MENU
Katainen: Biota­louden perus­ai­nekset kasvavat pelloilla ja metsissä

Katainen: Biota­louden perus­ai­nekset kasvavat pelloilla ja metsissä

Julkaistu: 04.09.2013 Uncategorized

Elämme Suomessa vaihetta, jossa epävarmuus tulevasta on arkipäivää eri aloilla. Yhteis­kun­nas­samme on tarvetta pikaisiin ja perus­teel­li­siinkin uudis­tuksiin, mutta tulevaisuus ei kaikilla aloilla näytä pelkästään synkältä. Esimer­kiksi ruuan ja uusiu­tuvan energian tuotan­nossa tuote­ke­hitys ja korkea tekno­logia antavat meille uusia menes­tys­mah­dol­li­suuksia maail­malla ? ja uutta työtä Suomeen. Koko ajan kehitetään orgaa­nisten aineiden hyödyn­tä­miseen liittyviä innovaa­tioita, joista emme hetki sitten osanneet uneksiakaan. On pidettävä mielessä, että biota­louden perus­ai­nekset kasvavat pelloilla ja metsissä.

Uuden kasvun luomi­seksi meidän on turvattava talou­del­liset edelly­tykset maata­lous­e­lin­keinon ja maaseudun kehit­tä­mi­selle. Viime helmi­kuussa saavu­timme sovun EU-johtajien kesken EU:n tulojen ja menojen kokonais­mää­rästä vuosille 2014?2020. Vaikka EU-budjetti onkin vain noin prosentin verran EU-maiden kokonais­tuo­tannon arvosta seitsemän vuoden kaudella, on kyse silti noin 1 000 miljardin euron jakami­sesta yhtei­sestä EU-kassasta eri kohteisiin. Jäsen­maiden erilaisten tavoit­teiden ja Euroopan talous­ti­lanteen takia neuvot­telut olivat vaikeat.

Suomella oli rahoi­tus­ke­hys­neu­vot­te­luissa kaksi keskeistä tavoi­tetta. Ensiksi, suhteel­lisen varakas Suomi ei saa joutua EU:ssa verrok­ki­maitaan huonompaan asemaan netto­mak­sussa eli jäsen­mak­sujen ja meille palau­tuvien tulojen erotuk­sessa. Toiseksi, Suomen saaman maata­louden ja maaseudun kehit­tä­misen EU-rahoi­tuksen tulee säilyä vakaana. Onnis­tuimme tavoit­teis­samme hyvin, sillä samalla kun EU-budjetin ja netto­mak­summe kasvu saatiin taitettua, Suomen osuus EU:n maaseu­tu­ra­hoista jopa kasvaa jatkossa. Saamme maata­louteen ja maaseudun kehit­tä­miseen EU-rahoi­tusta yhtä paljon kuin tälläkin kaudella. Esimer­kiksi Tanska valitsi taktiik­kansa toisin ja se menettää maata­louden EU-rahoi­tuk­sessa sen, mitä se toisaalla hyötyy saamanaan jäsen­mak­su­hel­po­tuksena.

EU-tason rahoi­tus­pää­tösten jälkeen seuraava vaihe oli saada aikaan sopu eri sekto­reiden lainsää­dän­nöstä, muun muassa tulevan EU-maata­lous­po­li­tiikan sisäl­löstä. Tässä onnis­tuttiin kesäkuun lopulla, kun maata­lous­mi­nis­terit sopivat päälin­jauk­sista yhdessä Euroopan parla­mentin ja komission kanssa. Suomi menestyi pitkään jatkuneen ja tehokkaan valmis­te­lu­työnsä ansiosta näissäkin neuvot­te­luissa hyvin. Jatkossa EU:n suorista tuista voidaan käyttää nykyistä suurempi osuus esimer­kiksi maidon ja naudan­lihan tuotannon tukemiseen. Tämä on erityisen tärkeä ratkaisu Suomelle korkeiden tuotan­to­kus­tan­nusten takia. Ratkai­sussa myös huomioitiin Suomen tuotanto-olosuh­teiden erityis­piirteet.

Seuraava maata­lou­del­lemme tärkeä neuvot­te­lu­vaihe EU-tasolla on Etelä-Suomen kansal­listen tukien jatko kuluvan vuoden jälkeen. Nykyinen 141-tukikausi on päätty­mässä ja komis­siolla on valta hyväksyä tai hylätä kansal­listen tukien käytön jatko. Kansal­li­sen141-tuen perus­teita onkin tuotu jo pitkään esille eri tason keskus­te­luissa Suomen ja komission välillä. Olen juuri lähet­tänyt komission puheen­johtaja Barro­solle kirjeen, jossa korostan aiempien tapaa­mis­temme tavoin tämän kysymyksen tärkeyttä Etelä-Suomen maata­lou­delle ja koko Suomelle. On ehdot­toman tärkeää, että koko komissio ymmärtää asian merki­tyksen Suomelle. Tavoit­tee­namme on saada aikaan kokonais­rat­kaisu, joka säilyttää elinvoi­maisen maata­louden koko maassa ja antaa vahvan perustan tulevalle biota­louden kasvulle ja maaseu­tua­lueiden menes­ty­mi­selle.

_____

Julkaistu Turun sanomissa 3.9.2013


Kokoomus.fi