Kokoomus.fi
Katainen: Päätökset omissa käsis­sämme

Katainen: Päätökset omissa käsis­sämme

Julkaistu: 10.2.12 Uutiset

Arvoisa puhemies,

Meillä suoma­lai­silla on edessämme suuri yhteinen tehtävä: suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­ta­minen.

Kyse on suoma­laisten hyvin­voinnin tulevai­suu­desta. Siitä, miten turvaamme vanhuk­sille hyvän hoivan, lapsille korkea­ta­soisen perus­o­pe­tuksen ja esimer­kiksi laadukkaat terveys­pal­velut kaikille suoma­lai­sille kestä­vällä tavalla. Näiden palve­luiden turvaa­minen kymme­niksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuul­lisia, vaikei­takin päätöksiä ja hyvää yhteis­työtä.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme kivijalka on murene­massa. Nykyme­nolla tulomme eivät pitkällä aikavä­lillä riitä kattamaan hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan menoja. Ilman määrä­tie­toisia toimia Suomi ei voi lunastaa kansa­lai­sille antamaansa hyvin­voin­ti­lu­pausta. Tämä tarkoit­taisi palve­luiden tuntuvaa heikke­ne­mistä ja kasvavaa eriar­voi­suutta.

Kyse on ennen kaikkea huolto­suhteen heikke­ne­mi­sestä. Kun suoma­laista hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa raken­nettiin, sataa työikäistä kohti oli noin 45-50 lasta ja senio­ri­kan­sa­laista. Tilanne muuttuu nopeasti: väestö ikääntyy jokai­sessa kunnassa. Tämä tarkoittaa palve­lu­tarpeen lisään­ty­mistä ja esimer­kiksi sitä, että palkastaan veroja maksavien osuus pienenee ja eläke­tu­loistaan veroja maksavien osuus lisääntyy. Arviolta 15-20 vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senioria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä.

Samalla kun työikäisten suoma­laisten määrä vähenee, tarve hyvin­voin­ti­pal­ve­luille kasvaa. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perus­ter­vey­den­huollon palve­luiden tarve puoli­tois­ta­ker­taistuu, vanhus­ten­huollon palve­luiden tarve jopa kaksin­ker­taistuu.

Kun työikäisten suoma­laisten määrä vähenee, myös talous­kasvu hidastuu. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tus­pohja heikkenee, vaikka samaan aikaan hyvin­voin­ti­menot kasvavat jyrkästi. Valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestä­vyysvaje on suuruus­luo­kaltaan noin viisi prosenttia BKT:sta. Tämä tarkoittaa noin 10 miljardin euron vajetta, jota ei voi kuroa umpeen yksin budjet­ti­toimin.

Valtio velkaantuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka 20 vuotta kestävä huolto­suhteen raju heikke­ne­minen on vasta juuri alkanut. Halli­tus­oh­jel­massa sovitut 2,5 miljardin euron sopeu­tus­toimet eivät riitä tasapai­not­tamaan valtion­ta­loutta eivätkä taittamaan velkaan­tu­mis­ke­hi­tystä.

Tällä kehys­kau­della valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi. Tämä syömä­velka otetaan lastemme piikkiin. Valtion velkaan­tu­minen heikentää entisestään kykyämme ottaa vastaan väestön ikään­ty­mi­sestä aiheutuva lisära­situs. Kasvavat korko­menot ovat nekin pois yhteisten hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden rahoit­ta­mi­sesta.

Velkaan­tu­minen uhkaa myös kuntia: ainakin kolmannes Suomen kunnista on joutu­massa suuriin talou­del­lisiin vaikeuksiin jo 2020-luvulla. Ellei kehitykseen puututa, kunta­laiset joutuvat sietä­mät­tömän eriar­voiseen asemaan niin palve­luiden saata­vuuden kuin verotaa­kankin osalta.

Arvoisa puhemies,

Tämä on kaunis­te­le­maton kuva Suomen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan tulevai­suutta koette­le­vista haasteista.

Me suoma­laiset voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista. Voimme pelastaa meille kaikille tärkeän hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan ja meille kaikille tärkeät hyvin­voin­ti­pal­velut. Tämä kuitenkin edellyttää, että uskal­lamme uudistaa Suomea.

Med tanke på den gemen­samma uppgift som vi står inför är hejdandet av statens skuld­sätt­ningstakt den mest bråds­kande åtgärden. Vid ramför­hand­lin­garna i mars gäller det för regeringen att enas om sådana nya åtgärder med vars hjälp statens skuld­sättning kan minskas. Genom utgift­sin­bes­pa­ringar och skatte­höj­ningar kan man snabbt minska skuld­sätt­ningen och därmed se till att skulden och räntorna på den inte stiger till en ohållbar nivå. Målet är således att vi ska leva på våra inkomster, inte på skuld.

Yhteisen tehtä­vämme edessä kiireel­lisin toimenpide on valtion velkaan­tu­mis­vauhdin hillit­se­minen. Halli­tuk­sella on maaliskuun kehys­rii­hessä edessään sellai­sista uusista toimista sopiminen, joilla vähen­netään valtion velkaan­tu­mista. Menosääs­töillä ja veron­ko­ro­tuk­silla vähen­nämme nopeasti velkaan­tu­misen määrää, jotta velka ja siitä makset­tavat korot eivät kasva kestä­mät­tö­mälle tasolle. Tavoit­teena on siis elää tulojemme mukai­sesti, ei velaksi.

Hallitus on ohjel­massaan sitou­tunut toteut­tamaan uusia sopeu­tus­toimia, mikäli valtion velan brutto­kan­san­tuo­teosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin brutto­kan­san­tuot­teesta.

Hallitus keskus­telee talous­nä­ky­mistä ja sopii julkisen talouden sopeut­ta­mis­tarpeen mitta­kaavan strate­giais­tun­nossaan helmikuun lopussa. Maaliskuun kehys­rii­hessä sovitaan tämän sopeu­tuksen sisäl­löstä. Kehys­rii­hessä hallitus linjaa myös kantojaan raken­teel­lisiin toimiin. Tämän lisäksi kehys­rii­hessä sovitaan toimista kestävän kasvun ja korkeamman työlli­syy­sasteen aikaan­saa­mi­seksi.

Hallitus tekee tarvit­tavan lisäso­peu­tuksen halli­tus­oh­jel­massa sovitun mukai­sesti: veron­ko­ro­tuksia ja menosäästöjä samassa suhteessa. Nämä kehys­rii­hessä sovit­tavat sopeu­tus­toimet tulevat kosket­tamaan jokaista suoma­laista. Toimet ovat kuitenkin välttä­mät­tömiä, jotta suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan tulevaisuus saadaan kestä­välle pohjalle.

Sopeu­tus­toimet ajoit­tuvat vuosille 2013-2015. Veron­ko­ro­tusten ja säästöjen ajoituk­sessa huomioidaan vallitseva suhdan­ne­ti­lanne, sillä tarkoi­tuksena ei tokikaan ole heikentää entisestään jo hiipuvaa talous­kasvua. Samoin keinot on valittava siten, että kielteiset vaiku­tukset kasvuun ja työlli­syyteen kyetään minimoimaan.

Velkaan­tu­minen on siis katkaistava, mutta keinojen on vaalittava työlli­syyttä, kestävää kasvua ja sosiaa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Arvoisa puhemies,

Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pitkän aikavälin kestävyys edellyttää raken­teel­lisia toimia, joilla vahvis­tetaan hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden rahoi­tus­pohjaa. Erityisen tärkeitä toimia ovat työurien piden­tä­minen ja työvoiman tarjonnan lisää­minen.

Pidempi työura tarkoittaa työnte­ki­jälle parempaa eläke­turvaa ja maltil­li­sempaa työelä­ke­mak­sujen kehitystä. Samalla julkinen talous - siis suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta - vahvistuu suurempien verotu­lojen myötä. Parempi työn tarjonta puolestaan tarkoittaa korkeampaa työlli­syyttä ja sitä kautta pienempiä tuloeroja ja vahvempaa hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa.

Nämä raken­teel­liset toimet ovat välttä­mät­tömiä. Mitä aiemmin niistä voidaan sopia, sitä lievempinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhempään lykkäämme väistä­mät­tömien uudis­tusten tekemistä, sitä rajumpina ne joudutaan myöhemmin toteut­tamaan. Nyt päätökset ovat omissa käsis­sämme.

Tarvit­semme myös muita toimia talous­kasvun vauhdit­ta­mi­seksi. Talous­kasvun kannalta olennaista on mahdol­li­simman korkea työlli­syy­saste, parempi työn tuottavuus ja kasvu­ha­kuisen ja kansain­vä­lisen yritys­toi­minnan tukeminen. Tavoit­teena on vähäpääs­töinen ja resurs­si­te­hokas Suomi, jossa kestävän kasvun avulla turvataan tulevai­suuden työpaikat.

Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta perustuu viime kädessä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisiin yrityksiin, joilla on varaa työllistää. Noin 40 % Suomen BKT:stä syntyy viennistä. Vientimme ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpai­li­ja­mai­demme, ennen kaikkea Saksan ja Ruotsin. Suomen viennin painopiste on perin­tei­sesti ollut suurissa yrityk­sissä ja teolli­suu­dessa, mutta jatkossa meidän on saatava riittävän vahva ote tuotteiden ja palve­luiden kysynnän valta­vasta kasvusta. Hallitus ryhtyy alkuvuoden aikana lukuisiin toimiin, joilla tuetaan aikai­sempaa vahvemmin suoma­laisten yritysten menes­ty­mistä maail­malla.

Meillä on aihetta olla huolissaan suoma­laisen huippuo­saa­misen kilpai­lu­ky­vystä. Viimeksi keski­viikkona saimme kuulla valitet­tavia uutisia Nokian rajuista vähen­nyk­sistä Salossa. Nämä vähen­nykset osuvat Suomen viennin syömä­ham­paaseen, teleklus­teriin. Hallitus tarjoaa kaiken avun Salon seudulle ja irtisa­not­ta­ville. Salon seutu­kunta on jo nimetty äkillisen raken­ne­muu­toksen alueeksi, joka mahdol­listaa valtion laajat tukitoimet.

Nokian vähen­nykset eivät ole ainoa merkki Suomen viennin heiken­ty­västä kilpai­lu­ky­vystä. Suomen ulkomaan­kaupan vaihto­suhde on heiken­tynyt kymme­nessä vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että meiltä maail­malle vietävät tavarat ovat yhä halvempia suhteessa maail­malta meille tuotaviin hyödyk­keisiin. Lisäarvoa syntyy yhä vähemmän Suomessa. Tämä kehitys ei saa jatkua.

Hallitus on jo viime vuonna päättänyt useista talous­kasvua vauhdit­ta­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista. Esimer­kiksi verotuksen painopis­tettä on siirretty kasvua haittaa­vasta työn ja yrittä­misen verotuk­sesta kohti ympäristö- ja terveys­pe­rus­teista verotusta.

Edesaut­ta­malla kokoavan raami­sovun synty­mistä työmark­ki­noilla tuettiin suoma­laisten yritysten kilpai­lu­kykyä ja palkan­saajien ostovoimaa. Raami­sovun yhtey­dessä hallitus on sitou­tunut esimer­kiksi toteut­tamaan toimia kasvu­yrit­tä­jyyden vauhdit­ta­mi­seksi. Myös tämän vuoden alusta voimaan astunut energia­ve­ro­leikkuri parantaa Suomessa toimivien yritysten kilpai­lu­kykyä.

Olennaista on myös se, että nuoret saadaan nykyistä nopeammin työmark­ki­noille. Hallitus on nuorten yhteis­kun­ta­takuun muodossa ryhtynyt määrä­tie­toisiin toimiin nuorten syrjäy­ty­misen ehkäi­se­mi­seksi.

Arvoisa puhemies,

Raken­teiden uudis­ta­mista tarvitaan myös kunta­ta­solla. Hallitus toteuttaa tällä vaali­kau­della kunta­uu­dis­tuksen, jonka tärkeimpänä tavoit­teena on suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaa­minen myös tuleville sukupol­ville.

Nykyme­nolla lukuisat suoma­laiset kunnat eivät selviä tulevien vuosi­kym­menien taakasta. Kymmenet, jopa sadat kunnat ovat joutu­massa vakaviin talou­del­lisiin vaikeuksiin.

Tuoreen VM:n arvion mukaan kunnat joutui­sivat kolmen valtuus­to­kauden aikana nostamaan kunnal­lis­veroa keski­määrin yli kuudella ja puolella prosent­tiyk­si­köllä. Saman arvion mukaan liki 65 kuntaa joutuisi perimään vuonna 2024 yli 30 prosentin kunnal­lis­veroa.

Tämän kehityksen torju­mi­seksi hallitus on ohjel­massaan sopinut kunta­uu­dis­tuk­sesta, jonka tavoit­teena on vahvoihin perus­kuntiin pohjautuva elinvoi­mainen kunta­ra­kenne.

Uudis­tuk­sella luodaan kunnat, jotka kykenevät pitämään huolta kunnal­listen lähipal­ve­luiden tuotta­mi­sesta. Samalla luodaan elinvoi­mai­sempi yhdys­kun­ta­ra­kenne, joka vahvistaa talous­kasvua ja vähentää epäter­vettä kunta­kil­pailua. Vahvoihin perus­kuntiin perustuva uudistus vahvistaa myös paikal­lista demokratiaa. Kun palve­luiden järjes­tä­mi­sestä päätetään kunnassa eikä erilaisten palve­luiden järjes­tä­mistä varten perus­te­tuissa erilai­sissa ylikun­nal­li­sissa himme­leissä, myös kunta­laisten vaiku­tus­mah­dol­li­suudet paranevat.

Kunnal­lis­hal­linnon rakenne -työryhmän selvitys luovu­tettiin keski­viikkona hallinto- ja kunta­mi­nisteri Virkkuselle. Helmikuun 14. päivä käynnistyy laaja alue- ja kuule­mis­kierros, jolla kerätään kuntien ja kunta­laisten näkemyksiä kunta­uu­dis­tuksen erilai­sista toteut­ta­mis­mal­leista.

Nyt hallitus etsii yhdessä kaikkien Suomen kuntien kanssa parasta tapaa saavuttaa yhteiset tavoitteet: lähipal­ve­luiden turvaa­minen ja vahvoihin perus­kuntiin pohjautuva elinvoi­mainen kunta­ra­kenne. Tavoitteet saavu­tetaan vain laajalla yhteis­työllä ja avoimella vuoro­pu­he­lulla, johon kaikki ovat terve­tul­leita osallis­tumaan.

Huhti­kuussa päättyvän kuntien kuule­mis­kier­roksen jälkeen hallitus päättää kunta­uu­dis­tuksen jatko­val­mis­te­lusta ja sisäl­löstä. Tässä yhtey­dessä määri­tellään raken­ne­uu­dis­tusta ohjaavat vahvan kunnan kriteerit ja toteut­ta­mis­tavat. Hallitus on myös tarjonnut opposi­tiolle yhteistyön mahdol­li­suutta kunta­uu­dis­tuksen toteut­ta­mi­seksi. Tämä tarjous on edelleen voimassa.

Ärade talman,

Det finländska välfärds­sam­hällets utveckling går hand i hand med Europeiska unionens utveckling. EU är Finlands vikti­gaste export­marknad. Vi måste se till att EU:s skuldkris under loppet av nästa år förvandlas till ny tillväxt.

Redan under de senaste åren har en hel rad stabi­li­se­ringsåt­gärder genomförts. Vissa tecken tyder på att skuld­krisen håller på att lätta och att vi går mot stabilare tider. Den finan­siella disciplinen har ökat i betydande grad till följd av trovärdiga och bindande bestäm­melser.

Ett EU-lagstift­nings­paket som förbättrat den finan­siella disciplinen har tagits i bruk: tjugofem EU-länder har dessutom godkänt ett stramare avtal som är bindande för den ekono­miska politiken. Dessa reformer börjar bära frukt i takt med att förtroendet stärks. I första hand är det dock de krisande länderna själva som ska se till att förtroendet stärks.

Arvoisa puhemies,

Suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan ja Euroopan unionin kehityksen välillä vallitsee kohta­lo­nyhteys. EU on Suomen tärkein vientialue. Meidän on tulevan vuoden aikana käännettävä EU:n velka­kriisi uudeksi kasvuksi.

Erilaisia vakau­tus­toimia on toteu­tettu jo useamman vuoden ajan. On merkkejä siitä, että velka­krii­sissä olisi tapah­tu­massa käänne kohti parempia ja vakaampia aikoja. Talous­kuria on lisätty huomat­ta­valla tavalla uskot­tavin ja sitovin säännöin.

Talous­kuria kohen­tanut EU-lainsää­dän­tö­pa­ketti on otettu käyttöön ja 25 EU-maata ovat lisäksi hyväk­syneet talous­po­li­tiikkaa sitovan tiukemman sopimuksen. Nämä uudis­tukset alkavat vaikuttaa luotta­musta vahvis­ta­malla. Pääosassa luotta­muksen vahvis­ta­mi­sessa ovat kuitenkin vaikeuk­sissa olevat maat itse.

Tarkkaa­vai­suuden ei tietenkään pidä herpaantua ja vuosi 2012 sisältää monia vaikeita paikkoja. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on riittävä euroop­pa­lainen reagoin­tikyky nykyisen rahoi­tus­va­kaus­vä­lineen ja pysyvän vakaus­me­ka­nismin muodossa. Suomi tulee jatkos­sakin painot­tamaan kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­haston IMF:n roolia kriisin ratkai­sussa.

Pelkät säästöt ja lainaoh­jelmat eivät riitä pysyvän ratkaisun saavut­ta­mi­seksi. Kriisin rinnalla on tärkeää, että paran­namme kasvun edelly­tyksiä Euroo­passa. Tämä edellyttää määrä­tie­toisia toimia sekä kansal­li­sella että euroop­pa­lai­sella tasolla. Suomi perään­kuu­luttaa erityi­sesti sisämark­ki­noiden kehit­tä­mistä, avointa taloutta ja talou­del­lista toime­liai­suutta kohen­tavia raken­ne­uu­dis­tuksia. Eurooppa ei nouse ilman näitä uudis­tuksia. Samalla on huomattava, että myös meidän Suomessa on elettävä kuin opetamme.

Arvoisa puhemies,

Tulevana keväänä eduskunnan käsit­telyyn tulevista asioista haluan vielä erikseen nostaa esille puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tuksen.

Puolus­tus­voimien uudis­tus­tarve on tunnis­tettu jo vuosia sitten. Keskeinen tekijä on ikäluokkien piene­ne­minen: koulu­tus­paik­kojen supis­ta­mis­tarve on vuoden 2015 tasolla 3000-4500. Kun palve­lus­kel­poinen ikäluokka pienenee, tällä on vaiku­tusta erityi­sesti tarvit­tavaan joukko-osasto­ra­ken­teeseen.

Toinen keskeinen tekijä on raha: Yleinen talous­ti­lanne pakottaa tarkas­te­lemaan kriit­ti­sesti kaikkia julkisia menoja ja etsimään säästö­koh­teita. Kun taloutta joudutaan tasapai­not­tamaan, puolus­tus­menot ovat samalla viivalla esimer­kiksi terveys- ja koulu­tus­me­nojen kanssa, kun karsintaa tehdään.

Keski­viikkona julkis­tettu puolus­tus­voi­ma­uu­distus on vaikea, mutta välttä­mätön uudistus. Suomen puolus­tus­kyvyn ylläpi­tä­minen edellyttää puolus­tus­voi­missa raken­teel­lisia muutoksia. Vähen­nykset ja lakkau­tukset ovat valitet­ta­vasti välttä­mät­tömiä kustan­nus­ra­kenteen terveh­dyt­tä­mi­seksi.

Varus­kun­nilla on sekä talou­del­lista että histo­rial­lista merki­tystä monille alueille. Siitä huoli­matta on syytä tunnustaa tosiasiat. Tuleville ikäluo­kille ei tarvita nykyistä määrää varus­kuntia. Suomen tulevai­suuden puolus­ta­minen vaatii tervettä julkista taloutta.

Varus­kuntien lakkaut­ta­mi­silla on vaiku­tuksia monilla alueilla. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, joilla raken­ne­muu­toksen kosket­tamia alueita voidaan tukea.

Puolus­tus­voi­ma­uu­distus ei tarkoita puolus­tuk­semme perus­lin­jausten muutta­mista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskottava itsenäinen puolus­tuskyky, joka perustuu yleiseen asevel­vol­li­suuteen ja alueel­liseen puolus­tukseen. Koko Suomea on kyettävä puolus­tamaan. Lisäksi on tarvit­taessa kyettävä puolus­tus­voimien kahteen muuhun perus­teh­tävään eli viran­omai­savun antamiseen ja kansain­vä­liseen kriisin­hal­lintaan.

Tavoit­teena on, että puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tuksen jälkeinen organi­saatio ja uudis­tetut toimin­ta­mallit ovat käytössä vuonna 2015. Uudis­tuksen päämääränä ovat suori­tus­ky­kyiset puolus­tus­voimat, joilla on kyky maamme koske­mat­to­muuden turvaa­miseen sekä kansain­vä­liseen toimintaan.

Arvoisa puhemies,

Tänä vuonna olemme suurien päätösten äärellä. Meidän suoma­laisten yhteinen haasteemme on löytää keinot suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaa­miseen.

Pään laitta­minen pensaaseen ei auta. Mitä pidem­mälle välttä­mät­tömiä päätöksiä venytetään, sitä vaikeam­miksi ne käyvät ja sitä enemmän ne vaikut­tavat suoma­laisten arkeen. Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun niistä päättä­minen on vielä omissa käsis­sämme.

Meillä on edessämme vaikeita päätöksiä, joilla on myös ikäviä seurauksia. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin se, jos emme tekisi mitään. Jos uskot­te­lemme itsel­lemme, että uudis­tuksia ei tarvita tai että niitä voidaan loput­to­masti lykätä, hylkäämme myös suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan.

Rohkeilla uudis­tuk­silla ja yhteis­työllä taas voimme luoda pohjan uudelle, vahvem­malle hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Suomelle, joka kykenee pitämään lupauk­sensa laaduk­kaista palve­luista. Suomelle, jonka hyvin­vointi ei perustu velka­ra­halle. Suomelle, jossa suoma­laisten on hyvä asua jokai­sessa kunnassa.

Päämi­nis­terin ilmoitus halli­tuksen politii­kasta vuonna 2012 ja keskei­sim­mistä eduskun­nalle annet­ta­vista esityk­sistä 10.2.2012

Päämi­nisteri Jyrki Katainen


Kokoomus.fi