Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Ratkaisu velka­kriisiin turvaa suoma­lais­ten työ­paikat

Katai­nen: Ratkaisu velka­kriisiin turvaa suoma­lais­ten työ­paikat

Julkaistu:

Päämi­nis­teri, Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Jyrki Katai­nen korosti Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Lahdessa, että keskus­telu Euroo­pan tule­vai­suu­desta tai euroa­lu­een krii­sin­hal­lin­nasta on mitä suurim­massa määrin keskus­te­lua suoma­lai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin puolus­ta­mi­sesta.

- Selvästi yli puolet suoma­lai­sista kannat­taa euro­jä­se­nyyttä. Euro on meille suoma­lai­sille tärkeä valuutta ja yhteisö. Toisaalta myös tais­te­lu­vä­sy­mystä krii­sin kanssa paini­mi­sen suhteen on. Talou­del­li­nen kata­strofi euroa­lu­eella on euro­mai­den toimin onnis­tuttu vält­tä­mään, mutta krii­sin leviä­mistä ei. Tämä ymmär­ret­tä­västi turhaut­taa sekä kansa­lai­sia, mutta myös krii­sin ratkai­se­mi­sen parissa työs­ken­te­le­viä.

Katai­nen koros­taa, että Suomella on oltava osaa­mista ja halua kehit­tää euroa ja edis­tää Euroo­pan inte­graa­tiota. Katai­sen mukaan Suomella on krii­sin­hoi­dossa kolme tavoi­tetta yli muiden.

- Ensin­nä­kin, Suomi haluaa säilyt­tää euroa­lu­een. Tähän tavoit­tee­seen pääse­mi­nen edel­lyt­tää keinoja, joilla kriisi voidaan taltut­taa. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi yhtei­siä ratkai­suja siihen, kuinka suuret euro­maat kuten Italia ja Espanja kyke­ni­si­vät lainaa­maan mark­ki­noilta rahaa kohtuul­li­sella korolla. Tähän ongel­maan olemme esit­tä­neet osarat­kai­suksi vakuu­del­li­sia velka­kir­joja. Muilta euro­mailta olemme kuul­leet lähinnä ratkai­sue­si­tyk­siä, jotka olisi­vat täyttä yhteis­vas­tuul­li­suutta: piikki auki euro­mailta tai piikki auki EKP:ltä. Kumpi­kaan ei ole kestävä vaih­toehto. EU:n kehit­tä­mi­nen ei tarkoita sitä, että siir­tyi­simme yhteis­vas­tuuseen.

- Toiseksi, Suomi pitää tärkeänä, että jokai­nen maa huoleh­tii itse omasta talou­des­taan. Ei voi olla niin, että epäsuo­rasti hyväk­syi­simme, että kaikki maat eivät tule­vai­suu­des­sa­kaan kykene pitä­mään kiinni yhtei­sistä sään­nöistä.

- Kolman­neksi, euroa­lu­eesta ja EU:sta on tehtävä yhä kilpai­lu­ky­kyi­sempi talous­a­lue, joka houkut­te­lee inves­toin­teja, houkut­te­lee yrityk­siä kasva­maan ja houkut­te­lee yrityk­siä luomaan uusia työpaik­koja. Tässä keskei­nen väline on EU:n sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen. Talous­kasvu on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys krii­sin ratkai­se­mi­sessa.

Katai­nen toivoo, että eri tahot alkai­si­vat tarjota aktii­vi­sesti ratkai­suja krii­sin ratkai­se­mi­seksi.

- Missä ovat kilpai­le­vat ratkai­su­vaih­toeh­dot nykyi­sen krii­sin hoita­mi­seen? Ei riitä, että sanoo vain ei, ei, ei. On tärkeää tietää, mitä emme kannata, mutta se ei ratkaise yhteistä krii­siämme.

- Maail­malla on vääriä käsi­tyk­siä siitä, mitä Suomi ajaa. Joil­la­kin on Suomesta sellai­nen käsi­tys, että Suomessa suun­ni­tel­laan lähtöä eurosta tai että Suomi olisi ensim­mäi­senä hyppää­mässä pois eurosta. Tämä on väärä mieli­kuva. Moni kansain­vä­li­nen toimit­taja on esimer­kiksi yllät­ty­nyt kuul­les­saan, että Suomessa ei ole yhtä­kään puoluetta, joka haluaisi Suomen eroa­van eurosta. Ulko­po­li­tii­kassa sanomme, että olemme mieluum­min lääkäri kuin tuomari. Euro­po­li­tii­kassa meidän olisi oltava mieluum­min ongel­mien ratkai­sija kuin niiden aiheut­taja.

- Suomi on krii­sin­hal­lin­ta­toi­missa pääty­nyt samaan johto­pää­tök­seen kuin muut euro­maat ja euroop­pa­lai­set insti­tuu­tiot: lainaoh­jel­mia on ollut syytä tehdä, jotta vältämme talou­del­li­sen kata­stro­fin. Samoin olemme olleet kehit­tä­mässä parem­pia sään­töjä EU:lle.

- Euroo­passa on perus­tel­lusti erilai­sia mieli­pi­teitä. Osa maista haluaa enem­män yhteis­vas­tuuta, osa vähem­män. Osa haluaa tiukem­pia sään­töjä ja sank­tioita, osa löysem­piä. Osa haluaa komis­siolle seuran­ta­val­taa talou­den suhteen, osa ei.

- Suomen euro­kan­nat ovat perus­tu­neet talou­del­li­seen analyy­siin. Tähän ainoa poik­keus ovat vakuu­det, jossa olemme hake­neet eriva­pautta. Sillä­kin on omat perus­teensa ja siitä­kin olemme maksa­neet hinnan, jota muilla ei ole ollut mahdol­lista maksaa. Muissa asioissa kantamme ovat perus­tu­neet talou­del­li­seen analyy­siin Suomen ja euroa­lu­een parhaasta, ei mihin­kään ei-linjaan tai euros­kep­ti­syy­teen.

- Suomi ei kannata vahvem­pia peli­sään­töjä euroa­lu­eella siksi, että olisimme euros­kep­ti­siä. Haluamme vahvem­mat sään­nöt siksi, että olemme euro­myön­tei­siä.

- Kaikissa tilan­teissa Suomen on toimit­tava vastuul­li­sesti, jotta ei syntyisi vääriä mieli­ku­via, jotka horjut­tai­si­vat haurasta tilan­netta EU:ssa.

Katai­nen toivoo, että Suomessa käyn­nis­tyisi laajempi keskus­telu Euroo­pan tule­vai­suu­desta.

- Toivon, että esimer­kiksi tutki­jat, elin­kei­noe­lämä ja palkan­saa­ja­liike osal­lis­tui­si­vat nykyistä painok­kaam­min keskus­te­luun siitä, minkä­lai­nen euro ja minkä­lai­nen Eurooppa olisi suoma­lais­ten kasvu­yri­tys­ten, suoma­lais­ten palkan­saa­jien tai suoma­lai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin kannalta paras vaih­toehto.

Katai­nen koros­taa, että parem­min yhden­ty­nyt Eurooppa ja vahvem­pien sään­tö­jen Eurooppa on suoma­lais­ten työpaik­ko­jen ja suoma­lai­sen hyvin­voin­nin kannalta paras vaih­toehto.

- Ensin­nä­kin, meidän on oltava eturin­ta­massa kehit­tä­mässä EU:n sisä­mark­ki­noita. Esimer­kiksi tekno­lo­giay­ri­tyk­set pääse­vät Yhdys­val­loissa yli 300 miljoo­nan kulut­ta­jan digi­taa­lis­ten palve­lui­den mark­ki­noille yksillä peli­sään­nöillä, kun Euroo­passa vastassa on 27 maan sään­te­lyyn perus­tuva seka­melska. Rajo­jen purka­mi­nen Euroo­pan sisä­mark­ki­noilta loisi uutta kasvua ja uusia työpaik­koja. Sama kaupan vaurautta luova logiikka toimii myös EU:n ja muiden maiden välillä. Suomen on kannus­tet­tava EU:ta vapaut­ta­maan kansain­vä­listä kaup­paa.

- Toiseksi, tarvit­semme EU:lle parem­mat peli­sään­nöt. Tarvit­semme näyt­töjä siitä, että uudet tiukem­mat peli­sään­nöt laite­taan jäsen­maissa myös käytän­töön. Komis­sion on oltava riit­tä­vän vahva, jotta sään­nöt ja myös niihin liit­ty­vät sank­tiot laite­taan toimeen myös käytän­nössä. Sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen ja niiden noudat­ta­mi­sen valvonta tarkoit­taa syvem­pää inte­graa­tiota. Tämä on Suomen kansan­edus­tus­lai­tok­sen­kin tahtoma linja: tältä osin Suomi kannat­taa erit­täin vahvasti tiiviim­pää inte­graa­tiota.

- Kolman­neksi, tärkeä askel inte­graa­tion syven­tä­mi­sessä olisi rahoi­tus­mark­ki­noi­den peli­sään­tö­jen uudis­ta­mi­nen. Tarvit­semme euroop­pa­laista sään­te­lyä euroop­pa­lai­sille, rajat ylit­tä­ville pankeille. Tarvit­semme myös euroop­pa­lai­sen pank­kien krii­si­ra­has­ton. Näillä toimilla voisimme vahvis­taa mark­ki­na­ta­loutta ja tuoda terveet peli­sään­nöt pank­ki­sek­to­rille. Näiden toimien avulla voitai­siin estää se, että pank­kien horju­mi­nen kaataisi euroop­pa­lai­sia valtioita: häntä ei saisi heilut­taa koiraa.

Katai­nen koros­taa, että rahoi­tus­mark­ki­nau­nioni ei saa tarkoit­taa sitä, että ratkai­suilla etsi­tään uusia maksa­jia olemassa olevien pank­kion­gel­mien maksa­mi­seen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content