Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Luot­ta­musta, hyvin­voin­tia ja kasvua

Katai­nen: Luot­ta­musta, hyvin­voin­tia ja kasvua

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta raken­tuu työn­teolle ja yrit­tä­mi­selle, sivis­tyk­selle, suvait­se­vai­suu­delle ja välit­tä­mi­selle. Pohjois­mai­sessa hyvin­voin­ti­mal­lissa yhdis­ty­vät avoin ja integroi­tu­nut talous, kilpai­lu­kyky, terve julki­nen talou­den­pito ja tasa-arvoa vahvis­ta­vat hyvin­voin­ti­pal­ve­lut.

Hyvin­voin­tia syntyy siitä, että me suoma­lai­set voimme luot­taa toinen toisiimme ja että yhteis­kunta tuntuu reilulta. Kun Suomen talou­teen voi luot­taa, syntyy inves­toin­teja ja uusia työpaik­koja. Luot­ta­mus tasa-arvoa lisää­vien palve­lui­den ja tulon­siir­to­jen kestä­vyy­teen puoles­taan vahvis­taa tule­vai­suu­de­nus­koa ja toivoa.

Luot­ta­mus syntyy konkreet­ti­sista päätök­sistä. Esimer­kiksi luot­ta­mus Suomen julkista taloutta kohtaan on ansaittu vuosi­kym­me­nien säntil­li­sellä talous­po­li­tii­kalla. Tämän seurauk­sena olemme ansain­neet parhaan mahdol­li­sen luot­to­luo­ki­tuk­sen ja sen mukana alhai­sen korko­ta­son niin valtion velalle kuin koti­ta­louk­sille kuin yrityk­sil­le­kin.

Nyt luot­ta­musta Suomen julkista taloutta kohtaan on koeteltu. Maail­man­laa­jui­sen finanssi- ja talous­krii­sin ja sitä seuran­neen elvy­tys­po­li­tii­kan vuoksi valtio on velkaan­tu­nut huoles­tut­ta­vaa vauh­tia. Vuoden 2009 rajusta taan­tu­masta lukien valtio on joutu­nut otta­maan uutta velkaa liki 28 miljar­dia euroa. Velkaan­tu­mis­vauhti on kestä­mä­tön. Tämä velka ja sen mukana kasva­vat korko­me­not ovat pois palve­luista tai veron­mak­sa­jien kukka­rosta korkeam­pien vero­jen vuoksi. Tänään otettu velka otetaan huomi­sen veron­mak­sa­jien ? siis lastemme ? piik­kiin.

Halli­tus kantaa vastuuta Suomen tule­vai­suu­desta tehdes­sään toimia ylivel­kaan­tu­mis­kier­teen katkai­se­mi­seksi. Toimet eivät ole help­poja eivätkä miel­lyt­tä­viä. Niiden teke­mättä jättä­mi­nen olisi kuiten­kin vastuun pakoi­lua ja kertoisi vain kyvyt­tö­myy­destä kantaa vastuuta vaikeina aikoina. Tämä olisi hyvin epäsuo­ma­laista käytöstä. Suomi on aina hoita­nut omat asiansa, vaikka muka­vaa tai help­poa se ei aina ole ollut meil­le­kään. Uskon, että fiksut suoma­lai­set arvos­ta­vat tätä suoma­laista vastuun­kan­non perin­nettä.

Nyt tehdyn kehys­pää­tök­sen jälkeen halli­tus on tehnyt päätök­siä budjet­ti­so­peu­tuk­sesta ? siis valtion meno­jen supis­ta­mi­sesta ja vero­tu­lo­jen lisäyk­sistä - yli viiden miljar­din euron edestä. Tämä on se summa, joka nykyis­ten kasvuar­vioi­den valossa riit­tää velkaan­tu­mis­kier­teen katkai­se­mi­seen. Tämä päät­tä­väi­syys on osoi­tus laaja­poh­jai­sen halli­tuk­sen hyvästä päätök­sen­teon­ky­vystä ja halusta kantaa vastuuta. Tästä haluan antaa suuret kiitok­set halli­tus­kump­pa­neille ja edus­kun­ta­ryh­mille.

Efter det senaste rambes­lu­tet har rege­rin­gen fattat beslut om en budge­tan­pass­ning ? det vill säga om minsk­nin­gar av statens utgif­ter och öknin­gar av skat­tein­koms­terna ? till ett belopp som övers­ti­ger fem miljar­der euro. Detta är det belopp som i ljuset av de nuva­rande till­väx­tupps­katt­nin­garna räcker till för att bryta skuld­sätt­ningss­pi­ra­len. Denna målmed­ve­ten­het visar den bred­ba­siga rege­rin­gens goda förmåga att fatta beslut och att bära ansvar. För detta vill jag rikta ett stort tack till hela rege­rin­gen och till riks­dagsgrup­perna.

Halli­tuk­sen kehys­esi­tyk­sestä on syytä nostaa esiin neljä keskeistä linja­va­lin­taa. 1. Velkaan­tu­mi­nen taite­taan. 2. Satsa­taan talous­kas­vuun yrit­tä­jyy­den kannus­teita lisää­mällä. 3. Tehdään tehoin­ves­toin­teja nuori­so­työt­tö­myy­den torjun­taan ja syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn. 4. Vahvis­te­taan reiluu­den, yhteen­kuu­lu­vai­suu­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den henkeä.

Velkaan­tu­mi­nen tait­tuu

Kehys­rii­hessä sovi­tut 2,8 miljar­din euron pysy­vät sopeu­tus­toi­met riit­tä­vät tait­ta­maan valtion velka­suh­teen laskuun kehys­kau­den loppuun mennessä. Kehys­kau­den lopussa 2016 velka­suh­teen arvioi­daan olevan 45 prosent­tia koko­nais­tuo­tan­nosta, joka on kohtuul­li­nen taso esimer­kiksi moniin euro­mai­hin verrat­tuna. Tälle velalle joudumme tuol­loin maksa­maan arviolta kolmen miljar­din euron vuosit­tai­set korot.

Molem­mat halli­tus­oh­jel­maan kirja­tut perä­lau­dat, velka­suh­teen kään­tä­mi­nen laskuun ja yhden prosen­tin alijää­mä­ta­voite vaali­kau­den loppuun mennessä, ovat edel­leen voimassa. Aivan kuten kaikki muukin halli­tus­oh­jel­maan kirjattu.

Om den ekono­miska till­väx­ten till följd av exem­pel­vis den inter­na­tio­nella utvecklin­gen stan­nar på en lägre nivå än man nu räknat med, och anpass­nings­bes­lu­ten inte räcker till för att de mål som angetts i rege­rings­pro­gram­met för tjugo­hun­dra­fem­ton ska uppnås, har rege­rin­gen bereds­kap att också fatta nya anpass­nings­bes­lut. Uppnåen­det av målen kommer såle­des att följas årli­gen, och even­tuella ytter­li­gare åtgär­der bedöms alltid i samband med rambes­lu­ten. Också denna punkt i rege­rings­pro­gram­met håller man fast vid. Detta är natur­ligt­vis en förut­sätt­ning för håll­bar ekono­misk poli­tik och för den externa trovär­dig­he­ten när det gäller vår ekonomi. Om den ekono­miska utvecklin­gen visar sig bli bättre än man räknat med och de skriv­nin­gar som gäller vissa ekono­miska målsätt­nin­gar uppfylls före tjugo­hun­dra­fem­ton, kan ? på mots­va­rande sätt ? en del av resul­ta­tet av de förbätt­rade stats­fi­nan­serna använ­das för att avveckla gjorda spar­bes­lut eller för utgift­sök­nin­gar.

Jos talous­kasvu jää esimer­kiksi kansain­vä­li­sen kehi­tyk­sen vuoksi nyt enna­koi­tua alhai­sem­maksi ja tehdyt sopeu­tus­pää­tök­set eivät riitä halli­tus­oh­jel­massa vuodelle 2015 asetet­tu­jen tavoit­tei­den toteu­tu­mi­seen, halli­tuk­sella on valmius myös uusiin sopeu­tus­pää­tök­siin. Tavoit­tei­den toteu­tu­mista siis seura­taan vuosit­tain ja mahdol­li­sia lisä­toi­men­pi­teitä arvioi­daan aina kehys­pää­tös­ten yhtey­dessä. Myös tämä halli­tus­oh­jel­man kohta pitää. Tämä on luon­nol­li­sesti edel­ly­tys kestä­välle talous­po­li­tii­kalle sekä talou­temme ulkoi­selle uskot­ta­vuu­delle. Vastaa­vasti, jos talous­ke­hi­tys osoit­tau­tuu enna­koi­tua parem­maksi ja perä­lau­ta­kir­jauk­siin pääs­tään ennen vuotta 2015, voidaan osa valtion­ta­lou­den paran­tu­neesta asemasta käyt­tää tehty­jen sääs­tö­pää­tös­ten purka­mi­seen tai meno­li­säyk­siin.

Valtion budje­tista sääs­tä­mi­nen on aina vaikeaa ? kaik­kien määrä­ra­ho­jen otta­mi­selle budjet­tiin on aina ollut aika­naan jokin hyvä peruste. Silti valin­toja on tehtävä. Sääs­tä­mistä tehdään useilla eri sekto­reilla. Menot on käyty läpi tarkan kamman kanssa. Lähes kaikki sääs­tö­pää­tök­set toteu­te­taan pienen­tä­mällä meno­jen kasvua tai luopu­malla indek­si­ko­ro­tuk­sista. Luopu­malla indek­si­ko­ro­tuk­sista kerta­luon­tei­sesti kenel­tä­kään ei oteta pois, mutta suurelta joukolta jää kerta­luon­tei­sesti hive­nen lisää saamatta. Se on reiluin tapa.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että yhden prosen­tin alijää­mä­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen olisi edel­lyt­tä­nyt vielä noin kahden miljar­din euron lisä­so­peu­tusta verrat­tuna nyt tehtyi­hin päätök­siin. Ylisuur­ten tai liian nopeasti voimaan astu­vien veron­ko­ro­tus­ten tai meno­leik­kaus­ten teke­mi­nen olisi kuiten­kin ollut suhdan­ne­po­liit­ti­sesti epävii­sasta.

Sopeu­tus ja sen lisäksi pääte­tyt määrä­ai­kai­set toimet on pyritty mitoit­ta­maan niin, että valtion velkaan­tu­mi­nen saadaan katkais­tua, mutta vaurioi­tamme kasvua ja työl­li­syyttä mahdol­li­sim­man vähän.

Yrit­tä­jyyttä ja kasvua

Halli­tuk­sen resep­tiä julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seksi voisi luon­neh­tia sanalla ?grows­te­rity?, joka juon­tuu englan­nin kielen sanoista growth (kasvu) ja auste­rity (sääs­tä­väi­syys). Samalla kun tasa­pai­no­tamme julkista taloutta, luomme edel­ly­tyk­siä uudelle kasvulle ja työpai­koille.

Kasvun vauh­dit­ta­mi­nen ja uusien työpaik­ko­jen tavoit­telu lisää­mällä kasvu­yrit­tä­jyy­den kannus­teita ei ole yhteis­kun­nal­lista nolla­sum­ma­pe­liä. Pk-yritys­ten kasvue­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­nen on halli­tuk­sen selkeä pain­opiste. Halli­tus on halun­nut etsiä keinoja, joilla voisimme kannus­taa yrityk­siä inves­toi­maan, kasva­maan ja kaupal­lis­ta­maan inno­vaa­tioita ja joiden seurauk­sena saisimme uusia työpaik­koja sekä vienti- ja vero­tu­loja.

Työ on parasta sosi­aa­li­tur­vaa. Kohe­neva työl­li­syys on myös paras keino vähen­tää tuloe­roja ja lisätä hyvin­voin­tia. Haluamme siis pelata nolla­sum­ma­pe­lin sijasta plus­sum­ma­pe­liä. Kun satsaamme yrit­tä­jyy­den kannus­tei­siin, emme tark­kaan ottaen tiedä, mitä saamme. Jos yrit­täjä ei kannustu hän, ei myös­kään kuluta kannus­teita, jos taas hän kannus­tuu, kaikki voit­ta­vat. Täytyy siis uskoa uuteen ja antaa hyvien asioi­den tapah­tua. Onnis­tu­mi­set, kasvu ja työpai­kat eivät ole kenel­tä­kään pois, vaan ne tuovat kaikille lisää.

Uusia kannus­ti­mia tarvi­taan. Suomen yksi­tyi­sen sekto­rin raken­ne­muu­tos haas­taa meitä työpaik­ko­jen ja vero­tu­lo­jen mene­tys­ten muodossa. Esimer­kiksi Suomelle tärkeän pape­ri­teol­li­suu­den tai ICT-sekto­rin raken­ne­muu­tok­sen myötä häviä­vien työpaik­ko­jen tilalle on kyet­tävä synnyt­tä­mään uusia yrityk­siä ja uusia työpaik­koja.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta edel­lyt­tää kasva­vaa taloutta. Tämä puoles­taan edel­lyt­tää maail­man­mark­ki­noilla pärjää­viä, kasva­via yrityk­siä. Jotta yrityk­semme pärjäi­si­vät vien­ti­mark­ki­noilla ja tuot­tai­si­vat riit­tä­västi vero­tu­loja palve­lu­jen rahoit­ta­mi­seen, Suomen on oltava kilpai­lu­ky­kyi­nen. Pärjäämme kilpai­lussa vain yhä korkeam­man jalos­tusar­von tuot­teilla. Tavoit­teemme on, että Suomesta vietäi­siin arvok­kaam­pia tuot­teita ja palve­luita kuin tänne tuodaan.

Tämän kehi­tys edel­lyt­tää kilpai­lu­ky­kyi­sen perus­teol­li­suu­den lisäksi uusia kasvu­yri­tyk­siä, jotka hyödyn­tä­vät Suomen hyvää osaa­mis- ja inno­vaa­tio­ka­pa­si­teet­tia.

Olen ihail­lut niitä polii­tik­koja, jotka keskellä 1990-luvun lamaa ja leik­kaus­lis­toja satsa­si­vat ennak­ko­luu­lot­to­masti tule­vai­suu­teen inves­toi­malla vero­va­roja t&k-toimintaan. Samaan aikaan toteu­tet­tiin yritys­ve­ro­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus, johon sisäl­tyi mm. yhtiö­ve­ron hyvi­tys­jär­jes­telmä. Näiden toimien yhteis­vai­ku­tuk­sesta ja päät­tä­väi­sestä julki­sen talou­den vakaut­ta­mi­sesta syntyi uusi Suomi.

Tämän kaltaista uuden luomi­sen henkeä halli­tus on halun­nut kehys­rii­hen linja­va­lin­noilla vahvis­taa.

Esimer­kiksi suoma­lais­ten yritys­ten tutki­mus- ja tuote­ke­hi­tys­työtä kannus­te­taan otta­malla käyt­töön erityi­nen vero­vä­hen­nys t&k-työtä teke­vien työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­seen. Suoma­lai­sia yrityk­siä kannus­te­taan kasva­maan ja kansain­vä­lis­ty­mään uuden pääoma­si­joit­ta­mi­sen kasvu­kan­nus­ti­men ja hankin­ta­meno-olet­ta­man muutok­sen avulla. Yritys­ten inves­toin­ti­ha­luk­kuu­den paran­ta­mi­seksi inves­toin­tien poisto-oikeuk­sia koro­te­taan väliai­kai­sesti.

Nuor­ten syrjäy­ty­mistä torju­taan

Halli­tuk­sen kolmas linja­va­linta on erityi­sen vahva satsaus nuor­ten työl­lis­ty­mi­sen helpot­ta­mi­seen ja syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn. Mieles­tämme tämä on satsaus inhi­mil­li­seen pääomaan, sosi­aa­li­seen vastuuseen ja Suomen tule­vai­suu­teen. Näiden arvo­jen lisäksi näillä toimilla on vaiku­tusta työvoi­man riit­tä­vyy­teen ja työurien pituu­teen. Työn­teon ensi­si­jai­suu­den peri­aate on niin ikään keskei­nen peruste satsauk­sil­lemme nuor­ten työl­li­syy­teen.

Suomessa on tällä hetkellä noin 110 000 iältään 20-29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole perus­as­teen jälkeistä tutkin­toa. Heistä 70 000 on miehiä. Nuorista 25 000 muodos­taa syrjäy­ty­nei­den nuor­ten kovan ytimen: he eivät ole koulu­tuk­sessa, työelä­mässä tai edes työn­ha­ki­joina.

Syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­nen on yksi halli­tuk­sen kärki­hank­keista. Tämän hank­keen terä­vin keihään­kärki on nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuu. Jokai­selle alle 25-vuotialle nuorelle ja alle 30-vuotialle vasta­val­mis­tu­neelle tarjo­taan työ-, harjoit­telu-, opis­kelu-, työpaja- tai kuntou­tus­paikka kolmen kuukau­den kuluessa työt­tö­mäksi joutu­mi­sesta.

Yhteis­kun­ta­ta­kuun toteut­ta­mi­seen varat­tu­jen määrä­ra­ho­jen täyden­nyk­seksi kehys­rii­hessä päätet­tiin lisätä vuosit­tain reilut 50 miljoo­naa euroa siihen, että alle kolme­kymp­pi­selle pelkän perus­as­teen varassa olevalle tarjo­taan mahdol­li­suus amma­til­li­sen tutkin­non suorit­ta­mi­seen. Tämän lisäksi vuoden 2012 lisä­ta­lous­ar­viossa osoi­tet­tiin 24 miljoo­nan euron lisä­sat­sauk­set työl­lis­tä­mis- ja koulu­tus­toi­miin.

Nuor­ten työl­lis­ty­mi­seen vaikut­taa posi­tii­vi­sesti myös ansio­si­don­naista työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa koskeva kannus­tin osal­lis­tua akti­voin­ti­toi­men­pi­tei­siin, mistä sovit­tiin osana työura­pa­ket­tia. Myös kehys­rii­hessä tehty päätös pienim­piin palk­ka­tu­loi­hin kohdis­tu­van työtu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­sesta kannus­taa nuoria työn vastaa­not­ta­mi­seen.

Oikeu­den­mu­kai­suu­den henkeä vaali­taan

Neljän­tenä linja­va­lin­tana halli­tuk­sella on reiluu­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den hengen vahvis­ta­mi­nen. Osana talou­den tasa­pai­no­tusta halli­tus pitää huolen siitä, että sopeu­tus­toi­met toteu­te­taan oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. On aivan oikein, että suuren sopeu­tus­taa­kan edessä kaikki joutu­vat kanta­maan oman osansa, kukin kykynsä mukaan.

Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan eheys on sosi­aa­lista pääomaa, jolla on valta­van suuri arvo. Kyse on esimer­kiksi luot­ta­muk­sesta toisiin suoma­lai­siin ja yhtei­siin insti­tuu­tioi­hin. Tällai­sina hetkinä, kun hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen edel­lyt­tää rank­koja ja päät­tä­väi­siä toimia, on vaalit­tava tätä eheyttä. On toimit­tava siten, että suoma­lai­set voisi­vat tuntea, että me olemme kaikki samassa veneessä ja huomioimme toisemme.

Kohtuutta ja tolk­kua ei voida yksin budjet­ti­pää­tök­sillä säätää, mutta talous­rat­kai­suilla on oma merkit­tävä roolinsa. Samassa veneessä olemi­sen tunne vaatii sitä, että heikoim­mista pide­tään huolta ja että vastuuta kanne­taan kyky­jen mukaan. Toisaalta se edel­lyt­tää, että ahke­ruu­desta tai onnis­tu­mi­sista ei kanneta kaunaa eikä sitä halvek­sita. Samaan venee­seen mahtuu vain toisi­aan arvos­ta­via ja toisis­taan välit­tä­viä ihmi­siä.

Tämän vuoksi halli­tus on tehnyt valin­nan, että viiden miljar­din euron sopeu­tuk­sesta huoli­matta perus­tur­vae­tuuk­sia ei leikata. Kaik­kein heikoim­massa asemassa olevista pide­tään huolta vaikei­na­kin aikoina. Vero­tuk­sen osalta oikeu­den­mu­kai­suu­den henkeä vaali­taan muun muassa peri­mällä kaik­kein suuri­tu­loi­sim­milta suoma­lai­silta määrä­ai­kai­sesti hieman suurem­paa tulo­ve­roa.

Uusi maa

Kehys­rii­hen sopeu­tus­pää­tök­set kosket­ta­vat kaik­kia suoma­lai­sia. Sellai­sia meno­sääs­töjä tai veron­ko­ro­tuk­sia ei vali­tet­ta­vasti olekaan, ettei­vätkö ne joita­kin kosket­taisi. Kipeil­tä­kin tuntu­via sopeu­tus­toi­mia tehdään kuiten­kin siksi, että voimme turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan laaduk­kaine palve­lui­neen ja tulon­siir­toi­neen myös tule­ville suku­pol­ville.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen ja huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen muut­ta­vat Suomea perus­teel­li­sesti. Tule­vien 20 vuoden aikana Suomesta tulee aivan uusi maa. Tämä muutos on esimer­kiksi hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den suhteen valtava haaste, mutta se on samalla suuri mahdol­li­suus uudis­taa Suomea.

Tärkeintä on ymmär­tää, että tule­vat vuosi­kym­me­net edel­lyt­tä­vät suuria­kin muutok­sia. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan kyllä turvata, kunhan uskal­lamme uudis­tua. Monien silmissä nämä muutok­set tuntu­vat vaikeilta, pelot­ta­vil­ta­kin. Kaik­kein pelot­ta­vin näkymä on kuiten­kin se, jos emme uudis­tuisi. Se olisi taan­tu­mi­sen, velkaan­tu­mi­sen ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rapau­tu­mi­sen harmaa tie. Sellai­sen tien päässä olevaa Suomea kukaan meistä ei halua.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

Skip to content