Kokoomus.fi / Uncategorized / Katai­nen: Talous­pää­tös­ten punai­sena lankana on työn määrän lisää­mi­nen

Katai­nen: Talous­pää­tös­ten punai­sena lankana on työn määrän lisää­mi­nen

Julkaistu:

Suomi on vahvo­jen muutos­voi­mien keskellä. On itses­tämme kiinni, että ohjaam­meko itse tule­vai­suut­tamme vai heit­täy­dym­mekö näiden muutos­voi­mien runte­le­maksi, sanoi päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen vuoden 2014 talous­ar­vion lähe­te­kes­kus­te­lussa.

Yksi­kään suoma­lai­nen ei voi näiden haas­tei­den edessä sanoa, että ?ei koske minua?. Jos Suomella menee huonosti, meillä kaikilla menee ennem­min tai myöhem­min huonosti. Tämän vuoksi meiltä kysy­tään kykyä yhteis­vas­tuuseen.

Olemme siis siinä tilan­teessa, jossa meidän on uudis­tet­tava suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita tai hyväk­syä se tosia­sia, että jatkossa hyvin­voin­timme heik­ke­nee.

Halli­tus on valin­nut Suomen uudis­ta­mi­sen tien.

Halli­tuk­sen vastaus Suomen raken­tei­den uudis­ta­mi­seksi voi tiivis­tää kahteen asiaan: työn määrän lisää­mi­seen ja julki­sen sekto­rin tehos­ta­mi­seen.

Halli­tuk­sen talous­pää­tök­sissä työn määrän lisää­mi­nen on punai­nen lanka, päätös­ten juoni.

Halli­tus on sitou­tu­nut jouk­koon päätök­siä, joiden tavoit­teena on lisätä suoma­lais­ten osal­lis­tu­mista työmark­ki­noille. Kyse on työvoi­man tarjon­nasta. Tätä työvoi­man tarjon­taa lisä­tään esimer­kiksi piden­tä­mällä työuria ja kannus­ta­malla työn teke­mi­seen.

On olen­naista hahmot­taa, että työpaik­ko­jen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työi­käi­sestä väes­töstä on mukana työelä­mässä, sitä enem­män Suomessa on työpaik­koja. Tiedämme kansain­vä­li­sen tutki­muk­sen perus­teella, että mitä suurempi osal­lis­tu­mi­saste työmark­ki­noille, sitä alhai­sempi on myös työt­tö­myy­saste.

Työvoi­man tarjon­taa lisä­tään laajalla toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della:

  • Halli­tus on esimer­kiksi sitou­tu­nut kolmi­kan­tai­sesti neuvo­tel­ta­vaan eläke­rat­kai­suun, joka lisäisi toteu­tues­saan työl­li­syyttä Suomessa VM:n arvion mukaan karkeasti 90 000 hengellä.
  • Koti­hoi­don tuen jaka­mi­sen isien ja äitien kesken arvioi­daan lisää­vän työl­li­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 6000 hengellä.
  •  Asumis­tuessa käyt­töön otet­tava 400 euron suojao­suus kannus­taisi noin 40000-50000 työt­tö­män jouk­koa otta­maan vastaan osa-aikaista tai lyhy­tai­kais­ta­kin työtä.
  • Työt­tö­myys­tur­vassa käyt­töön otet­tava 300 euron suojao­suus koskisi vuosi­ta­solla lähes 100000 työtöntä ja kannus­taisi näitä mukaan työelä­mään.

Tule­vana syksynä halli­tus tekee päätök­siä työvoi­man tarjon­nan lisää­mi­sestä myös esimer­kiksi opin­toai­koja tiivis­tä­mällä ja tiuken­ta­malla vuorot­te­lu­va­paan ehtoja.

Toisaalta halli­tus on tehnyt joukon päätök­siä, joiden tavoit­teena on synnyt­tää Suomeen uusia työpaik­koja. Tämä tarkoit­taa työl­lis­tä­mi­sen kustan­nus­ten ja kynnyk­sen alen­ta­mista, yksi­tyis­ten inves­toin­tien kannus­ta­mista ja myös julki­sia inves­toin­teja.

Uusia työpaik­koja pyri­tään luomaan monin toimin:

  • Halli­tus on pyrki­nyt edesaut­ta­maan maltil­li­sen palk­ka­rat­kai­sun syntyä Suomeen esimer­kiksi sitou­tu­malla estä­mään palk­ka­ve­ro­tuk­sen kiris­ty­mi­sen sekä leik­kaa­malla väylä­mak­suja ja rata­ve­roa. Neuvo­teltu palk­ka­rat­kaisu alen­taisi toteu­tues­saan työl­lis­tä­mi­sen kustan­nuk­sia lisäisi toteu­tues­saan työl­li­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 15000-20000 hengellä.
  • Yhtei­sö­ve­ro­kan­nan 870 miljoo­nan euron leik­kaus kannus­taa yrityk­siä inves­toi­maan ja luomaan uusia työpaik­koja. VM:n arvion mukaan yhtei­sö­ve­ron alen­nus toisi Suomeen karkeasti 7000-9000 uutta työpaik­kaa.
  • Halli­tuk­sen työl­li­syys­li­sä­bud­je­tilla potkais­taan käyn­tiin merkit­tä­viä julki­sia ja yksi­tyi­siä inves­toin­teja. VM arvioi, että lisä­bud­je­tin työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat yli 9000 henki­lö­työ­vuotta vaali­kau­den loppuun ja yli 16000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki nämä päätök­set tähtää­vät yhteen tavoit­tee­seen: työn määrän lisää­mi­seen Suomessa. Näiden päätös­ten mitta­luok­kaa ei ole mitään syytä vähä­tellä. Samalla on pidet­tävä mielessä, että halli­tus tekee marras­kuun loppuun mennessä uusia päätök­siä sekä työvoi­man tarjon­nan että uusien työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi.

Toinen osa halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­sesta ohjel­masta koskee julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teeksi, että kunta­ta­lou­den raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä kyetään purka­maan. Tämä tarkoit­taa suomeksi sitä, että halli­tus tekee päätök­set, joilla katkais­taan suoma­lais­ten kuntien kroo­ni­nen velkaan­tu­mi­nen.

Kuntien alijää­mää pure­taan otta­malla käyt­töön talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, jonka osana uudis­te­taan valtio­no­suus­jär­jes­telmä sekä tehos­te­taan perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­te­lyä. Halli­tus karsii kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita siten, että kuntien toimin­ta­me­noissa on mahdol­lista saavut­taa miljar­din euron koko­nais­vä­hen­nys vuoden 2017 tasolla.
Kuntien velvoit­tei­den purka­mi­nen vähen­tää kuntien työvoi­man tarvetta ehkä jopa 20000 hengellä. Tavoit­teena ei kuiten­kaan ole kunta­työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­nen vaan nime­no­maan terveh­dyt­tää kuntien taloutta siten, että irti­sa­no­mi­silta voitai­siin vält­tyä. Tule­vien neljän vuoden aikana kunnista jää eläk­keelle noin 68 000 henki­löä. Vaikka työvoi­man tarve vähe­nisi 20 000 hengellä, kunnat joutui­si­vat silti palk­kaa­maan 50000 uutta työn­te­ki­jää, jotta työl­li­syys säilyisi ennal­laan.

Toinen osa julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista koskee kunta­sek­to­rin tuot­ta­vuu­den paran­ta­mista. Valtio­neu­vos­ton toimi­val­taa lisää­mällä varmis­te­taan keskeis­ten kaupun­ki­seu­tu­jen yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den eheys, aluei­den elin­voi­mai­suu­den kehit­tä­mi­nen ja palve­lu­jen teho­kas järjes­tä­mi­nen. Palve­lu­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seksi halli­tus käyn­nis­tää nyt syksyllä laaja­poh­jai­sen valmis­te­lun nykyi­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män uusi­mi­seksi. Palve­lu­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seen pyri­tään myös mm. edesaut­ta­malla tehok­kaam­paa työn­ja­koa palve­lui­den tuotan­nossa väljen­tä­mällä työn­te­ki­jöi­den kelpoi­suus­vaa­ti­muk­sia, työn laadusta tinki­mättä.

Ylei­sellä tasolla moni suoma­lai­nen ilmoit­taa kannat­ta­vansa raken­teel­lis­ten muutos­ten teke­mistä. Tosia­sia on kuiten­kin se, että jokaista uudis­tusta vastus­taa aina pienempi tai suurempi joukko ihmi­siä. Muutok­sia vastus­ta­vat erityi­sesti he, joita ne tavalla tai toisella kosket­ta­vat. Tämä on inhi­mil­listä, vaikka muutos suhteessa nyky­ti­lan­tee­seen ? tai erityi­sesti tule­vai­suu­teemme ? olisi erityi­sen suuri.

Meidän kaik­kien on tärkeää muis­taa, että Suomea ei korjata vain korjaa­mi­sen ilosta. Suomea korja­taan, koska yhteis­kun­tamme on epäkun­nossa.

Halli­tus ei voi katsoa omaa etuaan, vaan velvol­li­suu­temme on katsoa koko­nai­suutta, etsiä ratkai­suja ja tehdä päätök­siä. Monet työn­te­koa lisää­vät tai julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuutta lisää­vät päätök­set tule­vat kohtaa­maan suurta vastus­tusta. Meillä ei kuiten­kaan ole mahdol­li­suutta jättää korjaa­via toimia teke­mättä. Teke­mättä jättä­mi­nen­kin on päätös, josta joutuu kanta­maan vastuun. Jos ei uskal­taisi kohdata kritiik­kiä, silloin teke­mät­tö­myys olisi paras valinta. Jos jättäisi Suomen tarvit­se­mat päätök­set teke­mättä, pitäisi tosin olla poik­keuk­sel­li­nen kyky elää soimaa­van oman­tun­non kanssa, tai vielä parempi, jos ei olisi sitä­kään.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

6.2.2016

Petteri Orpo: Työl­li­syy­den hoidon koko­nais­vas­tuu on annet­tava kunnille

Työt­tö­myys on Suomen suurim­pia ongel­mia. On selvää, että työl­li­syy­den hoito on Suomessa epäon­nis­tu­nut, kun työt­tö­miä on lähes 378 000 ja

5.2.2016

Grahn-Laaso­nen korjaus­ve­lasta: Meille oli tärkeää, että esitys on asian­tun­ti­joi­den laatima

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­­nen kehuu halli­tuk­sen suun­ni­tel­maa liiken­teen korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­seksi. Kolmen vuoden aikana ties­tön ja rata­ver­kon kunnos­ta­mi­seen suun­na­taan 600

27.1.2016

Outi Mäkelä: Raide-Joke­rille yhtei­nen kyllä

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­taja Outi Mäkelä kehuu halli­tus­puo­luei­den yhteistä tahto­ti­laa edis­tää pääkau­pun­ki­seu­dun kehi­tystä. ”Halli­tus­puo­lu­eet sano­vat Raide-Joke­­rille yhdessä kyllä! Matkan varrella on