Jyrki Katainen käsitteli samaa aihepiiriä jo kolumnissaan Turun Sanomissa 3.3.:
Kansainvälinen talouskriisi on ajanut Suomenkin taantumaan. Maamme on viimeiset puoli vuotta ollut ilman talouskasvua. Vientikauppamme on tyrehtynyt nopeasti, mikä on johtanut lomautuksiin, irtisanomisiin ja koko kansantaloutemme supistumiseen. Valtion ja kuntien tulot tulevat huomattavasti laskemaan aiemmin arvioidusta.
Hallitus ei halua lisätä suomalaisten epävarmuutta leikkaamalla vaikkapa päivähoidosta ja lapsilisistä. Tämä on meille arvovalinta. Koska haluamme välttyä leikkauksilta ja veronkiristyksiltä säilyttäen samalla julkisen talouden kestävyyden kasvavan velkataakan alla, on meillä oltava valmius reippaisiin rakenteellisiin uudistuksiin.
Vain siten voimme turvata tulevaisuuden hyvinvoinnin: laadukkaat terveyskeskukset, viihtyisän päiväkodin ja maailman parhaat koulut.
Me suomalaiset emme voi maailman taloussuhdannetta muuttaa. Voimme vain parhaamme yrittämällä pienentää taantuman vaurioita elvyttämällä, varmistamalla rahoitusjärjestelmämme toimivuuden sekä huolehtimalla luottamuksestamme omaan talouteemme sekä Suomen kansantalouden kantokykyyn. Työpaikkojen säilyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Talouden myllerryksessä vastoinkäymisiä kohtaavista lähimmäisistämme on pidettävä mahdollisimman hyvää huolta.
Taantuma ei jatku loputtomiin. Tämä on hyvä muistaa silloin, kun tulevaisuus näyttää synkältä. Vaikka tilanne koettelee jokaista suomalaista, meidän tulee säilyttää myönteinen ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen. Toivo antaa voimaa kestää pahimman yli.
Taantumasta riippumatta meillä on väestön ikääntymisen takia edessä kehitys, jossa nykyiset tulot eivät enää riitä nykyisten menojen kattamiseen. Tätä julkisten menojen ja tulojen epäsuhtaa voidaan korjata vain kolmella tavalla: leikkaamalla menoja, kiristämällä verotusta tai tekemällä tulevaisuuden menopaineita vähentäviä ja tuloja lisääviä rakenteellisia uudistuksia.
Hallitus on esitellyt mittavan paketin, jolla turvaamme huomisen hyvinvoinnin. Tavoitteena ovat työurien pidentäminen, opiskeluaikojen lyhentäminen, eläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen sekä suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukyvystä huolehtiminen.
Suomessa eläkeikä on nykyisin 63 vuotta, mutta eläkkeelle jäädään keskimäärin alle 60-vuotiaina - paljon nuorempina kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Hallitus haluaa nostaa vähitellen 12 vuoden siirtymäajalla vuoteen 2022 mennessä eläkeikää 65 vuoteen.
Hallituksen politiikkariihessään päättämiä rakenteellisia uudistuksia ei valmisteltu hetken mielijohteesta tai yhdessä yössä. Työurien pidentämisen välttämättömyys on ollut jo kauan tiedossa ja tähän perustui myös edellinen eläkeuudistus. Asia on esillä myös talousneuvoston sihteeristön teettämässä tuoreessa ikääntymisraportissa.
Niin kutsuttu sosiaalitupo oli työmarkkinajärjestöjen vastuullinen ja sisällöllisesti erinomainen vastaus tähän haasteeseen. Hallitus on sitoutunut siinä esitettyjen uudistusten toteuttamiseen. Tosiasia kuitenkin on, että tilanteen vaikeutuminen edellyttää enemmän, uusia toimia.
Näiden toimien valmistelun jouduttamiseksi lähetimme yhdessä pääministerin kanssa ministeriöille kirjeen, jossa pyydettiin esityksiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistamiseksi tähtääviksi toimiksi. Tämän valmistelutyön lopputulokset näkyvät nyt hallituksen politiikkariihen linjauksissa.
Monissa näissä rakenteellisissa uudistuksissa hallitus ei voi toimia yksin. Tarvitsemme nyt yhteisvastuuta ja yhteistyön henkeä Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kolmikannassa myös hallituksella on mahdollisuus ja joskus jopa velvollisuus toimia aloitteentekijänä.
Hallitus on valmis rakentavassa hengessä ja kolmikantaisesti keskustelemaan siitä, millä tavalla työurien pidentämiseen tähtäävä eläkeiän nostaminen toteutetaan ja tosiasiallinen työelämästä poistumisikä saadaan selvään nousuun. Luonteva paikka linjauksen jatkovalmistelulle olisi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan vetämä eläketyöryhmä.
Pelkkä työuran pidentäminen ei kuitenkaan riitä, ellei samanaikaisesti panosteta työhyvinvoinnin parantamiseen. Eläkeiän nostaminen toimii vain, jos ihmiset jaksavat olla töissä. Tarvitsemme uusia merkittäviä toimia työssäjaksamisen edistämiseksi. Myös tässä asiassa hallitus on valmis tekemään yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Rakenteelliset uudistukset ja muutokset ovat aina vaikeita, vastuullisuuteen kuitenkin kuuluu kyky tehdä myös hankalia päätöksiä silloin, kun ne ovat oikeita ratkaisuja. Toimimalla oikein nyt, vältämme lähitulevaisuudessa vielä paljon raskaammat toimet. Minä en halua jättää konkurssikypsää Suomea perinnöksi lapsillemme. Vaikeina aikoina on helppoa olla eri mieltä ja riidellä.
Toisaalta vaikeina aikoina on helppoa olla myös yhtä mieltä, jos vain tahtoa on. Sitä meiltä kaikilta pitäisi nyt löytyä. Yhteistä tahtotilaa ja positiivista yhdessätekemisen henkeä.
Uskon, että kaikilla meillä on sama päämäärä. Suomen selviäminen pahimman yli siten, että mahdollisimman monella suomalaisella on työtä. Tunnustamalla tosiasiat ja käärimällä hihat on suomalainen vauraus ja hyvinvointi ennenkin rakennettu. Niin se tehdään tälläkin kertaa.
Kolumni on luettavissa myös Turun Sanomien sivuilla.
