Katainen: Ukrainan kriisi koskettaa koko Eurooppaa – kokoomus.fi
MENU
Katainen: Ukrainan kriisi koskettaa koko Eurooppaa

Katainen: Ukrainan kriisi koskettaa koko Eurooppaa

Julkaistu: 12.03.2014 Uncategorized

Eduskun­nalle Ukrainan tilan­teesta puhunut puheen­johtaja, päämi­nisteri Jyrki Katainen painotti, että Suomi toimii Ukrainan kriisin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensisi­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioiden kanssa yhdessä. EU:n toiminnan yhtenäisyys on tässäkin kysymyk­sessä hyvin tärkeää. EU on Suomelle perus­ta­van­laa­tuinen arvova­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­tinen ulottuvuus. Tavoi­tee­namme on ollut - ja on edelleen - luonteva, euroop­pa­lainen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU ja Venäjä hyötyvät.

 

Päämi­nis­terin ilmoitus Ukrainan tilan­teesta 12.3.2014

Päämi­nisteri Jyrki Katainen

 

Arvoisa puhemies,

Ukrainan tilanne on erittäin vakava, ja viime päivien tapah­tumat ovat kiris­täneet sitä edelleen. Haluan uskoa tilanteen rauhoit­tu­miseen, mutta realismin nimissä on sanottava, että vastak­kai­nenkin kehitys­kulku on mahdol­linen. Tilanne on herkkä ja provo­kaa­tioille altis, eikä kukaan varmuu­della tiedä, miten kehitys etenee. Suomi ja EU tekevät joka tapauk­sessa parhaansa, jotta järki ja vastuul­lisuus voittai­sivat ja ukrai­na­laiset voisivat vapaasti määrittää ja valita oman tulevai­suu­tensa.

Ukrainan kehitys on ollut pitkään poliit­ti­sesti ja talou­del­li­sesti epäva­kaata ja korruption leimaamaa. Viime vuoden lopulla alkaneissa miele­no­soi­tuk­sissa ukrai­na­laiset vaativat maalleen kurssi­muu­tosta ja selkeää euroop­pa­laista suuntaa. Kansa­lai­syh­teis­kunnan nousu ja sen vastus­ta­minen kärjis­tyivät tuskal­li­sella tavalla, ja lopulta ylin valta Kiovassa vaihtui.

EU:n osalta Maidanin sekasor­toi­sista viikoista on sanottava, että EU ei missään vaiheessa pyrkinyt kriisin osapuo­leksi. EU:n neuvot­te­lu­toi­minta oli tärkeää ja ansio­kasta, ja uskon, että EU:n ja tiettyjen EU-maiden toimin­nalla oli suuri merkitys sille, että kymmeniä uhreja vaatinut väkivalta saatiin loppumaan.

Ukrai­nassa on nyt uusi, vuoden 2012 vaaleilla valitun parla­mentin hyväksymä hallitus, joka on jo pelkästään maan sisäisen tilanteen takia hyvin haasteel­li­sessa tilan­teessa. Maan talou­del­lisen tilanteen vakaut­ta­mi­sessa on valtava työ. Ukrainan vaikein ja akuutein uhka kohdistuu kuitenkin maan alueel­liseen yhtenäi­syyteen. Tähän liittyy myös suurin vaara tilanteen eskaloi­tu­mi­sesta.

Venäjän Ukrainaan ja erityi­sesti Krimin alueeseen kohdis­tamat toimet ovat rikkoneet kansain­vä­listä oikeutta ja loukanneet Ukrainan alueel­lista koske­mat­to­muutta. Suomi on tämän yksise­lit­tei­sesti tuominnut niin kansal­li­sesti kuin EU:n kautta. Krimin niemimaa on tällä hetkellä de facto venäläisten joukkojen valvon­nassa. Venäjä piirittää alueella olevia Ukrainan tukikohtia ja rajavar­tio­asemia. Krimin aluepar­la­mentti on ilmoit­tanut 16.3. pidet­tä­västä kansa­nää­nes­tyk­sestä, joka koskisi alueen liitty­mistä Venäjään. Tällaisen kansa­nää­nes­tyksen järjes­tä­miseen aluepar­la­men­tilla ei kuitenkaan ole Ukrainan perus­tuslain mukaan oikeutta.

Halli­tuksen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­tinen valio­kunta ja tasavallan presi­dentti ovat yhteis­ko­kouk­sissaan toistu­vasti keskus­telleet Ukrainan tilan­teesta. Tilan­netta on niin ikään käsitelty halli­tuksen EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa. Suomi on koros­tanut ja korostaa jatku­vasti, että tilan­teeseen ei ole muita kestäviä ratkaisuja kuin neuvot­te­lu­teitse löydettävä ratkaisu. Toimet, jotka eskaloivat tilan­netta, ovat vääriä ja vastuut­tomia. Kriisi on kuitenkin ratkais­ta­vissa rauhan­omai­sesti ja demokraat­ti­sesti, jos osapuo­lilla on siihen poliit­tista tahtoa.

Arvoisa puhemies,

Suomi toimii Ukrainan kriisin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensisi­jai­sesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsen­val­tioiden kanssa yhdessä. Meillä ei ole kuvitelmia siitä, että asia olisi ratkais­ta­vissa Suomen kansal­lisin toimin. Euroopan unioni pyrkii määrä­tie­toi­sesti vaikut­tamaan tilan­teeseen, ja viime viikolla EU-maiden päämiesten kokouk­sesta annettu julki­lausuma on vahva vetoomus rauhan­omaisen ratkaisun puolesta. Euroopan unioni on ollut asiassa hyvin yhtenäinen. Juuri yhtenäisyys oli yksi Suomen keskei­sistä tavoit­teista viime viikon huippu­ko­kouk­sessa ja se määrittää toimin­taamme myös jatkossa.

Venäjä on kertonut olevansa huolissaan Ukrainan venäläis­vä­hem­mistön ? tai Krimillä venäläi­se­nem­mistön ? kohte­lusta. On selvää, että kaikkien vähem­mis­töjen suojeluun on kiinni­tettävä erityistä huomiota. Vähem­mis­töjen oikeuksien loukkaa­minen on aina kansain­vä­listen sopimusten vastaista ja tapauk­sissa, joissa oikeuksia epäillään loukatun, ainoa hyväk­syttävä tapa on toimia kansain­vä­lisen oikeuden mukai­sesti ja kansain­vä­listen järjes­töjen kanssa. Tarvit­taessa Euroopan turval­lisuus- ja yhteis­työ­jär­jestö Etyj sekä Euroopan neuvosto ovat oikeita tahoja auttamaan tässä työssä. Ukrainan on luonnol­li­sesti oltava valmis yhteis­työhön kansain­vä­listen järjes­töjen kanssa vähem­mis­töjen suojelua koske­vissa kysymyk­sissä.

Objek­tii­vinen tiedon­saanti on edellytys ongelman ratkai­se­mi­selle. Tämän takia EU tukee vahvasti kansain­vä­listen tarkkai­li­joiden pääsyä selvit­tämään tilan­netta Krimin autono­mi­sessa tasaval­lassa. EU vetoaa Venäjään, jotta tarkkai­lijat pääsi­sivät alueelle. Puolu­eet­tomien tarkkai­li­joiden pääsyn estäminen ja työn häirit­se­minen on kansain­vä­lisen oikeuden vastaista ja tuomit­tavaa.

Tiedon­saannin lisäksi kansain­vä­listä apua tarvitaan neuvot­te­lu­rat­kaisun etsimi­sessä. Ukrainan ja Venäjän väliset neuvot­telut ovat ensisi­jaisia, mutta Euroopan unioni suhtautuu myöntei­sesti ajatukseen erityisen yhteys­ryhmän perus­ta­mi­sesta neuvot­teluja tukemaan. Suhtau­tu­minen kansain­vä­liseen välitys­toi­mintaan kertoo osapuolten poliit­tisen tahdon määrästä kriisin ratkai­su­yri­tyk­sissä.

Ukrainan tulevan kehityksen kannalta on ensiar­voisen tärkeää, että tulevat vaalit ovat vapaat ja rehel­liset. Tähän on saata­vissa kansain­vä­listä tukea. Vastaa­vasti on pyrittävä määrä­tie­toi­sesti etenemään perus­tus­lail­li­sissa uudis­tuk­sissa ja vahvis­tettava oikeus­val­tio­ke­hi­tystä. Ukrai­nassa on tutkittava kaikki viime viikkojen aikaiset vakavat väkival­lanteot ja ihmisoi­keus­louk­kaukset riippu­matta siitä, keiden niihin epäillään syyllis­tyneen. Presi­den­tin­vaalien lisäksi on valmis­tau­duttava myös uusiin parla­ment­ti­vaa­leihin.

Ukrainan talous on hyvin heikossa kunnossa, kuten jo aiemmin on todettu. Elinkei­noe­lämän rakenne on kehit­ty­mätön, valtion­ta­louden tila on surkea ja korruptio on erittäin suuri taloutta ja laajem­minkin yhteis­kunnan toimintaa jäytävä ongelma. Talou­del­lisen romah­ta­misen estäminen on kaikkien etujen mukaista, ja Euroopan unioni on valmis osallis­tumaan Ukrainan talou­del­liseen tukemiseen. Tämä ei voi kuitenkaan tapahtua ehdoitta ? Ukrainan on sitou­duttava raken­teel­lisiin uudis­tuksiin mm. korruption kitke­mi­seksi. Vastaa­vasti on etsittävä keinoja palauttaa Ukrainaan varoja, joita sieltä on laitto­masti siirretty ulkomai­sille tileille. Eri arvioiden mukaan kyse on jopa kymme­nistä miljar­deista euroista.

On selvää, että Ukrainan talou­del­li­sessa tukemi­sessa tarvitaan laajan kansain­vä­lisen yhteisön toimintaa. Erityi­sesti IMF:n rooli on keskeinen, mutta myös EIB:n ja EBRD:n osallis­tu­minen olisi hyvin tarpeel­lista. Euroopan unionin komissio on valmis­tellut Ukrainan talou­del­lisen tilanteen vakaut­ta­mi­seksi tukiko­ko­nai­suuden, joka pyritään käsit­te­lemään EU:ssa nopealla aikatau­lulla. Tuki koostuu pääasial­li­sesti EU:n budjet­ti­va­rauk­sista ja kansain­vä­listen rahoi­tus­lai­tosten lainoista.

Euroopan unioni on sitou­tunut assosi­aa­tio­so­pi­muksen allekir­joit­ta­miseen Ukrainan kanssa. Sopimuksen poliit­tisten osioiden allekir­joit­ta­minen voi tapahtua jo lähiai­koina.  EU:n on myös mahdol­lista hyväksyä yksipuo­lisia toimen­pi­teitä, joiden ansiosta Ukraina voisi hyödyntää assosi­aa­tio­so­pi­mukseen sisäl­tyvän vapaa­kauppa-alueen luomia etuja. EU edustaa 31 prosenttia Ukrainan ulkomaan­kau­pasta.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden tila on huoles­tuttava. Suomen näkökul­masta tilanne on erityisen valitettava, koska Venäjän merkitys Suomelle on suurempi kuin Venäjän merkitys EU-maille keski­määrin.

Viime viikon kokouk­sessa Eurooppa-neuvosto päätti keskeyttää Venäjän kanssa käytävät neuvot­telut suhteiden uudesta perus­so­pi­muk­sesta sekä neuvot­telut viisu­mi­ky­sy­myk­sistä, joissa pitkän aikavälin tavoit­teena on viisu­mi­va­pau­desta sopiminen osapuolten välillä. Molemmat asiako­ko­nai­suudet ovat Suomen kannalta tärkeitä tavoit­teita, mutta vallit­se­vissa olosuh­teissa neuvot­teluja ei ole mahdol­lista jatkaa. EU antoi myös tukensa G8-maiden euroop­pa­laisten jäsenten sekä EU:n toimie­linten päätök­selle keskeyttää osallis­tu­mi­sensa G8-huippu­ko­kouksen valmis­te­luihin.

Euroopan unioni kehotti hakemaan ratkaisua Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvot­te­luissa, joihin on päästävä nopeasti. Unioni on valmis ? mikäli kriisin ratkai­su­yri­tyk­sissä ei saada nopeasti aikaan myönteisiä tuloksia ? päättämään täyden­tä­vistä toimista suhteessa Venäjään. Tällaisia toimia ovat matkus­tus­kiellot, omaisuuden jäädyt­tä­miset sekä EU:n ja Venäjän huippu­ko­kouksen peruut­ta­minen. Unioni varoitti lisäksi, että Venäjän toimista Ukrainan tilanteen horjut­ta­mi­seksi tulee lisäseu­rauksia useilla eri talou­de­na­loilla.

Suomi korostaa voimak­kaasti neuvot­te­lu­rat­kaisun merki­tystä. Keski­näis­riip­pu­vuuden oloissa pelkkä poliit­tinen epäva­kauskin johtaa väistä­mättä talou­del­li­sesti kielteisiin markki­na­reak­tioihin. Pakot­teissa ja vasta­pa­kot­teissa molem­milla osapuo­lilla on paljon hävit­tävää. EU ei silti voi olla vastaa­matta toimiin, jotka kärjis­tävät tilan­netta ja ovat kansain­vä­lisen oikeuden vastaisia.

On selvä, että EU:n toiminnan yhtenäisyys on tässäkin kysymyk­sessä hyvin tärkeää. Euroopan unioni on Suomelle perus­ta­van­laa­tuinen arvova­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­tinen ulottuvuus. Suomi on johdon­mu­kai­sesti ajanut EU:n yhteisen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikan vahvis­ta­mista.

Venäjä-politiik­kaamme perus­a­ja­tuksena on tukea pyrki­myksiä Venäjän osallis­tu­mi­seksi kansain­vä­liseen yhteis­työhön ja sääntö­pe­rus­taiseen toimintaan. Tavoit­tee­namme on ollut ? ja on edelleen - luonteva, euroop­pa­lainen naapu­ruus­suhde, josta Suomi, EU kokonai­suu­dessaan ja Venäjä hyötyvät. Tämä tavoite säilyy, vaikka Krimin tapah­tumat ovat sitä vakavasti kolhineet. Kansa­lais­tason vuoro­vai­ku­tuksen lisään­ty­minen ja naapu­ruus­suhteen ?arkipäi­väis­ty­minen? olisivat toivot­tavia kehitys­kulkuja.

Euroopan unioni ja Venäjä tarvit­sevat toisiaan. Luonnol­li­sesti Venäjältä tarvitaan edelleen yhteis­työtä ja raken­tavaa panosta myös lukui­sissa kansain­vä­lisen politiikan kysymyk­sissä, kuten Afganis­ta­nissa, Syyriassa ja Iranissa.

Tilanne on siis hyvin huoles­tuttava ja jännit­tynyt. Venäjä voi kuitenkin politii­kallaan vaikuttaa tilan­teeseen nopeas­tikin. Rauhan­omaisen ratkaisun löytä­minen ja kriisin eskaloi­tu­mi­sesta aiheu­tuvien seuraus­vai­ku­tusten välttä­minen edellyt­tävät paluuta kansain­vä­lisen oikeuden kunnioit­ta­miseen.

Arvoisa puhemies,

Ukrainan tilanne aiheuttaa suoma­laisten keskuu­dessa huolta myös oman turval­li­suu­temme näkökul­masta. Tämä on ymmär­ret­tävää. Kyseessä on vakava kriisi, mutta ei suora­nainen turval­li­suusuhka suoma­lai­sille. Siitä huoli­matta voi todeta, että puolus­tus­hal­lin­tokin luonnol­li­sesti seuraa tilanteen kehit­ty­mistä tarkasti. Seurausten osalta Ukrainan kriisi voi kuitenkin vaikuttaa suoma­laisiin ennen kaikkea negatii­visen talous­ke­hi­tyksen kautta.

Ukraina on merkittävä euroop­pa­lainen maa. Sen kriisi koskettaa koko Eurooppaa ja hyvin laajasti koko kansain­vä­listä yhteisöä. On selvää, että Ukraina tarvitsee kansain­vä­lisen yhteisön vankku­ma­tonta tukea. Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikut­tamaan parhaan kykynsä mukaan kriisin ratkai­se­miseen.


Kokoomus.fi