Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Biota­lou­den perus­ai­nek­set kasva­vat pelloilla ja metsissä

Katai­nen: Biota­lou­den perus­ai­nek­set kasva­vat pelloilla ja metsissä

Julkaistu:

Elämme Suomessa vaihetta, jossa epävar­muus tule­vasta on arki­päi­vää eri aloilla. Yhteis­kun­nas­samme on tarvetta pikai­siin ja perus­teel­li­siin­kin uudis­tuk­siin, mutta tule­vai­suus ei kaikilla aloilla näytä pelkäs­tään synkältä. Esimer­kiksi ruuan ja uusiu­tu­van ener­gian tuotan­nossa tuote­ke­hi­tys ja korkea tekno­lo­gia anta­vat meille uusia menes­tys­mah­dol­li­suuk­sia maail­malla ? ja uutta työtä Suomeen. Koko ajan kehi­te­tään orgaa­nis­ten ainei­den hyödyn­tä­mi­seen liit­ty­viä inno­vaa­tioita, joista emme hetki sitten osan­neet unek­sia­kaan. On pidet­tävä mielessä, että biota­lou­den perus­ai­nek­set kasva­vat pelloilla ja metsissä.

Uuden kasvun luomi­seksi meidän on turvat­tava talou­del­li­set edel­ly­tyk­set maata­lous­e­lin­kei­non ja maaseu­dun kehit­tä­mi­selle. Viime helmi­kuussa saavu­timme sovun EU-johta­jien kesken EU:n tulo­jen ja meno­jen koko­nais­mää­rästä vuosille 2014?2020. Vaikka EU-budjetti onkin vain noin prosen­tin verran EU-maiden koko­nais­tuo­tan­non arvosta seit­se­män vuoden kaudella, on kyse silti noin 1 000 miljar­din euron jaka­mi­sesta yhtei­sestä EU-kassasta eri kohtei­siin. Jäsen­mai­den erilais­ten tavoit­tei­den ja Euroo­pan talous­ti­lan­teen takia neuvot­te­lut olivat vaikeat.

Suomella oli rahoi­tus­ke­hys­neu­vot­te­luissa kaksi keskeistä tavoi­tetta. Ensiksi, suhteel­li­sen vara­kas Suomi ei saa joutua EU:ssa verrok­ki­mai­taan huonom­paan asemaan netto­mak­sussa eli jäsen­mak­su­jen ja meille palau­tu­vien tulo­jen erotuk­sessa. Toiseksi, Suomen saaman maata­lou­den ja maaseu­dun kehit­tä­mi­sen EU-rahoi­tuk­sen tulee säilyä vakaana. Onnis­tuimme tavoit­teis­samme hyvin, sillä samalla kun EU-budje­tin ja netto­mak­summe kasvu saatiin taitet­tua, Suomen osuus EU:n maaseu­tu­ra­hoista jopa kasvaa jatkossa. Saamme maata­lou­teen ja maaseu­dun kehit­tä­mi­seen EU-rahoi­tusta yhtä paljon kuin tällä­kin kaudella. Esimer­kiksi Tanska valitsi taktiik­kansa toisin ja se menet­tää maata­lou­den EU-rahoi­tuk­sessa sen, mitä se toisaalla hyötyy saama­naan jäsen­mak­su­hel­po­tuk­sena.

EU-tason rahoi­tus­pää­tös­ten jälkeen seuraava vaihe oli saada aikaan sopu eri sekto­rei­den lain­sää­dän­nöstä, muun muassa tule­van EU-maata­lous­po­li­tii­kan sisäl­löstä. Tässä onnis­tut­tiin kesä­kuun lopulla, kun maata­lous­mi­nis­te­rit sopi­vat päälin­jauk­sista yhdessä Euroo­pan parla­men­tin ja komis­sion kanssa. Suomi menes­tyi pitkään jatku­neen ja tehok­kaan valmis­te­lu­työnsä ansiosta näis­sä­kin neuvot­te­luissa hyvin. Jatkossa EU:n suorista tuista voidaan käyt­tää nykyistä suurempi osuus esimer­kiksi maidon ja naudan­li­han tuotan­non tuke­mi­seen. Tämä on erityi­sen tärkeä ratkaisu Suomelle korkei­den tuotan­to­kus­tan­nus­ten takia. Ratkai­sussa myös huomioi­tiin Suomen tuotanto-olosuh­tei­den erityis­piir­teet.

Seuraava maata­lou­del­lemme tärkeä neuvot­te­lu­vaihe EU-tasolla on Etelä-Suomen kansal­lis­ten tukien jatko kulu­van vuoden jälkeen. Nykyi­nen 141-tuki­kausi on päät­ty­mässä ja komis­siolla on valta hyväk­syä tai hylätä kansal­lis­ten tukien käytön jatko. Kansal­li­sen141-tuen perus­teita onkin tuotu jo pitkään esille eri tason keskus­te­luissa Suomen ja komis­sion välillä. Olen juuri lähet­tä­nyt komis­sion puheen­joh­taja Barro­solle kirjeen, jossa koros­tan aiem­pien tapaa­mis­temme tavoin tämän kysy­myk­sen tärkeyttä Etelä-Suomen maata­lou­delle ja koko Suomelle. On ehdot­to­man tärkeää, että koko komis­sio ymmär­tää asian merki­tyk­sen Suomelle. Tavoit­tee­namme on saada aikaan koko­nais­rat­kaisu, joka säilyt­tää elin­voi­mai­sen maata­lou­den koko maassa ja antaa vahvan perus­tan tule­valle biota­lou­den kasvulle ja maaseu­tua­luei­den menes­ty­mi­selle.

_​_​_​_​_​

Julkaistu Turun sano­missa 3.9.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.9.2023

Joel Elmaci kokoo­muk­sen nuori­so­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimit­tä­nyt varkau­te­lai­sen Joel Elmacin, 23, nuori­so­koor­di­naat­to­riksi puolue­toi­mis­tolle. Hän on toimi­nut aiem­min muun muassa poli­tii­kan ja vies­tin­nän suun­nit­te­li­jana

6.9.2023

Päämi­nis­teri Petteri Orpo: Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa

Päämi­nis­teri Petteri Orpo piti esit­te­ly­pu­heen edus­kun­nalle tiedon­an­to­kes­kus­te­lussa keski­viik­kona 6. syys­kuuta 2023. Puhe muutos­va­rauk­sin. Arvoisa puhe­mies, Valtio­neu­vosto on anta­nut edus­kun­nalle tiedon­an­non

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

Skip to content