Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen esit­teli viiden kohdan ohjel­man julki­sen talou­den kestä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi

Katai­nen esit­teli viiden kohdan ohjel­man julki­sen talou­den kestä­vyy­den vahvis­ta­mi­seksi

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen esit­teli edus­kun­nalle halli­tuk­sen päätök­siä kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Julki­sen talou­den kestä­vyyttä vahvis­te­taan viiden kohdan ohjel­malla: Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Arvoisa puhe­mies,

Suoma­lai­nen hyvin­vointi on suurien haas­tei­den edessä. Huono kansain­vä­li­sen talou­den suhdan­ne­ti­lanne pitää talous­kas­vumme heik­kona. Suurem­pana ongel­mana voimme kuiten­kin pitää teol­li­suu­temme raken­ne­muu­tosta ja julki­sen sekto­rin kestä­vyys­va­jetta.

Teol­li­suu­den osuus Suomen talou­desta on pudon­nut kolman­nek­sella vuodesta 2000. Kymme­nessä vuodessa olemme menet­tä­neet 100 000 teol­lista työpaik­kaa. Uusia työpaik­koja on synty­nyt erityi­sesti palve­lusek­to­rille, mutta ei kuiten­kaan samassa tahdissa. Kehi­tyk­seen on ollut syynä kilpai­lu­ky­kymme heik­ke­ne­mi­nen sekä suoma­lai­sen teol­li­suu­den ongel­mat sopeu­tua globaa­lin talou­den ja tekno­lo­gian muutok­siin.

Pidem­mällä aika­vä­lillä meitä haas­taa julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje. Toisin sanoen normaa­lin­kaan talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen oloissa julki­set tulot eivät riitä rahoit­ta­maan väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä kasva­via julki­sia menoja. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sessa on noin yhdek­sän miljar­din euron aukko.

Suomen julki­sen talou­den kestä­vyy­den ongel­mat ovat kasau­tu­neet vuosien saatossa. Vuoteen 2008 saakka jatku­nut suopea talous­ke­hi­tys peitti alleen Suomen raken­teel­li­sia heik­kouk­sia. Vaikeim­pia raken­teel­li­sia päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­sestä tai sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudel­leen­jär­jes­tä­mi­sestä ei hyvinä aikoina ole ollut aivan pakko tehdä.

Emme olisi tässä tilan­teessa, mikäli tarvit­ta­vat päätök­set olisi tehty ajal­laan. Enää niitä ei voi jättää teke­mättä. Vaikka ongel­mat ovat suuria, ne ovat ratkais­ta­vissa. Päätök­set ovat omissa käsis­sämme.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus on kulu­van vaali­kau­den aikana tehnyt joukon päätök­siä, jotka vahvis­ta­vat julki­sen talou­den kestä­vyyttä. Valtion­ta­loutta on sopeu­tettu noin viidellä miljar­dilla eurolla. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia on vahvis­tettu keven­tä­mällä yhtei­sö­ve­roa kuudella prosent­tiyk­si­köllä sekä uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­tusta kasvu­ha­kui­sem­paan suun­taan. Syksyllä 2011 sovit­tiin kattava ja talou­den vakautta vahvis­ta­nut raami­so­pi­mus. Vuonna 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää keski­mää­räi­siä työuria arviolta 12 kuukau­della. Halli­tuk­sen kasvu­ra­has­tot nouse­vat yhdessä eläke­va­ro­jen ja muun yksi­tyi­sen pääoman kanssa miljar­di­luok­kaan. Esimer­kiksi nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuu, tunti­pe­rus­tei­set päivä­hoi­to­mak­sut sekä jous­tava hoito­raha pien­ten lasten vanhem­mille lisää­vät työvoi­man tarjon­taa.

Reilu viikko sitten halli­tus teki päätök­siä kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Halli­tus vahvis­taa julki­sen talou­den kestä­vyyttä viiden kohdan ohjel­malla:

  1. Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan.
  2. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa.
  3. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella.
  4. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.
  5. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

VM arvioi, että jos näihin tavoit­tei­siin pääs­tään, ohjelma riit­tää pois­ta­maan julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen. Kyse on siis päätös­ten tehok­kaasta toimeen­pa­nosta. Jos joku päätös osoit­tau­tuisi mahdot­to­maksi toteut­taa, halli­tus on sitou­tu­nut teke­mään uusia päätök­siä.

Arvoisa puhe­mies,

1. Kuntien raken­teel­li­nen kahden miljar­din euron alijäämä pois­te­taan.

Kuntien raken­teel­li­sen alijää­män pois­ta­mi­nen edel­lyt­tää kuntien tehtä­vien ja velvoit­tei­den vähen­tä­mistä. Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen, että kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­nen talous vahvis­tuisi 1,3 miljar­dilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Kuntien kustan­nuk­sia vähen­ne­tään mm. tiivis­tä­mällä toisen asteen koulu­tuk­sen järjes­tä­jä­verk­koa, väljen­tä­mällä kelpoi­suus­vaa­ti­muk­sia, tiivis­tä­mällä tervey­den­huol­lon päivys­tys­verk­koa sekä tehos­ta­malla jouk­ko­lii­ken­nettä ja henki­lö­kul­je­tuk­sia.

Kuntien rahoi­tus­ta­sa­pai­non säilyt­tä­mi­seksi käyt­töön otetaan kuntien talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, joka on pitkä­jän­tei­syy­tensä ja sito­vuu­tensa osalta verrat­ta­vissa nykyi­seen valtion­ta­lou­den kehys­me­net­te­lyyn. Uuden järjes­tel­män mukai­nen kunta­ta­lous­oh­jelma sovit­taa yhteen kuntien tehtä­vät ja velvoit­teet sekä niiden rahoi­tuk­sen.

2. Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta paran­ne­taan puolella prosen­tilla vuodessa.

Julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen nojaa kolmeen merkit­tä­vään uudis­tuk­seen.

Ensim­mäi­nen on kunta­ra­ken­ne­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena ovat elin­voi­mai­sem­mat kunnat. Kunta­uu­dis­tuk­sen ja liitos­sel­vi­tys­ten myötä kunta­lai­set saavat ajan­ta­saista tietoa oman kunnan kyvystä turvata perus­pal­ve­lut ikära­ken­teen ja palve­lu­tar­pei­den muut­tuessa. Liitos­sel­vi­tys on käyn­nissä tai käyn­nis­ty­mässä 165 kunnassa. Selvi­tys­ha­luja on noin 250 kunnalla, joista yli sadassa kunnassa on alueen kuntien kanssa yksi­mie­li­syys selvi­ty­sa­lu­eesta. Lisäksi halli­tus laajen­taa harki­ten omaa toimi­val­taansa kunta­ra­ken­teen vahvis­ta­mi­seksi ja varau­tuu aset­ta­maan erityi­set kunta­ja­ko­sel­vit­tä­jät suurim­mille kaupun­ki­seu­duille.

Toinen uudis­tus on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tus. Halli­tus pyrkii uudis­tuk­sella purka­maan sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don raja-aitoja, kokoa­maan palve­lut laajem­pien hartei­den kannet­ta­vaksi sekä luomaan palve­luille tehok­kaan hallin­non.

Kolman­neksi halli­tus käyn­nis­tää laaja­poh­jai­sen selvi­tyk­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon moni­ka­na­vai­sen rahoi­tuk­sen purka­mi­sen vaih­toeh­doista ja niiden vaiku­tuk­sista.

3. Keski­mää­räi­siä työuria piden­ne­tään kahdella vuodella.

Työuria piden­ne­tään keski­mää­rin puolella vuodella alku­päästä ja työuran katkok­sia vähen­tä­mällä sekä puolel­la­toista vuodella työuran loppu­päästä.

Työuria piden­ne­tään alku­päästä mm. muut­ta­malla opin­to­tuen raken­netta, uudis­ta­malla korkea­kou­lu­jen rahoi­tus­kan­nus­teita, opis­ke­li­ja­va­lin­taa ja tavoit­teel­li­sia valmis­tu­mi­sai­koja koske­via sään­nök­siä, purka­malla haki­ja­su­maa sekä piden­tä­mällä oppi­vel­vol­li­suutta. Työuran katkok­sia vähen­ne­tään koti­hoi­don tuen raken­netta ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja muut­ta­malla.

Työmark­ki­naos­a­puo­let ovat työura­so­pi­muk­sessa keväällä 2012 sitou­tu­neet neuvot­te­le­maan ratkai­sun työelä­ke­uu­dis­tuk­seksi, jolla eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odote noste­taan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Järjes­töt neuvot­te­le­vat ratkai­sun eläke­uu­dis­tuk­seksi ylijoh­taja Jukka Pekka­ri­sen työryh­män katta­van selvi­tyk­sen pohjalta ensi syksyyn mennessä. Uudis­tus, joka täyt­täisi työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sitou­muk­sen, piden­täisi työuria vähin­tään puoli­toista vuotta ja pienen­täisi kestä­vyys­va­jetta runsaalla yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

4. Raken­teel­lista työt­tö­myyttä alen­ne­taan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

Raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den alen­ta­mi­seksi käyte­tään keppiä ja pork­ka­naa. Työt­tö­myys­tur­van ja asumis­tuen suojao­suu­det pyrki­vät teke­mään lyhy­tai­kai­sen­kin työn teke­mi­sestä nykyistä kannat­ta­vam­paa. Myös koulu­tus­toi­mia lisä­tään. Toisaalta työstä tai aktii­vi­toi­mista kiel­täy­ty­mi­sestä seuraa­via sank­tioita sovel­le­taan nykyistä johdon­mu­kai­sem­min, työt­tö­mälle tarjo­taan avoi­mia työpaik­koja kolmen kuukau­den ammat­ti­suoja-ajan jälkeen myös työt­tö­män oman ammat­tia­lan ulko­puo­lelta ja työn vastaa­not­ta­mis­vel­voi­tetta laajen­ne­taan. Työl­lis­tä­mis­suun­ni­tel­mien toteu­tu­mista seura­taan nykyistä tarkem­min. Pitkä­kes­toi­sen työt­tö­myy­den tait­ta­mi­seksi raken­ne­taan kattava työvoi­ma­pal­ve­lu­kes­kus­ver­kosto.

5. Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­te­taan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­sessa merkit­tä­vin yksit­täi­nen ratkaisu on syksyllä solmittu maltil­li­nen ja pitkä­kes­toi­nen työmark­ki­na­rat­kaisu, joka paran­taa kilpai­lu­ky­kyämme suhteessa kilpai­li­ja­mai­hin. Lisäksi koko talou­den uusiu­tu­mis­ky­kyä ja tuotan­to­po­ten­ti­aa­lin kasvua edis­te­tään toimilla, joilla paran­ne­taan mark­ki­noi­den toimi­vuutta sekä keven­ne­tään yritys­ten ja inves­toin­tien sään­te­lyä. Inves­toin­tien lupa­me­net­te­lyitä keven­ne­tään, käyt­töön otetaan kansal­li­nen ICT-palve­lu­väylä ja minis­te­riöt velvoi­te­taan pane­maan toimeen terveen kilpai­lun ohjelma.

Arvoisa puhe­mies,

Ohjel­man toimeen­pa­noa arvioi valtio­va­rain­mi­nis­te­riön valtio­sih­teeri Hete­mäen johtama virka­mies­työ­ryhmä, joka rapor­toi sään­nöl­li­sesti talous­po­liit­ti­selle minis­te­ri­va­lio­kun­nalle. Ohjel­man toteu­tu­mista arvioi­daan perus­teel­li­sesti maalis­kuun kehys­rii­hessä sekä elokuun budjet­ti­rii­hessä. Jos valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että joku ohjel­man osa-alueista ei ole saavut­ta­massa sille asetet­tua kestä­vyys­va­je­vai­ku­tusta, niin silloin halli­tus tekee uusia päätök­siä.

Yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen on valtava kansal­li­nen hanke, johon tarvi­taan mukaan halli­tuk­sen lisäksi koko edus­kunta, työelä­män osapuo­let sekä kunta­päät­tä­jät. Työtä tulee riit­tä­mään myös tule­ville vaali­kausille.

Halli­tus on ohjel­mas­saan aset­ta­nut uskot­ta­van uran kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seen. Tällä uralla pysy­mi­nen edel­lyt­tää ohjel­man määrä­tie­toista ja teho­kasta toimeen­pa­noa sekä tarpeen mukaan ohjel­man täyden­tä­mistä. Tähän on koko halli­tus sitou­tu­nut.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content