Kokoomus.fi
Katainen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoitus kestä­välle pohjalle ja lisää työtä Suomeen

Katainen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoitus kestä­välle pohjalle ja lisää työtä Suomeen

Julkaistu: 4.9.13 Uutiset

Päämi­nis­terin ilmoi­tuksen raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista antanut päämi­nisteri Jyrki Katainen totesi Suomen olevan syvän raken­ne­muu­toksen kourissa. Syitä raken­ne­muu­tokseen löytyy maailman muutok­sesta, mutta myös vuosien ajalta Suomen omista tekemi­sistä ja tekemättä jättä­mi­sistä.

Halli­tuksen uudis­tus­oh­jel­massa paino­tetaan talouden perustaa eli työlli­syyttä, tuotta­vuutta ja talous­kasvua vahvis­tavia toimia sekä julkisen sektorin tuotta­vuuden ja tulok­sel­li­suuden paran­ta­mista. Lisäksi hallitus toteuttaa työlli­syyttä ja kasvua vahvis­tavaa suhdan­ne­po­li­tiikkaa ja tukee kilpai­lu­kykyä palaut­tavaa, työpaikkoja lisäävää palkka­rat­kaisua.

Päämi­nis­terin ilmoitus halli­tuksen raken­ne­po­liit­ti­sesta ohjel­masta

Arvoisa puhemies,

Suomi on syvän raken­ne­muu­toksen kourissa. Syitä tähän raken­ne­muu­tokseen löytyy maailman muutok­sesta, mutta myös omista tekemi­sis­tämme ja tekemättä jättä­mi­sistä. Jos olisimme varau­tuneet näihin haasteisiin ajoissa, muutos ei olisi nyt näin raju. Vastaavaa kehitystä on nähty myös monissa muissa Euroopan maissa.

Vuosien saatossa olemme menet­täneet kilpai­lu­ky­kyämme, emme ole osanneet uudistaa kunta- ja palve­lu­ra­ken­tei­tamme vastaamaan ikään­tyvän Suomen tarpeisiin ja osa yrityk­sis­tämme ei ole inves­toinut riittä­västi tuote­ke­hi­tykseen pärjä­täkseen maail­man­kau­passa kilpai­li­joilleen.

Suomen talouden tilan­nekuva kertoo korutonta kieltä tästä raken­ne­muu­tok­sesta. Suomen BKT on samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Suomen talous supistuu tänä vuonna toista vuotta putkeen.

Teolli­suuden osuus Suomen talou­desta on laskenut kolman­nek­sella vuodesta 2000. Kymme­nessä vuodessa olemme menet­täneet 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia, korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt muille sekto­reille samaa vauhtia.

Metsä­teol­li­suuden osuus talou­des­tamme on laskenut vuodesta 2000 kuudesta prosen­tista kahteen prosenttiin. Sähkö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suuden syöksy on ollut vieläkin nopeampi. Kun vielä vuonna 2000 tämän osuus Suomen talou­desta oli 6,4 prosenttia, se on enää 1,3 prosenttia. Eilen julkis­tettu Nokian matka­pu­he­lin­lii­ke­toi­minnan myynti on symboli tälle muutok­selle.

Suomen vienti ei ole vieläkään saavut­tanut vuoden 2007 finans­si­kriisiä edeltävää tasoa. Euroa­lu­eella vain Kreikan vienti on kehit­tynyt Suomea heikommin. Suomen viennin rakenne on yksipuo­linen ja erityi­sesti korkean jalos­tusasteen vienti on raken­nettu pääosiltaan vain muutaman yrityksen varaan.

Suomessa nimel­liset ja reaaliset yksik­kö­työ­kus­tan­nukset ovat viime vuosina nousseet selvästi nopeammin kuin kilpai­li­ja­mais­samme. Suomen ulkomaan­kaupan vaihto­suhde on kymme­nessä vuodessa heiken­tynyt yli 10 prosent­tiyk­sikköä. Viemme siis yhä vähemmän arvok­kaita tuotteita ja palve­luita kuin tuomme. Suoma­lais­yri­tysten tuotteita ja palve­luita ei maail­malla enää osteta entiseen malliin, mikä näkyy vaihto­taseen heikke­ne­misenä. Emme siis vaurastu. Uudet vientialat ja -yritykset eivät ole riittäneet korvaamaan toisten alojen ja yritysten menetyksiä.

Menetetyn talous­kasvun seurauksena julkisten menojen osuus Suomen koko talou­desta on noussut kuudessa vuodessa 47,4 prosen­tista 56,6 prosenttiin. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa yli yhdeksän miljardia euroa ja kunta­ta­loutta rasittaa kahden miljardin euron raken­teel­linen alijäämä. Näin siitä huoli­matta, että väestön ikään­ty­mi­sestä aiheutuva talous­kasvun hidas­tu­minen ja ikäsi­don­naisten julkisten menojen kasvu on vasta toden teolla alkamassa.

Ongelma on siis se, että elämme pysyvästi yli varojemme. Pystymme ennus­tamaan kohta­laisen hyvin julkisten tulojen ja menojen kehitystä tulevina vuosina. Työikäisen väestön vähene­minen tarkoittaa työnteon vähen­ty­mistä, talous­kasvun heikke­ne­mistä ja verotu­lojen ehtymistä. Toisaalta väestön ikään­ty­minen lisää tarvetta julki­sille palve­luille ja tulon­siir­roille. Menomme kasvavat nopeammin kuin tulomme. Tätä niin kutsuttu kestä­vyysvaje tarkoittaa. Tämä kehitys ei lopu odotta­malla. Mutta se on mahdol­lista pysäyttää. Meidän on mahdol­lista kääntää kehityksen suunta kestä­väksi, jos vain haluamme. Ja kyllä me haluamme.

Kestä­vyys­va­jeemme suuruu­deksi arvioidaan noin 4,7 prosenttia brutto­kan­san­tuot­teesta, eli noin 9 miljardia euroa. Vajetta ei ole fiksua kuroa umpeen vain budjet­ti­leik­kauk­silla tai veron­ko­ro­tuk­silla, sillä niillä olisi kohtuut­tomia kielteisiä seurauksia. Järke­vämpää on tehdä raken­teel­lisia uudis­tuksia, joilla vahvis­tetaan Suomen kilpai­lu­kykyä, lisätään työvoiman tarjontaa, alennetaan raken­teel­lista työttö­myyttä, paran­netaan yksityisen sektorin tuotta­vuutta sekä lisätään luovuutta julki­sella sekto­rilla tuotta­vuuden ja tulok­sel­li­suuden vahvis­ta­mi­seksi. Suoma­lainen hyvin­vointi on tienhaa­rassa: onko meistä tekemään ne raken­teel­liset uudis­tukset, joilla hyvin­voin­tiyh­teis­kunta saatetaan kestä­välle pohjalle?

Arvoisa puhemies,

Samalla on muistettava, että esimer­kiksi Maailman talous­foo­rumin tänään julkis­tetun tutki­muksen mukaan Suomen raken­teel­linen kilpai­lukyky on edelleen maailman kolman­neksi paras. Suomessa on koulu­tettu kansa ja tasa-arvoinen yhteis­kun­ta­malli. Meillä esimer­kiksi talouden ja insti­tuu­tioiden toimivuus, terveyden ja perus­kou­lu­tuksen tila ja innovointi on maailman parhaalla tasolla. Näiden vahvuuksien varaan voimme rakentaa uutta hyvin­vointia. Kyse on siitä, kuinka saamme vahvuuk­sis­tamme nykyistä enemmän irti. Tulevai­suuden kasvualoja voivat olla esimer­kiksi perin­teinen teollisuus uusine tuotteineen sekä uudet vahvasti kasvavat toimialat kuten cleantech ja tervey­den­huollon tekno­logia.

Halli­tuksen vastaus Suomen valtaviin raken­teel­lisiin haasteisiin ja toisaalta Suomen vahvuuksien valjas­ta­miseen koostuu neljästä pilarista:

1)      Talouden perustaa eli työlli­syyttä, tuotta­vuutta ja talous­kasvua vahvis­tavat toimet.

2)      Julkisen sektorin tuotta­vuuden ja tulok­sel­li­suuden vahvis­ta­minen.

3)      Työlli­syyttä ja kasvua vahvistava suhdan­ne­po­li­tiikka, jolle raken­teel­liset uudis­tukset luovat tilaa.

4)      Halli­tuksen tuki kilpai­lu­kykyä palaut­ta­valle, työpaikkoja lisää­välle palkka­rat­kai­sulle.

1) Talouden perustaa eli työlli­syyttä, tuotta­vuutta ja talous­kasvua vahvis­tavat toimet.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on budjet­ti­rii­hessä sovitussa raken­ne­po­liit­ti­sessa ohjel­massaan linjannut 33-kohtaisen listan keinoja, joilla nostetaan työlli­syyttä, piden­netään työuria sekä lisätään yksityisen sektorin tuotta­vuutta.

Näiden sekä halli­tuksen aiemmin linjaamien raken­teel­listen uudis­tusten punainen lanka on työn tekeminen. Tarvit­semme lisää työtä Suomeen, jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kunta kyetään rahoit­tamaan. Jos uskoo työhön, on myös oltava valmis tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät työhön osallis­tu­mista.

On syytä hahmottaa, että työvoiman tarjonta ei tarkoita korkeampaa työttö­myyttä. On pikem­minkin niin, että maissa, joissa osallis­tu­mi­saste on suuri, myös työttömyys on alhai­sempi.

Halli­tuksen tavoit­teena on pidentää työuria 1/2 vuotta alkupäästä ja 1 1/2 vuotta loppu­päästä sekä vähentää katkoksia ja vajaa­työl­li­syyttä työuran aikana. Raken­teel­lista työttö­myyttä pyritään alentamaan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä. Lisäksi hallitus tavoit­telee puolen­toista prosentin kohen­nusta talouden tuotan­to­po­ten­ti­aaliin. Näillä toimilla on tarkoitus kattaa puolet suuruu­deltaan noin 4,7 prosenttia brutto­kan­san­tuot­teesta olevasta kestä­vyys­va­jeesta.

Työurien piden­tä­mi­sessä keskeisin päätös­ko­ko­naisuus on vuonna 2017 voimaan astuva eläke­uu­distus. Tämän uudis­tuksen tavoit­teena on nostaa keski­mää­räinen eläkkeel­le­siir­ty­misikä vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Uudis­tusta koskevat neuvot­telut saatetaan päätökseen syksyyn 2014 mennessä työmark­ki­na­jär­jes­töjen sopimuksen mukai­sesti.

Työlli­syy­sas­tetta nostetaan ja työuria piden­netään laajalla toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­della. Oppivel­vol­li­suusikää nostetaan, opiskeluun pääsyä nopeu­tetaan, opintoaikoja lyhen­netään ja oppiso­pi­mus­kou­lu­tuk­sesta tehdään sekä yrityk­sille että nuorille nykyistä houkut­te­le­vampi vaihtoehto. Näillä toimen­pi­teillä vahvis­tetaan myös nuorten yhteis­kun­ta­takuun toteu­tu­mista.

Työuran katkoksia vähen­netään mm. tiuken­ta­malla vuorot­te­lu­vapaan ehtoja. Kotihoidon tuki kohden­netaan puoliksi molem­mille vanhem­mille ja vastaa­vasti subjek­tii­vista päivä­hoito-oikeutta rajoi­tetaan sosiaa­liset perusteet huomioi­valla tavalla osa?aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona a?itiys?, isyys?, vanhempain? tai hoito­va­paalla tai kotihoi­don­tuella. VM arvioi, että kotihoidon tukeen tehtävät muutokset tuovat noin 6000 henkilöä - pääasiassa naista - mukaan työelämään. Naisten asemaa työelä­mässä kohen­netaan myös selvit­tä­mällä mahdol­li­suudet vanhem­muuden kustan­nusten tasaa­mi­seksi.

Hallitus on jo aiemmin tehnyt lapsi­per­heiden asemaa ja valin­nan­va­pautta kohen­tavia päätöksiä mm. joustavan hoito­rahan käyttöö­not­ta­mi­sesta sekä tunti­pe­rus­tei­sista päivä­hoi­to­mak­suista.

Työttö­myys­jaksoja lyhen­netään kehit­tä­mällä sosiaa­li­turvaa osallis­ta­vampaan suuntaan, sovel­ta­malla työstä ja aktivoin­ti­toi­mista kieltäy­ty­mi­sestä seuraavia sanktioita nykyistä johdon­mu­kai­semmin ja laajen­ta­malla velvol­li­suutta ottaa vastaan tarjottua työtä nykyistä laajem­malle alueelle.

Hallitus laatii myös toimen­pi­de­ko­ko­nai­suuden, jolla paran­netaan ikään­ty­neiden työlli­syyttä edistä­mällä työssä pysymistä ja työttömien uudel­leen­työl­lis­ty­mistä.

Periaat­teel­li­sesti tärkeä muutos on asumis­tuessa ja työttö­myys­tur­vassa käyttöön otettavat suojao­suudet. Asumis­tuessa suojaosuus on 400 euroa, työttö­myys­tur­vassa 300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työtön voi tehdä suojao­suuden verran töitä menet­tä­mättä tukeaan. Tämä merkittävä kannus­tin­loukkuja purkava uudistus kuvastaa, kuinka hallitus asettaa työn tekemisen ja sen kannat­ta­vuuden etusi­jalle myös sosiaa­li­tur­vassa. Uudistus helpottaa monien työttömien asemaa ja mahdol­li­suuksia työhön.

Hallitus on sitou­tunut siihen, että mikäli tavoi­teltua vaiku­tusta ei saavuteta ehdote­tuilla toimen­pi­teillä, hallitus tekee lisää päätöksiä, jotka lisäävät työn määrää Suomessa.

Nämä ratkaisut täyden­tävät halli­tuksen jo aiemmin tekemiä työn määrää lisääviä raken­teel­lisia uudis­tuksia. Hallitus on jo tehnyt päätökset mm. työttö­myys­turvan porras­ta­mi­sesta, ns. työttö­myys­putken ikärajan nosta­mi­sesta, varhen­netun vanhuuse­läkkeen poista­mi­sesta, osa-aikae­läkkeen ikärajan korot­ta­mi­sesta, nuorten yhteis­kun­ta­ta­kuusta ja pieni­tu­loi­simpien palkka­veron keven­tä­mi­sestä.

Halli­tuksen keväällä sopimalla asunto­po­liit­ti­sella uudis­tuk­sella tähdätään asunto­ra­ken­ta­misen lisää­miseen, jolla olisi merkit­täviä vaiku­tuksia pieni­palk­kaisen työn kannat­ta­vuuteen ja työvoiman liikku­vuuteen.

Arvoisa puhemies,

Talouden kasvu­po­ten­ti­aalin vahvis­ta­minen edellyttää paitsi lisää työtä, myös parempaa tuotta­vuutta.

Yritys­tukia kohden­netaan tuotta­vampiin kohteisiin ja sääntelyä keven­netään mm. raken­ta­mi­sessa. Venäjän-kauppaan liittyviä mahdol­li­suuksia hyödyn­netään mm. sujuvoit­ta­malla rajan­yli­tyksiä, paran­ta­malla saavu­tet­ta­vuutta ja uudis­ta­malla kaavoi­tusta. Kaavoi­tukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä puretaan siten, että jatkossa yksiköiden sijoit­tu­mi­sessa otetaan huomioon matkai­li­ja­virrat. Tämän pitäisi houku­tella lisää inves­tointeja esimer­kiksi itäiseen Suomeen.

ICT:n hyödyn­tä­mi­sellä, valitus- ja lupame­net­te­lyiden keven­tä­mi­sellä ja EU:n raken­ne­ra­has­tojen varoja kohden­ta­malla pyritään vauhdit­tamaan inves­tointeja ja nopeut­tamaan talouden uusiu­tu­mista.

Halli­tuksen verorat­kai­suilla vahvis­tetaan talouden uusiu­tu­mista. Verotuksen painopis­tettä on siirretty työn tekemisen ja työn teettä­misen verotuk­sesta työlli­syyden kannalta vähemmän haital­lisen välil­lisen verotuksen suuntaan, ympäristö- ja terveys­pe­rus­tei­suutta painottaen. Yhtei­sö­veroa on kuluvalla vaali­kau­della päätetty alentaa kuudella prosent­tiyk­si­köllä eli vuosi­ta­solla yli miljar­dilla eurolla. Yhtei­sövero on tutki­musten mukaan tuotta­vuuden kasvun ja inves­tointien kannalta erityisen haital­linen sekä toisaalta verokil­pai­lulle erityisen altis vero. Myös valtion­ta­louden tutki­mus­lai­toksen arvion mukaan halli­tuksen osinko­ve­ro­uu­distus kannustaa tekemään nykyistä tehok­kaampia inves­tointeja.

Tuotta­vuuden paran­ta­miseen tähtäävät myös esimer­kiksi halli­tuksen perus­tamat kasvu­ra­hastot, jotka nousevat toimia­jallaan miljar­di­luokkaan. Rahas­toissa on mukana valtion lisäksi työelä­ke­va­kuut­tajat ja lukuisat yksityiset sijoit­tajat.

Yritysten rahoi­tusta on helpo­tettu myös mm. vahvis­ta­malla Finnveran riskin­ot­to­kykyä suoma­laisen viennin rahoit­ta­mi­sessa.

2) Julkisen sektorin tuotta­vuuden ja tulok­sel­li­suuden vahvis­ta­minen.

Arvoisa puhemies,

Halli­tuksen raken­ne­po­liit­tisen ohjelman mukai­sesti toinen puolikas kestä­vyys­va­jeesta on tarkoitus kattaa julkista sektoria kosket­ta­villa toimilla. Hallitus on asettanut tavoit­teeksi, että kunta­ta­louden raken­teel­linen kahden miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan. Tämä supis­taisi kestä­vyys­va­jetta yhdellä prosent­tiyk­si­köllä. Kuntien talous­vai­keudet eivät ole vain kuntien ongelmia, vaan ne ovat suoma­laisten julkisten palve­luiden käyttäjien ongelmia. Olemme kaikki samassa veneessä.

Kuntien menot ovat lähes kolman­neksen julkisen talouden kokonais­me­noista ja julki­sesta kulutuk­sesta peräti kaksi kolmasosaa. Kunta­sek­to­rilla työsken­telee noin 460 000 henkilöä, eli lähes 20 prosenttia koko kansan­ta­louden työlli­sistä. Tulevina vuosina kunta­ta­louden rooli kasvaa yhä suurem­maksi.

Tiedämme, mihin suuntaan oma kotikun­tamme ja koko Suomen kunta­kenttä on menossa. Väestö ikääntyy, ikäsi­don­naiset palve­lu­menot kasvavat, työssä­käyvien veron­mak­sajien määrä vähenee ja velka kasvaa. Kun valtio elää jo nyt raskaasti velaksi, kuntien ongelmia ei myöskään voida ratkaista valtio­no­suuksia lisää­mällä.

Kuntien alijäämää puretaan ottamalla käyttöön talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, jonka osana uudis­tetaan valtio­no­suus­jär­jes­telmä sekä tehos­tetaan perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­telyä. Näin kunta­ta­louteen saadaan tarvit­tavaa pitkä­jän­tei­syyttä, sitovuutta ja ohjaus­vai­ku­tusta. Kuntien ja valtion välisessä kustan­nus­tenjaon tarkis­tuk­sessa siirrytään vuosit­taiseen menet­telyyn. Kunnal­lis­ta­louden ja hallinnon neuvot­te­lu­kunnan yhteyteen perus­tettu jaosto arvioi valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoit­teisiin liittyvien kustan­nus­las­kelmien luotet­ta­vuutta. Tällä luodaan täsmäl­li­sempää otetta kuntien ja valtion väliseen rahoi­tuk­sen­jakoon.

Kunta­sek­torin raken­teel­lisen alijäämän ? siis kroonisen velkaan­tu­misen ? purka­minen edellyttää sitä, että kuntien sääntelyä keven­netään. Hallitus karsii kuntien tehtäviä ja velvoit­teita siten, että kuntien toimin­ta­me­noissa on mahdol­lista saavuttaa miljardin euron kokonais­vä­hennys vuoden 2017 tasolla. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä käsit­telee syyskuun aikana toimin­taoh­jelman ja makro­ta­louden ohjauksen kehit­tä­mistä valmis­televa työryhmä täydentää ja tarkentaa ohjelmaa tarvit­taessa. Työn takara­jaksi on asetettu marraskuun loppu.

On totta, että tehtävien ja velvoit­teiden karsi­minen ei tule olemaan helppoa. Mutta yhtä totta on myös se, että kunnat eivät selviä nykyisen tehtä­vä­kuorman ja tiukan sääntelyn kanssa. Mitä tiukemmin palve­luiden järjes­tä­mistä ohjataan sitovin normein, sitä vähäi­sempiä ovat kunta­vai­kut­tajien mahdol­li­suudet kehittää uutta ja hillitä menojen kasvua. Tämän vuoksi hallitus haluaa antaa normeja purka­malla paikal­li­sille päättä­jille lisää vapautta ja vastuuta ideoida, uudistaa ja kokeilla. Tätä kautta saamme koko kunta­kentän kehit­tämään uusia parempia toimin­ta­tapoja ja saamme parhaat keinot leviämään.

Edellä mainitut toimet ovat tärkeitä, jotta tuottavuus voisi kestä­vällä tavalla parantua kunta­pal­ve­luissa. Julkisen palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden ja vaikut­ta­vuuden kohen­ta­minen on välttä­mätön osatekijä julkisen talouden kestä­vyy­son­gelman ratkai­se­mi­sessa. Jos julkisen palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden kasvu nopeu­tuisi esimer­kiksi 0,5 prosent­tiyk­si­köllä, koko julkisen talouden kestä­vyysvaje pienenisi 1,4 prosent­tiyk­sikköä.

Kunta­uu­dis­tuksen sekä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudis­tuksen loppuun­saat­ta­mi­sella on keskeinen rooli kunta­sek­torin tuotta­vuuden paran­ta­mi­sessa. Uudis­tusten avulla tulee varmistaa, että kuntien keski­näinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä talou­del­liset kannusteet toiminnan tehos­ta­mi­seksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palve­lujen tuotan­to­ketjut ovat eheitä eikä epäter­veel­listä osaop­ti­mointia esiinny.

Valtio­neu­voston toimi­valtaa lisää­mällä varmis­tetaan keskeisten kaupun­ki­seu­tujen yhdys­kun­ta­ra­ken­teiden eheys, alueiden elinvoi­mai­suuden kehit­tä­minen ja palve­lujen tehokas järjes­tä­minen.

Palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden lisää­mi­seksi hallitus käynnistää nyt syksyllä laaja­poh­jaisen valmis­telun nykyisen sosiaali- ja tervey­den­huollon monika­na­vaisen rahoi­tus­jär­jes­telmän uusimi­seksi. Selvi­tyksen tavoit­teena on rahoi­tuksen selkiyt­tä­minen ja sen ongelmien poista­minen sekä osaop­ti­moinnin mahdol­li­suuksien vähen­tä­minen. Tällä pyritään paran­tamaan koko järjes­telmän tuotta­vuutta ja turvaamaan palve­lujen rahoi­tuksen riittävyys.

Palve­lu­tuo­tannon tuotta­vuuden lisää­miseen pyritään myös edesaut­ta­malla tehok­kaampaa työnjakoa palve­luiden tuotan­nossa väljen­tä­mällä työnte­ki­jöiden kelpoi­suus­vaa­ti­muksia, työn laadusta tinki­mättä.

Raken­teel­listen uudis­tusten valmistelu

Arvoisa puhemies,

Halli­tuksen raken­ne­po­liit­tisen ohjelman jatko­val­mistelu tehdään sekto­ri­mi­nis­te­riöiden asian­tun­ti­joista koostu­vissa osa-aluekoh­tai­sissa ryhmissä VM:n koordi­noimana syksyn 2013 aikana. Hallitus seuraa valmistelutyo?n etene­mista? talous­po­liit­ti­sessa minis­te­ri­va­lio­kun­nassa syksyn aikana.

Hallitus valmis­tautuu pa?a?tta?ma?a?n konkreet­ti­sesta ohjel­masta osa-aluekoh­taisine toimineen ja niiden aikatau­luineen marraskuun loppuun mennessa?. Samalla hallitus arvioi, ovatko esitetyt toimet yhdessa? riitta?via? kesta?vyysvajeen umpeen kuromi­seksi.

Hallitus arvioi VM:n laskelmien pohjalta, että riittä­vätkö tehdyt päätökset kestä­vyys­vajeen katta­miseen. Jos lisää päätöksiä tarvitaan, niin sitten hallitus niitä tekee.

3) Työlli­syyttä ja kasvua vahvistava suhdan­ne­po­li­tiikka, jolle raken­teel­liset uudis­tukset luovat tilaa.

Arvoisa puhemies,

Kolmas osa halli­tuksen talous­po­liit­tista kokonai­suutta on suhdan­ne­ti­lan­teeseen vastaava finans­si­po­li­tiikka. Talouden raken­teiden uudis­ta­minen vahvistaa Suomen talouden kestä­vyyttä keski­pit­källä aikavä­lillä, joka luo liikku­ma­tilaa suhdan­ne­ti­lan­teeseen vastaa­valle, elvyt­tä­välle suhdan­ne­po­li­tii­kalle lyhyellä aikajän­teellä.

Hallitus on budjet­ti­rii­hessään sopinut lähes 400 miljoonan euron lisäta­lous­ar­vio­esi­tyk­sestä, jolla laitetaan toimeen nopeasti vaikut­tavia, joka tapauk­sessa toteu­tet­tavia julkisia inves­tointeja. Halli­tuksen lisäta­lous­arvion toimien työlli­syys­vai­ku­tukset ovat VM:n arvion mukaan yli 16 000 henki­lö­työ­vuotta, kun huomioidaan lisäta­lous­ar­violla käynnis­tyvät Finavian karkeasti 900 miljoonan euron inves­toinnit.

Myös vuonna 2014 voimaan astuvilla 100 miljoonan euron asunto­ra­ken­ta­misen korjausa­vus­tuk­silla, 870 miljoonan euron yhtei­sö­veron keven­nyk­sellä, pieni­tu­loisten palkka­ve­ro­tuksen keven­ty­mi­sellä sekä kotita­lous­vä­hen­nyksen korotuk­sella on nopea vaikutus Suomen talouden tilan­teeseen.

4) Halli­tuksen tuki kilpai­lu­kykyä palaut­ta­valle, työpaikkoja lisää­välle palkka­rat­kai­sulle.

Neljäs osa halli­tuksen talous­po­liit­tista kokonai­suutta on työpaikkoja lisäävän, kokoavan työmark­ki­na­rat­kaisun tukeminen. Työmark­ki­na­jär­jestöt pääsivät perjan­taina monivuo­tiseen sopimukseen, joka vahvis­taisi Suomen kilpai­lu­kykyä, lisäisi kaikkien palkan­saajien ostovoimaa ja toisi Suomeen ennus­tet­ta­vuutta.

Valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi alusta­vasti, että palkka­rat­kaisu vahvis­taisi toteu­tuessaan Suomen työlli­syyttä lähes 20 000 hengellä kahdessa vuodessa. Työlli­syyden vahvis­tu­misen seurauksena kaikkien palkan­saajien yhteen­las­kettu ostovoima kääntyisi nousuun vuonna 2015. Toisaalta VM:n arvion mukaan palkka­rat­kaisu vahvis­taisi valtion rahoi­tus­a­semaa.

Hallitus on kuluvan kevään aikana pyrkinyt pohjus­tamaan ja osaltaan luomaan edelly­tyksiä kokoavan työmark­ki­na­rat­kaisun synty­mi­selle. Hallitus on ilmaissut, että jos perjan­taina saavu­tettu sopimus saavuttaa riittävän katta­vuuden, hallitus vahvistaa palkan­saajien ostovoimaa estämällä palkka­ve­ro­tuksen kiris­ty­misen. Hallitus on vastaa­vasti sitou­tunut myös vahvis­tamaan vienti­teol­li­suuden toimin­tae­del­ly­tyksiä puolit­ta­malla väylä­maksut ja poista­malla rataveron määrä­ai­kai­sesti.

Lopuksi

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt joukon kipei­täkin päätöksiä, joilla on yksi tavoite yli muiden: suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaa­minen.

Raken­teel­listen uudis­tusten tekeminen ei ole itsetar­koitus, vaan niillä pyritään vahvis­tamaan talouden kanto­kykyä ja tehos­tamaan julkisia palve­luita siten, että hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoitus saatetaan kestä­välle pohjalle.

Halli­tuksen raken­teel­listen uudis­tusten punainen lanka on työ. Hallitus haluaa porkka­noiden - ja myös kepin - avulla kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä suoma­laisia tekemään nykyistä enemmän tuottavaa työtä. Vaihtoehto tälle työlin­jalle on verotuksen voimakas kiris­ty­minen, palve­luiden ja tulon­siir­tojen leikkaa­minen sekä julkisen sektorin velkaan­tu­minen.

Hallitus tekee kaikkensa talouden kestä­vyyden vahvis­ta­mi­seksi. Suomen uudis­ta­minen ei ole kuitenkaan yksin halli­tuksen käsissä. Tarvit­semme tähän työhön mm. kunta­päät­täjät, suoma­laisen elinkei­noe­lämän, työnte­kijät ja luonnol­li­sesti koko eduskunnan tuen. Odotan mielen­kiin­nolla sitä, mistä kaikesta olemme yhtä mieltä ja myös sitä, minkä­laisia lisäe­si­tyksiä opposi­tio­puo­lueet esittävät yhteisen haasteen ratkai­se­mi­seksi. Suomi kaipaa nyt rehel­listä keskus­telua, koska Suomea kohtaavat haasteet eivät tällä vaali­kau­della ratkea. Kestä­vyys­vajeen katta­minen edellyttää raken­tavaa vuoro­pu­helua.


Kokoomus.fi