Kokoo­muk­sen minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa puhu­nut Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen painotti, että halli­tus valmis­tau­tuu budjet­ti­rii­heen vaikeassa talou­del­li­sessa tilan­teessa.

- Suomen ja euroa­lu­een talous on kään­ty­nyt varo­vai­seen kasvuun. Suhdan­ne­ti­lan­teen paran­tu­mi­nen ei kuiten­kaan korjaa Suomen talou­den raken­teel­li­sia heik­kouk­sia, Katai­nen totesi.

Suomen talous ei vielä­kään ole saavut­ta­nut finans­si­krii­siä edel­tä­vää taso­aan, Suomen vien­nin kasvu suhteessa maail­man­kau­pan kasvuun on pudon­nut neljän­nek­sellä kuudessa vuodessa ja teol­li­suu­den osuus Suomen talou­desta on vuodesta 2000 pudon­nut kolman­nek­sella. Julkista taloutta rasit­taa noin yhdek­sän miljar­din euron suurui­nen kestä­vyys­vaje.

- Suomen talou­den ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan vahvis­ta­mi­nen edel­lyt­tää talou­den raken­tei­den uudis­ta­mista, kilpai­lu­ky­kyä palaut­ta­vaa maltil­lista palk­ka­po­li­tiik­kaa sekä lyhyellä aika­vä­lillä kasvua ja työl­li­syyttä vahvis­ta­via ratkai­suja, Katai­nen sanoo.

- Halli­tus sopii budjet­ti­rii­hes­sään tiekar­tasta koko julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Halli­tus aset­taa määräl­li­set tavoit­teet sille, kuinka suuri osa kestä­vyys­va­jeesta kate­taan julkista taloutta sopeut­ta­malla, työuria piden­tä­mällä ja työl­li­syy­sas­tetta nosta­malla, julkista sekto­ria tehos­ta­malla sekä koko­nais­tuot­ta­vuutta nosta­malla, Katai­nen sanoo.

Päätök­set kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi tehdään viidessä osassa:

1) Mahdol­li­sesti jo elokuun budjet­ti­rii­hessä päätet­tä­vät raken­teel­li­set uudis­tuk­set.
2) Budjet­ti­rii­hessä sovi­tun tiekar­tan, aika­tau­lun ja tavoi­te­ta­son mukai­sesti halli­tuk­sen piirissä sovit­ta­vat raken­teel­li­set uudis­tuk­set.
3) Budjet­ti­rii­hessä sovi­tun aika­tau­lun ja kolmi­kan­tai­sen valmis­te­lun pohjalta sovit­ta­vat työuria piden­tä­vät ja työl­li­syy­sas­tetta nosta­vat päätök­set.
4) Vuoden 2014 kehys­rii­hessä mahdol­li­sesti tarvit­tava julki­sen talou­den sopeu­tus.
5) Vuonna 2017 voimaan astuva eläke­uu­dis­tus.

Kaik­kien raken­teel­lis­ten päätös­ten vaiku­tus julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jee­seen arvioi­daan valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä virka­työnä.

Raken­teel­li­sia päätök­siä koske­van valmis­te­lun lisäksi halli­tus tekee budjet­ti­rii­hes­sään kasvua ja työl­li­syyttä tuke­via päätök­siä. Suhdan­ne­ti­lan­netta lievi­te­tään työl­li­syys­ti­lan­netta helpot­ta­valla lisä­ta­lous­ar­violla.

Olen­naista on, että eri tahoilla on yhtei­nen suunta, johon Suomen talou­den tule­vai­suutta halu­taan raken­taa. Tätä pohjus­te­taan Heureka-fooru­missa ja toivot­ta­vasti sen satoa pääs­tään korjaa­maan syksyn palk­ka­rat­kai­suissa, raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mi­sessä ja julki­sen talou­den suun­nan kään­tä­mi­sessä.

- Lyhyellä aika­vä­lillä ylivoi­mai­sesti merkit­tä­vin Suomen kilpai­lu­ky­kyyn vaikut­tava kysy­mys on lähi­vuo­sien palk­ka­rat­kaisu. Halli­tus on ilmais­sut olevansa valmis edesaut­ta­maan työpaik­ko­jen määrää lisää­vän ratkai­sun synty­mistä, Katai­nen painot­taa.

Katai­nen perään­kuu­lut­taa työnan­taja- ja työn­te­ki­jä­jär­jes­töiltä vastuul­li­suutta ja sovin­to­ky­kyä.

- Työelä­män osapuol­ten käsissä on tule­vana syksynä kolme suurta koko­nai­suutta: palk­ka­rat­kaisu, kolmi­kan­tai­sesti sovit­ta­vat keinot työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seen ja työurien piden­tä­mi­seen sekä vuonna 2017 voimaan astu­vasta eläke­uu­dis­tuk­sesta sopi­mi­nen. Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on Suomessa merkit­tävä määrä valtaa. Nyt näiltä järjes­töiltä kysy­tään vastuuta käyt­tää tätä valtaa Suomen tule­vai­suu­den turvaa­mi­seksi, Katai­nen sanoo.

Lisä­tie­toja: Päämi­nis­te­rin erityi­sa­vus­taja (lehdis­tö­asiat) Juha Kirs­tilä, p. 040 552 8200

Lisää sisältöä samassa kategoriassa