Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Hyvin­vointi syntyy työstä

Katai­nen: Hyvin­vointi syntyy työstä

Julkaistu:

Suomi on vahvis­tu­nut maana, jossa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää, työl­lis­tää itsensä ja muita sekä inves­toida. Edus­kun­nalle puhu­neen Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen mukaan Suomea uudis­te­taan, jotta myös tule­vat suku­pol­vet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yrit­te­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta synty­vää kestä­vää hyvin­voin­tia.

Puhe

14.5.2014 12.15

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen vastaus väli­ky­sy­myk­seen työt­tö­myys­ti­lan­teesta Suomessa

(muutos­va­rauk­sin)

Arvoisa puhe­mies!

Tämä halli­tus uskoo siihen, että hyvin­vointi Suomessa syntyy työstä. Työ on toimeen­tu­lon tärkeä lähde ja työ luo uutta työtä. Se on kuiten­kin paljon enem­män: se on tapa toteut­taa itse­ään, palvella muita ja osal­lis­tua yhteis­kun­taan. Kaikki työ on arvo­kasta. Työllä on itsei­sarvo.

Viimeis­ten kolmen vuoden aikana tehty­jen päätös­ten seurauk­sena Suomi on vahvis­tu­nut maana, jossa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää, työl­lis­tää itsensä ja muita­kin sekä inves­toida. Tavoit­teena on uudis­taa Suomea siten, että myös tule­vat suku­pol­vet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yrit­te­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta synty­vää kestä­vää hyvin­voin­tia.

Arvoisa puhe­mies,

Väli­ky­sy­myk­sessä käsi­tel­lään Suomen tule­vai­suu­den kannalta elin­tär­keää koko­nai­suutta - työtä. Väli­ky­sy­myk­sessä lytä­tään halli­tuk­sen viime vuosien työl­li­syys- ja talous­po­liit­ti­set toimet, mutta yhtään ratkai­sua luetel­tui­hin epäkoh­tiin ei esitetä. Jokai­nen valit­see oman tapansa raken­taa Suomea.

Talous­ke­hi­tyk­sen sane­le­mat lähtö­koh­dat halli­tuk­sen työlle ovat olleet poik­keuk­sel­li­sen haas­ta­vat. Halli­tuk­sen aloit­taessa työnsä Suomi ajau­tui muun euroa­lu­een tavoin uuteen taan­tu­maan vuosina 2012-2013. Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen murros on jatku­nut jyrk­känä, mikä näkyy muun muassa korkean jalos­tusas­teen tuot­tei­den vien­nin hidas­tu­mi­sena. Ikära­ken­teen muutos ja erityi­sesti työi­käi­sen väes­tön vähe­ne­mi­nen ovat heiken­tä­neet Suomen kasvun edel­ly­tyk­siä. Valtio ja kunnat ovat velkaan­tu­neet raskaasti.

Halli­tus­oh­jel­maa ja sen tavoit­teita raken­net­taessa, kaikki talou­den ennus­tus­lai­tok­set valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä Etlaan ja Suomen Pank­kiin ennus­ti­vat Suomen talou­den kasva­van seuraa­vina vuosina yli 2-4 prosen­tin vauh­tia ja työt­tö­myy­sas­teen alene­van. Kaik­kia ennus­teita synkem­män kehi­tyk­sen vuoksi moni halli­tus­oh­jel­maan kirjattu talou­del­li­nen tavoite ei ole täyt­ty­mässä vaali­kau­den loppuun mennessä.

On totta, että esimer­kiksi halli­tuk­sen työl­li­syys­ta­voit­teet eivät ole täyt­ty­mässä. Sekin on kuiten­kin totta, että Suomen koko­nais­tuo­tan­non kehi­tyk­sen heik­kous ei ole heijas­tu­nut täydellä voimal­laan työl­li­syy­teen. Toisin kuin väli­ky­sy­myk­sessä anne­taan ymmär­tää, työt­tö­myys on nous­sut suhdan­ne­ti­lan­tee­seen nähden maltil­li­sesti. Silti esimer­kiksi korkea­kou­lu­tet­tu­jen, yksi­tyi­sellä sekto­rilla työtä tehnei­den työt­tö­myy­den kasvu on huoles­tut­ta­vaa.

Olen­naista kuiten­kin on, että luot­ta­mus Suomen talou­teen on säily­nyt. Suoma­lai­set yrityk­set ovat säilyt­tä­neet tule­vai­suu­den uskonsa vaikeim­pien­kin aiko­jen keskellä ja pitä­neet kiinni työvoi­mas­taan niin hyvin kuin ovat pysty­neet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi nouda­tettu oppo­si­tiolta tässä salissa kuul­tua “letkut irti” -linjaa euro­krii­sin hoidossa. Silloin olisimme anta­neet euroa­lu­een hajota ja pank­ki­jär­jes­tel­män kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohja­kos­ke­tuk­sen kautta. Jälki olisi kansa­lais­ten kannalta merkit­tä­västi rumem­paa kuin nyt - erityi­sesti Etelä-Euroo­pan ylivel­kaan­tu­neissa maissa, mutta myös meillä.

Tilanne olisi siis täysin toinen, jos olisimme jättä­neet jokai­sen meno­leik­kauk­sen ja veron­ko­ro­tuk­sen teke­mättä, kuten tässä salissa vaadit­tiin.

Holti­ton “lamoja tulee ja lamoja menee” -linja ei olisi myös­kään luonut Euroop­paan tai Suomeen yhtään uutta työpaik­kaa tai vahvis­ta­nut sitä luot­ta­musta, mikä on nyt osoit­tau­tu­nut Suomen vahvim­maksi valt­ti­kor­tiksi.

Maail­man ja Euroo­pan talou­den haas­teet eivät ole vielä taka­na­päin, mutta edessä on jo kirk­kaam­pia näky­miä. Valittu vastuul­li­nen linja euro­krii­sin hoitoon on alka­nut tuot­taa tulosta. Komis­sio ennus­taa tuoreim­massa ennus­tees­saan euroa­lu­eelle kulu­valle vuodelle jo hienoista 1,2 prosen­tin kasvua.

Suomen osalta ennuste on huomat­ta­vasti alhai­sempi, vain 0,2 prosent­tia. Perässä laahaava kasvuen­nus­teemme kertoo siitä, että meillä on maail­malta kantau­tu­vien talous­vai­keuk­sien ohella omia koti­mai­sia haas­teita, jotka eivät ole synty­neet yhden halli­tuk­sen aikana.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä lisään­ty­vän palve­lu­tar­peen, kasva­vien eläke­me­no­jen ja heik­ke­ne­vien vero­ker­ty­mien aiheut­tama julki­sen talou­den yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­vaje ei ole synty­nyt yhdessä yössä. Me kaikki tässä salissa voimme katsoa peiliin.

Suomen kunta­sek­to­rin ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den ongel­mat ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Suomen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen ei sekään ole tapah­tu­nut hetkessä. Metsä­teol­li­suu­den ja ICT-klus­te­rin rajut raken­ne­muu­tok­set ovat nekin aiheu­tu­neet vuosien saatossa esimer­kiksi mark­ki­noi­den muutos­ten myötä.

Tarvit­ta­via päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajal­laan, jo vuosia sitten - koska ei ollut aivan pakko.

Syyt­te­lyn sijaan onkin katsot­tava rohkeasti eteen­päin. Ilman uudis­tuk­sia, joilla saamme talous­kas­vumme edel­ly­tyk­siä paran­net­tua, meitä uhkaa väis­tä­mättä hidas näivet­ty­mi­sen tie.

Arvoisa puhe­mies,

Korkea työl­li­syy­saste on hyvin­voin­nin keskei­sin tae. Työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen ja työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen ovat halli­tuk­sen tärkeim­piä prio­ri­teet­teja. Kuten todettu, valtava raken­ne­muu­tos on heiken­tä­nyt koti­mai­sia työl­li­syys­lu­kuja. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön arvion mukaan työt­tö­myy­saste on tänä vuonna 8,7 % ja ensi vuonna laskee jo hieman 8,5 prosent­tiin. Huoles­tut­ta­vaa on se, että lähes puolet työt­tö­mistä on eri tavoin vaikeim­min työl­lis­tet­tä­viä.

Oppo­si­tio toteaa väli­ky­sy­myk­ses­sään, ettei­vät halli­tuk­sen teke­mät ratkai­sut ole muut­ta­neet Suomen suun­taa. Tämä ei ole totta.

Halli­tus­kau­den aikana on tehty vält­tä­mät­tö­mät, yli seit­se­män miljar­din euron sopeu­tus­toi­met. Nämä toimet ovat kään­tä­neet Suomen pois kiih­ty­vän velkaan­tu­mi­sen tieltä. Tämä on vahvis­ta­nut suoma­lais­ten yritys­ten, koti­ta­louk­sien ja kansain­vä­lis­ten sijoit­ta­jien luot­ta­musta Suomeen. Tämä tarkoit­taa työtä, inves­toin­teja ja edul­li­sia korkoja.

Kroo­ni­sesti velkaan­tu­van kunta­sek­to­rin tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­set menot voivat vähen­tyä yli miljar­dilla eurolla. Tämä on aivan vält­tä­mä­töntä, sillä kunnat kanta­vat noin puolet julki­seen talou­teen muodos­tu­neesta kestä­vyys­va­jeesta.

Sote-ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten kovassa paineessa saimme yhdessä aikaan linja­rat­kai­sun, joka tarkoit­taa raken­tei­den merkit­tä­vää muutosta. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lut kootaan suuriin koko­nai­suuk­siin.

Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alen­ta­malla yhtei­sö­ve­roa 20 prosent­tiin, uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mää sekä luomalla merkit­tä­vät kasvu­ra­hoi­tus­oh­jel­mat siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­sille. Yritys­ve­ro­uu­dis­tus jättää merkit­tä­västi aikai­sem­paa enem­män varoja yrityk­siin työl­lis­tää, inves­toida ja kasvaa.

Kasvu- ja työl­li­syys­so­pi­muk­sella ja sen sisäl­tä­mällä maltil­li­sella palk­ka­rat­kai­sulla, ener­gia­ve­ro­leik­ku­reilla ja muilla ratkai­suilla on paran­nettu suoma­lai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä, suojeltu suoma­lai­sia työpaik­koja ja lisätty osal­taan talous­po­li­tii­kan ennus­tet­ta­vuutta.

Halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­sessa ohjel­massa on tartuttu konkreet­ti­siin toimiin kestä­vyys­va­jeen tait­ta­mi­seksi, työurien piden­tä­mi­seksi ja raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi. Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää työuria noin vuodella. Suurin yksit­täi­nen koko­nai­suus on ensi syksyyn mennessä neuvo­tel­tava eläke­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena on piden­tää keski­mää­räi­siä työuria vielä noin 1,5 vuodella.

Osana raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa opin­to­tuen raken­netta on muutettu nopeam­paan valmis­tu­mi­seen kannus­ta­vaksi ja koti­hoi­don tuen, subjek­tii­vi­sen päivä­hoi­don ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja tiuken­nettu. Työt­tö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otet­tiin käyt­töön suojao­suu­det, joilla kannus­te­taan otta­maan vastaan myös tila­päistä työtä. TE-toimis­toissa on lisätty yksi­löi­ty­jen työtar­jous­ten teke­mistä, työl­li­syys­suun­ni­tel­mien laati­mista ja työn vastaan­ot­to­vel­vol­li­suutta tiuken­nettu. Pienim­pien ansio­tu­lo­jen vero­tusta on keven­netty syste­maat­ti­sesti, jotta työn­teko kannat­taisi aina.

Aktii­vis­ten työl­lis­tä­mis­toi­men­pi­tei­den piirissä oli maalis­kuussa noin 130 000 suoma­laista. Pitkä­ai­kais­työt­tö­mien ohella erityistä huomiota on kiin­ni­tetty nuoriin ja erityi­sesti niihin nuoriin, jotka eivät ole töissä tai opis­kele. Halli­tus on nuori­so­ta­kuulla halun­nut varmis­taa, ettei yksi­kään nuori tule­vai­suu­dessa ajau­tuisi yhteis­kun­nan ulko­puo­lelle, vaan kaik­kein heikoim­mis­ta­kin pidet­täi­siin huolta.

Pitkällä aika­vä­lillä kilpai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyttä paran­ta­vien toimien ohella on tehty myös nopeam­pi­vai­kut­tei­sia täsmä­toi­men­pi­teitä. Synkän suhdan­ne­ti­lan­teen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omai­suutta on myyty ja myyn­ti­tu­loja kohden­nettu kasvu­hank­kei­siin muun muassa viime syksynä anne­tun työl­li­syys­li­sä­bud­je­tin sekä tänä keväänä pääte­tyn 600 miljoo­nan euron kasvu­pa­ke­tin kautta. Kasvua luovia inves­toin­teja on suun­nattu yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mi­sen ja vien­nin vauh­dit­ta­mi­seen, osaa­mi­seen, tutki­muk­seen, koulu­tuk­seen sekä teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tys­ten kannalta keskei­seen infra­struk­tuu­riin ja työl­lis­tä­viin hank­kei­siin.

Halli­tus on myös tehnyt päätök­set, joilla vahvis­te­taan yliopis­to­jen rahoi­tusta ylimää­räi­sillä rahoi­tus­kier­rok­silla ja siir­re­tään osa perus­ra­hoi­tuk­sesta kilpail­lun rahoi­tuk­sen piiriin. Tämä tarkoit­taa, että rahoi­tusta kana­voi­tuu kaik­kein tuot­ta­vim­paan tutki­muk­seen. Tämä on jatkoa viime vaali­kau­della toteu­te­tulle yliopis­to­uu­dis­tuk­selle.

Viimei­sim­pänä, muttei lain­kaan vähäi­sim­pänä Euroo­pan talous­krii­siä on hoidettu vastuul­li­sesti siten, että talous­krii­sin laaja­mit­tais­ten vaiku­tus­ten leviä­mi­nen Suomeen esimer­kiksi massa­työt­tö­myy­den ja yritys­ten laaja­mit­tai­sen konkurs­si­aal­lon muodossa on onnis­tuttu estä­mään. Kun talous eripuo­lilla Euroop­paa elpyy, luo se ennen pitkää uusia työpaik­koja myös Suomeen. Espan­jan ja Irlan­nin tukioh­jel­mat ovat päät­ty­neet, Portu­gali on juuri irrot­tau­tu­massa lainaoh­jel­masta ja maat usko­vat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omil­laan. Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtau­tua tule­vai­suu­teen hieman luot­ta­vai­sem­min.

Kun nämä toimet laske­taan yhteen - seit­se­män miljar­din euron sopeu­tus, kuntien tehtä­vien karsi­mi­nen miljar­dilla eurolla, histo­rial­li­nen sote-ratkaisu, kunta­uu­dis­tus, syksyllä valmis­tuva eläke­uu­dis­tus, halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­nen ohjelma, yhtei­sö­ve­ron keven­nys, yritys­ten kasvu­ra­has­tot, kaksi kilpai­lu­ky­kyä palaut­ta­vaa kokoa­vaa palk­ka­rat­kai­sua, omai­suu­den myyn­nillä rahoi­tet­ta­vat miljar­di­luok­kaan nouse­vat kasvu­pa­ke­tit sekä Euroo­pan velka­krii­sin patoa­mi­seksi tehdyt ratkai­sut, voi hyvin todeta, että suuria ratkai­suja on tehty ja ne vievät meitä eteen­päin. Kuten aina, suuret raken­ne­uu­dis­tuk­set kanta­vat hedel­mää pidem­mällä aika­vä­lillä.

Halli­tusta on syytetty liiasta taker­tu­mi­sesta ohjel­maansa. Näissä puheen­vuo­roissa sivuu­te­taan täysin se tosia­sia, että suurin osa juuri edellä mainit­se­mis­tani toimista on halli­tus­oh­jel­man päälle tehtyjä ratkai­suja.

Näissä ja monissa, monissa muissa halli­tuk­sen ratkai­suissa on nähtä­vissä aivan selkeä suunta Suomelle.

Se on oikea suunta.

Se on suunta kohti talou­del­li­sesti vakaam­paa ja kestä­väm­pää Suomea.

Se on suunta kohti oikeu­den­mu­kai­sem­paa Suomea.

Se on suunta kohti kilpai­lu­ky­kyi­sem­pää ja kannus­ta­vam­paa Suomea.

Se on suunta kohti työte­li­ääm­pää ja ahke­ruutta koros­ta­vaa Suomea.

Tämä tie ei ole helppo. Mistään yksit­täi­sestä leik­kaus­pää­tök­sestä tai veron­ko­ro­tuk­sesta tuskin voi iloita. Konkreet­ti­sesti ratkai­su­jen vaikeu­desta kertoo se, että tänään halli­tuk­sessa on yksi puolue vähem­män kuin halli­tuk­sen aloit­taessa. Siitä, että nämä vält­tä­mät­tö­mät ratkai­sut on kaikesta huoli­matta vihdoin­kin pystytty teke­mään, voi aidosti olla ylpeä.

Silti työn on edel­leen jatkut­tava.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus on tehnyt töitä sen eteen, että Suomessa olisi kannus­ta­vat toimin­tae­del­ly­tyk­set kaiken­lai­sille yrityk­sille kasvaa ja työl­lis­tää. Valtio ei ole tässä maassa se toimija, joka loisi uusia työpaik­koja velka­ra­halla. Sen teke­vät osaa­vat ja fiksut suoma­lai­set ihmi­set ja yrityk­set.

Halli­tus on pitä­nyt kiinni lupauk­ses­taan, ettei vien­nin ja teol­li­suu­den rasi­tuk­sia tällä halli­tus­kau­della lisätä. Viime viik­koina on kuulu­nut iloi­sia uuti­sia perus­teol­li­suu­den uusiu­tu­mi­sesta, kun Metsä Fibre ilmoitti yli miljar­din euron biotuo­tan­to­teh­da­sin­ves­toin­nista Ääne­kos­kelle. Myös metsä­teol­li­suu­den viime­ai­kai­set inves­toin­nit Varkau­teen ja Kymen­laak­soon osoit­ta­vat sen, että perin­tei­nen teol­li­suus inves­toi ja kyke­nee uudis­tu­maan kun kilpai­lu­ky­vystä pide­tään huolta.

Meidän polii­tik­ko­jen on tehtävä toimin­taym­pä­ris­töstä sellai­nen, että yrityk­set voivat työl­lis­tää. Talous- ja elin­kei­no­po­li­tii­kan väli­neillä, kuten vero­tuk­sella, sääte­lyn purulla, koulu­tuk­sella ja infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sella muoka­taan toimin­taym­pä­ris­töä sellai­seksi, mikä suosii raken­teen muut­tu­mista vastaa­maan maail­malta tule­vaan haas­tee­seen.

Väli­ky­sy­myk­sen esit­tä­jät ovat aivan oikeassa siinä, että yksi Suomen tule­vai­suu­den kasvu­valtti löytyy varmasti biota­lou­den saralta. Tästä syystä halli­tus päätti juuri viime viikolla peri­aa­te­pää­tök­sestä, jonka tavoit­teena on vauh­dit­taa Suomen elin­kei­no­jen uudis­tu­mista ja talou­den nousua kasvun uusilla kärkia­loilla biota­lou­dessa ja clean­tec­hissä. Myös koti­mai­sen ener­gia­tuo­tan­non vahvis­ta­mi­seksi on tehty konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä. Maalis­kuun kehys­rii­hessä tehty ener­gia­ve­ro­rat­kaisu kiris­tää kivi­hii­len vero­tusta yli neljän­nek­sellä ja turpeen veron­ko­ro­tuk­sen peru­mi­nen paran­taa koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian asemaa mark­ki­noilla. Kivi­hii­len kulu­tus onkin vähen­ty­nyt lähes kolman­nek­sella kulu­van vuoden tammi-maalis­kuussa.

Arvoisa puhe­mies,

Katsot­taessa Suomen nyky­ti­laa ja tule­vai­suutta, voidaan todeta, että tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oike­aan suun­taan, mutta emme ole vielä perillä.

Samalla kun ammen­namme vahvuuk­sis­tamme, on meidän kuiten­kin rehel­li­sesti tunnus­tet­tava myös heik­kou­temme ja jatket­tava työtä Suomen vahvis­ta­mi­seksi. Halli­tuk­sella on kolme tehtä­vää ylitse muiden.

Ensin­nä­kin on jatket­tava määrä­tie­toi­sesti luot­ta­muk­sen vahvis­ta­mista Suomen julki­sen talou­den hoitoon. Tämä edel­lyt­tää, että halli­tuk­sen kehys­rii­hes­sään teke­mät päätök­set laite­taan viipy­mättä toimeksi.

Toiseksi, halli­tuk­sen on jatku­vasti paran­net­tava edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­nen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulok­set näky­vät vasta pidem­mällä aika­jän­teellä.

Tarvit­semme myös tule­vina vuosina maltil­li­sia palk­ka­rat­kai­suja, joilla kuro­taan umpeen Suomen mene­tet­tyä kilpai­lu­ky­kyä ja turva­taan suoma­lai­sia työpaik­koja. Tarvit­semme poli­tiik­kaa, joka turvaa suoma­lai­sille yrityk­sille edul­lista, koti­maista ener­giaa. Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­toa työn ja yrit­tä­jyy­den vero­tuk­sesta kohti ympä­ristö- ja terveys­pe­rus­tei­sia kulu­tus­ve­roja tulee jatkaa, jotta Suomessa kannat­taa tule­vai­suu­des­sa­kin tehdä työtä ja yrit­tää.

Kolmas tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa. Suomen talou­den ja työpaik­ko­jen tule­vai­suus on tiiviisti kytkök­sissä Euroop­paan. Turval­li­suus, sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen ja vapaa­kauppa ovat asioita, joihin tarvit­semme vahvem­paa EU:ta. Ne ovat myös asioita, joihin toivon jokai­sen suoma­lai­sen mepin sitou­tu­van.

Suoma­lais­ten pitää voida luot­taa siihen, että koulut­tau­tu­mi­nen ja työn teke­mi­nen kannat­taa aina.

Nämä ovat olleet menes­tyk­semme avai­mia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkos­sa­kin Suomea raken­net­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.9.2023

Joel Elmaci kokoo­muk­sen nuori­so­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimit­tä­nyt varkau­te­lai­sen Joel Elmacin, 23, nuori­so­koor­di­naat­to­riksi puolue­toi­mis­tolle. Hän on toimi­nut aiem­min muun muassa poli­tii­kan ja vies­tin­nän suun­nit­te­li­jana

6.9.2023

Päämi­nis­teri Petteri Orpo: Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa

Päämi­nis­teri Petteri Orpo piti esit­te­ly­pu­heen edus­kun­nalle tiedon­an­to­kes­kus­te­lussa keski­viik­kona 6. syys­kuuta 2023. Puhe muutos­va­rauk­sin. Arvoisa puhe­mies, Valtio­neu­vosto on anta­nut edus­kun­nalle tiedon­an­non

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

Skip to content