Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Budjet­ti­rii­hestä selkeä mars­si­jär­jes­tys koko kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seen

Katai­nen: Budjet­ti­rii­hestä selkeä mars­si­jär­jes­tys koko kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seen

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa puhu­nut Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­nen painotti, että halli­tus valmis­tau­tuu budjet­ti­rii­heen vaikeassa talou­del­li­sessa tilan­teessa.

- Suomen ja euroa­lu­een talous on kään­ty­nyt varo­vai­seen kasvuun. Suhdan­ne­ti­lan­teen paran­tu­mi­nen ei kuiten­kaan korjaa Suomen talou­den raken­teel­li­sia heik­kouk­sia, Katai­nen totesi.

Suomen talous ei vielä­kään ole saavut­ta­nut finans­si­krii­siä edel­tä­vää taso­aan, Suomen vien­nin kasvu suhteessa maail­man­kau­pan kasvuun on pudon­nut neljän­nek­sellä kuudessa vuodessa ja teol­li­suu­den osuus Suomen talou­desta on vuodesta 2000 pudon­nut kolman­nek­sella. Julkista taloutta rasit­taa noin yhdek­sän miljar­din euron suurui­nen kestä­vyys­vaje.

- Suomen talou­den ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan vahvis­ta­mi­nen edel­lyt­tää talou­den raken­tei­den uudis­ta­mista, kilpai­lu­ky­kyä palaut­ta­vaa maltil­lista palk­ka­po­li­tiik­kaa sekä lyhyellä aika­vä­lillä kasvua ja työl­li­syyttä vahvis­ta­via ratkai­suja, Katai­nen sanoo.

- Halli­tus sopii budjet­ti­rii­hes­sään tiekar­tasta koko julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi. Halli­tus aset­taa määräl­li­set tavoit­teet sille, kuinka suuri osa kestä­vyys­va­jeesta kate­taan julkista taloutta sopeut­ta­malla, työuria piden­tä­mällä ja työl­li­syy­sas­tetta nosta­malla, julkista sekto­ria tehos­ta­malla sekä koko­nais­tuot­ta­vuutta nosta­malla, Katai­nen sanoo.

Päätök­set kestä­vyys­va­jeen katta­mi­seksi tehdään viidessä osassa:

1) Mahdol­li­sesti jo elokuun budjet­ti­rii­hessä päätet­tä­vät raken­teel­li­set uudis­tuk­set.
2) Budjet­ti­rii­hessä sovi­tun tiekar­tan, aika­tau­lun ja tavoi­te­ta­son mukai­sesti halli­tuk­sen piirissä sovit­ta­vat raken­teel­li­set uudis­tuk­set.
3) Budjet­ti­rii­hessä sovi­tun aika­tau­lun ja kolmi­kan­tai­sen valmis­te­lun pohjalta sovit­ta­vat työuria piden­tä­vät ja työl­li­syy­sas­tetta nosta­vat päätök­set.
4) Vuoden 2014 kehys­rii­hessä mahdol­li­sesti tarvit­tava julki­sen talou­den sopeu­tus.
5) Vuonna 2017 voimaan astuva eläke­uu­dis­tus.

Kaik­kien raken­teel­lis­ten päätös­ten vaiku­tus julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jee­seen arvioi­daan valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä virka­työnä.

Raken­teel­li­sia päätök­siä koske­van valmis­te­lun lisäksi halli­tus tekee budjet­ti­rii­hes­sään kasvua ja työl­li­syyttä tuke­via päätök­siä. Suhdan­ne­ti­lan­netta lievi­te­tään työl­li­syys­ti­lan­netta helpot­ta­valla lisä­ta­lous­ar­violla.

Olen­naista on, että eri tahoilla on yhtei­nen suunta, johon Suomen talou­den tule­vai­suutta halu­taan raken­taa. Tätä pohjus­te­taan Heureka-fooru­missa ja toivot­ta­vasti sen satoa pääs­tään korjaa­maan syksyn palk­ka­rat­kai­suissa, raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten teke­mi­sessä ja julki­sen talou­den suun­nan kään­tä­mi­sessä.

- Lyhyellä aika­vä­lillä ylivoi­mai­sesti merkit­tä­vin Suomen kilpai­lu­ky­kyyn vaikut­tava kysy­mys on lähi­vuo­sien palk­ka­rat­kaisu. Halli­tus on ilmais­sut olevansa valmis edesaut­ta­maan työpaik­ko­jen määrää lisää­vän ratkai­sun synty­mistä, Katai­nen painot­taa.

Katai­nen perään­kuu­lut­taa työnan­taja- ja työn­te­ki­jä­jär­jes­töiltä vastuul­li­suutta ja sovin­to­ky­kyä.

- Työelä­män osapuol­ten käsissä on tule­vana syksynä kolme suurta koko­nai­suutta: palk­ka­rat­kaisu, kolmi­kan­tai­sesti sovit­ta­vat keinot työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seen ja työurien piden­tä­mi­seen sekä vuonna 2017 voimaan astu­vasta eläke­uu­dis­tuk­sesta sopi­mi­nen. Työmark­ki­na­jär­jes­töillä on Suomessa merkit­tävä määrä valtaa. Nyt näiltä järjes­töiltä kysy­tään vastuuta käyt­tää tätä valtaa Suomen tule­vai­suu­den turvaa­mi­seksi, Katai­nen sanoo.

Lisä­tie­toja: Päämi­nis­te­rin erityi­sa­vus­taja (lehdis­tö­asiat) Juha Kirs­tilä, p. 040 552 8200

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content