Kokoomus.fi
Katainen toivoo malttia eläke­kiistaan

Katainen toivoo malttia eläke­kiistaan

Julkaistu: 6.3.09 Uutiset

Jyrki Katainen käsitteli samaa aihepiiriä jo kolum­nissaan Turun Sanomissa 3.3.:

Kansain­vä­linen talous­kriisi on ajanut Suomenkin taantumaan. Maamme on viimeiset puoli vuotta ollut ilman talous­kasvua. Vienti­kaup­pamme on tyreh­tynyt nopeasti, mikä on johtanut lomau­tuksiin, irtisa­no­misiin ja koko kansan­ta­lou­temme supis­tu­miseen. Valtion ja kuntien tulot tulevat huomat­ta­vasti laskemaan aiemmin arvioi­dusta.

Hallitus ei halua lisätä suoma­laisten epävar­muutta leikkaa­malla vaikkapa päivä­hoi­dosta ja lapsi­li­sistä. Tämä on meille arvova­linta. Koska haluamme välttyä leikkauk­silta ja veron­ki­ris­tyk­siltä säilyttäen samalla julkisen talouden kestä­vyyden kasvavan velka­taakan alla, on meillä oltava valmius reippaisiin raken­teel­lisiin uudis­tuksiin.

Vain siten voimme turvata tulevai­suuden hyvin­voinnin: laadukkaat terveys­kes­kukset, viihtyisän päivä­kodin ja maailman parhaat koulut.

Me suoma­laiset emme voi maailman talous­suh­dan­netta muuttaa. Voimme vain parhaamme yrittä­mällä pienentää taantuman vaurioita elvyt­tä­mällä, varmis­ta­malla rahoi­tus­jär­jes­tel­mämme toimi­vuuden sekä huoleh­ti­malla luotta­muk­ses­tamme omaan talou­teemme sekä Suomen kansan­ta­louden kanto­kykyyn. Työpaik­kojen säilyt­tä­mi­seksi on tehtävä kaikki mahdol­linen. Talouden myller­ryk­sessä vastoin­käy­misiä kohtaa­vista lähim­mäi­sis­tämme on pidettävä mahdol­li­simman hyvää huolta.

Taantuma ei jatku loput­tomiin. Tämä on hyvä muistaa silloin, kun tulevaisuus näyttää synkältä. Vaikka tilanne koettelee jokaista suoma­laista, meidän tulee säilyttää myönteinen ja luotta­vainen suhtau­tu­minen tulevai­suuteen. Toivo antaa voimaa kestää pahimman yli.

Taantu­masta riippu­matta meillä on väestön ikään­ty­misen takia edessä kehitys, jossa nykyiset tulot eivät enää riitä nykyisten menojen katta­miseen. Tätä julkisten menojen ja tulojen epäsuhtaa voidaan korjata vain kolmella tavalla: leikkaa­malla menoja, kiris­tä­mällä verotusta tai tekemällä tulevai­suuden menopai­neita vähen­täviä ja tuloja lisääviä raken­teel­lisia uudis­tuksia.

Hallitus on esitellyt mittavan paketin, jolla turvaamme huomisen hyvin­voinnin. Tavoit­teena ovat työurien piden­tä­minen, opiske­luai­kojen lyhen­tä­minen, eläkkeiden rahas­toinnin vahvis­ta­minen sekä suoma­laisen työn ja yrittä­misen kilpai­lu­ky­vystä huoleh­ti­minen.

Suomessa eläkeikä on nykyisin 63 vuotta, mutta eläkkeelle jäädään keski­määrin alle 60-vuotiaina - paljon nuorempina kuin esimer­kiksi muissa Pohjois­maissa. Hallitus haluaa nostaa vähitellen 12 vuoden siirty­mä­ajalla vuoteen 2022 mennessä eläkeikää 65 vuoteen.

Halli­tuksen politiik­ka­rii­hessään päättämiä raken­teel­lisia uudis­tuksia ei valmis­teltu hetken mieli­joh­teesta tai yhdessä yössä. Työurien piden­tä­misen välttä­mät­tömyys on ollut jo kauan tiedossa ja tähän perustui myös edellinen eläke­uu­distus. Asia on esillä myös talous­neu­voston sihtee­ristön teettä­mässä tuoreessa ikään­ty­mis­ra­por­tissa.

Niin kutsuttu sosiaa­litupo oli työmark­ki­na­jär­jes­töjen vastuul­linen ja sisäl­löl­li­sesti erinomainen vastaus tähän haasteeseen. Hallitus on sitou­tunut siinä esitet­tyjen uudis­tusten toteut­ta­miseen. Tosiasia kuitenkin on, että tilanteen vaikeu­tu­minen edellyttää enemmän, uusia toimia.

Näiden toimien valmis­telun joudut­ta­mi­seksi lähetimme yhdessä päämi­nis­terin kanssa minis­te­riöille kirjeen, jossa pyydettiin esityksiä hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tus­pohjan vahvis­ta­mi­seksi tähtää­viksi toimiksi. Tämän valmis­te­lutyön loppu­tu­lokset näkyvät nyt halli­tuksen politiik­ka­riihen linjauk­sissa.

Monissa näissä raken­teel­li­sissa uudis­tuk­sissa hallitus ei voi toimia yksin. Tarvit­semme nyt yhteis­vas­tuuta ja yhteistyön henkeä Suomen tulevai­suuden turvaa­mi­seksi. Kolmi­kan­nassa myös halli­tuk­sella on mahdol­lisuus ja joskus jopa velvol­lisuus toimia aloit­teen­te­kijänä.

Hallitus on valmis raken­ta­vassa hengessä ja kolmi­kan­tai­sesti keskus­te­lemaan siitä, millä tavalla työurien piden­tä­miseen tähtäävä eläkeiän nosta­minen toteu­tetaan ja tosia­sial­linen työelä­mästä poistu­misikä saadaan selvään nousuun. Luonteva paikka linjauksen jatko­val­mis­te­lulle olisi Eläke­tur­va­kes­kuksen toimi­tus­johtaja Jukka Rantalan vetämä eläke­työ­ryhmä.

Pelkkä työuran piden­tä­minen ei kuitenkaan riitä, ellei saman­ai­kai­sesti panosteta työhy­vin­voinnin paran­ta­miseen. Eläkeiän nosta­minen toimii vain, jos ihmiset jaksavat olla töissä. Tarvit­semme uusia merkit­täviä toimia työssä­jak­sa­misen edistä­mi­seksi. Myös tässä asiassa hallitus on valmis tekemään yhteis­työtä työmark­ki­na­jär­jes­töjen kanssa.

Raken­teel­liset uudis­tukset ja muutokset ovat aina vaikeita, vastuul­li­suuteen kuitenkin kuuluu kyky tehdä myös hankalia päätöksiä silloin, kun ne ovat oikeita ratkaisuja. Toimi­malla oikein nyt, vältämme lähitu­le­vai­suu­dessa vielä paljon raskaammat toimet. Minä en halua jättää konkurs­si­kypsää Suomea perin­nöksi lapsil­lemme. Vaikeina aikoina on helppoa olla eri mieltä ja riidellä.

Toisaalta vaikeina aikoina on helppoa olla myös yhtä mieltä, jos vain tahtoa on. Sitä meiltä kaikilta pitäisi nyt löytyä. Yhteistä tahto­tilaa ja positii­vista yhdes­sä­te­ke­misen henkeä.

Uskon, että kaikilla meillä on sama päämäärä. Suomen selviä­minen pahimman yli siten, että mahdol­li­simman monella suoma­lai­sella on työtä. Tunnus­ta­malla tosiasiat ja kääri­mällä hihat on suoma­lainen vauraus ja hyvin­vointi ennenkin raken­nettu. Niin se tehdään tälläkin kertaa.

Kolumni on luetta­vissa myös Turun Sanomien sivuilla.


Kokoomus.fi