Katainen: Hyvin­vointi syntyy työstä – kokoomus.fi
MENU
Katainen: Hyvin­vointi syntyy työstä

Katainen: Hyvin­vointi syntyy työstä

Julkaistu: 14.05.2014 Uncategorized

Suomi on vahvis­tunut maana, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää, työllistää itsensä ja muita sekä inves­toida. Eduskun­nalle puhuneen Kokoo­muksen puheen­johtaja, päämi­nisteri Jyrki Kataisen mukaan Suomea uudis­tetaan, jotta myös tulevat sukupolvet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yritte­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta syntyvää kestävää hyvin­vointia.

Puhe

14.5.2014 12.15

Päämi­nisteri Jyrki Kataisen vastaus väliky­sy­mykseen työttö­myys­ti­lan­teesta Suomessa

(muutos­va­rauksin)

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus uskoo siihen, että hyvin­vointi Suomessa syntyy työstä. Työ on toimeen­tulon tärkeä lähde ja työ luo uutta työtä. Se on kuitenkin paljon enemmän: se on tapa toteuttaa itseään, palvella muita ja osallistua yhteis­kuntaan. Kaikki työ on arvokasta. Työllä on itsei­sarvo.

Viimeisten kolmen vuoden aikana tehtyjen päätösten seurauksena Suomi on vahvis­tunut maana, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää, työllistää itsensä ja muitakin sekä inves­toida. Tavoit­teena on uudistaa Suomea siten, että myös tulevat sukupolvet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yritte­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta syntyvää kestävää hyvin­vointia.

Arvoisa puhemies,

Väliky­sy­myk­sessä käsitellään Suomen tulevai­suuden kannalta elintärkeää kokonai­suutta - työtä. Väliky­sy­myk­sessä lytätään halli­tuksen viime vuosien työllisyys- ja talous­po­liit­tiset toimet, mutta yhtään ratkaisua luetel­tuihin epäkohtiin ei esitetä. Jokainen valitsee oman tapansa rakentaa Suomea.

Talous­ke­hi­tyksen sanelemat lähtö­kohdat halli­tuksen työlle ovat olleet poikkeuk­sel­lisen haastavat. Halli­tuksen aloit­taessa työnsä Suomi ajautui muun euroa­lueen tavoin uuteen taantumaan vuosina 2012-2013. Suomen elinkei­no­ra­kenteen murros on jatkunut jyrkkänä, mikä näkyy muun muassa korkean jalos­tusasteen tuotteiden viennin hidas­tu­misena. Ikära­kenteen muutos ja erityi­sesti työikäisen väestön vähene­minen ovat heiken­täneet Suomen kasvun edelly­tyksiä. Valtio ja kunnat ovat velkaan­tuneet raskaasti.

Halli­tus­oh­jelmaa ja sen tavoit­teita raken­net­taessa, kaikki talouden ennus­tus­lai­tokset valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä Etlaan ja Suomen Pankkiin ennus­tivat Suomen talouden kasvavan seuraavina vuosina yli 2-4 prosentin vauhtia ja työttö­myy­sasteen alenevan. Kaikkia ennus­teita synkemmän kehityksen vuoksi moni halli­tus­oh­jelmaan kirjattu talou­del­linen tavoite ei ole täytty­mässä vaali­kauden loppuun mennessä.

On totta, että esimer­kiksi halli­tuksen työlli­syys­ta­voitteet eivät ole täytty­mässä. Sekin on kuitenkin totta, että Suomen kokonais­tuo­tannon kehityksen heikkous ei ole heijas­tunut täydellä voimallaan työlli­syyteen. Toisin kuin väliky­sy­myk­sessä annetaan ymmärtää, työttömyys on noussut suhdan­ne­ti­lan­teeseen nähden maltil­li­sesti. Silti esimer­kiksi korkea­kou­lu­tet­tujen, yksityi­sellä sekto­rilla työtä tehneiden työttö­myyden kasvu on huoles­tut­tavaa.

Olennaista kuitenkin on, että luottamus Suomen talouteen on säilynyt. Suoma­laiset yritykset ovat säilyt­täneet tulevai­suuden uskonsa vaikeim­pienkin aikojen keskellä ja pitäneet kiinni työvoi­mastaan niin hyvin kuin ovat pystyneet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi nouda­tettu opposi­tiolta tässä salissa kuultua “letkut irti” -linjaa eurokriisin hoidossa. Silloin olisimme antaneet euroa­lueen hajota ja pankki­jär­jes­telmän kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohja­kos­ke­tuksen kautta. Jälki olisi kansa­laisten kannalta merkit­tä­västi rumempaa kuin nyt - erityi­sesti Etelä-Euroopan ylivel­kaan­tu­neissa maissa, mutta myös meillä.

Tilanne olisi siis täysin toinen, jos olisimme jättäneet jokaisen menoleik­kauksen ja veron­ko­ro­tuksen tekemättä, kuten tässä salissa vaadittiin.

Holtiton “lamoja tulee ja lamoja menee” -linja ei olisi myöskään luonut Eurooppaan tai Suomeen yhtään uutta työpaikkaa tai vahvis­tanut sitä luotta­musta, mikä on nyt osoit­tau­tunut Suomen vahvim­maksi valtti­kor­tiksi.

Maailman ja Euroopan talouden haasteet eivät ole vielä takanapäin, mutta edessä on jo kirkkaampia näkymiä. Valittu vastuul­linen linja eurokriisin hoitoon on alkanut tuottaa tulosta. Komissio ennustaa tuoreim­massa ennus­teessaan euroa­lu­eelle kuluvalle vuodelle jo hienoista 1,2 prosentin kasvua.

Suomen osalta ennuste on huomat­ta­vasti alhai­sempi, vain 0,2 prosenttia. Perässä laahaava kasvuen­nus­teemme kertoo siitä, että meillä on maail­malta kantau­tuvien talous­vai­keuksien ohella omia kotimaisia haasteita, jotka eivät ole syntyneet yhden halli­tuksen aikana.

Väestön ikään­ty­misen myötä lisään­tyvän palve­lu­tarpeen, kasvavien eläke­me­nojen ja heikke­nevien veroker­tymien aiheuttama julkisen talouden yhdeksän miljardin euron kestä­vyysvaje ei ole syntynyt yhdessä yössä. Me kaikki tässä salissa voimme katsoa peiliin.

Suomen kunta­sek­torin ja sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Suomen teolli­suuden kilpai­lu­kyvyn heikke­ne­minen ei sekään ole tapah­tunut hetkessä. Metsä­teol­li­suuden ja ICT-klusterin rajut raken­ne­muu­tokset ovat nekin aiheu­tuneet vuosien saatossa esimer­kiksi markki­noiden muutosten myötä.

Tarvit­tavia päätöksiä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta- ja palve­lu­ra­kenteen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajallaan, jo vuosia sitten - koska ei ollut aivan pakko.

Syyttelyn sijaan onkin katsottava rohkeasti eteenpäin. Ilman uudis­tuksia, joilla saamme talous­kas­vumme edelly­tyksiä paran­nettua, meitä uhkaa väistä­mättä hidas näivet­ty­misen tie.

Arvoisa puhemies,

Korkea työlli­syy­saste on hyvin­voinnin keskeisin tae. Työlli­syyden paran­ta­minen ja työttö­myyden vähen­tä­minen ovat halli­tuksen tärkeimpiä priori­teetteja. Kuten todettu, valtava raken­ne­muutos on heiken­tänyt kotimaisia työlli­syys­lukuja. Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriön arvion mukaan työttö­myy­saste on tänä vuonna 8,7 % ja ensi vuonna laskee jo hieman 8,5 prosenttiin. Huoles­tut­tavaa on se, että lähes puolet työttö­mistä on eri tavoin vaikeimmin työllis­tet­täviä.

Oppositio toteaa väliky­sy­myk­sessään, etteivät halli­tuksen tekemät ratkaisut ole muuttaneet Suomen suuntaa. Tämä ei ole totta.

Halli­tus­kauden aikana on tehty välttä­mät­tömät, yli seitsemän miljardin euron sopeu­tus­toimet. Nämä toimet ovat kääntäneet Suomen pois kiihtyvän velkaan­tu­misen tieltä. Tämä on vahvis­tanut suoma­laisten yritysten, kotita­louksien ja kansain­vä­listen sijoit­tajien luotta­musta Suomeen. Tämä tarkoittaa työtä, inves­tointeja ja edullisia korkoja.

Krooni­sesti velkaan­tuvan kunta­sek­torin tehtäviä ja velvoit­teita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä yli miljar­dilla eurolla. Tämä on aivan välttä­mä­töntä, sillä kunnat kantavat noin puolet julkiseen talouteen muodos­tu­neesta kestä­vyys­va­jeesta.

Sote-ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten kovassa paineessa saimme yhdessä aikaan linja­rat­kaisun, joka tarkoittaa raken­teiden merkit­tävää muutosta. Sosiaali- ja tervey­den­huollon palvelut kootaan suuriin kokonai­suuksiin.

Suomen elinkei­no­ra­kenteen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alenta­malla yhtei­sö­veroa 20 prosenttiin, uudis­ta­malla osinko­ve­ro­jär­jes­telmää sekä luomalla merkit­tävät kasvu­ra­hoi­tus­oh­jelmat siemen- ja kasvu­vaiheen yrityk­sille. Yritys­ve­ro­uu­distus jättää merkit­tä­västi aikai­sempaa enemmän varoja yrityksiin työllistää, inves­toida ja kasvaa.

Kasvu- ja työlli­syys­so­pi­muk­sella ja sen sisäl­tä­mällä maltil­li­sella palkka­rat­kai­sulla, energia­ve­ro­leik­ku­reilla ja muilla ratkai­suilla on paran­nettu suoma­laisen teolli­suuden kilpai­lu­kykyä, suojeltu suoma­laisia työpaikkoja ja lisätty osaltaan talous­po­li­tiikan ennus­tet­ta­vuutta.

Halli­tuksen raken­ne­po­liit­ti­sessa ohjel­massa on tartuttu konkreet­tisiin toimiin kestä­vyys­vajeen taitta­mi­seksi, työurien piden­tä­mi­seksi ja raken­teel­lisen työttö­myyden vähen­tä­mi­seksi. Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pimus pidentää työuria noin vuodella. Suurin yksit­täinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvo­teltava eläke­uu­distus, jonka tavoit­teena on pidentää keski­mää­räisiä työuria vielä noin 1,5 vuodella.

Osana raken­ne­po­liit­tista ohjelmaa opintotuen raken­netta on muutettu nopeampaan valmis­tu­miseen kannus­ta­vaksi ja kotihoidon tuen, subjek­tii­visen päivä­hoidon ja vuorot­te­lu­vapaan ehtoja tiuken­nettu. Työttö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otettiin käyttöön suojao­suudet, joilla kannus­tetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. TE-toimis­toissa on lisätty yksilöi­tyjen työtar­jousten tekemistä, työlli­syys­suun­ni­telmien laati­mista ja työn vastaan­ot­to­vel­vol­li­suutta tiuken­nettu. Pienimpien ansio­tu­lojen verotusta on keven­netty syste­maat­ti­sesti, jotta työnteko kannat­taisi aina.

Aktii­visten työllis­tä­mis­toi­men­pi­teiden piirissä oli maalis­kuussa noin 130 000 suoma­laista. Pitkä­ai­kais­työt­tömien ohella erityistä huomiota on kiinni­tetty nuoriin ja erityi­sesti niihin nuoriin, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Hallitus on nuori­so­ta­kuulla halunnut varmistaa, ettei yksikään nuori tulevai­suu­dessa ajautuisi yhteis­kunnan ulkopuo­lelle, vaan kaikkein heikoim­mis­takin pidet­täisiin huolta.

Pitkällä aikavä­lillä kilpai­lu­kykyä ja työlli­syyttä paran­tavien toimien ohella on tehty myös nopeam­pi­vai­kut­teisia täsmä­toi­men­pi­teitä. Synkän suhdan­ne­ti­lanteen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omaisuutta on myyty ja myynti­tuloja kohden­nettu kasvu­hank­keisiin muun muassa viime syksynä annetun työlli­syys­li­sä­bud­jetin sekä tänä keväänä päätetyn 600 miljoonan euron kasvu­pa­ketin kautta. Kasvua luovia inves­tointeja on suunnattu yritysten kansain­vä­lis­ty­misen ja viennin vauhdit­ta­miseen, osaamiseen, tutki­mukseen, koulu­tukseen sekä teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tysten kannalta keskeiseen infra­struk­tuuriin ja työllis­täviin hankkeisiin.

Hallitus on myös tehnyt päätökset, joilla vahvis­tetaan yliopis­tojen rahoi­tusta ylimää­räi­sillä rahoi­tus­kier­rok­silla ja siirretään osa perus­ra­hoi­tuk­sesta kilpaillun rahoi­tuksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että rahoi­tusta kanavoituu kaikkein tuotta­vimpaan tutki­mukseen. Tämä on jatkoa viime vaali­kau­della toteu­te­tulle yliopis­to­uu­dis­tuk­selle.

Viimei­simpänä, muttei lainkaan vähäi­simpänä Euroopan talous­kriisiä on hoidettu vastuul­li­sesti siten, että talous­kriisin laaja­mit­taisten vaiku­tusten leviä­minen Suomeen esimer­kiksi massa­työt­tö­myyden ja yritysten laaja­mit­taisen konkurs­si­aallon muodossa on onnis­tuttu estämään. Kun talous eripuo­lilla Eurooppaa elpyy, luo se ennen pitkää uusia työpaikkoja myös Suomeen. Espanjan ja Irlannin tukioh­jelmat ovat päättyneet, Portugali on juuri irrot­tau­tu­massa lainaoh­jel­masta ja maat uskovat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omillaan. Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroopan kilpai­lu­kyvyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtautua tulevai­suuteen hieman luotta­vai­semmin.

Kun nämä toimet lasketaan yhteen - seitsemän miljardin euron sopeutus, kuntien tehtävien karsi­minen miljar­dilla eurolla, histo­rial­linen sote-ratkaisu, kunta­uu­distus, syksyllä valmistuva eläke­uu­distus, halli­tuksen raken­ne­po­liit­tinen ohjelma, yhtei­sö­veron kevennys, yritysten kasvu­ra­hastot, kaksi kilpai­lu­kykyä palaut­tavaa kokoavaa palkka­rat­kaisua, omaisuuden myynnillä rahoi­tet­tavat miljar­di­luokkaan nousevat kasvu­pa­ketit sekä Euroopan velka­kriisin patoa­mi­seksi tehdyt ratkaisut, voi hyvin todeta, että suuria ratkaisuja on tehty ja ne vievät meitä eteenpäin. Kuten aina, suuret raken­ne­uu­dis­tukset kantavat hedelmää pidem­mällä aikavä­lillä.

Halli­tusta on syytetty liiasta taker­tu­mi­sesta ohjel­maansa. Näissä puheen­vuo­roissa sivuu­tetaan täysin se tosiasia, että suurin osa juuri edellä mainit­se­mistani toimista on halli­tus­oh­jelman päälle tehtyjä ratkaisuja.

Näissä ja monissa, monissa muissa halli­tuksen ratkai­suissa on nähtä­vissä aivan selkeä suunta Suomelle.

Se on oikea suunta.

Se on suunta kohti talou­del­li­sesti vakaampaa ja kestä­vämpää Suomea.

Se on suunta kohti oikeu­den­mu­kai­sempaa Suomea.

Se on suunta kohti kilpai­lu­ky­kyi­sempää ja kannus­ta­vampaa Suomea.

Se on suunta kohti työte­li­äämpää ja ahkeruutta koros­tavaa Suomea.

Tämä tie ei ole helppo. Mistään yksit­täi­sestä leikkaus­pää­tök­sestä tai veron­ko­ro­tuk­sesta tuskin voi iloita. Konkreet­ti­sesti ratkai­sujen vaikeu­desta kertoo se, että tänään halli­tuk­sessa on yksi puolue vähemmän kuin halli­tuksen aloit­taessa. Siitä, että nämä välttä­mät­tömät ratkaisut on kaikesta huoli­matta vihdoinkin pystytty tekemään, voi aidosti olla ylpeä.

Silti työn on edelleen jatkuttava.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että Suomessa olisi kannus­tavat toimin­tae­del­ly­tykset kaiken­lai­sille yrityk­sille kasvaa ja työllistää. Valtio ei ole tässä maassa se toimija, joka loisi uusia työpaikkoja velka­ra­halla. Sen tekevät osaavat ja fiksut suoma­laiset ihmiset ja yritykset.

Hallitus on pitänyt kiinni lupauk­sestaan, ettei viennin ja teolli­suuden rasituksia tällä halli­tus­kau­della lisätä. Viime viikkoina on kuulunut iloisia uutisia perus­teol­li­suuden uusiu­tu­mi­sesta, kun Metsä Fibre ilmoitti yli miljardin euron biotuo­tan­to­teh­da­sin­ves­toin­nista Äänekos­kelle. Myös metsä­teol­li­suuden viime­ai­kaiset inves­toinnit Varkauteen ja Kymen­laaksoon osoit­tavat sen, että perin­teinen teollisuus investoi ja kykenee uudis­tumaan kun kilpai­lu­ky­vystä pidetään huolta.

Meidän polii­tik­kojen on tehtävä toimin­taym­pä­ris­töstä sellainen, että yritykset voivat työllistää. Talous- ja elinkei­no­po­li­tiikan välineillä, kuten verotuk­sella, säätelyn purulla, koulu­tuk­sella ja infra­struk­tuurin raken­ta­mi­sella muokataan toimin­taym­pä­ristöä sellai­seksi, mikä suosii rakenteen muuttu­mista vastaamaan maail­malta tulevaan haasteeseen.

Väliky­sy­myksen esittäjät ovat aivan oikeassa siinä, että yksi Suomen tulevai­suuden kasvu­valtti löytyy varmasti biota­louden saralta. Tästä syystä hallitus päätti juuri viime viikolla periaa­te­pää­tök­sestä, jonka tavoit­teena on vauhdittaa Suomen elinkei­nojen uudis­tu­mista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkia­loilla biota­lou­dessa ja clean­tec­hissä. Myös kotimaisen energia­tuo­tannon vahvis­ta­mi­seksi on tehty konkreet­tisia toimen­pi­teitä. Maaliskuun kehys­rii­hessä tehty energia­ve­ro­rat­kaisu kiristää kivihiilen verotusta yli neljän­nek­sellä ja turpeen veron­ko­ro­tuksen peruminen parantaa kotimaisen uusiu­tuvan energian asemaa markki­noilla. Kivihiilen kulutus onkin vähen­tynyt lähes kolman­nek­sella kuluvan vuoden tammi-maalis­kuussa.

Arvoisa puhemies,

Katsot­taessa Suomen nykytilaa ja tulevai­suutta, voidaan todeta, että tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä.

Samalla kun ammen­namme vahvuuk­sis­tamme, on meidän kuitenkin rehel­li­sesti tunnus­tettava myös heikkou­temme ja jatkettava työtä Suomen vahvis­ta­mi­seksi. Halli­tuk­sella on kolme tehtävää ylitse muiden.

Ensin­näkin on jatkettava määrä­tie­toi­sesti luotta­muksen vahvis­ta­mista Suomen julkisen talouden hoitoon. Tämä edellyttää, että halli­tuksen kehys­rii­hessään tekemät päätökset laitetaan viipy­mättä toimeksi.

Toiseksi, halli­tuksen on jatku­vasti paran­nettava edelly­tyksiä talous­kas­vulle ja yksityisen sektorin työpaik­kojen synty­mi­selle. Talouden kasvu­po­ten­ti­aalin vahvis­ta­minen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulokset näkyvät vasta pidem­mällä aikajän­teellä.

Tarvit­semme myös tulevina vuosina maltil­lisia palkka­rat­kaisuja, joilla kurotaan umpeen Suomen menetettyä kilpai­lu­kykyä ja turvataan suoma­laisia työpaikkoja. Tarvit­semme politiikkaa, joka turvaa suoma­lai­sille yrityk­sille edullista, kotimaista energiaa. Verotuksen painopisteen siirtoa työn ja yrittä­jyyden verotuk­sesta kohti ympäristö- ja terveys­pe­rus­teisia kulutus­veroja tulee jatkaa, jotta Suomessa kannattaa tulevai­suu­des­sakin tehdä työtä ja yrittää.

Kolmas tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikut­ta­mista Euroopan unionissa. Suomen talouden ja työpaik­kojen tulevaisuus on tiiviisti kytkök­sissä Eurooppaan. Turval­lisuus, sisämark­ki­noiden kehit­tä­minen ja vapaa­kauppa ovat asioita, joihin tarvit­semme vahvempaa EU:ta. Ne ovat myös asioita, joihin toivon jokaisen suoma­laisen mepin sitou­tuvan.

Suoma­laisten pitää voida luottaa siihen, että koulut­tau­tu­minen ja työn tekeminen kannattaa aina.

Nämä ovat olleet menes­tyk­semme avaimia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkos­sakin Suomea raken­nettava.


Kokoomus.fi