Kokoomus.fi
Katainen: Ratkaisu velka­kriisiin turvaa suoma­laisten työ­paikat

Katainen: Ratkaisu velka­kriisiin turvaa suoma­laisten työ­paikat

Julkaistu: 23.8.12 Uutiset

Päämi­nisteri, Kokoo­muksen puheen­johtaja Jyrki Katainen korosti Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän kesäko­kouk­sessa Lahdessa, että keskustelu Euroopan tulevai­suu­desta tai euroa­lueen kriisin­hal­lin­nasta on mitä suurim­massa määrin keskus­telua suoma­laisen hyvin­voin­ti­mallin puolus­ta­mi­sesta.

- Selvästi yli puolet suoma­lai­sista kannattaa eurojä­se­nyyttä. Euro on meille suoma­lai­sille tärkeä valuutta ja yhteisö. Toisaalta myös taiste­lu­vä­sy­mystä kriisin kanssa paini­misen suhteen on. Talou­del­linen katastrofi euroa­lu­eella on euromaiden toimin onnis­tuttu välttämään, mutta kriisin leviä­mistä ei. Tämä ymmär­ret­tä­västi turhauttaa sekä kansa­laisia, mutta myös kriisin ratkai­se­misen parissa työsken­te­leviä.

Katainen korostaa, että Suomella on oltava osaamista ja halua kehittää euroa ja edistää Euroopan integraa­tiota. Kataisen mukaan Suomella on kriisin­hoi­dossa kolme tavoi­tetta yli muiden.

- Ensin­näkin, Suomi haluaa säilyttää euroa­lueen. Tähän tavoit­teeseen pääse­minen edellyttää keinoja, joilla kriisi voidaan taltuttaa. Tämä tarkoittaa esimer­kiksi yhteisiä ratkaisuja siihen, kuinka suuret euromaat kuten Italia ja Espanja kykeni­sivät lainaamaan markki­noilta rahaa kohtuul­li­sella korolla. Tähän ongelmaan olemme esittäneet osarat­kai­suksi vakuu­del­lisia velka­kirjoja. Muilta euromailta olemme kuulleet lähinnä ratkai­sue­si­tyksiä, jotka olisivat täyttä yhteis­vas­tuul­li­suutta: piikki auki euromailta tai piikki auki EKP:ltä. Kumpikaan ei ole kestävä vaihtoehto. EU:n kehit­tä­minen ei tarkoita sitä, että siirtyi­simme yhteis­vas­tuuseen.

- Toiseksi, Suomi pitää tärkeänä, että jokainen maa huolehtii itse omasta talou­destaan. Ei voi olla niin, että epäsuo­rasti hyväk­syi­simme, että kaikki maat eivät tulevai­suu­des­sakaan kykene pitämään kiinni yhtei­sistä säännöistä.

- Kolman­neksi, euroa­lu­eesta ja EU:sta on tehtävä yhä kilpai­lu­ky­kyi­sempi talousalue, joka houkut­telee inves­tointeja, houkut­telee yrityksiä kasvamaan ja houkut­telee yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Tässä keskeinen väline on EU:n sisämark­ki­noiden kehit­tä­minen. Talous­kasvu on välttä­mätön edellytys kriisin ratkai­se­mi­sessa.

Katainen toivoo, että eri tahot alkai­sivat tarjota aktii­vi­sesti ratkaisuja kriisin ratkai­se­mi­seksi.

- Missä ovat kilpai­levat ratkai­su­vaih­toehdot nykyisen kriisin hoita­miseen? Ei riitä, että sanoo vain ei, ei, ei. On tärkeää tietää, mitä emme kannata, mutta se ei ratkaise yhteistä kriisiämme.

- Maail­malla on vääriä käsityksiä siitä, mitä Suomi ajaa. Joillakin on Suomesta sellainen käsitys, että Suomessa suunni­tellaan lähtöä eurosta tai että Suomi olisi ensim­mäisenä hyppää­mässä pois eurosta. Tämä on väärä mielikuva. Moni kansain­vä­linen toimittaja on esimer­kiksi yllät­tynyt kuullessaan, että Suomessa ei ole yhtäkään puoluetta, joka haluaisi Suomen eroavan eurosta. Ulkopo­li­tii­kassa sanomme, että olemme mieluummin lääkäri kuin tuomari. Europo­li­tii­kassa meidän olisi oltava mieluummin ongelmien ratkaisija kuin niiden aiheuttaja.

- Suomi on kriisin­hal­lin­ta­toi­missa päätynyt samaan johto­pää­tökseen kuin muut euromaat ja euroop­pa­laiset insti­tuutiot: lainaoh­jelmia on ollut syytä tehdä, jotta vältämme talou­del­lisen katastrofin. Samoin olemme olleet kehit­tä­mässä parempia sääntöjä EU:lle.

- Euroo­passa on perus­tel­lusti erilaisia mieli­pi­teitä. Osa maista haluaa enemmän yhteis­vas­tuuta, osa vähemmän. Osa haluaa tiukempia sääntöjä ja sanktioita, osa löysempiä. Osa haluaa komis­siolle seuran­ta­valtaa talouden suhteen, osa ei.

- Suomen eurokannat ovat perus­tuneet talou­del­liseen analyysiin. Tähän ainoa poikkeus ovat vakuudet, jossa olemme hakeneet eriva­pautta. Silläkin on omat perus­teensa ja siitäkin olemme maksaneet hinnan, jota muilla ei ole ollut mahdol­lista maksaa. Muissa asioissa kantamme ovat perus­tuneet talou­del­liseen analyysiin Suomen ja euroa­lueen parhaasta, ei mihinkään ei-linjaan tai euros­kep­ti­syyteen.

- Suomi ei kannata vahvempia pelisääntöjä euroa­lu­eella siksi, että olisimme euros­kep­tisiä. Haluamme vahvemmat säännöt siksi, että olemme euromyön­teisiä.

- Kaikissa tilan­teissa Suomen on toimittava vastuul­li­sesti, jotta ei syntyisi vääriä mieli­kuvia, jotka horjut­tai­sivat haurasta tilan­netta EU:ssa.

Katainen toivoo, että Suomessa käynnis­tyisi laajempi keskustelu Euroopan tulevai­suu­desta.

- Toivon, että esimer­kiksi tutkijat, elinkei­noelämä ja palkan­saa­ja­liike osallis­tui­sivat nykyistä painok­kaammin keskus­teluun siitä, minkä­lainen euro ja minkä­lainen Eurooppa olisi suoma­laisten kasvu­yri­tysten, suoma­laisten palkan­saajien tai suoma­laisen hyvin­voin­ti­mallin kannalta paras vaihtoehto.

Katainen korostaa, että paremmin yhden­tynyt Eurooppa ja vahvempien sääntöjen Eurooppa on suoma­laisten työpaik­kojen ja suoma­laisen hyvin­voinnin kannalta paras vaihtoehto.

- Ensin­näkin, meidän on oltava eturin­ta­massa kehit­tä­mässä EU:n sisämark­ki­noita. Esimer­kiksi tekno­lo­giay­ri­tykset pääsevät Yhdys­val­loissa yli 300 miljoonan kulut­tajan digitaa­listen palve­luiden markki­noille yksillä pelisään­nöillä, kun Euroo­passa vastassa on 27 maan sääntelyyn perustuva sekamelska. Rajojen purka­minen Euroopan sisämark­ki­noilta loisi uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Sama kaupan vaurautta luova logiikka toimii myös EU:n ja muiden maiden välillä. Suomen on kannus­tettava EU:ta vapaut­tamaan kansain­vä­listä kauppaa.

- Toiseksi, tarvit­semme EU:lle paremmat pelisäännöt. Tarvit­semme näyttöjä siitä, että uudet tiukemmat pelisäännöt laitetaan jäsen­maissa myös käytäntöön. Komission on oltava riittävän vahva, jotta säännöt ja myös niihin liittyvät sanktiot laitetaan toimeen myös käytän­nössä. Sääntöjen noudat­ta­minen ja niiden noudat­ta­misen valvonta tarkoittaa syvempää integraa­tiota. Tämä on Suomen kansan­edus­tus­lai­tok­senkin tahtoma linja: tältä osin Suomi kannattaa erittäin vahvasti tiiviimpää integraa­tiota.

- Kolman­neksi, tärkeä askel integraation syven­tä­mi­sessä olisi rahoi­tus­mark­ki­noiden pelisään­töjen uudis­ta­minen. Tarvit­semme euroop­pa­laista sääntelyä euroop­pa­lai­sille, rajat ylittä­ville pankeille. Tarvit­semme myös euroop­pa­laisen pankkien kriisi­ra­haston. Näillä toimilla voisimme vahvistaa markki­na­ta­loutta ja tuoda terveet pelisäännöt pankki­sek­to­rille. Näiden toimien avulla voitaisiin estää se, että pankkien horju­minen kaataisi euroop­pa­laisia valtioita: häntä ei saisi heiluttaa koiraa.

Katainen korostaa, että rahoi­tus­mark­ki­nau­nioni ei saa tarkoittaa sitä, että ratkai­suilla etsitään uusia maksajia olemassa olevien pankkion­gelmien maksa­miseen.


Kokoomus.fi