Katainen: Raken­ta­valla työllä parempaan Euroopan unioniin – kokoomus.fi
MENU
Katainen: Raken­ta­valla työllä parempaan Euroopan unioniin

Katainen: Raken­ta­valla työllä parempaan Euroopan unioniin

Julkaistu: 12.02.2014 Uncategorized

Halli­tuksen EU-selonteon palau­te­kes­kus­te­lussa puhunut päämi­nisteri, Kokoo­muksen puheen­johtaja Katainen totesi, että Suomen pitää jatkaa aktii­vista, raken­tavaa ja käytän­nön­lä­heistä työtä entistä vahvemman, yhtenäi­semmän ja reilumman Euroopan unionin raken­ta­mi­seksi.

Puhe alla muutos­va­rauksin.

Arvoisa puhemies,

Marras­kuussa tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun eduskunta antoi lopul­lisen siunauk­sensa Suomen EU-jäsenyy­delle.

Se oli iso askel Suomen kansain­vä­li­sessä asemassa. Suomi otti lopul­li­sesti paikkansa länsieu­roop­pa­laisten kansan­val­tojen joukossa.

Olemme alusta pitäen sitou­tuneet paremman Euroopan raken­ta­miseen. Presi­dentti Koiviston sanoin: Suomi ei vie Euroopan unioniin omia ongel­miaan, vaan menee sinne ratkomaan yhteisiä ongelmia.

Herra puhemies,

Talous­kriisin synkät vuodet ovat kuitenkin naker­taneet tätä sitou­tu­mista. Monelle suoma­lai­selle EU tuo mieleen vain pankki­kriisin, tukipa­ketit ja byrokratian.

Moni miettii, miksi Suomi ylipäätään on mukana EU:ssa. Tai mitä hyötyä EU:sta on.

Nyt, kaksi­kym­mentä vuotta liitty­misen jälkeen, on oikea hetki vahvistaa sitou­tu­mi­semme Euroopan unionin kehit­tä­miseen.

Nyt on oikea hetki kirkastaa itsel­lemme ja muille, mitä Suomi Euroopan unionilta haluaa.

Hallitus on kertonut oman linjansa EU-selon­teossa: Entistä vahvempi, yhtenäi­sempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suoma­laisten etu.

EU-jäsenyys on vahvis­tanut Suomen asemaa ja kiinnit­tänyt Suomen entistä vahvemmin euroop­pa­laiseen arvoyh­teisöön. Unionin jäsenenä meillä on paljon paremmat mahdol­li­suudet vaikuttaa meitä kosket­taviin kansain­vä­lisiin asioihin kuin meillä olisi yksin.

Käsitykseni mukaan eduskun­nassa ei ole ainut­takaan poliit­tista ryhmää, joka haluaisi Suomen irti Euroopan unionista. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Täällä tuskin on myöskään sellaista eduskun­ta­ryhmää, jonka mielestä EU on niin täydel­linen raken­nelma, ettei sitä enää tarvitse kehittää. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Eikä eduskun­nassa taida olla ryhmää, joka ajaisi Eurooppaan liitto­val­tiota. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa sekin. ? Ainakaan halli­tuk­sessa sellaisia ei ole.

Olemme siis kaikki ? sekä hallitus että koko eduskunta ? sitou­tuneet Suomen EU-jäsenyyteen. Olemme kaikki sitou­tuneet myös unionin kehit­tä­miseen ja sen puutteiden korjaa­miseen.

Emme halua liitto­val­tiolta, jolla olisi entistä suurempi yhteinen budjetti, laajempi verotusoikeus tai yhteis­vastuu julki­sista veloista.

Meidän on siis keskus­teltava siitä, miten Suomi haluaa Euroopan unionia kehittää.

Kerron lyhyesti oman näkemykseni päämi­nis­terinä. Sitten toivon, että tästä käydään avoin ja perus­teel­linen keskustelu ? ei vain täällä eduskun­nassa vaan koko Suomessa. Lähes­tyvät eurovaalit tarjoavat siihen oivan tilai­suuden.

Arvoisa puhemies,

Millaista Eurooppaa siis haluamme?

(1) Itse aion jatkos­sakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka luo Suomeen talou­del­lista vaurautta ja uutta työtä.

EU:n pitää avata suoma­lai­sille yrityk­sille helpompi pääsy uusille markki­noille. Se tarkoittaa sujuvia sisämark­ki­noita Euroopan sisällä ja toimivia vapaa­kaup­pa­so­pi­muksia Euroopan ulkopuo­listen kumppa­neiden kanssa.

EU:n pitää toimia niin, että Euroo­passa on tarjolla mahdol­li­simman puhdasta energiaa mahdol­li­simman järkevään hintaan.

EU:n pitää myös tehdä kaikkensa uusien pankki­kriisien ehkäi­se­mi­seksi ja veron­mak­sajien suoje­le­mi­seksi, jos ongelmia syntyy.

Ja EU:n pitää varmistaa, että se ei omalla lainsää­dän­nöllään luo yrityk­sille byrokraat­tista taakkaa, joka estää niitä menes­ty­mästä ja luomasta uusia työpaikkoja.

(2) Aion jatkos­sakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka lisää suoma­laisten ja kaikkien euroop­pa­laisten henki­lö­koh­taisia vapauksia.

Oikeus valita vapaasti, missä asuu, työsken­telee tai opiskelee, on saavutus, jota kannattaa puolustaa.

Meidän pitää puolustaa myös EU:n perus­ar­vojen mukaista demokratiaa ja oikeus­val­tiota, etenkin silloin kun ne haastetaan unionin sisällä.

(3) Lisäksi aion jatkos­sakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka vahvistaa suoma­laisten turval­li­suutta.

EU:n on kannettava entistä suurempi vastuu etenkin lähia­luei­densa vakaut­ta­mi­sesta. Se edellyttää aiempaa aktii­vi­sempaa ja johdon­mu­kai­sempaa otetta yhtei­sessä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa.

Unionin on tiivis­tettävä yhteis­työtään puolus­tuk­sessa. Se tarkoittaa muun muassa yhteis­työtä puolus­tus­ma­te­ri­aalin ja osaamisen hankki­mi­sessa.

Tarvit­semme tiiviimpää yhteis­työtä myös EU:n rajojen valvon­nassa ja kansain­vä­lisen rikol­li­suuden torjun­nassa.

Meidän on yhdessä torjuttava myös ilmas­ton­muu­tosta ja muita ympäris­tö­uhkia. Ei vain uhkien takia, vaan myös niiden uusien mahdol­li­suuksien takia, joita uudet, puhtaammat tekno­logiat tarjoavat.

Herra puhemies,

Kaikissa näissä asioissa on menty eteenpäin. Voimme keskus­te­lussa pureutua yksityis­kohtiin syvemmin.

Edessä on silti valta­vasti työtä. Maailma ei ole valmis, eikä Euroopan unioni ole valmis.

Suomen pitää jatkaa aktii­vista, raken­tavaa ja käytän­nön­lä­heistä työtään Euroopan unionin raken­ta­mi­seksi. Sellaisen Euroopan unionin, joka on entistä vahvempi, yhtenäi­sempi ja reilumpi.

Sellainen Euroopan unioni on Suomen ja suoma­laisten etu.


Kokoomus.fi