Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Talous­pää­tös­ten punai­sena lankana on työn määrän lisää­mi­nen

Katai­nen: Talous­pää­tös­ten punai­sena lankana on työn määrän lisää­mi­nen

Julkaistu:

Suomi on vahvo­jen muutos­voi­mien keskellä. On itses­tämme kiinni, että ohjaam­meko itse tule­vai­suut­tamme vai heit­täy­dym­mekö näiden muutos­voi­mien runte­le­maksi, sanoi päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen vuoden 2014 talous­ar­vion lähe­te­kes­kus­te­lussa.

Yksi­kään suoma­lai­nen ei voi näiden haas­tei­den edessä sanoa, että ?ei koske minua?. Jos Suomella menee huonosti, meillä kaikilla menee ennem­min tai myöhem­min huonosti. Tämän vuoksi meiltä kysy­tään kykyä yhteis­vas­tuuseen.

Olemme siis siinä tilan­teessa, jossa meidän on uudis­tet­tava suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita tai hyväk­syä se tosia­sia, että jatkossa hyvin­voin­timme heik­ke­nee.

Halli­tus on valin­nut Suomen uudis­ta­mi­sen tien.

Halli­tuk­sen vastaus Suomen raken­tei­den uudis­ta­mi­seksi voi tiivis­tää kahteen asiaan: työn määrän lisää­mi­seen ja julki­sen sekto­rin tehos­ta­mi­seen.

Halli­tuk­sen talous­pää­tök­sissä työn määrän lisää­mi­nen on punai­nen lanka, päätös­ten juoni.

Halli­tus on sitou­tu­nut jouk­koon päätök­siä, joiden tavoit­teena on lisätä suoma­lais­ten osal­lis­tu­mista työmark­ki­noille. Kyse on työvoi­man tarjon­nasta. Tätä työvoi­man tarjon­taa lisä­tään esimer­kiksi piden­tä­mällä työuria ja kannus­ta­malla työn teke­mi­seen.

On olen­naista hahmot­taa, että työpaik­ko­jen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työi­käi­sestä väes­töstä on mukana työelä­mässä, sitä enem­män Suomessa on työpaik­koja. Tiedämme kansain­vä­li­sen tutki­muk­sen perus­teella, että mitä suurempi osal­lis­tu­mi­saste työmark­ki­noille, sitä alhai­sempi on myös työt­tö­myy­saste.

Työvoi­man tarjon­taa lisä­tään laajalla toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della:

  • Halli­tus on esimer­kiksi sitou­tu­nut kolmi­kan­tai­sesti neuvo­tel­ta­vaan eläke­rat­kai­suun, joka lisäisi toteu­tues­saan työl­li­syyttä Suomessa VM:n arvion mukaan karkeasti 90 000 hengellä.
  • Koti­hoi­don tuen jaka­mi­sen isien ja äitien kesken arvioi­daan lisää­vän työl­li­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 6000 hengellä.
  •  Asumis­tuessa käyt­töön otet­tava 400 euron suojao­suus kannus­taisi noin 40000-50000 työt­tö­män jouk­koa otta­maan vastaan osa-aikaista tai lyhy­tai­kais­ta­kin työtä.
  • Työt­tö­myys­tur­vassa käyt­töön otet­tava 300 euron suojao­suus koskisi vuosi­ta­solla lähes 100000 työtöntä ja kannus­taisi näitä mukaan työelä­mään.

Tule­vana syksynä halli­tus tekee päätök­siä työvoi­man tarjon­nan lisää­mi­sestä myös esimer­kiksi opin­toai­koja tiivis­tä­mällä ja tiuken­ta­malla vuorot­te­lu­va­paan ehtoja.

Toisaalta halli­tus on tehnyt joukon päätök­siä, joiden tavoit­teena on synnyt­tää Suomeen uusia työpaik­koja. Tämä tarkoit­taa työl­lis­tä­mi­sen kustan­nus­ten ja kynnyk­sen alen­ta­mista, yksi­tyis­ten inves­toin­tien kannus­ta­mista ja myös julki­sia inves­toin­teja.

Uusia työpaik­koja pyri­tään luomaan monin toimin:

  • Halli­tus on pyrki­nyt edesaut­ta­maan maltil­li­sen palk­ka­rat­kai­sun syntyä Suomeen esimer­kiksi sitou­tu­malla estä­mään palk­ka­ve­ro­tuk­sen kiris­ty­mi­sen sekä leik­kaa­malla väylä­mak­suja ja rata­ve­roa. Neuvo­teltu palk­ka­rat­kaisu alen­taisi toteu­tues­saan työl­lis­tä­mi­sen kustan­nuk­sia lisäisi toteu­tues­saan työl­li­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 15000-20000 hengellä.
  • Yhtei­sö­ve­ro­kan­nan 870 miljoo­nan euron leik­kaus kannus­taa yrityk­siä inves­toi­maan ja luomaan uusia työpaik­koja. VM:n arvion mukaan yhtei­sö­ve­ron alen­nus toisi Suomeen karkeasti 7000-9000 uutta työpaik­kaa.
  • Halli­tuk­sen työl­li­syys­li­sä­bud­je­tilla potkais­taan käyn­tiin merkit­tä­viä julki­sia ja yksi­tyi­siä inves­toin­teja. VM arvioi, että lisä­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat yli 9000 henki­lö­työ­vuotta vaali­kau­den loppuun ja yli 16000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki nämä päätök­set tähtää­vät yhteen tavoit­tee­seen: työn määrän lisää­mi­seen Suomessa. Näiden päätös­ten mitta­luok­kaa ei ole mitään syytä vähä­tellä. Samalla on pidet­tävä mielessä, että halli­tus tekee marras­kuun loppuun mennessä uusia päätök­siä sekä työvoi­man tarjon­nan että uusien työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi.

Toinen osa halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­sesta ohjel­masta koskee julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teeksi, että kunta­ta­lou­den raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä kyetään purka­maan. Tämä tarkoit­taa suomeksi sitä, että halli­tus tekee päätök­set, joilla katkais­taan suoma­lais­ten kuntien kroo­ni­nen velkaan­tu­mi­nen.

Kuntien alijää­mää pure­taan otta­malla käyt­töön talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, jonka osana uudis­te­taan valtio­no­suus­jär­jes­telmä sekä tehos­te­taan perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­te­lyä. Halli­tus karsii kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita siten, että kuntien toimin­ta­me­noissa on mahdol­lista saavut­taa miljar­din euron koko­nais­vä­hen­nys vuoden 2017 tasolla.
Kuntien velvoit­tei­den purka­mi­nen vähen­tää kuntien työvoi­man tarvetta ehkä jopa 20000 hengellä. Tavoit­teena ei kuiten­kaan ole kunta­työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­nen vaan nime­no­maan terveh­dyt­tää kuntien taloutta siten, että irti­sa­no­mi­silta voitai­siin vält­tyä. Tule­vien neljän vuoden aikana kunnista jää eläk­keelle noin 68 000 henki­löä. Vaikka työvoi­man tarve vähe­nisi 20 000 hengellä, kunnat joutui­si­vat silti palk­kaa­maan 50000 uutta työn­te­ki­jää, jotta työl­li­syys säilyisi ennal­laan.

Toinen osa julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista koskee kunta­sek­to­rin tuot­ta­vuu­den paran­ta­mista. Valtio­neu­vos­ton toimi­val­taa lisää­mällä varmis­te­taan keskeis­ten kaupun­ki­seu­tu­jen yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den eheys, aluei­den elin­voi­mai­suu­den kehit­tä­mi­nen ja palve­lu­jen teho­kas järjes­tä­mi­nen. Palve­lu­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seksi halli­tus käyn­nis­tää nyt syksyllä laaja­poh­jai­sen valmis­te­lun nykyi­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män uusi­mi­seksi. Palve­lu­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seen pyri­tään myös mm. edesaut­ta­malla tehok­kaam­paa työn­ja­koa palve­lui­den tuotan­nossa väljen­tä­mällä työn­te­ki­jöi­den kelpoi­suus­vaa­ti­muk­sia, työn laadusta tinki­mättä.

Ylei­sellä tasolla moni suoma­lai­nen ilmoit­taa kannat­ta­vansa raken­teel­lis­ten muutos­ten teke­mistä. Tosia­sia on kuiten­kin se, että jokaista uudis­tusta vastus­taa aina pienempi tai suurempi joukko ihmi­siä. Muutok­sia vastus­ta­vat erityi­sesti he, joita ne tavalla tai toisella kosket­ta­vat. Tämä on inhi­mil­listä, vaikka muutos suhteessa nyky­ti­lan­tee­seen ? tai erityi­sesti tule­vai­suu­teemme ? olisi erityi­sen suuri.

Meidän kaik­kien on tärkeää muis­taa, että Suomea ei korjata vain korjaa­mi­sen ilosta. Suomea korja­taan, koska yhteis­kun­tamme on epäkun­nossa.

Halli­tus ei voi katsoa omaa etuaan, vaan velvol­li­suu­temme on katsoa koko­nai­suutta, etsiä ratkai­suja ja tehdä päätök­siä. Monet työn­te­koa lisää­vät tai julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuutta lisää­vät päätök­set tule­vat kohtaa­maan suurta vastus­tusta. Meillä ei kuiten­kaan ole mahdol­li­suutta jättää korjaa­via toimia teke­mättä. Teke­mättä jättä­mi­nen­kin on päätös, josta joutuu kanta­maan vastuun. Jos ei uskal­taisi kohdata kritiik­kiä, silloin teke­mät­tö­myys olisi paras valinta. Jos jättäisi Suomen tarvit­se­mat päätök­set teke­mättä, pitäisi tosin olla poik­keuk­sel­li­nen kyky elää soimaa­van oman­tun­non kanssa, tai vielä parempi, jos ei olisi sitä­kään.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content