Kokoomus.fi
Katainen: Budjet­ti­rii­hestä selkeä marssi­jär­jestys koko kestä­vyys­vajeen katta­miseen

Katainen: Budjet­ti­rii­hestä selkeä marssi­jär­jestys koko kestä­vyys­vajeen katta­miseen

Julkaistu: 15.8.13 Uutiset

Kokoo­muksen minis­te­ri­ryhmän kesäko­kouk­sessa puhunut Kokoo­muksen puheen­johtaja, päämi­nisteri Jyrki Katainen painotti, että hallitus valmis­tautuu budjet­ti­riiheen vaikeassa talou­del­li­sessa tilan­teessa.

- Suomen ja euroa­lueen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Suhdan­ne­ti­lanteen paran­tu­minen ei kuitenkaan korjaa Suomen talouden raken­teel­lisia heikkouksia, Katainen totesi.

Suomen talous ei vieläkään ole saavut­tanut finans­si­kriisiä edeltävää tasoaan, Suomen viennin kasvu suhteessa maail­man­kaupan kasvuun on pudonnut neljän­nek­sellä kuudessa vuodessa ja teolli­suuden osuus Suomen talou­desta on vuodesta 2000 pudonnut kolman­nek­sella. Julkista taloutta rasittaa noin yhdeksän miljardin euron suuruinen kestä­vyysvaje.

- Suomen talouden ja hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan vahvis­ta­minen edellyttää talouden raken­teiden uudis­ta­mista, kilpai­lu­kykyä palaut­tavaa maltil­lista palkka­po­li­tiikkaa sekä lyhyellä aikavä­lillä kasvua ja työlli­syyttä vahvis­tavia ratkaisuja, Katainen sanoo.

- Hallitus sopii budjet­ti­rii­hessään tiekar­tasta koko julkisen talouden kestä­vyys­vajeen katta­mi­seksi. Hallitus asettaa määräl­liset tavoitteet sille, kuinka suuri osa kestä­vyys­va­jeesta katetaan julkista taloutta sopeut­ta­malla, työuria piden­tä­mällä ja työlli­syy­sas­tetta nosta­malla, julkista sektoria tehos­ta­malla sekä kokonais­tuot­ta­vuutta nosta­malla, Katainen sanoo.

Päätökset kestä­vyys­vajeen katta­mi­seksi tehdään viidessä osassa:

1) Mahdol­li­sesti jo elokuun budjet­ti­rii­hessä päätet­tävät raken­teel­liset uudis­tukset.
2) Budjet­ti­rii­hessä sovitun tiekartan, aikataulun ja tavoi­te­tason mukai­sesti halli­tuksen piirissä sovit­tavat raken­teel­liset uudis­tukset.
3) Budjet­ti­rii­hessä sovitun aikataulun ja kolmi­kan­taisen valmis­telun pohjalta sovit­tavat työuria piden­tävät ja työlli­syy­sas­tetta nostavat päätökset.
4) Vuoden 2014 kehys­rii­hessä mahdol­li­sesti tarvittava julkisen talouden sopeutus.
5) Vuonna 2017 voimaan astuva eläke­uu­distus.

Kaikkien raken­teel­listen päätösten vaikutus julkisen talouden kestä­vyys­va­jeeseen arvioidaan valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä virka­työnä.

Raken­teel­lisia päätöksiä koskevan valmis­telun lisäksi hallitus tekee budjet­ti­rii­hessään kasvua ja työlli­syyttä tukevia päätöksiä. Suhdan­ne­ti­lan­netta lievi­tetään työlli­syys­ti­lan­netta helpot­ta­valla lisäta­lous­ar­violla.

Olennaista on, että eri tahoilla on yhteinen suunta, johon Suomen talouden tulevai­suutta halutaan rakentaa. Tätä pohjus­tetaan Heureka-fooru­missa ja toivot­ta­vasti sen satoa päästään korjaamaan syksyn palkka­rat­kai­suissa, raken­teel­listen uudis­tusten tekemi­sessä ja julkisen talouden suunnan kääntä­mi­sessä.

- Lyhyellä aikavä­lillä ylivoi­mai­sesti merkit­tävin Suomen kilpai­lu­kykyyn vaikuttava kysymys on lähivuosien palkka­rat­kaisu. Hallitus on ilmaissut olevansa valmis edesaut­tamaan työpaik­kojen määrää lisäävän ratkaisun synty­mistä, Katainen painottaa.

Katainen perään­kuu­luttaa työnantaja- ja työnte­ki­jä­jär­jes­töiltä vastuul­li­suutta ja sovin­to­kykyä.

- Työelämän osapuolten käsissä on tulevana syksynä kolme suurta kokonai­suutta: palkka­rat­kaisu, kolmi­kan­tai­sesti sovit­tavat keinot työlli­syy­sasteen nosta­miseen ja työurien piden­tä­miseen sekä vuonna 2017 voimaan astuvasta eläke­uu­dis­tuk­sesta sopiminen. Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on Suomessa merkittävä määrä valtaa. Nyt näiltä järjes­töiltä kysytään vastuuta käyttää tätä valtaa Suomen tulevai­suuden turvaa­mi­seksi, Katainen sanoo.

Lisätietoja: Päämi­nis­terin erityi­sa­vustaja (lehdis­tö­asiat) Juha Kirstilä, p. 040 552 8200


Kokoomus.fi