Katainen: EU tuo turval­li­suutta – kokoomus.fi
MENU
Katainen: EU tuo turval­li­suutta

Katainen: EU tuo turval­li­suutta

Julkaistu: 17.03.2014 Uncategorized

Ukrainan viime vuosien kehitys on ollut erittäin epäva­kaata. Viime vuoden lopulla alkaneissa miele­no­soi­tuk­sissa ukrai­na­laiset vaativat maalleen kurssi­muu­tosta ja selkeää euroop­pa­laista suuntaa. Kansa­lai­syh­teis­kunnan nousu ja sen vastus­ta­minen kärjis­tyivät tuskal­li­sella tavalla ja lopulta ylin valta Kiovassa vaihtui.

Kriisissä EU:n toiminta on ollut tärkeää ja ansio­kasta. EU:n ja tiettyjen EU-maiden toimin­nalla oli suuri merkitys sille, että kymmeniä uhreja vaatinut väkivalta saatiin loppumaan.

Tilanne on hyvin kireä, mutta haluan uskoa sen rauhoit­tu­miseen.

Realismin nimissä on kuitenkin sanottava, että myös vastak­kainen kehitys­kulku on mahdol­linen. Tilanne on herkkä ja provo­kaa­tioille altis, eikä kukaan varmuu­della tiedä, miten kehitys etenee. Suomi ja EU tekevät joka tapauk­sessa parhaansa, jotta järki ja vastuul­lisuus voittai­sivat.

Suomi on koros­tanut ja korostaa jatku­vasti, että tilan­teeseen ei ole muita kestäviä ratkaisuja kuin neuvot­te­lu­teitse löydettävä ratkaisu.

Toimet, jotka kärjis­tävät tilan­netta, ovat vastuut­tomia.

Suomi toimii Ukrainan kriisin ratkai­su­yri­tyk­sissä ensisi­jai­sesti EU:n kautta ja yhteis­työssä muiden EU-maiden kanssa. Meillä ei ole kuvitelmia siitä, että asia olisi ratkais­ta­vissa Suomen kansal­lisin toimin.

Euroopan unioni pyrkii määrä­tie­toi­sesti vaikut­tamaan tilan­teeseen. EU-maiden päämiesten kokouk­sesta viime viikolla annettu julki­lausuma on vahva vetoomus rauhan­omaisen ratkaisun puolesta. Euroopan unioni on ollut asiassa hyvin yhtenäinen.

Juuri yhtenäisyys oli yksi Suomen keskei­sistä tavoit­teista viime viikon huippu­ko­kouk­sessa ja se määrittää toimin­taamme myös jatkossa.

Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden tila on huoles­tuttava.

Suomen näkökul­masta tilanne on erityisen valitettava, koska Venäjän merkitys Suomelle on suurempi kuin Venäjän merkitys EU-maille keski­määrin.

Ukrainan tilanne aiheuttaa suoma­laisten keskuu­dessa huolta oman turval­li­suu­temme näkökul­masta. Tämä on ymmär­ret­tävää.

Kyseessä on vakava kriisi, mutta se ei ole suora­nainen turval­li­suusuhka Suomelle.

Turval­li­suuden osalta on tärkeää, että olemme jäsenenä Euroopan unionissa. EU on Suomelle perus­ta­van­laa­tuinen arvova­linta, jolla on myös vahva turval­li­suus­po­liit­tinen ulottuvuus. Suomi on johdon­mu­kai­sesti ajanut EU:n yhteisen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikan vahvis­ta­mista.

EU ei ole sotilas­liitto, joka tarjoaa Suomelle turva­takuut, mutta se on arvoyh­teisö, joka tuo meille myös turvaa. Turval­li­suus­po­li­tiikka oli yksi syy, miksi liityimme unioniin lähes 20 vuotta sitten, ja sen edelleen yksi syy olla aktii­vi­sesti mukana.

On mahdoton ajatella, että Suomi olisi äänetön yhtiömies silloin, kun lähia­lueil­lamme rikotaan kansain­vä­lisen oikeuden pelisääntöjä ja uhataan itsenäisen valtion alueel­lista koske­mat­to­muutta. On oma etumme puolustaa näitä periaat­teita yhdessä rinta­massa muun EU:n kanssa.

Vaikka Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, on oman turval­li­suu­temme kannalta tärkeää, että Suomi osoittaa kuulu­vansa läntiseen arvoyh­teisöön. Olemme muiden EU-maiden kanssa raken­ta­massa Euroopan yhteistä turval­li­suutta.

Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut yksin idän ja lännen välisellä harmaalla vyöhyk­keellä. En voi ymmärtää polii­tikkoja, jotka haikai­levat sinne takaisin. Olisiko tällai­sessa tilan­teessa parempi, että Suomi on yksin? Ei varmasti.


Kokoomus.fi