Monessa perheessä odote­taan parhail­laan koulu­jen alka­mista. Jännit­tä­vintä on olla aivan koulu­tien alku­tai­pa­leella, mutta jokai­nen uusi luku­vuosi tuo muka­naan uuden odot­ta­mista.

Sama koskee opet­ta­jia ja muuta koulu­jen henki­lö­kun­taa. Uuden luku­vuo­den ja uusien oppi­lai­den kohtaa­mi­nen on varmasti aina mielen­kiin­toista.

Uuden luku­vuo­den alka­mi­sen kynnyk­sellä on hyvä muis­taa, miten ratkai­se­van tärkeitä Suomelle ovat korkea osaa­mi­nen ja hyvät koulut. Koulu­tuk­seen panos­ta­malla Suomi on tällä­kin hetkellä menes­ty­vien kansa­kun­tien joukossa.

Tämä on kaiken perusta. Panos­tuk­set esimer­kiksi korkea­ta­soi­seen opet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen luovat perus­tan koko kansa­kun­nan korkealle osaa­mis­ta­solle. Tiuk­ka­na­kin talou­den aikana näistä asioista pide­tään kiinni.

Vaikka monet asiat suoma­lai­sessa koulu­maa­il­massa ovat huip­pu­ta­soa, niin silti aina löytyy petrat­ta­vaa. Koulu­rauha ja turval­li­nen oppi­mi­sym­pä­ristö ovat tärkeim­piä oppi­mi­sen ja opet­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä.

Erityi­sesti viime keväänä kouluista kantau­tui paljon vies­tejä koulu­rau­han häiriin­ty­mi­sestä. Oppi­tun­neilla puhu­taan puhe­li­meen, pela­taan äänek­käästi pelejä, toisia kiusa­taan ja monin muin tavoin häiri­tään muiden koulue­lä­mää.

Opet­ta­jilla ei ole ollut riit­tä­viä keinoja puut­tua häiriöi­hin tai jopa turval­li­suutta uhkaa­viin tilan­tei­siin. Nämä ja monet muut ilmiöt ovat aiheut­ta­neet useissa kouluissa huonoa ilma­pii­riä.

Vuoden­vaih­teessa voimaan tule­valla uudella lain­sää­dän­nöllä on tarkoi­tus antaa kouluille parem­mat keinot pitää huolta koulu­rau­hasta ja turval­li­sesta oppi­mi­sym­pä­ris­töstä sekä vähen­tää syrjäy­ty­mis­ris­kiä panos­ta­malla kaik­kien osal­li­suu­teen ja demo­kra­tia­kas­va­tuk­seen.

Vuoden 2014 alusta lähtien muun muassa lisä­tään opet­ta­jien ja rehto­rien toimi­val­tuuk­sia puut­tua häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen ja paran­ne­taan mahdol­li­suuk­sia huoleh­tia turval­li­sesta oppi­mi­sym­pä­ris­töstä.

Uudet toimet edis­tä­vät kaik­kien koulu­yh­tei­sö­jen jäsen­ten hyvin­voin­tia ja turval­li­suu­den­tun­netta. Toden­nä­köi­sesti uudis­tuk­set myös toimi­vat ennal­taeh­käi­se­västi. Oppi­laat esimer­kiksi tietä­vät jo etukä­teen, että tiet­ty­jen häirit­se­vien tava­roi­den tai ainei­den tuonti kouluun johtaa niiden mene­tyk­seen, aina­kin väliai­kai­sesti.

Jokai­sella koulu­yh­tei­sössä on oikeus turval­li­seen ja tasa-arvoi­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön. Tavoit­teena on, ettei ketään kiusat­taisi, ettei kukaan jäisi yksin ja että jokai­nen nuorempi tai vanhempi oppi­las voisi kokea olevansa oman koulu­yh­tei­sönsä tärkeä ja hyväk­sytty jäsen.

Lain­sää­dän­nöllä on tässä oma roolinsa, mutta hyvää ilma­pii­riä ja työrau­haa ei tuoda koului­hin ulko­puo­lelta. Ensi­si­jai­nen vastuu on kannet­tava lähellä. Kodeissa, luok­ka­huo­neissa, väli­tun­neilla, ilta­päi­vä­ker­hoissa, koulu­mat­kalla ja vanhem­pai­nil­loissa.

Koulu­rau­han turvaa­mi­nen on jouk­kue­pe­liä, jossa oppi­laalla, vanhem­milla, opet­ta­jalla ja koulun muulla henki­lös­töllä sekä muilla paikal­lis­ta­son toimi­joilla on jokai­sella oltava aito mahdol­li­suus osal­lis­tua yhtei­sen toimin­ta­kult­tuu­rin luomi­seen. Kaik­kien on kannet­tava oma vastuunsa.

Vain jouk­kue­pe­lin kautta koulue­lä­män yhtei­siin haas­tei­siin pysty­tään löytä­mään kestä­viä ratkai­suja.

Kolumni on julkaistu Turun Sano­missa 2.8.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa