Euroop­pa­lai­set valtiot ja alueen asuk­kaat ovat syvien haas­tei­den edessä. Noin kuusi vuotta jatku­nut talous­kriisi on herät­tä­nyt toivot­to­muutta ja kiel­tei­siä ajatuk­sia ympäri Euroop­paa. Työt­tö­myy­den kasvu uhkaa horjut­taa yhteis­kun­nal­lista vakautta.

Epärei­luu­den tunne on lisään­ty­nyt sekä krii­si­maissa että niitä autta­vissa maissa. Myös kritiikki EU:ta kohtaan on lisään­ty­nyt. Tois­ten mielestä unioni ei tee tarpeeksi ja tois­ten mielestä se tekee liikaa. Krii­sin tuoma epärei­luu­den tunne on nostat­ta­nut ääri­mie­li­pi­teet esiin.

Tois­ten mielestä kaikki valtioi­den ja inhi­mil­li­sen elämän ongel­mat johtu­vat EU:sta. “Missä EU - siellä ongelma”. Toisen ääri­pään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroo­pan Yhdys­val­lat. Molem­mat ääri­päät tarjoa­vat musta­val­koi­sia, yksin­ker­tai­sia ratkai­suja moni­mut­kai­siin ongel­miin. Itse en usko näistä vaih­toeh­doista kumpaan­kaan.

Suomen kansain­vä­listä menes­tystä ei ole raken­nettu ääri­päi­den poli­tii­kalla. Olemme tunnet­tuja maltil­li­sesta, yhteis­työ­ky­kyi­sestä, kansal­lista vastuuta koros­ta­vasta ja euroop­pa­lai­seen inte­graa­tioon posi­tii­vi­sesti suhtau­tu­vasta asen­teesta. Euroo­pan inte­graa­tiota pitää kehit­tää siten, että sillä saavu­te­taan sellai­sia asioita, joita mikään maa yksin ei voisi saavut­taa.

Yhden­ty­nyt Eurooppa on vaikut­ta­nut posi­tii­vi­sesti suoma­lais­ten työl­li­syy­teen, hyvin­voin­tiin ja vapau­teen. Toisaalta taas EU ei ole kyen­nyt estä­mään jäsen­val­tioi­den teke­miä talous­po­liit­ti­sia virheitä, eikä pank­kien liial­lista riskin otta­mista. Koen tärkeäksi sen, että Euroo­pan Unio­nia kehi­te­tään virheitä korja­ten, eikä rikota sitä, mitä olemme jo saavut­ta­neet.

Inte­graa­tion pitää olla ja myös tuntua reilulta. Erityi­sesti yhteis­ten arvo­jen ja sään­tö­jen kunnioit­ta­mi­nen täytyy palaut­taa. Talous­po­li­tiik­kaa raamit­ta­vien sään­tö­jen ja vaik­kapa oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­den toteu­tu­mi­nen, edel­lyt­tä­vät tehok­kaam­paa euroop­pa­laista seuran­taa ja valvon­taa. Tarvit­semme EU:ta vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten aikaan­saa­mi­seksi, jotta suoma­lai­set yrityk­set voisi­vat tehdä parem­min kaup­paa Euroo­pan ulko­puo­lella. Tarvit­semme digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat, jotta esim. suoma­lai­silla peli­fir­moilla olisi Euroo­passa yhtä hyvät koti­mark­ki­nat kuin kilpai­li­joilla Yhdys­val­loissa.

Jotta suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­kyky para­nisi ja jotta koti­ta­louk­sien ener­gian hinta olisi kohtuul­li­nen, tarvit­semme Euroop­paan yhtei­set ener­gia­mark­ki­nat. Eurooppa tarvit­see myös tiiviim­pää yhteis­työtä puolus­tus­po­li­tii­kassa. Ei ole mitään mieltä, että jokai­nen maa hank­kii itsel­leen esimer­kiksi samaa kallista kulje­tus­ka­lus­toa. Puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mi­nen toisi monia hyötyjä.

Haja­nai­sempi Eurooppa, jossa eri valtiot eris­täy­ty­vät toisis­taan ja sulke­vat rajo­jaan, olisi suoma­lais­ten työpaik­ko­jen, hyvin­voin­nin ja turval­li­suu­den kannalta merkit­tävä takaisku. Tarvi­taan järke­vää inte­graa­tiota. Eli samalla kun jäsen­val­tiot sitou­tu­vat yhä tiiviim­pään yhden­ty­mi­seen, niiden on pidet­tävä omat kansal­li­set asiansa kunnossa. Tarvit­semme yhtä aikaa enem­män Euroop­paa ja enem­män kansal­lista vastuun­kan­toa. Omia ongel­mia ei voi ulkois­taa tois­ten vastuulle.

Jotta voimme vaikut­taa itsemme kannalta tärkei­siin asioi­hin, meidän pitää tietää, mitä haluamme Euroo­palta. Tahto on edel­ly­tys sitou­tu­mi­selle. Sitou­tu­nei­suus on puoles­taan edel­ly­tys maail­man muut­ta­mi­selle ja aikaan saami­selle.

Moni polii­tikko ei halua “liata käsi­ään” Suomelle tärkeissä Eurooppa-asioissa. On helpom­paa jättää ne tois­ten hoidet­ta­vaksi, koska epäsuo­si­tusta EU:sta voisi tulla vain tahroja omiin vaat­tei­siin. Tämä ajat­telu ei kuiten­kaan ole Suomelle eduksi.

Juuri nyt vaikeassa tilan­teessa Suomi tarvit­see aktii­vi­sia Eurooppa-asioi­den vaikut­ta­jia. Sitou­tu­ma­ton valit­taja ei vaikuta, mutta sitou­tu­nut ongel­mien ratkai­sija vaikut­taa.

Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 2.7.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa