään perus­tus­lail­li­sissa uudis­tuk­sissa ja vahvis­tet­tava oikeus­val­tio­ke­hi­tystä. Ukrai­nassa on tutkit­tava kaikki viime viik­ko­jen aikai­set vaka­vat väki­val­lan­teot ja ihmi­soi­keus­louk­kauk­set riip­pu­matta siitä, keiden niihin epäil­lään syyl­lis­ty­neen. Presi­den­tin­vaa­lien lisäksi on valmis­tau­dut­tava myös uusiin parla­ment­ti­vaa­lei­hin.

Ukrai­nan talous on hyvin heikossa kunnossa, kuten jo aiem­min on todettu. Elin­kei­noe­lä­män rakenne on kehit­ty­mä­tön, valtion­ta­lou­den tila on surkea ja korrup­tio on erit­täin suuri taloutta ja laajem­min­kin yhteis­kun­nan toimin­taa jäytävä ongelma. Talou­del­li­sen romah­ta­mi­sen estä­mi­nen on kaik­kien etujen mukaista, ja Euroo­pan unioni on valmis osal­lis­tu­maan Ukrai­nan talou­del­li­seen tuke­mi­seen. Tämä ei voi kuiten­kaan tapah­tua ehdoitta ? Ukrai­nan on sitou­dut­tava raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin mm. korrup­tion kitke­mi­seksi. Vastaa­vasti on etsit­tävä keinoja palaut­taa Ukrai­naan varoja, joita sieltä on lait­to­masti siir­retty ulko­mai­sille tileille. Eri arvioi­den mukaan kyse on jopa kymme­nistä miljar­deista euroista.

On selvää, että Ukrai­nan talou­del­li­sessa tuke­mi­sessa tarvi­taan laajan kansain­vä­li­sen yhtei­sön toimin­taa. Erityi­sesti IMF:n rooli on keskei­nen, mutta myös EIB:n ja EBRD:n osal­lis­tu­mi­nen olisi hyvin tarpeel­lista. Euroo­pan unio­nin komis­sio on valmis­tel­lut Ukrai­nan talou­del­li­sen tilan­teen vakaut­ta­mi­seksi tuki­ko­ko­nai­suu­den, joka pyri­tään käsit­te­le­mään EU:ssa nopealla aika­tau­lulla. Tuki koos­tuu pääasial­li­sesti EU:n budjet­ti­va­rauk­sista ja kansain­vä­lis­ten rahoi­tus­lai­tos­ten lainoista.

Euroo­pan unioni on sitou­tu­nut asso­si­aa­tio­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­mi­seen Ukrai­nan kanssa. Sopi­muk­sen poliit­tis­ten osioi­den alle­kir­joit­ta­mi­nen voi tapah­tua jo lähiai­koina.  EU:n on myös mahdol­lista hyväk­syä yksi­puo­li­sia toimen­pi­teitä, joiden ansiosta Ukraina voisi hyödyn­tää asso­si­aa­tio­so­pi­muk­seen sisäl­ty­vän vapaa­kauppa-alueen luomia etuja. EU edus­taa 31 prosent­tia Ukrai­nan ulko­maan­kau­pasta.

Arvoisa puhe­mies,

Euroo­pan unio­nin ja Venä­jän suhtei­den tila on huoles­tut­tava. Suomen näkö­kul­masta tilanne on erityi­sen vali­tet­tava, koska Venä­jän merki­tys Suomelle on suurempi kuin Venä­jän merki­tys EU-maille keski­mää­rin.

Viime viikon kokouk­sessa Eurooppa-neuvosto päätti keskeyt­tää Venä­jän kanssa käytä­vät neuvot­te­lut suhtei­den uudesta perus­so­pi­muk­sesta sekä neuvot­te­lut viisu­mi­ky­sy­myk­sistä, joissa pitkän aika­vä­lin tavoit­teena on viisu­mi­va­pau­desta sopi­mi­nen osapuol­ten välillä. Molem­mat asia­ko­ko­nai­suu­det ovat Suomen kannalta tärkeitä tavoit­teita, mutta vallit­se­vissa olosuh­teissa neuvot­te­luja ei ole mahdol­lista jatkaa. EU antoi myös tukensa G8-maiden euroop­pa­lais­ten jäsen­ten sekä EU:n toimie­lin­ten päätök­selle keskeyt­tää osal­lis­tu­mi­sensa G8-huip­pu­ko­kouk­sen valmis­te­lui­hin.

Euroo­pan unioni kehotti hake­maan ratkai­sua Ukrai­nan ja Venä­jän väli­sissä neuvot­te­luissa, joihin on pääs­tävä nopeasti. Unioni on valmis ? mikäli krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ei saada nopeasti aikaan myön­tei­siä tulok­sia ? päät­tä­mään täyden­tä­vistä toimista suhteessa Venä­jään. Tällai­sia toimia ovat matkus­tus­kiel­lot, omai­suu­den jäädyt­tä­mi­set sekä EU:n ja Venä­jän huip­pu­ko­kouk­sen peruut­ta­mi­nen. Unioni varoitti lisäksi, että Venä­jän toimista Ukrai­nan tilan­teen horjut­ta­mi­seksi tulee lisä­seu­rauk­sia useilla eri talou­de­na­loilla.

Suomi koros­taa voimak­kaasti neuvot­te­lu­rat­kai­sun merki­tystä. Keski­näis­riip­pu­vuu­den oloissa pelkkä poliit­ti­nen epäva­kaus­kin johtaa väis­tä­mättä talou­del­li­sesti kiel­tei­siin mark­ki­na­reak­tioi­hin. Pakot­teissa ja vasta­pa­kot­teissa molem­milla osapuo­lilla on paljon hävit­tä­vää. EU ei silti voi olla vastaa­matta toimiin, jotka kärjis­tä­vät tilan­netta ja ovat kansain­vä­li­sen oikeu­den vastai­sia.

On selvä, että EU:n toimin­nan yhte­näi­syys on tässä­kin kysy­myk­sessä hyvin tärkeää. Euroo­pan unioni on Suomelle perus­ta­van­laa­tui­nen arvo­va­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus. Suomi on johdon­mu­kai­sesti ajanut EU:n yhtei­sen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan vahvis­ta­mista.

Venäjä-poli­tiik­kaamme perus­a­ja­tuk­sena on tukea pyrki­myk­siä Venä­jän osal­lis­tu­mi­seksi kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön ja sään­tö­pe­rus­tai­seen toimin­taan. Tavoit­tee­namme on ollut ? ja on edel­leen - luon­teva, euroop­pa­lai­nen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU koko­nai­suu­des­saan ja Venäjä hyöty­vät. Tämä tavoite säilyy, vaikka Krimin tapah­tu­mat ovat sitä vaka­vasti kolhi­neet. Kansa­lais­ta­son vuoro­vai­ku­tuk­sen lisään­ty­mi­nen ja naapu­ruus­suh­teen ?arki­päi­väis­ty­mi­nen? olisi­vat toivot­ta­via kehi­tys­kul­kuja.

Euroo­pan unioni ja Venäjä tarvit­se­vat toisi­aan. Luon­nol­li­sesti Venä­jältä tarvi­taan edel­leen yhteis­työtä ja raken­ta­vaa panosta myös lukui­sissa kansain­vä­li­sen poli­tii­kan kysy­myk­sissä, kuten Afga­nis­ta­nissa, Syyriassa ja Iranissa.

Tilanne on siis hyvin huoles­tut­tava ja jännit­ty­nyt. Venäjä voi kuiten­kin poli­tii­kal­laan vaikut­taa tilan­tee­seen nopeas­ti­kin. Rauhan­omai­sen ratkai­sun löytä­mi­nen ja krii­sin eska­loi­tu­mi­sesta aiheu­tu­vien seuraus­vai­ku­tus­ten vält­tä­mi­nen edel­lyt­tä­vät paluuta kansain­vä­li­sen oikeu­den kunnioit­ta­mi­seen.

Arvoisa puhe­mies,

Ukrai­nan tilanne aiheut­taa suoma­lais­ten keskuu­dessa huolta myös oman turval­li­suu­temme näkö­kul­masta. Tämä on ymmär­ret­tä­vää. Kyseessä on vakava kriisi, mutta ei suora­nai­nen turval­li­suusuhka suoma­lai­sille. Siitä huoli­matta voi todeta, että puolus­tus­hal­lin­to­kin luon­nol­li­sesti seuraa tilan­teen kehit­ty­mistä tarkasti. Seuraus­ten osalta Ukrai­nan kriisi voi kuiten­kin vaikut­taa suoma­lai­siin ennen kaik­kea nega­tii­vi­sen talous­ke­hi­tyk­sen kautta.

Ukraina on merkit­tävä euroop­pa­lai­nen maa. Sen kriisi kosket­taa koko Euroop­paa ja hyvin laajasti koko kansain­vä­listä yhtei­söä. On selvää, että Ukraina tarvit­see kansain­vä­li­sen yhtei­sön vank­ku­ma­tonta tukea. Suomi pyrkii omalta osal­taan vaikut­ta­maan parhaan kykynsä mukaan krii­sin ratkai­se­mi­seen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

Skip to content