Katai­nen: Työpai­kat etusi­jalla

Julkaistu: 30.11.2012

Halli­tuk­sen EU-minis­te­ri­va­lio­kunta päätti tänään, että Suomi ei osal­listu finans­sit­ran­sak­tio­ve­roa koske­vaan suppean maaryh­män tiivis­tet­tyyn yhteis­työ­hön EU:ssa. Halli­tus lait­toi asiassa suoma­lai­set työpai­kat etusi­jalle. Kun osa Suomen kilpai­li­ja­maista jättäy­tyy veron ulko­puo­lelle, veron käyt­töön otta­mi­nen Suomessa olisi aiheut­ta­nut todel­li­sen riskin työpaik­ko­jen mene­tyk­sistä.

Huolemme oli se, että jos vero olisi otettu käyt­töön Suomessa, moni suoma­lai­nen perhee­näiti ja ?isä olisi saat­ta­nut menet­tää työpaik­kansa. Työpaik­ko­jen siir­tä­mi­nen maasta toiseen on erityi­sen vaiva­tonta finans­sia­lalla. Vero olisi heiken­tä­nyt kilpai­lu­ky­kyämme erityi­sesti suhteessa naapu­ri­maa­hamme Ruot­siin. Ruotsi on jo aiem­min ilmoit­ta­nut jättäy­ty­vänsä veron ulko­puo­lelle.

Suomi on tilan­teessa, jossa talous­kasvu hidas­tuu väes­tön ikään­ty­mi­sen vuoksi ja työpaik­koja häviää talou­den raken­ne­muu­tok­sen seurauk­sena. Tässä tilan­teessa tarvit­semme päätök­siä, joilla luodaan uusia työpaik­koja.

Asian­tun­tija-arvioi­den mukaan finans­sit­ran­sak­tio­vero olisi vahin­goit­ta­nut Suomen talous­kas­vua monin tavoin. Se olisi suurella toden­nä­köi­syy­dellä tarkoit­ta­nut esimer­kiksi asun­to­ve­lal­li­sille korkeam­pia laina­mar­gi­naa­leja, työpaik­ka­me­ne­tyk­siä erityi­sesti finans­si­sek­to­rilla, yritys­ten rahoi­tus­kus­tan­nus­ten nousua ja siten vähem­män inves­toin­teja sekä myös korkeam­paa valtion velan korkoa. Euroo­pan komis­sio arvioi, että vero olisi heiken­tä­nyt talous­kas­vua keski­mää­rin puoli prosent­tiyk­sik­köä koko­nais­tuo­tan­nosta.

Rahoi­tusa­lan peli­sään­töjä on kiris­tetty ja tullaan kiris­tä­mään tule­vina vuosina tuntu­vasti. Suomessa otetaan käyt­töön pank­ki­vero, joka peri­tään suhteessa pank­kien riski­pai­no­tet­tui­hin varoi­hin. Pank­kien vaka­va­rai­suus­sään­nök­siä kiris­te­tään tule­vina vuosina merkit­tä­västi. EU:ssa otetaan käyt­töön yhtei­nen euroop­pa­lai­nen pank­ki­val­vonta. Kiris­ty­vän sään­te­lyn ja vero­tuk­sen keskellä on muis­tet­tava, että suoma­lai­nen talous­kasvu ja koti­mai­set työpai­kat edel­lyt­tä­vät tervettä ja kilpai­lu­ky­kyistä pank­ki­sek­to­ria.

Halli­tuk­sessa oli asiasta erilai­sia mieli­pi­teitä, jotka perus­tu­vat erilai­seen ajat­te­lu­ta­paan. Tässä vaiheessa Suomi ei kuiten­kaan osal­listu tiivis­tet­tyyn yhteis­työ­hön. Tästä huoli­matta Suomi voi osal­lis­tua esitystä koske­vaan valmis­te­luun neuvos­ton tiivis­te­tyn yhteis­työn ryhmässä.

Suomi on nyt ja jatkossa mukana kaikessa sellai­sessa EU-yhteis­työssä, joka on eduksi suoma­lai­sille, suoma­lai­sille työpai­koille ja koti­mai­selle talous­kas­vulle.