Kokoomus.fi
Katainen: Arktinen osaaminen tuo Suomelle työtä ja talous­kasvua

Katainen: Arktinen osaaminen tuo Suomelle työtä ja talous­kasvua

Julkaistu: 2.10.13 Uutiset

Arktista strategiaa eduskun­nalle esitellyt Jyrki Katainen muistutti, että Suomen tulee hyödyntää asemaansa parhaalla mahdol­li­sella tavalla, kestävän kehityksen mukai­sesti. Arktisen alueen muutos on sekä haaste että mahdol­lisuus. Suomen tulee kantaa vastuunsa ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­sestä ja kestä­västä kehityk­sestä, mutta samalla tarttua myös niihin mahdol­li­suuksiin, jotka tuovat suoma­lai­sille työtä ja toimeen­tuloa.

Syrjäinen sijainti on harvoin kilpai­lu­valtti. Nyt on.

Voisi sanoa, että maantie­teelle emme voi mitään, ja hyvä niin. Tarkoitan arkti­sella alueella tapah­tuvaa suurta muutosta, jonka suhteen Suomi on aitio­pai­kalla. Perin­tei­sestä perife­riasta on tullut kansain­vä­li­ses­tikin huomion keskus, jossa asioita tapahtuu kiihty­vällä vauhdilla ja laajalla rinta­malla. Alueen painoarvo on viime vuosina kasvanut merkit­tä­västi.

Kuten tunnettua, kaikki meneillään oleva kehitys ei ole positii­vista. Ilmas­ton­muutos tuntuu alueella jo nyt konkreet­ti­sella tavalla, ja vaikuttaa elino­lo­suh­teisiin. Viime viikolla julkaistu IPCC:n raportti osoittaa, että ilmas­ton­muutos on merkittävä haaste niin Suomelle kuin muullekin arkti­selle alueelle. Ilmas­ton­muu­toksen torju­minen ja sen vaiku­tusten hallinta on välttä­mä­töntä arktisen alueen vakau­delle ja turval­li­suu­delle. Suomi haluaa jatkos­sakin olla mukana arktisen alueen kestävän kehityksen edistäjänä.

Sinänsä valitettava jääpeitteen sulaminen avaa merkit­täviä mahdol­li­suuksia Suomelle. Myös halli­tus­oh­jelman mukainen Itä- ja Pohjois-Suomen kehit­tä­mis­työ­ryhmä näkee rapor­tissaan paljon mahdol­li­suuksia pohjoisen luonnon­va­roissa ja meriteiden avautu­mi­sessa. Arktinen alue vetää puoleensa huomat­tavan määrän inves­tointeja ympäri maailmaa, mikä tarjoaa suoma­lai­selle arkti­selle olosuh­deo­saa­mi­selle vahvan kysynnän. Suomen, Ruotsin ja Norjan arkti­sille alueille sekä Kuolan niemi­maalle suunni­tel­tujen hankkeiden yhteis­vo­lyymin on arvioitu ylittävän lähivuo­si­kym­meninä 100 miljardia euroa. Tämä luo merkit­täviä mahdol­li­suuksia uusien suoma­laisten työpaik­kojen synty­mi­selle.

Kokonaiskuva on siis monimuo­toinen, osin hämäräkin, ja kaikkia muutoksen ulottu­vuuksia emme vielä tunne.

Arvoisa puhemies,

Meidän tulee hyödyntää asemamme parhaalla mahdol­li­sella tavalla, kestävän kehityksen mukai­sesti. Arktisen alueen muutos on meille sekä haaste että mahdol­lisuus. Kannamme vastuumme ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­sestä ja kestä­västä kehityk­sestä, mutta tartumme myös samalla niihin mahdol­li­suuksiin, jotka tuovat suoma­lai­sille työtä ja toimeen­tuloa.

Tämä on ollut lähtö­kohta Suomen uudelle arkti­selle strate­gialle, jonka valtio­neu­vosto hyväksyi elokuun lopulla. Työhön osallis­tuivat kaikki minis­teriöt, mikä kertoo strategian poikki­hal­lin­nol­li­suu­desta ja alueen suuresta kiinnos­ta­vuu­desta.

Kyse on järjes­tyk­sessään toisesta arkti­sesta strate­giasta. Edellinen oli vuodelta 2010. Uusi strategia on edeltä­jäänsä laaja-alaisempi, ja siinä käsitellään ennen kaikkea, miten Suomen arktisena maana tulisi uudessa tilan­teessa toimia. Strate­giassa asetetaan tavoit­teita ja määri­tetään keinoja tavoit­teiden saavut­ta­mi­seksi.

Strategia on laaja. Siinä tarkas­tellaan Suomen arktisen aseman vahvis­ta­mista, avautuvia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia, ympäristöä, turval­li­suutta ja vakautta, Suomen pohjoisten alueiden asemaa, kansain­vä­listä yhteis­työtä sekä arktista osaamista laajasti ymmär­rettynä. Uusi strategia on kirjoi­tettu halli­tuksen hyväk­symien arktisten linjausten pohjalta. Niissä neljä keskeistä pilaria ovat:

1) Suomi on arktinen maa
2) Suomi on arktinen osaaja
3) toimin­nassa on koros­tettava kestävän kehityksen periaat­teita ja ympäristön reunaehtoja
4) kansain­vä­lisen yhteistyön merkitys on arkti­sessa toimin­nassa suuri ja sitä on vahvis­tettava

Edellä maini­tuista syntyy kokonai­suutena Suomen arktinen rooli. Tiivistäen voi sanoa, että Suomen tavoit­teena on lisätä arkti­selle alueelle kasvua ja kilpai­lu­kykyä tukevia paino­tuksia arktista ympäristöä kunnioittaen.
Arktisen alueen muutok­sella voi olla laajoja vaiku­tuksia Suomen elinkei­noe­lämään, infra­struk­tuuriin, työvoima- ja aluepo­li­tiikkaan ja koko yhteis­kuntaan. Kyse on kansal­li­sesti isosta asiasta, ja sen takia haluan siitä täällä eduskun­nassa puhua. Pohjois-Suomessa on paljon arktista osaamista, mutta on olennaista, että Suomen arktinen politiikka ymmär­retään koko Suomen asiaksi. Strategia lähtee ajatte­lusta, että Suomi ? koko Suomi ? on arktinen maa.

Arvoisa puhemies,

Meidän on oltava aktii­visia siellä, missä kasvua on näköpii­rissä. Tällaisia markki­noita ei maail­man­ta­lou­dessa ole tällä hetkellä liikaa. Arktinen alue on kuitenkin lupaava suunta, ja valmiu­temme vastata haasteeseen ovat kohtuul­lisen hyvät.

Suomella on arkti­sissa asioissa runsaasti tietoa ja osaamista. On tietenkin pidettävä huoli siitä, että näin on myös jatkossa. On aivan realis­tista pyrkiä arktisen osaamisen malli­maaksi sekä koulu­tuk­sessa ja tutki­muk­sessa että myös tämän osaamisen kaupal­li­sessa hyödyn­tä­mi­sessä. Arktinen erityi­syy­temme ja erinomai­suu­temme eivät ole haihat­telua, mutta eivät myöskään itses­tään­selvyys.
Arktinen laivan­ra­kennus ja varus­ta­mo­toi­minta, kaivos­teol­lisuus, sääpal­velut, asian­tun­ti­ja­pal­velut, telekom­mu­ni­kaatio sekä erilaiset ympäris­tö­tek­no­logiat koko laajuu­dessaan (cleantech) ovat esimerkkejä sekto­reista, joissa suoma­lai­silla yrityk­sillä on maail­man­luokan huippuo­saa­mista ja monilla aloilla myös pitkät perinteet. Se, että herkkä arktinen ympäristö vaatii elinkei­noe­lä­mältä taval­lis­takin ympäris­töys­tä­väl­li­sempää toimintaa, on nähtävä kilpai­lu­te­kijänä, jonka suoma­lais­yri­tykset toivot­ta­vasti kykenevät tarjoamaan kilpai­li­joitaan paremmin.

Suoma­laisten yritysten voi olla tarpeel­lista muodostaa yhteen­liit­tymiä tai olla ainakin lähei­sessä yhteis­työssä keskenään, koska esimer­kiksi infra­struk­tuu­ri­ra­ken­ta­miseen ja luonnon­va­rojen hyödyn­tä­miseen tähtäävät hankkeet voivat olla kooltaan ja kerran­nais­vai­ku­tuk­siltaan hyvin suuria. Voimien yhdis­tä­minen ei ole aina ollut suoma­lainen vahvuus, joten siihen on kiinni­tettävä erityistä huomiota.
Venäjä on monella sekto­rilla suoma­laisen arktisen osaamisen päämarkkina, mutta kysyntää löytyy myös muista Pohjois­maista, Pohjois-Ameri­kasta ja Aasiasta. Arktisen alueen liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suudet ja arktisen alueen kasvava merkitys laajem­minkin ovat yhä useammin esillä erilai­sissa kansain­vä­li­sissä tapaa­mi­sissa.

Kansain­vä­lisen kiinnos­tuksen kasvu lisää tarvetta yhteis­työlle. Vastaa­vasti kansain­vä­lisen oikeuden ja sääntelyn merkitys arkti­sella alueella kasvaa. On hyvä, että Arktisen neuvoston asema on vahvis­tunut ja vakiin­tunut. Vastaa­vasti on hyvin tärkeää, että Euroopan unioni tulee yhä vahvemmin arktiseen toimintaan mukaan. Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin kumppa­nuuden pohjalta toteu­tet­ta­valla Pohjoi­sella ulottu­vuu­della on tässä oma positii­vinen merki­tyk­sensä. Barentsin euroark­tinen neuvosto ja Barentsin alueel­linen neuvosto tuovat tärkeän alueel­lisen näkökulman arktiseen politiikkaan.

Arvoisa puhemies,

Suomen uusi arktinen strategia pyrkii katsomaan pitkälle tulevai­suuteen. Kaikkia sen tavoit­teita ja toimen­pi­teitä ei ole mahdol­lista toteuttaa kuluvalla vaali­kau­della, vaikka painopiste onkin lähivuo­sissa.
Arktisiin kehitys­kul­kuihin liittyen meidän on jo nyt pohdittava pohjoisten alueiden liiken­ne­tar­peita ja ?ratkaisuja pitkällä aikavä­lillä. Erityi­sesti esillä on ollut ajatus rauta­tie­yh­tey­destä Jääme­relle. Pohdinnan on perus­tuttava huolel­li­sille arvioille, koska kyse olisi jätti­mäi­sestä inves­toin­nista. Asia ei myöskään olisi yksin Suomen päätet­tä­vissä. En tiedä, mikä loppu­tulos on, mutta asia on joka tapauk­sessa tutki­misen arvoinen.
Suomen uusi arktinen strategia on mittava ja tavoit­teel­linen asiakirja. En ole käynyt sitä esityk­sessäni läpi kaiken­kat­ta­vasti, mutta olen halunnut korostaa sen punaista lankaa - sitä, että Suomi osaa sovittaa yhteen ympäristön reunaehdot ja arktiset liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suudet kansain­vä­listä yhteis­työtä hyödyntäen.

Strate­giassa vastuu­ta­hoina mainitaan useim­miten vain minis­teriöt, koska kyse on ennen kaikkea valtio­neu­voston näkemyk­sestä. Tosia­siassa on tietenkin selvää, että tavoit­teisiin pääse­mi­seksi tarvitaan myös muiden tahojen, kuten kuntien, yritysten sekä erilaisten kansalais- ja etujär­jes­töjen toimia. Kuten jo aiemmin totesin, kyse on kansal­li­sesti merkit­tä­västä asiasta. Meidän kaikkien panosta tarvitaan.

Tavoit­teiden toimeen­panon seuran­nasta vastaa minis­te­riöiden vastuu­vir­ka­mies­ver­kosto, ja strategiaa voidaan päivittää tarvit­taessa. Arktisen alueen neuvot­te­lu­kunta valvoo strategian seurantaa ja toimeen­panoa.


Kokoomus.fi