Kokoomus.fi
Katainen: Millaista Eurooppaa haluamme - vai onko sillä väliä?

Katainen: Millaista Eurooppaa haluamme - vai onko sillä väliä?

Julkaistu: 3.7.13 Uutiset

Euroop­pa­laiset valtiot ja alueen asukkaat ovat syvien haasteiden edessä. Noin kuusi vuotta jatkunut talous­kriisi on herät­tänyt toivot­to­muutta ja kielteisiä ajatuksia ympäri Eurooppaa. Työttö­myyden kasvu uhkaa horjuttaa yhteis­kun­nal­lista vakautta.

Epärei­luuden tunne on lisään­tynyt sekä kriisi­maissa että niitä autta­vissa maissa. Myös kritiikki EU:ta kohtaan on lisään­tynyt. Toisten mielestä unioni ei tee tarpeeksi ja toisten mielestä se tekee liikaa. Kriisin tuoma epärei­luuden tunne on nostat­tanut äärimie­li­piteet esiin.

Toisten mielestä kaikki valtioiden ja inhimil­lisen elämän ongelmat johtuvat EU:sta. “Missä EU - siellä ongelma”. Toisen ääripään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroopan Yhdys­vallat. Molemmat ääripäät tarjoavat musta­val­koisia, yksin­ker­taisia ratkaisuja monimut­kaisiin ongelmiin. Itse en usko näistä vaihtoeh­doista kumpaankaan.

Suomen kansain­vä­listä menes­tystä ei ole raken­nettu ääripäiden politii­kalla. Olemme tunnettuja maltil­li­sesta, yhteis­työ­ky­kyi­sestä, kansal­lista vastuuta koros­ta­vasta ja euroop­pa­laiseen integraa­tioon positii­vi­sesti suhtau­tu­vasta asenteesta. Euroopan integraa­tiota pitää kehittää siten, että sillä saavu­tetaan sellaisia asioita, joita mikään maa yksin ei voisi saavuttaa.

Yhden­tynyt Eurooppa on vaikut­tanut positii­vi­sesti suoma­laisten työlli­syyteen, hyvin­vointiin ja vapauteen. Toisaalta taas EU ei ole kyennyt estämään jäsen­val­tioiden tekemiä talous­po­liit­tisia virheitä, eikä pankkien liial­lista riskin ottamista. Koen tärkeäksi sen, että Euroopan Unionia kehitetään virheitä korjaten, eikä rikota sitä, mitä olemme jo saavut­taneet.

Integraation pitää olla ja myös tuntua reilulta. Erityi­sesti yhteisten arvojen ja sääntöjen kunnioit­ta­minen täytyy palauttaa. Talous­po­li­tiikkaa raamit­tavien sääntöjen ja vaikkapa oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teiden toteu­tu­minen, edellyt­tävät tehok­kaampaa euroop­pa­laista seurantaa ja valvontaa. Tarvit­semme EU:ta vapaa­kaup­pa­so­pi­musten aikaan­saa­mi­seksi, jotta suoma­laiset yritykset voisivat tehdä paremmin kauppaa Euroopan ulkopuo­lella. Tarvit­semme digitaa­liset sisämark­kinat, jotta esim. suoma­lai­silla pelifir­moilla olisi Euroo­passa yhtä hyvät kotimark­kinat kuin kilpai­li­joilla Yhdys­val­loissa.

Jotta suoma­laisten yritysten kilpai­lukyky paranisi ja jotta kotita­louksien energian hinta olisi kohtuul­linen, tarvit­semme Eurooppaan yhteiset energia­mark­kinat. Eurooppa tarvitsee myös tiiviimpää yhteis­työtä puolus­tus­po­li­tii­kassa. Ei ole mitään mieltä, että jokainen maa hankkii itselleen esimer­kiksi samaa kallista kulje­tus­ka­lustoa. Puolus­tusyh­teistyön tiivis­tä­minen toisi monia hyötyjä.

Hajanai­sempi Eurooppa, jossa eri valtiot eristäy­tyvät toisistaan ja sulkevat rajojaan, olisi suoma­laisten työpaik­kojen, hyvin­voinnin ja turval­li­suuden kannalta merkittävä takaisku. Tarvitaan järkevää integraa­tiota. Eli samalla kun jäsen­valtiot sitou­tuvat yhä tiiviimpään yhden­ty­miseen, niiden on pidettävä omat kansal­liset asiansa kunnossa. Tarvit­semme yhtä aikaa enemmän Eurooppaa ja enemmän kansal­lista vastuun­kantoa. Omia ongelmia ei voi ulkoistaa toisten vastuulle.

Jotta voimme vaikuttaa itsemme kannalta tärkeisiin asioihin, meidän pitää tietää, mitä haluamme Euroo­palta. Tahto on edellytys sitou­tu­mi­selle. Sitou­tu­neisuus on puolestaan edellytys maailman muutta­mi­selle ja aikaan saami­selle.

Moni polii­tikko ei halua “liata käsiään” Suomelle tärkeissä Eurooppa-asioissa. On helpompaa jättää ne toisten hoidet­ta­vaksi, koska epäsuo­si­tusta EU:sta voisi tulla vain tahroja omiin vaatteisiin. Tämä ajattelu ei kuitenkaan ole Suomelle eduksi.

Juuri nyt vaikeassa tilan­teessa Suomi tarvitsee aktii­visia Eurooppa-asioiden vaikut­tajia. Sitou­tu­maton valittaja ei vaikuta, mutta sitou­tunut ongelmien ratkaisija vaikuttaa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.7.2013


Kokoomus.fi