Katainen: Talous­pää­tösten punaisena lankana on työn määrän lisää­minen – kokoomus.fi
MENU
Katainen: Talous­pää­tösten punaisena lankana on työn määrän lisää­minen

Katainen: Talous­pää­tösten punaisena lankana on työn määrän lisää­minen

Julkaistu: 19.09.2013 Uncategorized

Suomi on vahvojen muutos­voimien keskellä. On itses­tämme kiinni, että ohjaammeko itse tulevai­suut­tamme vai heittäy­dymmekö näiden muutos­voimien runte­le­maksi, sanoi päämi­nisteri Jyrki Katainen vuoden 2014 talous­arvion lähete­kes­kus­te­lussa.

Yksikään suoma­lainen ei voi näiden haasteiden edessä sanoa, että ?ei koske minua?. Jos Suomella menee huonosti, meillä kaikilla menee ennemmin tai myöhemmin huonosti. Tämän vuoksi meiltä kysytään kykyä yhteis­vas­tuuseen.

Olemme siis siinä tilan­teessa, jossa meidän on uudis­tettava suoma­laisen yhteis­kunnan raken­teita tai hyväksyä se tosiasia, että jatkossa hyvin­voin­timme heikkenee.

Hallitus on valinnut Suomen uudis­ta­misen tien.

Halli­tuksen vastaus Suomen raken­teiden uudis­ta­mi­seksi voi tiivistää kahteen asiaan: työn määrän lisää­miseen ja julkisen sektorin tehos­ta­miseen.

Halli­tuksen talous­pää­tök­sissä työn määrän lisää­minen on punainen lanka, päätösten juoni.

Hallitus on sitou­tunut joukkoon päätöksiä, joiden tavoit­teena on lisätä suoma­laisten osallis­tu­mista työmark­ki­noille. Kyse on työvoiman tarjon­nasta. Tätä työvoiman tarjontaa lisätään esimer­kiksi piden­tä­mällä työuria ja kannus­ta­malla työn tekemiseen.

On olennaista hahmottaa, että työpaik­kojen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työikäi­sestä väestöstä on mukana työelä­mässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja. Tiedämme kansain­vä­lisen tutki­muksen perus­teella, että mitä suurempi osallis­tu­mi­saste työmark­ki­noille, sitä alhai­sempi on myös työttö­myy­saste.

Työvoiman tarjontaa lisätään laajalla toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della:

  • Hallitus on esimer­kiksi sitou­tunut kolmi­kan­tai­sesti neuvo­tel­tavaan eläke­rat­kaisuun, joka lisäisi toteu­tuessaan työlli­syyttä Suomessa VM:n arvion mukaan karkeasti 90 000 hengellä.
  • Kotihoidon tuen jakamisen isien ja äitien kesken arvioidaan lisäävän työlli­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 6000 hengellä.
  •  Asumis­tuessa käyttöön otettava 400 euron suojaosuus kannus­taisi noin 40000-50000 työttömän joukkoa ottamaan vastaan osa-aikaista tai lyhytai­kais­takin työtä.
  • Työttö­myys­tur­vassa käyttöön otettava 300 euron suojaosuus koskisi vuosi­ta­solla lähes 100000 työtöntä ja kannus­taisi näitä mukaan työelämään.

Tulevana syksynä hallitus tekee päätöksiä työvoiman tarjonnan lisää­mi­sestä myös esimer­kiksi opintoaikoja tiivis­tä­mällä ja tiuken­ta­malla vuorot­te­lu­vapaan ehtoja.

Toisaalta hallitus on tehnyt joukon päätöksiä, joiden tavoit­teena on synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja. Tämä tarkoittaa työllis­tä­misen kustan­nusten ja kynnyksen alenta­mista, yksityisten inves­tointien kannus­ta­mista ja myös julkisia inves­tointeja.

Uusia työpaikkoja pyritään luomaan monin toimin:

  • Hallitus on pyrkinyt edesaut­tamaan maltil­lisen palkka­rat­kaisun syntyä Suomeen esimer­kiksi sitou­tu­malla estämään palkka­ve­ro­tuksen kiris­ty­misen sekä leikkaa­malla väylä­maksuja ja rataveroa. Neuvo­teltu palkka­rat­kaisu alentaisi toteu­tuessaan työllis­tä­misen kustan­nuksia lisäisi toteu­tuessaan työlli­syyttä VM:n arvion mukaan karkeasti 15000-20000 hengellä.
  • Yhtei­sö­ve­ro­kannan 870 miljoonan euron leikkaus kannustaa yrityksiä inves­toimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. VM:n arvion mukaan yhtei­sö­veron alennus toisi Suomeen karkeasti 7000-9000 uutta työpaikkaa.
  • Halli­tuksen työlli­syys­li­sä­bud­je­tilla potkaistaan käyntiin merkit­täviä julkisia ja yksityisiä inves­tointeja. VM arvioi, että lisäbud­jetin työlli­syys­vai­ku­tukset ovat yli 9000 henki­lö­työ­vuotta vaali­kauden loppuun ja yli 16000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki nämä päätökset tähtäävät yhteen tavoit­teeseen: työn määrän lisää­miseen Suomessa. Näiden päätösten mitta­luokkaa ei ole mitään syytä vähätellä. Samalla on pidettävä mielessä, että hallitus tekee marraskuun loppuun mennessä uusia päätöksiä sekä työvoiman tarjonnan että uusien työpaik­kojen lisää­mi­seksi.

Toinen osa halli­tuksen raken­ne­po­liit­ti­sesta ohjel­masta koskee julkisen sektorin tehos­ta­mista.

Hallitus on asettanut tavoit­teeksi, että kunta­ta­louden raken­teel­linen kahden miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että hallitus tekee päätökset, joilla katkaistaan suoma­laisten kuntien krooninen velkaan­tu­minen.

Kuntien alijäämää puretaan ottamalla käyttöön talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, jonka osana uudis­tetaan valtio­no­suus­jär­jes­telmä sekä tehos­tetaan perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­telyä. Hallitus karsii kuntien tehtäviä ja velvoit­teita siten, että kuntien toimin­ta­me­noissa on mahdol­lista saavuttaa miljardin euron kokonais­vä­hennys vuoden 2017 tasolla.
Kuntien velvoit­teiden purka­minen vähentää kuntien työvoiman tarvetta ehkä jopa 20000 hengellä. Tavoit­teena ei kuitenkaan ole kunta­työn­te­ki­jöiden irtisa­no­minen vaan nimenomaan terveh­dyttää kuntien taloutta siten, että irtisa­no­mi­silta voitaisiin välttyä. Tulevien neljän vuoden aikana kunnista jää eläkkeelle noin 68 000 henkilöä. Vaikka työvoiman tarve vähenisi 20 000 hengellä, kunnat joutui­sivat silti palkkaamaan 50000 uutta työnte­kijää, jotta työllisyys säilyisi ennallaan.

Toinen osa julkisen sektorin tehos­ta­mista koskee kunta­sek­torin tuotta­vuuden paran­ta­mista. Valtio­neu­voston toimi­valtaa lisää­mällä varmis­tetaan keskeisten kaupun­ki­seu­tujen yhdys­kun­ta­ra­ken­teiden eheys, alueiden elinvoi­mai­suuden kehit­tä­minen ja palve­lujen tehokas järjes­tä­minen. Palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden lisää­mi­seksi hallitus käynnistää nyt syksyllä laaja­poh­jaisen valmis­telun nykyisen sosiaali- ja tervey­den­huollon monika­na­vaisen rahoi­tus­jär­jes­telmän uusimi­seksi. Palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden lisää­miseen pyritään myös mm. edesaut­ta­malla tehok­kaampaa työnjakoa palve­luiden tuotan­nossa väljen­tä­mällä työnte­ki­jöiden kelpoi­suus­vaa­ti­muksia, työn laadusta tinki­mättä.

Yleisellä tasolla moni suoma­lainen ilmoittaa kannat­ta­vansa raken­teel­listen muutosten tekemistä. Tosiasia on kuitenkin se, että jokaista uudis­tusta vastustaa aina pienempi tai suurempi joukko ihmisiä. Muutoksia vastus­tavat erityi­sesti he, joita ne tavalla tai toisella kosket­tavat. Tämä on inhimil­listä, vaikka muutos suhteessa nykyti­lan­teeseen ? tai erityi­sesti tulevai­suu­teemme ? olisi erityisen suuri.

Meidän kaikkien on tärkeää muistaa, että Suomea ei korjata vain korjaa­misen ilosta. Suomea korjataan, koska yhteis­kun­tamme on epäkun­nossa.

Hallitus ei voi katsoa omaa etuaan, vaan velvol­li­suu­temme on katsoa kokonai­suutta, etsiä ratkaisuja ja tehdä päätöksiä. Monet työntekoa lisäävät tai julkisen sektorin tuotta­vuutta lisäävät päätökset tulevat kohtaamaan suurta vastus­tusta. Meillä ei kuitenkaan ole mahdol­li­suutta jättää korjaavia toimia tekemättä. Tekemättä jättä­mi­nenkin on päätös, josta joutuu kantamaan vastuun. Jos ei uskal­taisi kohdata kritiikkiä, silloin tekemät­tömyys olisi paras valinta. Jos jättäisi Suomen tarvit­semat päätökset tekemättä, pitäisi tosin olla poikkeuk­sel­linen kyky elää soimaavan omantunnon kanssa, tai vielä parempi, jos ei olisi sitäkään.


Kokoomus.fi