Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Päätök­set omissa käsis­sämme

Katai­nen: Päätök­set omissa käsis­sämme

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,

Meillä suoma­lai­silla on edes­sämme suuri yhtei­nen tehtävä: suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen.

Kyse on suoma­lais­ten hyvin­voin­nin tule­vai­suu­desta. Siitä, miten turvaamme vanhuk­sille hyvän hoivan, lapsille korkea­ta­soi­sen perus­o­pe­tuk­sen ja esimer­kiksi laaduk­kaat terveys­pal­ve­lut kaikille suoma­lai­sille kestä­vällä tavalla. Näiden palve­lui­den turvaa­mi­nen kymme­niksi vuosiksi eteen­päin edel­lyt­tää nyt vastuul­li­sia, vaikei­ta­kin päätök­siä ja hyvää yhteis­työtä.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme kivi­jalka on mure­ne­massa. Nyky­me­nolla tulomme eivät pitkällä aika­vä­lillä riitä katta­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan menoja. Ilman määrä­tie­toi­sia toimia Suomi ei voi lunas­taa kansa­lai­sille anta­maansa hyvin­voin­ti­lu­pausta. Tämä tarkoit­taisi palve­lui­den tuntu­vaa heik­ke­ne­mistä ja kasva­vaa eriar­voi­suutta.

Kyse on ennen kaik­kea huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sestä. Kun suoma­laista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa raken­net­tiin, sataa työi­käistä kohti oli noin 45-50 lasta ja senio­ri­kan­sa­laista. Tilanne muut­tuu nopeasti: väestö ikään­tyy jokai­sessa kunnassa. Tämä tarkoit­taa palve­lu­tar­peen lisään­ty­mistä ja esimer­kiksi sitä, että palkas­taan veroja maksa­vien osuus piene­nee ja eläke­tu­lois­taan veroja maksa­vien osuus lisään­tyy. Arviolta 15-20 vuoden kulut­tua meillä on noin 20 lasta ja senio­ria enem­män sataa työi­käistä kohden kuin tänä päivänä.

Samalla kun työi­käis­ten suoma­lais­ten määrä vähe­nee, tarve hyvin­voin­ti­pal­ve­luille kasvaa. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den tarve puoli­tois­ta­ker­tais­tuu, vanhus­ten­huol­lon palve­lui­den tarve jopa kaksin­ker­tais­tuu.

Kun työi­käis­ten suoma­lais­ten määrä vähe­nee, myös talous­kasvu hidas­tuu. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­pohja heik­ke­nee, vaikka samaan aikaan hyvin­voin­ti­me­not kasva­vat jyrkästi. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että julki­sen talou­den pitkän aika­vä­lin kestä­vyys­vaje on suuruus­luo­kal­taan noin viisi prosent­tia BKT:sta. Tämä tarkoit­taa noin 10 miljar­din euron vajetta, jota ei voi kuroa umpeen yksin budjet­ti­toi­min.

Valtio velkaan­tuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka 20 vuotta kestävä huol­to­suh­teen raju heik­ke­ne­mi­nen on vasta juuri alka­nut. Halli­tus­oh­jel­massa sovi­tut 2,5 miljar­din euron sopeu­tus­toi­met eivät riitä tasa­pai­not­ta­maan valtion­ta­loutta eivätkä tait­ta­maan velkaan­tu­mis­ke­hi­tystä.

Tällä kehys­kau­della valtio uhkaa velkaan­tua kuudesta seit­se­mään miljar­dia euroa lisää joka vuosi. Tämä syömä­velka otetaan lastemme piik­kiin. Valtion velkaan­tu­mi­nen heiken­tää enti­ses­tään kykyämme ottaa vastaan väes­tön ikään­ty­mi­sestä aiheu­tuva lisä­ra­si­tus. Kasva­vat korko­me­not ovat nekin pois yhteis­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­sesta.

Velkaan­tu­mi­nen uhkaa myös kuntia: aina­kin kolman­nes Suomen kunnista on joutu­massa suuriin talou­del­li­siin vaikeuk­siin jo 2020-luvulla. Ellei kehi­tyk­seen puututa, kunta­lai­set joutu­vat sietä­mät­tö­män eriar­voi­seen asemaan niin palve­lui­den saata­vuu­den kuin vero­taa­kan­kin osalta.

Arvoisa puhe­mies,

Tämä on kaunis­te­le­ma­ton kuva Suomen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suutta koet­te­le­vista haas­teista.

Me suoma­lai­set voimme kuiten­kin selviy­tyä näistä haas­teista. Voimme pelas­taa meille kaikille tärkeän hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ja meille kaikille tärkeät hyvin­voin­ti­pal­ve­lut. Tämä kuiten­kin edel­lyt­tää, että uskal­lamme uudis­taa Suomea.

Med tanke på den gemen­samma uppgift som vi står inför är hejdan­det av statens skuld­sätt­nings­takt den mest bråds­kande åtgär­den. Vid ramför­hand­lin­garna i mars gäller det för rege­rin­gen att enas om sådana nya åtgär­der med vars hjälp statens skuld­sätt­ning kan mins­kas. Genom utgift­sin­bes­pa­rin­gar och skat­te­höj­nin­gar kan man snabbt minska skuld­sätt­nin­gen och därmed se till att skul­den och räntorna på den inte stiger till en ohåll­bar nivå. Målet är såle­des att vi ska leva på våra inkoms­ter, inte på skuld.

Yhtei­sen tehtä­vämme edessä kiireel­li­sin toimen­pide on valtion velkaan­tu­mis­vauh­din hillit­se­mi­nen. Halli­tuk­sella on maalis­kuun kehys­rii­hessä edes­sään sellai­sista uusista toimista sopi­mi­nen, joilla vähen­ne­tään valtion velkaan­tu­mista. Meno­sääs­töillä ja veron­ko­ro­tuk­silla vähen­nämme nopeasti velkaan­tu­mi­sen määrää, jotta velka ja siitä makset­ta­vat korot eivät kasva kestä­mät­tö­mälle tasolle. Tavoit­teena on siis elää tulo­jemme mukai­sesti, ei velaksi.

Halli­tus on ohjel­mas­saan sitou­tu­nut toteut­ta­maan uusia sopeu­tus­toi­mia, mikäli valtion velan brut­to­kan­san­tuo­teo­suus ei näytä kään­ty­vän laskuun ja valtion talou­den alijäämä näyt­tää aset­tu­van yli 1 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta.

Halli­tus keskus­te­lee talous­nä­ky­mistä ja sopii julki­sen talou­den sopeut­ta­mis­tar­peen mitta­kaa­van stra­te­giais­tun­nos­saan helmi­kuun lopussa. Maalis­kuun kehys­rii­hessä sovi­taan tämän sopeu­tuk­sen sisäl­löstä. Kehys­rii­hessä halli­tus linjaa myös kanto­jaan raken­teel­li­siin toimiin. Tämän lisäksi kehys­rii­hessä sovi­taan toimista kestä­vän kasvun ja korkeam­man työl­li­syy­sas­teen aikaan­saa­mi­seksi.

Halli­tus tekee tarvit­ta­van lisä­so­peu­tuk­sen halli­tus­oh­jel­massa sovi­tun mukai­sesti: veron­ko­ro­tuk­sia ja meno­sääs­töjä samassa suhteessa. Nämä kehys­rii­hessä sovit­ta­vat sopeu­tus­toi­met tule­vat kosket­ta­maan jokaista suoma­laista. Toimet ovat kuiten­kin vält­tä­mät­tö­miä, jotta suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suus saadaan kestä­välle pohjalle.

Sopeu­tus­toi­met ajoit­tu­vat vuosille 2013-2015. Veron­ko­ro­tus­ten ja sääs­tö­jen ajoi­tuk­sessa huomioi­daan vallit­seva suhdan­ne­ti­lanne, sillä tarkoi­tuk­sena ei toki­kaan ole heiken­tää enti­ses­tään jo hiipu­vaa talous­kas­vua. Samoin keinot on valit­tava siten, että kiel­tei­set vaiku­tuk­set kasvuun ja työl­li­syy­teen kyetään mini­moi­maan.

Velkaan­tu­mi­nen on siis katkais­tava, mutta keino­jen on vaalit­tava työl­li­syyttä, kestä­vää kasvua ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Arvoisa puhe­mies,

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pitkän aika­vä­lin kestä­vyys edel­lyt­tää raken­teel­li­sia toimia, joilla vahvis­te­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus­poh­jaa. Erityi­sen tärkeitä toimia ovat työurien piden­tä­mi­nen ja työvoi­man tarjon­nan lisää­mi­nen.

Pidempi työura tarkoit­taa työn­te­ki­jälle parem­paa eläke­tur­vaa ja maltil­li­sem­paa työelä­ke­mak­su­jen kehi­tystä. Samalla julki­nen talous - siis suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta - vahvis­tuu suurem­pien vero­tu­lo­jen myötä. Parempi työn tarjonta puoles­taan tarkoit­taa korkeam­paa työl­li­syyttä ja sitä kautta pienem­piä tuloe­roja ja vahvem­paa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa.

Nämä raken­teel­li­set toimet ovat vält­tä­mät­tö­miä. Mitä aiem­min niistä voidaan sopia, sitä lievem­pinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhem­pään lykkäämme väis­tä­mät­tö­mien uudis­tus­ten teke­mistä, sitä rajum­pina ne joudu­taan myöhem­min toteut­ta­maan. Nyt päätök­set ovat omissa käsis­sämme.

Tarvit­semme myös muita toimia talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­seksi. Talous­kas­vun kannalta olen­naista on mahdol­li­sim­man korkea työl­li­syy­saste, parempi työn tuot­ta­vuus ja kasvu­ha­kui­sen ja kansain­vä­li­sen yritys­toi­min­nan tuke­mi­nen. Tavoit­teena on vähä­pääs­töi­nen ja resurs­si­te­ho­kas Suomi, jossa kestä­vän kasvun avulla turva­taan tule­vai­suu­den työpai­kat.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta perus­tuu viime kädessä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siin yrityk­siin, joilla on varaa työl­lis­tää. Noin 40 % Suomen BKT:stä syntyy vien­nistä. Vien­timme ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpai­li­ja­mai­demme, ennen kaik­kea Saksan ja Ruot­sin. Suomen vien­nin pain­opiste on perin­tei­sesti ollut suurissa yrityk­sissä ja teol­li­suu­dessa, mutta jatkossa meidän on saatava riit­tä­vän vahva ote tuot­tei­den ja palve­lui­den kysyn­nän valta­vasta kasvusta. Halli­tus ryhtyy alku­vuo­den aikana lukui­siin toimiin, joilla tuetaan aikai­sem­paa vahvem­min suoma­lais­ten yritys­ten menes­ty­mistä maail­malla.

Meillä on aihetta olla huolis­saan suoma­lai­sen huip­puo­saa­mi­sen kilpai­lu­ky­vystä. Viimeksi keski­viik­kona saimme kuulla vali­tet­ta­via uuti­sia Nokian rajuista vähen­nyk­sistä Salossa. Nämä vähen­nyk­set osuvat Suomen vien­nin syömä­ham­paa­seen, teleklus­te­riin. Halli­tus tarjoaa kaiken avun Salon seudulle ja irti­sa­not­ta­ville. Salon seutu­kunta on jo nimetty äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen alueeksi, joka mahdol­lis­taa valtion laajat tuki­toi­met.

Nokian vähen­nyk­set eivät ole ainoa merkki Suomen vien­nin heiken­ty­västä kilpai­lu­ky­vystä. Suomen ulko­maan­kau­pan vaih­to­suhde on heiken­ty­nyt kymme­nessä vuodessa noin 15 prosent­tia. Tämä tarkoit­taa sitä, että meiltä maail­malle vietä­vät tava­rat ovat yhä halvem­pia suhteessa maail­malta meille tuota­viin hyödyk­kei­siin. Lisä­ar­voa syntyy yhä vähem­män Suomessa. Tämä kehi­tys ei saa jatkua.

Halli­tus on jo viime vuonna päät­tä­nyt useista talous­kas­vua vauh­dit­ta­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista. Esimer­kiksi vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­retty kasvua hait­taa­vasta työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta kohti ympä­ristö- ja terveys­pe­rus­teista vero­tusta.

Edesaut­ta­malla kokoa­van raami­so­vun synty­mistä työmark­ki­noilla tuet­tiin suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja palkan­saa­jien osto­voi­maa. Raami­so­vun yhtey­dessä halli­tus on sitou­tu­nut esimer­kiksi toteut­ta­maan toimia kasvu­yrit­tä­jyy­den vauh­dit­ta­mi­seksi. Myös tämän vuoden alusta voimaan astu­nut ener­gia­ve­ro­leik­kuri paran­taa Suomessa toimi­vien yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä.

Olen­naista on myös se, että nuoret saadaan nykyistä nopeam­min työmark­ki­noille. Halli­tus on nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuun muodossa ryhty­nyt määrä­tie­toi­siin toimiin nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­seksi.

Arvoisa puhe­mies,

Raken­tei­den uudis­ta­mista tarvi­taan myös kunta­ta­solla. Halli­tus toteut­taa tällä vaali­kau­della kunta­uu­dis­tuk­sen, jonka tärkeim­pänä tavoit­teena on suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­nen myös tule­ville suku­pol­ville.

Nyky­me­nolla lukui­sat suoma­lai­set kunnat eivät selviä tule­vien vuosi­kym­me­nien taakasta. Kymme­net, jopa sadat kunnat ovat joutu­massa vaka­viin talou­del­li­siin vaikeuk­siin.

Tuoreen VM:n arvion mukaan kunnat joutui­si­vat kolmen valtuus­to­kau­den aikana nosta­maan kunnal­lis­ve­roa keski­mää­rin yli kuudella ja puolella prosent­tiyk­si­köllä. Saman arvion mukaan liki 65 kuntaa joutuisi peri­mään vuonna 2024 yli 30 prosen­tin kunnal­lis­ve­roa.

Tämän kehi­tyk­sen torju­mi­seksi halli­tus on ohjel­mas­saan sopi­nut kunta­uu­dis­tuk­sesta, jonka tavoit­teena on vahvoi­hin perus­kun­tiin pohjau­tuva elin­voi­mai­nen kunta­ra­kenne.

Uudis­tuk­sella luodaan kunnat, jotka kyke­ne­vät pitä­mään huolta kunnal­lis­ten lähi­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sesta. Samalla luodaan elin­voi­mai­sempi yhdys­kun­ta­ra­kenne, joka vahvis­taa talous­kas­vua ja vähen­tää epäter­vettä kunta­kil­pai­lua. Vahvoi­hin perus­kun­tiin perus­tuva uudis­tus vahvis­taa myös paikal­lista demo­kra­tiaa. Kun palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä pääte­tään kunnassa eikä erilais­ten palve­lui­den järjes­tä­mistä varten perus­te­tuissa erilai­sissa ylikun­nal­li­sissa himme­leissä, myös kunta­lais­ten vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det para­ne­vat.

Kunnal­lis­hal­lin­non rakenne -työryh­män selvi­tys luovu­tet­tiin keski­viik­kona hallinto- ja kunta­mi­nis­teri Virk­kuselle. Helmi­kuun 14. päivä käyn­nis­tyy laaja alue- ja kuule­mis­kier­ros, jolla kerä­tään kuntien ja kunta­lais­ten näke­myk­siä kunta­uu­dis­tuk­sen erilai­sista toteut­ta­mis­mal­leista.

Nyt halli­tus etsii yhdessä kaik­kien Suomen kuntien kanssa parasta tapaa saavut­taa yhtei­set tavoit­teet: lähi­pal­ve­lui­den turvaa­mi­nen ja vahvoi­hin perus­kun­tiin pohjau­tuva elin­voi­mai­nen kunta­ra­kenne. Tavoit­teet saavu­te­taan vain laajalla yhteis­työllä ja avoi­mella vuoro­pu­he­lulla, johon kaikki ovat terve­tul­leita osal­lis­tu­maan.

Huhti­kuussa päät­ty­vän kuntien kuule­mis­kier­rok­sen jälkeen halli­tus päät­tää kunta­uu­dis­tuk­sen jatko­val­mis­te­lusta ja sisäl­löstä. Tässä yhtey­dessä määri­tel­lään raken­ne­uu­dis­tusta ohjaa­vat vahvan kunnan kritee­rit ja toteut­ta­mis­ta­vat. Halli­tus on myös tarjon­nut oppo­si­tiolle yhteis­työn mahdol­li­suutta kunta­uu­dis­tuk­sen toteut­ta­mi­seksi. Tämä tarjous on edel­leen voimassa.

Ärade talman,

Det finländska välfärds­sam­häl­lets utveckling går hand i hand med Euro­peiska unio­nens utveckling. EU är Finlands vikti­gaste export­mark­nad. Vi måste se till att EU:s skuld­kris under loppet av nästa år förvand­las till ny till­växt.

Redan under de senaste åren har en hel rad stabi­li­se­ringsåt­gär­der genomförts. Vissa tecken tyder på att skuld­kri­sen håller på att lätta och att vi går mot stabi­lare tider. Den finan­siella discipli­nen har ökat i bety­dande grad till följd av trovär­diga och bindande bestäm­mel­ser.

Ett EU-lags­tift­nings­pa­ket som förbätt­rat den finan­siella discipli­nen har tagits i bruk: tjugo­fem EU-länder har dessu­tom godkänt ett stra­mare avtal som är bindande för den ekono­miska poli­ti­ken. Dessa refor­mer börjar bära frukt i takt med att fört­roen­det stärks. I första hand är det dock de krisande länderna själva som ska se till att fört­roen­det stärks.

Arvoisa puhe­mies,

Suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ja Euroo­pan unio­nin kehi­tyk­sen välillä vallit­see kohta­lo­nyh­teys. EU on Suomen tärkein vien­tia­lue. Meidän on tule­van vuoden aikana kään­net­tävä EU:n velka­kriisi uudeksi kasvuksi.

Erilai­sia vakau­tus­toi­mia on toteu­tettu jo useam­man vuoden ajan. On merk­kejä siitä, että velka­krii­sissä olisi tapah­tu­massa käänne kohti parem­pia ja vakaam­pia aikoja. Talous­ku­ria on lisätty huomat­ta­valla tavalla uskot­ta­vin ja sito­vin sään­nöin.

Talous­ku­ria kohen­ta­nut EU-lain­sää­dän­tö­pa­ketti on otettu käyt­töön ja 25 EU-maata ovat lisäksi hyväk­sy­neet talous­po­li­tiik­kaa sito­van tiukem­man sopi­muk­sen. Nämä uudis­tuk­set alka­vat vaikut­taa luot­ta­musta vahvis­ta­malla. Pääosassa luot­ta­muk­sen vahvis­ta­mi­sessa ovat kuiten­kin vaikeuk­sissa olevat maat itse.

Tark­kaa­vai­suu­den ei tieten­kään pidä herpaan­tua ja vuosi 2012 sisäl­tää monia vaikeita paik­koja. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on riit­tävä euroop­pa­lai­nen reagoin­ti­kyky nykyi­sen rahoi­tus­va­kaus­vä­li­neen ja pysy­vän vakaus­me­ka­nis­min muodossa. Suomi tulee jatkos­sa­kin painot­ta­maan kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton IMF:n roolia krii­sin ratkai­sussa.

Pelkät sääs­töt ja lainaoh­jel­mat eivät riitä pysy­vän ratkai­sun saavut­ta­mi­seksi. Krii­sin rinnalla on tärkeää, että paran­namme kasvun edel­ly­tyk­siä Euroo­passa. Tämä edel­lyt­tää määrä­tie­toi­sia toimia sekä kansal­li­sella että euroop­pa­lai­sella tasolla. Suomi perään­kuu­lut­taa erityi­sesti sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mistä, avointa taloutta ja talou­del­lista toime­liai­suutta kohen­ta­via raken­ne­uu­dis­tuk­sia. Eurooppa ei nouse ilman näitä uudis­tuk­sia. Samalla on huomat­tava, että myös meidän Suomessa on elet­tävä kuin opetamme.

Arvoisa puhe­mies,

Tule­vana keväänä edus­kun­nan käsit­te­lyyn tule­vista asioista haluan vielä erik­seen nostaa esille puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tuk­sen.

Puolus­tus­voi­mien uudis­tus­tarve on tunnis­tettu jo vuosia sitten. Keskei­nen tekijä on ikäluok­kien piene­ne­mi­nen: koulu­tus­paik­ko­jen supis­ta­mis­tarve on vuoden 2015 tasolla 3000-4500. Kun palve­lus­kel­poi­nen ikäluokka piene­nee, tällä on vaiku­tusta erityi­sesti tarvit­ta­vaan joukko-osas­to­ra­ken­tee­seen.

Toinen keskei­nen tekijä on raha: Ylei­nen talous­ti­lanne pakot­taa tarkas­te­le­maan kriit­ti­sesti kaik­kia julki­sia menoja ja etsi­mään sääs­tö­koh­teita. Kun taloutta joudu­taan tasa­pai­not­ta­maan, puolus­tus­me­not ovat samalla viivalla esimer­kiksi terveys- ja koulu­tus­me­no­jen kanssa, kun karsin­taa tehdään.

Keski­viik­kona julkis­tettu puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tus on vaikea, mutta vält­tä­mä­tön uudis­tus. Suomen puolus­tus­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen edel­lyt­tää puolus­tus­voi­missa raken­teel­li­sia muutok­sia. Vähen­nyk­set ja lakkau­tuk­set ovat vali­tet­ta­vasti vält­tä­mät­tö­miä kustan­nus­ra­ken­teen terveh­dyt­tä­mi­seksi.

Varus­kun­nilla on sekä talou­del­lista että histo­rial­lista merki­tystä monille alueille. Siitä huoli­matta on syytä tunnus­taa tosi­asiat. Tule­ville ikäluo­kille ei tarvita nykyistä määrää varus­kun­tia. Suomen tule­vai­suu­den puolus­ta­mi­nen vaatii tervettä julkista taloutta.

Varus­kun­tien lakkaut­ta­mi­silla on vaiku­tuk­sia monilla alueilla. Halli­tus on jo ryhty­nyt toimiin, joilla raken­ne­muu­tok­sen kosket­ta­mia alueita voidaan tukea.

Puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tus ei tarkoita puolus­tuk­semme perus­lin­jaus­ten muut­ta­mista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskot­tava itse­näi­nen puolus­tus­kyky, joka perus­tuu ylei­seen asevel­vol­li­suu­teen ja alueel­li­seen puolus­tuk­seen. Koko Suomea on kyet­tävä puolus­ta­maan. Lisäksi on tarvit­taessa kyet­tävä puolus­tus­voi­mien kahteen muuhun perus­teh­tä­vään eli viran­omai­sa­vun anta­mi­seen ja kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan.

Tavoit­teena on, että puolus­tus­voi­ma­uu­dis­tuk­sen jälkei­nen orga­ni­saa­tio ja uudis­te­tut toimin­ta­mal­lit ovat käytössä vuonna 2015. Uudis­tuk­sen päämää­ränä ovat suori­tus­ky­kyi­set puolus­tus­voi­mat, joilla on kyky maamme koske­mat­to­muu­den turvaa­mi­seen sekä kansain­vä­li­seen toimin­taan.

Arvoisa puhe­mies,

Tänä vuonna olemme suurien päätös­ten äärellä. Meidän suoma­lais­ten yhtei­nen haas­teemme on löytää keinot suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­seen.

Pään lait­ta­mi­nen pensaa­seen ei auta. Mitä pidem­mälle vält­tä­mät­tö­miä päätök­siä veny­te­tään, sitä vaikeam­miksi ne käyvät ja sitä enem­män ne vaikut­ta­vat suoma­lais­ten arkeen. Toimiin on ryhdyt­tävä nyt, kun niistä päät­tä­mi­nen on vielä omissa käsis­sämme.

Meillä on edes­sämme vaikeita päätök­siä, joilla on myös ikäviä seurauk­sia. Kaik­kein huonoin vaih­toehto olisi kuiten­kin se, jos emme tekisi mitään. Jos uskot­te­lemme itsel­lemme, että uudis­tuk­sia ei tarvita tai että niitä voidaan loput­to­masti lykätä, hylkäämme myös suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan.

Rohkeilla uudis­tuk­silla ja yhteis­työllä taas voimme luoda pohjan uudelle, vahvem­malle hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Suomelle, joka kyke­nee pitä­mään lupauk­sensa laaduk­kaista palve­luista. Suomelle, jonka hyvin­vointi ei perustu velka­ra­halle. Suomelle, jossa suoma­lais­ten on hyvä asua jokai­sessa kunnassa.

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2012 ja keskei­sim­mistä edus­kun­nalle annet­ta­vista esityk­sistä 10.2.2012

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content