Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: EU tuo turval­li­suutta

Katai­nen: EU tuo turval­li­suutta

Julkaistu:

Ukrai­nan viime vuosien kehi­tys on ollut erit­täin epäva­kaata. Viime vuoden lopulla alka­neissa miele­no­soi­tuk­sissa ukrai­na­lai­set vaati­vat maal­leen kurs­si­muu­tosta ja selkeää euroop­pa­laista suun­taa. Kansa­lai­syh­teis­kun­nan nousu ja sen vastus­ta­mi­nen kärjis­tyi­vät tuskal­li­sella tavalla ja lopulta ylin valta Kiovassa vaih­tui.

Krii­sissä EU:n toiminta on ollut tärkeää ja ansio­kasta. EU:n ja tiet­ty­jen EU-maiden toimin­nalla oli suuri merki­tys sille, että kymme­niä uhreja vaati­nut väki­valta saatiin loppu­maan.

Tilanne on hyvin kireä, mutta haluan uskoa sen rauhoit­tu­mi­seen.

Realis­min nimissä on kuiten­kin sanot­tava, että myös vastak­kai­nen kehi­tys­kulku on mahdol­li­nen. Tilanne on herkkä ja provo­kaa­tioille altis, eikä kukaan varmuu­della tiedä, miten kehi­tys etenee. Suomi ja EU teke­vät joka tapauk­sessa parhaansa, jotta järki ja vastuul­li­suus voit­tai­si­vat.

Suomi on koros­ta­nut ja koros­taa jatku­vasti, että tilan­tee­seen ei ole muita kestä­viä ratkai­suja kuin neuvot­te­lu­teitse löydet­tävä ratkaisu.

Toimet, jotka kärjis­tä­vät tilan­netta, ovat vastuut­to­mia.

Suomi toimii Ukrai­nan krii­sin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensi­si­jai­sesti EU:n kautta ja yhteis­työssä muiden EU-maiden kanssa. Meillä ei ole kuvi­tel­mia siitä, että asia olisi ratkais­ta­vissa Suomen kansal­li­sin toimin.

Euroo­pan unioni pyrkii määrä­tie­toi­sesti vaikut­ta­maan tilan­tee­seen. EU-maiden päämies­ten kokouk­sesta viime viikolla annettu julki­lausuma on vahva vetoo­mus rauhan­omai­sen ratkai­sun puolesta. Euroo­pan unioni on ollut asiassa hyvin yhte­näi­nen.

Juuri yhte­näi­syys oli yksi Suomen keskei­sistä tavoit­teista viime viikon huip­pu­ko­kouk­sessa ja se määrit­tää toimin­taamme myös jatkossa.

Euroo­pan unio­nin ja Venä­jän suhtei­den tila on huoles­tut­tava.

Suomen näkö­kul­masta tilanne on erityi­sen vali­tet­tava, koska Venä­jän merki­tys Suomelle on suurempi kuin Venä­jän merki­tys EU-maille keski­mää­rin.

Ukrai­nan tilanne aiheut­taa suoma­lais­ten keskuu­dessa huolta oman turval­li­suu­temme näkö­kul­masta. Tämä on ymmär­ret­tä­vää.

Kyseessä on vakava kriisi, mutta se ei ole suora­nai­nen turval­li­suusuhka Suomelle.

Turval­li­suu­den osalta on tärkeää, että olemme jäse­nenä Euroo­pan unio­nissa. EU on Suomelle perus­ta­van­laa­tui­nen arvo­va­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus. Suomi on johdon­mu­kai­sesti ajanut EU:n yhtei­sen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan vahvis­ta­mista.

EU ei ole soti­las­liitto, joka tarjoaa Suomelle turva­ta­kuut, mutta se on arvo­yh­teisö, joka tuo meille myös turvaa. Turval­li­suus­po­li­tiikka oli yksi syy, miksi liityimme unio­niin lähes 20 vuotta sitten, ja sen edel­leen yksi syy olla aktii­vi­sesti mukana.

On mahdo­ton ajatella, että Suomi olisi ääne­tön yhtiö­mies silloin, kun lähia­lueil­lamme riko­taan kansain­vä­li­sen oikeu­den peli­sään­töjä ja uhataan itse­näi­sen valtion alueel­lista koske­mat­to­muutta. On oma etumme puolus­taa näitä peri­aat­teita yhdessä rinta­massa muun EU:n kanssa.

Vaikka Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, on oman turval­li­suu­temme kannalta tärkeää, että Suomi osoit­taa kuulu­vansa länti­seen arvo­yh­tei­söön. Olemme muiden EU-maiden kanssa raken­ta­massa Euroo­pan yhteistä turval­li­suutta.

Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut yksin idän ja lännen väli­sellä harmaalla vyöhyk­keellä. En voi ymmär­tää polii­tik­koja, jotka haikai­le­vat sinne takai­sin. Olisiko tällai­sessa tilan­teessa parempi, että Suomi on yksin? Ei varmasti.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content