Kokoomus.fi
MENU
Katainen esitteli viiden kohdan ohjelman julkisen talouden kestä­vyyden vahvis­ta­mi­seksi

Katainen esitteli viiden kohdan ohjelman julkisen talouden kestä­vyyden vahvis­ta­mi­seksi

Julkaistu: 11.12.2013 Uutiset

Päämi­nisteri Jyrki Katainen esitteli eduskun­nalle halli­tuksen päätöksiä kestä­vyys­vajeen katta­mi­seksi. Julkisen talouden kestä­vyyttä vahvis­tetaan viiden kohdan ohjel­malla: Kuntien raken­teel­linen kahden miljardin euron alijäämä poistetaan. Julkisten palve­luiden tuotta­vuutta paran­netaan puolella prosen­tilla vuodessa. Keski­mää­räisiä työuria piden­netään kahdella vuodella. Raken­teel­lista työttö­myyttä alennetaan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä. Suomen talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­tetaan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

Muutokset puhut­taessa mahdol­lisia

Arvoisa puhemies,

Suoma­lainen hyvin­vointi on suurien haasteiden edessä. Huono kansain­vä­lisen talouden suhdan­ne­ti­lanne pitää talous­kas­vumme heikkona. Suurempana ongelmana voimme kuitenkin pitää teolli­suu­temme raken­ne­muu­tosta ja julkisen sektorin kestä­vyys­va­jetta.

Teolli­suuden osuus Suomen talou­desta on pudonnut kolman­nek­sella vuodesta 2000. Kymme­nessä vuodessa olemme menet­täneet 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityi­sesti palve­lusek­to­rille, mutta ei kuitenkaan samassa tahdissa. Kehitykseen on ollut syynä kilpai­lu­ky­kymme heikke­ne­minen sekä suoma­laisen teolli­suuden ongelmat sopeutua globaalin talouden ja tekno­logian muutoksiin.

Pidem­mällä aikavä­lillä meitä haastaa julkisen talouden kestä­vyysvaje. Toisin sanoen normaa­linkaan talous- ja työlli­syys­ke­hi­tyksen oloissa julkiset tulot eivät riitä rahoit­tamaan väestön ikään­ty­misen myötä kasvavia julkisia menoja. Valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi, että hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tuk­sessa on noin yhdeksän miljardin euron aukko.

Suomen julkisen talouden kestä­vyyden ongelmat ovat kasau­tuneet vuosien saatossa. Vuoteen 2008 saakka jatkunut suopea talous­ke­hitys peitti alleen Suomen raken­teel­lisia heikkouksia. Vaikeimpia raken­teel­lisia päätöksiä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­kenteen eheyt­tä­mi­sestä tai sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudel­leen­jär­jes­tä­mi­sestä ei hyvinä aikoina ole ollut aivan pakko tehdä.

Emme olisi tässä tilan­teessa, mikäli tarvit­tavat päätökset olisi tehty ajallaan. Enää niitä ei voi jättää tekemättä. Vaikka ongelmat ovat suuria, ne ovat ratkais­ta­vissa. Päätökset ovat omissa käsis­sämme.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on kuluvan vaali­kauden aikana tehnyt joukon päätöksiä, jotka vahvis­tavat julkisen talouden kestä­vyyttä. Valtion­ta­loutta on sopeu­tettu noin viidellä miljar­dilla eurolla. Talouden kasvu­po­ten­ti­aalia on vahvis­tettu keven­tä­mällä yhtei­sö­veroa kuudella prosent­tiyk­si­köllä sekä uudis­ta­malla osinko­ve­ro­tusta kasvu­ha­kui­sempaan suuntaan. Syksyllä 2011 sovittiin kattava ja talouden vakautta vahvis­tanut raami­so­pimus. Vuonna 2012 solmittu työura­so­pimus pidentää keski­mää­räisiä työuria arviolta 12 kuukau­della. Halli­tuksen kasvu­ra­hastot nousevat yhdessä eläke­va­rojen ja muun yksityisen pääoman kanssa miljar­di­luokkaan. Esimer­kiksi nuorten yhteis­kun­ta­takuu, tunti­pe­rus­teiset päivä­hoi­to­maksut sekä joustava hoitoraha pienten lasten vanhem­mille lisäävät työvoiman tarjontaa.

Reilu viikko sitten hallitus teki päätöksiä kestä­vyys­vajeen katta­mi­seksi. Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestä­vyyttä viiden kohdan ohjel­malla:

  1. Kuntien raken­teel­linen kahden miljardin euron alijäämä poistetaan.
  2. Julkisten palve­luiden tuotta­vuutta paran­netaan puolella prosen­tilla vuodessa.
  3. Keski­mää­räisiä työuria piden­netään kahdella vuodella.
  4. Raken­teel­lista työttö­myyttä alennetaan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.
  5. Suomen talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­tetaan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

VM arvioi, että jos näihin tavoit­teisiin päästään, ohjelma riittää poistamaan julkisen talouden kestä­vyys­vajeen. Kyse on siis päätösten tehok­kaasta toimeen­pa­nosta. Jos joku päätös osoit­tau­tuisi mahdot­to­maksi toteuttaa, hallitus on sitou­tunut tekemään uusia päätöksiä.

Arvoisa puhemies,

1. Kuntien raken­teel­linen kahden miljardin euron alijäämä poistetaan.

Kuntien raken­teel­lisen alijäämän poista­minen edellyttää kuntien tehtävien ja velvoit­teiden vähen­tä­mistä. Hallitus on asettanut tavoit­teekseen, että kuntien tehtäviä ja velvoit­teita karsitaan siten, että julkinen talous vahvis­tuisi 1,3 miljar­dilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Kuntien kustan­nuksia vähen­netään mm. tiivis­tä­mällä toisen asteen koulu­tuksen järjes­tä­jä­verkkoa, väljen­tä­mällä kelpoi­suus­vaa­ti­muksia, tiivis­tä­mällä tervey­den­huollon päivys­tys­verkkoa sekä tehos­ta­malla joukko­lii­ken­nettä ja henki­lö­kul­je­tuksia.

Kuntien rahoi­tus­ta­sa­painon säilyt­tä­mi­seksi käyttöön otetaan kuntien talous­oh­jaus­jär­jes­telmä, joka on pitkä­jän­tei­syy­tensä ja sitovuu­tensa osalta verrat­ta­vissa nykyiseen valtion­ta­louden kehys­me­net­telyyn. Uuden järjes­telmän mukainen kunta­ta­lous­oh­jelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoi­tuksen.

2. Julkisten palve­luiden tuotta­vuutta paran­netaan puolella prosen­tilla vuodessa.

Julkisten palve­luiden tuotta­vuuden paran­ta­minen nojaa kolmeen merkit­tävään uudis­tukseen.

Ensim­mäinen on kunta­ra­ken­ne­uu­distus, jonka tavoit­teena ovat elinvoi­mai­semmat kunnat. Kunta­uu­dis­tuksen ja liitos­sel­vi­tysten myötä kunta­laiset saavat ajanta­saista tietoa oman kunnan kyvystä turvata perus­pal­velut ikära­kenteen ja palve­lu­tar­peiden muuttuessa. Liitos­sel­vitys on käynnissä tai käynnis­ty­mässä 165 kunnassa. Selvi­tys­haluja on noin 250 kunnalla, joista yli sadassa kunnassa on alueen kuntien kanssa yksimie­lisyys selvi­ty­sa­lu­eesta. Lisäksi hallitus laajentaa harkiten omaa toimi­val­taansa kunta­ra­kenteen vahvis­ta­mi­seksi ja varautuu asettamaan erityiset kunta­ja­ko­sel­vit­täjät suurim­mille kaupun­ki­seu­duille.

Toinen uudistus on sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudistus. Hallitus pyrkii uudis­tuk­sella purkamaan sosiaa­li­pal­ve­luiden, perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon raja-aitoja, kokoamaan palvelut laajempien harteiden kannet­ta­vaksi sekä luomaan palve­luille tehokkaan hallinnon.

Kolman­neksi hallitus käynnistää laaja­poh­jaisen selvi­tyksen sosiaali- ja tervey­den­huollon monika­na­vaisen rahoi­tuksen purka­misen vaihtoeh­doista ja niiden vaiku­tuk­sista.

3. Keski­mää­räisiä työuria piden­netään kahdella vuodella.

Työuria piden­netään keski­määrin puolella vuodella alkupäästä ja työuran katkoksia vähen­tä­mällä sekä puolel­la­toista vuodella työuran loppu­päästä.

Työuria piden­netään alkupäästä mm. muutta­malla opintotuen raken­netta, uudis­ta­malla korkea­kou­lujen rahoi­tus­kan­nus­teita, opiske­li­ja­va­lintaa ja tavoit­teel­lisia valmis­tu­mi­saikoja koskevia säännöksiä, purka­malla hakija­sumaa sekä piden­tä­mällä oppivel­vol­li­suutta. Työuran katkoksia vähen­netään kotihoidon tuen raken­netta ja vuorot­te­lu­vapaan ehtoja muutta­malla.

Työmark­ki­naos­a­puolet ovat työura­so­pi­muk­sessa keväällä 2012 sitou­tuneet neuvot­te­lemaan ratkaisun työelä­ke­uu­dis­tuk­seksi, jolla eläkkeel­le­siir­ty­misiän odote nostetaan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Järjestöt neuvot­te­levat ratkaisun eläke­uu­dis­tuk­seksi ylijohtaja Jukka Pekka­risen työryhmän kattavan selvi­tyksen pohjalta ensi syksyyn mennessä. Uudistus, joka täyttäisi työmark­ki­na­jär­jes­töjen sitou­muksen, piden­täisi työuria vähintään puoli­toista vuotta ja pienen­täisi kestä­vyys­va­jetta runsaalla yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

4. Raken­teel­lista työttö­myyttä alennetaan yhdellä prosent­tiyk­si­köllä.

Raken­teel­lisen työttö­myyden alenta­mi­seksi käytetään keppiä ja porkkanaa. Työttö­myys­turvan ja asumistuen suojao­suudet pyrkivät tekemään lyhytai­kai­senkin työn tekemi­sestä nykyistä kannat­ta­vampaa. Myös koulu­tus­toimia lisätään. Toisaalta työstä tai aktii­vi­toi­mista kieltäy­ty­mi­sestä seuraavia sanktioita sovel­letaan nykyistä johdon­mu­kai­semmin, työttö­mälle tarjotaan avoimia työpaikkoja kolmen kuukauden ammat­ti­suoja-ajan jälkeen myös työttömän oman ammat­tialan ulkopuo­lelta ja työn vastaa­not­ta­mis­vel­voi­tetta laajen­netaan. Työllis­tä­mis­suun­ni­telmien toteu­tu­mista seurataan nykyistä tarkemmin. Pitkä­kes­toisen työttö­myyden taitta­mi­seksi raken­netaan kattava työvoi­ma­pal­ve­lu­kes­kus­ver­kosto.

5. Suomen talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­tetaan puolel­la­toista prosent­tiyk­si­köllä.

Suomen talouden kasvu­po­ten­ti­aalin vahvis­ta­mi­sessa merkit­tävin yksit­täinen ratkaisu on syksyllä solmittu maltil­linen ja pitkä­kes­toinen työmark­ki­na­rat­kaisu, joka parantaa kilpai­lu­ky­kyämme suhteessa kilpai­li­ja­maihin. Lisäksi koko talouden uusiu­tu­mis­kykyä ja tuotan­to­po­ten­ti­aalin kasvua edistetään toimilla, joilla paran­netaan markki­noiden toimi­vuutta sekä keven­netään yritysten ja inves­tointien sääntelyä. Inves­tointien lupame­net­te­lyitä keven­netään, käyttöön otetaan kansal­linen ICT-palve­lu­väylä ja minis­teriöt velvoi­tetaan panemaan toimeen terveen kilpailun ohjelma.

Arvoisa puhemies,

Ohjelman toimeen­panoa arvioi valtio­va­rain­mi­nis­teriön valtio­sih­teeri Hetemäen johtama virka­mies­työ­ryhmä, joka raportoi säännöl­li­sesti talous­po­liit­ti­selle minis­te­ri­va­lio­kun­nalle. Ohjelman toteu­tu­mista arvioidaan perus­teel­li­sesti maaliskuun kehys­rii­hessä sekä elokuun budjet­ti­rii­hessä. Jos valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi, että joku ohjelman osa-alueista ei ole saavut­ta­massa sille asetettua kestä­vyys­va­je­vai­ku­tusta, niin silloin hallitus tekee uusia päätöksiä.

Yhdeksän miljardin euron kestä­vyys­vajeen umpeen kurominen on valtava kansal­linen hanke, johon tarvitaan mukaan halli­tuksen lisäksi koko eduskunta, työelämän osapuolet sekä kunta­päät­täjät. Työtä tulee riittämään myös tuleville vaali­kausille.

Hallitus on ohjel­massaan asettanut uskot­tavan uran kestä­vyys­vajeen katta­miseen. Tällä uralla pysyminen edellyttää ohjelman määrä­tie­toista ja tehokasta toimeen­panoa sekä tarpeen mukaan ohjelman täyden­tä­mistä. Tähän on koko hallitus sitou­tunut.


Kokoomus.fi