Karla Karmala: Miksi halusin käydä armeijan?
Julkaistu:
Suoritan omaa varusmiespalvelustani lääkintäaliupseerina Rannikkoprikaatissa Upinniemessä ja vuosi on tulossa pian päätökseen. Tie tähän pisteeseen ei ole ollut helppo ja palvelukseen onkin mahtunut useita iloja sekä suruja kuluneen vuoden aikana. En kuitenkaan vaihtaisi sekuntiakaan… tai no ehkä muutaman sekunnin. Olen vuoden aikana tutustunut huikeisiin ihmisiin ja oppinut itsestäni sekä ympärilläni olevista henkilöistä erittäin paljon. Kasvu, mitä vuoden aikana olen saanut kokea, on käsittämätön.
Kaikista yleisin kysymys, minkä olen kohdannut palvelusta suorittaessani on: “Miksi haluat käydä armeijan?”
“Suoritan palvelusta ylpeydellä”
Aluksi armeija merkitsi minulle haastetta, jossa halusin haastaa ja asettaa itseni äärirajoille – niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pidin myös erittäin tärkeänä sitä, että pääsisin johtajakoulutukseen varusmiespalveluksen aikana. Koin tuolloin, että se antaisi erittäin hyviä edellytyksiä tulevaisuutta varten myös siviilissä. Moni asia, mitä tuolloin koin on kuitenkin muuttunut palveluksen edetessä. Kyllä, tämä on ollut haaste minulle – henkinen ja fyysinen sellainen. Kyllä, sain johtajakoulutuksen ja olen pyrkinyt käyttämään sitä parhaani mukaan niin täällä armeijassa, kun siviilissä kohdatuissa tilanteissa.
Kaikista eniten mieleni on kuitenkin muuttunut siinä, millä ylpeydellä olen tällä hetkellä suorittamassa palvelusta ja miten kunnioitan sitä mahdollisuutta, että voin olla osa sitä organisaatiota, mikä puolustaa maatamme, kun kansaamme ja maatamme uhataan. Se kuinka paljon olen täällä oppinut asioita ja se, kuinka olen ihmisenä muuttunut kokemuksen edetessä antaa minulle valtavat edellytykset ymmärtää turvallisuuspolitiikkaa tulevaisuudessa. Maanpuolustus on erittäin mielenkiintoinen ala, mutta myös monimutkainen ja haastava. Olenkin kokenut oloni etuoikeutetuksi, että olen oppinut joitakin asioita näinkin läheisestä näkökulmasta.
Vallitseva maailmantilanne on tuonut myös hyvin realistista näkökulmaa siihen, jos poikkeustilanteeseen joutuisimme. Opitut asiat ovat saaneet konkretiaa ja olen oppinut paljon siitä, mikä on tärkeää suomalaisessa maanpuolustuksessa. Tiedän, mitkä ovat vahvuutemme ja heikkoutemme ja sen, mitkä asiat ovat erikoisalaamme. On ollut hämmästyttävää nähdä, kuinka edistyneitä ja monipuolisia asioita täällä tapahtuukaan.
“Naiset mukaan kutsuntoihin!”
Muuttuva maailma on saanut ihmiset miettimään, pitäisikö suomalaista maanpuolustusvelvollisuutta laajentaa myös naisia koskevaksi. Aihe on kuitenkin osoittautunut erittäin haastavaksi ja mielipiteet ihmisten välillä ovat aiheuttaneet suurta jakaumaa. Itse aseellisen palveluksen suorittaneena on vaikea ottaa kantaa kyseiseen aiheeseen. Tasa-arvoa ja maanpuolustusta arvostavana henkilönä vastaukseni olisi: “ehdottomasti!” Toinen osa minusta kuitenkin ajattelee, olisiko kaikkien velvoittaminen osallistumaan maanpuolustukseen aseellisesti sittenkään se kaikkia osapuolia hyödyttävä tilanne.
Kutsuntojen, muttei asevelvollisuuden, laajentamisesta koko ikäryhmälle on myös puhuttu. Tätä pidänkin erittäin kannattava ajatuksena. Kutsunnat antavat laajan kattauksen Puolustusvoimien toiminnasta. Se on myös erinomainen paikka kartoittaa ikäryhmän yleinen terveystilanne. Yhteiset kutsunnat kaikille antaisi laajan kuvan ikäryhmän tilanteesta.
Tähän asti naisille onkin järjestetty erillinen valintakoe keväällä, kun taas miesten kutsunnat ovat tapahtuneet syksyllä. Tasavallan presidentti vahvisti 13.4.2022 uuden lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Muutos mahdollistaa naisten valintatilaisuuden järjestämisen kutsuntojen kanssa samanaikaisesti. Myös valintoihin liittyvät terveystarkastukset saadaan näin samaan rytmiin miesten kanssa.
Kyseinen lakimuutos kuitenkin ihmetytti minua, sillä lain myötä naisten valinnat saataisiin kyllä samaan sykliin, mutta erillisen valintatilaisuuden järjestäminen aiheuttaisi edelleen lisätyötä aluetoimistoissa. Tasa-arvon mukaisesti olisi vain helpompaa järjestää yhteinen kutsuntatilaisuus sekä miehille että naisille. Kutsuntojen aikana naiset saisivat laajempaa tietämystä Puolustusvoimien toiminnasta sekä varusmiespalveluksen suorittamiseen liittyvistä asioita. Näen, että tämä vaikuttaisi vain positiivisesti vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien määrässä.
Oma ehdotukseni kuitenkin olisi, että myös kutsuntojen tarkoitusta laajennettaisiin niin, että kutsunnoista tulisi ikäryhmän foorumi, jossa voitaisiin tarkastella koko ikäryhmän tilannetta sekä tarjota mahdollisia tukipalveluita nuorille, jos sellaiselle vain olisi tarvetta. Puolustusvoimat voisivat tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa, jolloin kutsunnoista tulisi vuosittain järjestettävä monipuolinen ja hyödyntävä kokemus myös sellaisille nuorille, jotka eivät välttämättä asepalvelukseen sovellu.
Armeija ei todellakaan ole paikka, mikä sopii kaikille. Se on täysin totta. Moni ei kuitenkaan ymmärrä Puolustusvoimien monipuolisuutta ja mahdollisuuksia. Armeija voisi olla kaikille, jos tarjontaa laajennettaisiin niin, että keskipiste ei ole vain fyysisissä tehtävissä. Naisilla on nykyään 30 päivän oikeus keskeyttää vapaaehtoinen asepalvelus. Tämän ajan jälkeen nainen on asevelvollinen siinä missä mieskin. Naiselle annetaan samat mahdollisuudet edetä varusmiespalveluksessa kuin miehillekin. Useat aselajit ovat kuitenkin haastavia naiselle raskaiden kantamusten ja fyysisten ominaisuuksien vuoksi. Kaikki on kuitenkin mahdollista, jos on vain päättäväisyyttä ja motivaatiota.
Kirjoittaja on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Keski-Suomen vaalipiirissä. Hän suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen viimeisiä hetkiä Upinniemessä. Hän on myös Keski-Suomen liiton valtuuston jäsen ja kunnanvaltuutettu Toivakassa.
