• FI
  • SV
  • MENU
    Katai­nen esit­teli viiden kohdan ohjel­man julki­sen talou­den kestä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi

    Katai­nen esit­teli viiden kohdan ohjel­man julki­sen talou­den kestä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi

    Julkaistu: 11.12.2013 Uncategorized

    Päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen esit­teli edus­kun­nalle halli­tuk­sen päätök­siä kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Julki­sen talou­den kestä­vyyttä vahvis­te­taan viiden kohdan ohjel­malla: Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

    Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

    Arvoisa puhe­mies,

    Suoma­lai­nen hyvin­vointi on suurien haas­tei­den edessä. Huono kansain­vä­li­sen talou­den suhdan­ne­ti­lanne pitää talous­kas­vumme heik­kona. Suurem­pana ongel­mana voimme kuiten­kin pitää teol­li­suu­temme raken­ne­muu­tosta ja julki­sen sekto­rin kestä­vyys­va­jetta.

    Teol­li­suu­den osuus Suomen talou­desta on pudon­nut kolman­nek­sella vuodesta 2000. Kymme­nessä vuodessa olemme menet­tä­neet 100 000 teol­lista työpaik­kaa. Uusia työpaik­koja on synty­nyt erityi­sesti palve­lusek­to­rille, mutta ei kuiten­kaan samassa tahdissa. Kehi­tyk­seen on ollut syynä kilpai­lu­ky­kymme heik­ke­ne­mi­nen sekä suoma­lai­sen teol­li­suu­den ongel­mat sopeu­tua globaa­lin talou­den ja tekno­lo­gian muutok­siin.

    Pidem­mällä aika­vä­lillä meitä haas­taa julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje. Toisin sanoen normaa­lin­kaan talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen oloissa julki­set tulot eivät riitä rahoit­ta­maan väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä kasva­via julki­sia menoja. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sessa on noin yhdek­sän miljar­din euron aukko.

    Suomen julki­sen talou­den kestä­vyy­den ongel­mat ovat kasau­tu­neet vuosien saatossa. Vuoteen 2008 saakka jatku­nut suopea talous­ke­hi­tys peitti alleen Suomen raken­teel­li­sia heik­kouk­sia. Vaikeim­pia raken­teel­li­sia päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­sestä tai sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudel­leen­jär­jes­tä­mi­sestä ei hyvinä aikoina ole ollut aivan pakko tehdä.

    Emme olisi tässä tilan­teessa, mikäli tarvit­ta­vat päätök­set olisi tehty ajal­laan. Enää niitä ei voi jättää teke­mättä. Vaikka ongel­mat ovat suuria, ne ovat ratkais­ta­vissa. Päätök­set ovat omissa käsis­sämme.

    Arvoisa puhe­mies,

    Halli­tus on kulu­van vaali­kau­den aikana tehnyt joukon päätök­siä, jotka vahvis­ta­vat julki­sen talou­den kestä­vyyttä. Valtion­ta­loutta on sopeu­tettu noin viidellä miljar­dilla eurolla. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia on vahvis­tettu keven­tä­mällä yhtei­sö­ve­roa kuudella prosent­tiyk­si­köllä sekä uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­tusta kasvu­ha­kui­sem­paan suun­taan. Syksyllä 2011 sovit­tiin kattava ja talou­den vakautta vahvis­ta­nut raami­so­pi­mus. Vuonna 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää keski­mää­räi­siä työuria arviolta 12 kuukau­della. Halli­tuk­sen kasvu­ra­has­tot nouse­vat yhdessä eläke­va­ro­jen ja muun yksi­tyi­sen pääoman kanssa miljar­di­luok­kaan. Esimer­kiksi nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuu, tunti­pe­rus­tei­set päivä­hoi­to­mak­sut sekä jous­tava hoito­raha pien­ten lasten vanhem­mille lisää­vät työvoi­man tarjon­taa.

    Reilu viikko sitten halli­tus teki päätök­siä kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Halli­tus vahvis­taa julki­sen talou­den kestä­vyyttä viiden kohdan ohjel­malla:

    1. Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan.
    2. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa.
    3. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella.
    4. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.
    5. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

    VM arvioi, että jos näihin tavoit­tei­siin pääs­tään, ohjelma riit­tää pois­ta­maan julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen. Kyse on siis päätös­ten tehok­kaasta toimeen­pa­nosta. Jos joku päätös osoit­tau­tuisi mahdot­to­maksi toteut­taa, halli­tus on sitou­tu­nut teke­mään uusia päätök­siä.

    Arvoisa puhe­mies,

    1. Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan.

    Kuntien raken­teel­li­sen alijää­män pois­ta­mi­nen edel­lyt­tää kuntien tehtä­vien ja velvoit­tei­den vähen­tä­mistä. Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen, että kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­nen talous vahvis­tuisi 1,3 miljar­dilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Kuntien kustan­nuk­sia vähen­ne­tään mm. tiivis­tä­mällä toisen asteen koulu­tuk­sen järjes­tä­jä­verk­koa, väljen­tä­mällä kelpoi­suus­vaa­ti­muk­sia, tiivis­tä­mällä tervey­den­huol­lon päivys­tys­verk­koa sekä tehos­ta­malla jouk­ko­lii­ken­nettä ja henki­lö­kul­je­tuk­sia.

    Kuntien rahoi­tus­ta­sa­pai­non säilyt­tä­mi­seksi käyt­töön otetaan kuntien talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, joka on pitkä­jän­tei­syy­tensä ja sito­vuu­tensa osalta verrat­ta­vissa nykyi­seen valtion­ta­lou­den kehys­me­net­te­lyyn. Uuden järjes­tel­män mukai­nen kunta­ta­lous­oh­jelma sovit­taa yhteen kuntien tehtä­vät ja velvoit­teet sekä niiden rahoi­tuk­sen.

    2. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa.

    Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen nojaa kolmeen merkit­tä­vään uudis­tuk­seen.

    Ensim­mäi­nen on kunta­ra­ken­ne­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena ovat elin­voi­mai­sem­mat kunnat. Kunta­uu­dis­tuk­sen ja liitos­sel­vi­tys­ten myötä kunta­lai­set saavat ajan­ta­saista tietoa oman kunnan kyvystä turvata perus­pal­ve­lut ikära­ken­teen ja palve­lu­tar­pei­den muut­tuessa. Liitos­sel­vi­tys on käyn­nissä tai käyn­nis­ty­mässä 165 kunnassa. Selvi­tys­ha­luja on noin 250 kunnalla, joista yli sadassa kunnassa on alueen kuntien kanssa yksi­mie­li­syys selvi­ty­sa­lu­eesta. Lisäksi halli­tus laajen­taa harki­ten omaa toimi­val­taansa kunta­ra­ken­teen vahvis­ta­mi­seksi ja varau­tuu aset­ta­maan erityi­set kunta­ja­ko­sel­vit­tä­jät suurim­mille kaupun­ki­seu­duille.

    Toinen uudis­tus on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tus. Halli­tus pyrkii uudis­tuk­sella purka­maan sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don raja-aitoja, kokoa­maan palve­lut laajem­pien hartei­den kannet­ta­vaksi sekä luomaan palve­luille tehok­kaan hallin­non.

    Kolman­neksi halli­tus käyn­nis­tää laaja­poh­jai­sen selvi­tyk­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tuk­sen purka­mi­sen vaih­toeh­doista ja niiden vaiku­tuk­sista.

    3. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella.

    Työuria piden­ne­tään keski­mää­rin puolella vuodella alku­päästä ja työuran katkok­sia vähen­tä­mällä sekä puolel­la­toista vuodella työuran loppu­päästä.

    Työuria piden­ne­tään alku­päästä mm. muut­ta­malla opin­to­tuen raken­netta, uudis­ta­malla korkea­kou­lu­jen rahoi­tus­kan­nus­teita, opis­ke­li­ja­va­lin­taa ja tavoit­teel­li­sia valmis­tu­mi­sai­koja koske­via sään­nök­siä, purka­malla haki­ja­su­maa sekä piden­tä­mällä oppi­vel­vol­li­suutta. Työuran katkok­sia vähen­ne­tään koti­hoi­don tuen raken­netta ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja muut­ta­malla.

    Työmark­ki­naos­a­puo­let ovat työura­so­pi­muk­sessa keväällä 2012 sitou­tu­neet neuvot­te­le­maan ratkai­sun työelä­ke­uu­dis­tuk­seksi, jolla eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odote noste­taan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Järjes­töt neuvot­te­le­vat ratkai­sun eläke­uu­dis­tuk­seksi ylijoh­taja Jukka Pekka­ri­sen työryh­män katta­van selvi­tyk­sen pohjalta ensi syksyyn mennessä. Uudis­tus, joka täyt­täisi työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sitou­muk­sen, piden­täisi työuria vähin­tään puoli­toista vuotta ja pienen­täisi kestä­vyys­va­jetta runsaalla yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

    4. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

    Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den alen­ta­mi­seksi käyte­tään keppiä ja pork­ka­naa. Työt­tö­myys­tur­van ja asumis­tuen suojao­suu­det pyrki­vät teke­mään lyhy­tai­kai­sen­kin työn teke­mi­sestä nykyistä kannat­ta­vam­paa. Myös koulu­tus­toi­mia lisä­tään. Toisaalta työstä tai aktii­vi­toi­mista kiel­täy­ty­mi­sestä seuraa­via sank­tioita sovel­le­taan nykyistä johdon­mu­kai­sem­min, työt­tö­mälle tarjo­taan avoi­mia työpaik­koja kolmen kuukau­den ammat­ti­suoja-ajan jälkeen myös työt­tö­män oman ammat­tia­lan ulko­puo­lelta ja työn vastaa­not­ta­mis­vel­voi­tetta laajen­ne­taan. Työl­lis­tä­mis­suun­ni­tel­mien toteu­tu­mista seura­taan nykyistä tarkem­min. Pitkä­kes­toi­sen työt­tö­myy­den tait­ta­mi­seksi raken­ne­taan kattava työvoi­ma­pal­ve­lu­kes­kus­ver­kosto.

    5. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

    Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­sessa merkit­tä­vin yksit­täi­nen ratkaisu on syksyllä solmittu maltil­li­nen ja pitkä­kes­toi­nen työmark­ki­na­rat­kaisu, joka paran­taa kilpai­lu­ky­kyämme suhteessa kilpai­li­ja­mai­hin. Lisäksi koko talou­den uusiu­tu­mis­ky­kyä ja tuotan­to­po­ten­ti­aa­lin kasvua edis­te­tään toimilla, joilla paran­ne­taan mark­ki­noi­den toimi­vuutta sekä keven­ne­tään yritys­ten ja inves­toin­tien sään­te­lyä. Inves­toin­tien lupa­me­net­te­lyitä keven­ne­tään, käyt­töön otetaan kansal­li­nen ICT-palve­lu­väylä ja minis­te­riöt velvoi­te­taan pane­maan toimeen terveen kilpai­lun ohjelma.

    Arvoisa puhe­mies,

    Ohjel­man toimeen­pa­noa arvioi valtio­va­rain­mi­nis­te­riön valtio­sih­teeri Hete­mäen johtama virka­mies­työ­ryhmä, joka rapor­toi sään­nöl­li­sesti talous­po­liit­ti­selle minis­te­ri­va­lio­kun­nalle. Ohjel­man toteu­tu­mista arvioi­daan perus­teel­li­sesti maalis­kuun kehys­rii­hessä sekä elokuun budjet­ti­rii­hessä. Jos valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että joku ohjel­man osa-alueista ei ole saavut­ta­massa sille asetet­tua kestä­vyys­va­je­vai­ku­tusta, niin silloin halli­tus tekee uusia päätök­siä.

    Yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen on valtava kansal­li­nen hanke, johon tarvi­taan mukaan halli­tuk­sen lisäksi koko edus­kunta, työelä­män osapuo­let sekä kunta­päät­tä­jät. Työtä tulee riit­tä­mään myös tule­ville vaali­kausille.

    Halli­tus on ohjel­mas­saan aset­ta­nut uskot­ta­van uran kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seen. Tällä uralla pysy­mi­nen edel­lyt­tää ohjel­man määrä­tie­toista ja teho­kasta toimeen­pa­noa sekä tarpeen mukaan ohjel­man täyden­tä­mistä. Tähän on koko halli­tus sitou­tu­nut.