Halli­tuk­sen EU-selon­teon palau­te­kes­kus­te­lussa puhu­nut päämi­nis­teri, Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Katai­nen totesi, että Suomen pitää jatkaa aktii­vista, raken­ta­vaa ja käytän­nön­lä­heistä työtä entistä vahvem­man, yhte­näi­sem­män ja reilum­man Euroo­pan unio­nin raken­ta­mi­seksi.

Puhe alla muutos­va­rauk­sin.

Arvoisa puhe­mies,

Marras­kuussa tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun edus­kunta antoi lopul­li­sen siunauk­sensa Suomen EU-jäse­nyy­delle.

Se oli iso askel Suomen kansain­vä­li­sessä asemassa. Suomi otti lopul­li­sesti paik­kansa länsieu­roop­pa­lais­ten kansan­val­to­jen joukossa.

Olemme alusta pitäen sitou­tu­neet parem­man Euroo­pan raken­ta­mi­seen. Presi­dentti Koivis­ton sanoin: Suomi ei vie Euroo­pan unio­niin omia ongel­mi­aan, vaan menee sinne ratko­maan yhtei­siä ongel­mia.

Herra puhe­mies,

Talous­krii­sin synkät vuodet ovat kuiten­kin naker­ta­neet tätä sitou­tu­mista. Monelle suoma­lai­selle EU tuo mieleen vain pank­ki­krii­sin, tuki­pa­ke­tit ja byro­kra­tian.

Moni miet­tii, miksi Suomi ylipää­tään on mukana EU:ssa. Tai mitä hyötyä EU:sta on.

Nyt, kaksi­kym­mentä vuotta liit­ty­mi­sen jälkeen, on oikea hetki vahvis­taa sitou­tu­mi­semme Euroo­pan unio­nin kehit­tä­mi­seen.

Nyt on oikea hetki kirkas­taa itsel­lemme ja muille, mitä Suomi Euroo­pan unio­nilta haluaa.

Halli­tus on kerto­nut oman linjansa EU-selon­teossa: Entistä vahvempi, yhte­näi­sempi ja reilumpi Euroo­pan unioni on Suomen ja suoma­lais­ten etu.

EU-jäse­nyys on vahvis­ta­nut Suomen asemaa ja kiin­nit­tä­nyt Suomen entistä vahvem­min euroop­pa­lai­seen arvo­yh­tei­söön. Unio­nin jäse­nenä meillä on paljon parem­mat mahdol­li­suu­det vaikut­taa meitä kosket­ta­viin kansain­vä­li­siin asioi­hin kuin meillä olisi yksin.

Käsi­tyk­seni mukaan edus­kun­nassa ei ole ainut­ta­kaan poliit­tista ryhmää, joka haluaisi Suomen irti Euroo­pan unio­nista. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Täällä tuskin on myös­kään sellaista edus­kun­ta­ryh­mää, jonka mielestä EU on niin täydel­li­nen raken­nelma, ettei sitä enää tarvitse kehit­tää. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Eikä edus­kun­nassa taida olla ryhmää, joka ajaisi Euroop­paan liit­to­val­tiota. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa sekin. ? Aina­kaan halli­tuk­sessa sellai­sia ei ole.

Olemme siis kaikki ? sekä halli­tus että koko edus­kunta ? sitou­tu­neet Suomen EU-jäse­nyy­teen. Olemme kaikki sitou­tu­neet myös unio­nin kehit­tä­mi­seen ja sen puut­tei­den korjaa­mi­seen.

Emme halua liit­to­val­tiolta, jolla olisi entistä suurempi yhtei­nen budjetti, laajempi vero­tusoi­keus tai yhteis­vas­tuu julki­sista veloista.

Meidän on siis keskus­tel­tava siitä, miten Suomi haluaa Euroo­pan unio­nia kehit­tää.

Kerron lyhyesti oman näke­myk­seni päämi­nis­te­rinä. Sitten toivon, että tästä käydään avoin ja perus­teel­li­nen keskus­telu ? ei vain täällä edus­kun­nassa vaan koko Suomessa. Lähes­ty­vät euro­vaa­lit tarjoa­vat siihen oivan tilai­suu­den.

Arvoisa puhe­mies,

Millaista Euroop­paa siis haluamme?

(1) Itse aion jatkos­sa­kin raken­taa sellaista Euroo­pan unio­nia, joka luo Suomeen talou­del­lista vaurautta ja uutta työtä.

EU:n pitää avata suoma­lai­sille yrityk­sille helpompi pääsy uusille mark­ki­noille. Se tarkoit­taa suju­via sisä­mark­ki­noita Euroo­pan sisällä ja toimi­via vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia Euroo­pan ulko­puo­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa.

EU:n pitää toimia niin, että Euroo­passa on tarjolla mahdol­li­sim­man puhdasta ener­giaa mahdol­li­sim­man järke­vään hintaan.

EU:n pitää myös tehdä kaik­kensa uusien pank­ki­krii­sien ehkäi­se­mi­seksi ja veron­mak­sa­jien suoje­le­mi­seksi, jos ongel­mia syntyy.

Ja EU:n pitää varmis­taa, että se ei omalla lain­sää­dän­nöl­lään luo yrityk­sille byro­kraat­tista taak­kaa, joka estää niitä menes­ty­mästä ja luomasta uusia työpaik­koja.

(2) Aion jatkos­sa­kin raken­taa sellaista Euroo­pan unio­nia, joka lisää suoma­lais­ten ja kaik­kien euroop­pa­lais­ten henki­lö­koh­tai­sia vapauk­sia.

Oikeus valita vapaasti, missä asuu, työs­ken­te­lee tai opis­ke­lee, on saavu­tus, jota kannat­taa puolus­taa.

Meidän pitää puolus­taa myös EU:n perus­ar­vo­jen mukaista demo­kra­tiaa ja oikeus­val­tiota, eten­kin silloin kun ne haas­te­taan unio­nin sisällä.

(3) Lisäksi aion jatkos­sa­kin raken­taa sellaista Euroo­pan unio­nia, joka vahvis­taa suoma­lais­ten turval­li­suutta.

EU:n on kannet­tava entistä suurempi vastuu eten­kin lähia­luei­densa vakaut­ta­mi­sesta. Se edel­lyt­tää aiem­paa aktii­vi­sem­paa ja johdon­mu­kai­sem­paa otetta yhtei­sessä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa.

Unio­nin on tiivis­tet­tävä yhteis­työ­tään puolus­tuk­sessa. Se tarkoit­taa muun muassa yhteis­työtä puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin ja osaa­mi­sen hank­ki­mi­sessa.

Tarvit­semme tiiviim­pää yhteis­työtä myös EU:n rajo­jen valvon­nassa ja kansain­vä­li­sen rikol­li­suu­den torjun­nassa.

Meidän on yhdessä torjut­tava myös ilmas­ton­muu­tosta ja muita ympä­ris­tö­uh­kia. Ei vain uhkien takia, vaan myös niiden uusien mahdol­li­suuk­sien takia, joita uudet, puhtaam­mat tekno­lo­giat tarjoa­vat.

Herra puhe­mies,

Kaikissa näissä asioissa on menty eteen­päin. Voimme keskus­te­lussa pureu­tua yksi­tyis­koh­tiin syvem­min.

Edessä on silti valta­vasti työtä. Maailma ei ole valmis, eikä Euroo­pan unioni ole valmis.

Suomen pitää jatkaa aktii­vista, raken­ta­vaa ja käytän­nön­lä­heistä työtään Euroo­pan unio­nin raken­ta­mi­seksi. Sellai­sen Euroo­pan unio­nin, joka on entistä vahvempi, yhte­näi­sempi ja reilumpi.

Sellai­nen Euroo­pan unioni on Suomen ja suoma­lais­ten etu.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa