Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Kansain­vä­li­nen Suomi tuot­taa turval­li­suutta ja vakautta

Kansain­vä­li­nen Suomi tuot­taa turval­li­suutta ja vakautta

Julkaistu:

Tilan­ne­kuva

Maail­man­po­li­tiikka on koro­na­krii­sin seurauk­sena muut­tu­nut epäva­kaam­maksi, suur­val­ta­kil­pailu on lisään­ty­nyt ja kansain­vä­li­sen sään­tö­pe­rus­tei­sen järjes­tel­män uskot­ta­vuus on horju­nut, vaikka olemme nähneet vasta koro­na­krii­sin ensim­mäis­ten kuukausien aiheut­ta­mia seurauk­sia. Krii­sistä selviä­mi­nen ja sen nega­tii­vis­ten vaiku­tus­ten torju­mi­nen edel­lyt­tää aktii­vi­sia toimen­pi­teitä ja johta­juutta koti­maassa ja kansain­vä­li­sesti.

Koro­na­krii­sin on reagoitu ymmär­ret­tä­vistä syistä kansal­lis­val­tio­läh­töi­sesti. Tämän seurauk­sena globa­li­saa­tio­ke­hi­tys on hidas­tu­nut, mutta toisaalta täydel­listä irti­kyt­ken­tää ei tule tapah­tu­maan. Pienenä ja monia­lai­sesti verkot­tu­neena valtiona Suomi on erityi­sen riip­pu­vai­nen yhteis­työn edel­ly­tyk­sistä. Tästä syystä meidän tulee tark­kaan pohtia, miten sitä on mahdol­lista jatkaa ja kehit­tää raken­ta­vasti.

Pienenä ja monia­lai­sesti verkot­tu­neena valtiona Suomi on erityi­sen riip­pu­vai­nen yhteis­työn edel­ly­tyk­sistä.

Koro­na­kriisi on muut­ta­nut monia asioita, emmekä varmasti vielä osaa täysin arvioida loppu­tu­losta. On kuiten­kin syytä huomioida, ettei pande­mia poista tai muuta kaik­kea. Tämä pätee esimer­kiksi Suomen soti­laal­li­seen toimin­taym­pä­ris­töön, jossa vaikut­ta­vat edel­leen samat voima­lin­jat. Suomi sijait­see geostra­te­gi­sesti merkit­tä­vällä alueella, johon kansain­vä­li­set jännit­teet heijas­tu­vat. Merk­kejä näiden jännit­tei­den katoa­mi­sesta ei ole näkö­pii­rissä. Samaan aikaan tärkein turval­li­suus­po­liit­ti­nen yhtei­sömme Euroo­pan unioni käy läpi krii­siä. Perin­teis­ten uhka­ku­vien rinnalle on nous­sut uusia haas­teita. Koro­na­kriisi ei ole toisaalta tehnyt perin­tei­sem­mistä uhka­ku­vista vanhen­tu­neita, vaan voimis­ta­nut jo aiem­min vallalla olleita nega­tii­vi­sia kehi­tys­kul­kuja.

Tässä suhteessa kansal­li­nen puolus­tus­kyky ja kansain­vä­li­nen puolus­tusyh­teis­työ ovat avai­na­se­massa. Samalla pande­mia on osoit­ta­nut enna­koi­mi­sen, huol­to­var­muu­den ja krii­si­va­rau­tu­mi­sen tärkey­den, kuten lääkin­näl­lis­ten väli­nei­den hank­ki­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat ovat havain­nol­lis­ta­neet.

EU: Yhte­näi­nen ja toimin­ta­ky­kyi­nen globaali toimija

EU:n toimet jäivät koro­na­krii­sin alku­vai­heessa kansal­lis­ten toimien varjoon. Yhteis­kun­nal­li­set, talou­del­li­set ja arvo­poh­jai­set erot sekä jako­lin­jat EU-maiden välillä ovat kasva­neet. EU ei alkuun onnis­tu­nut tule­maan oikea-aikai­sesti jäsen­mai­densa avuksi ja moni EU-maa ehti kään­tyä ulko­puo­lis­ten taho­jen puoleen. Nämä seikat ovat vahin­goit­ta­neet luot­ta­musta EU:n toimin­ta­ky­kyyn sekä yhte­näi­syy­teen. Vaikeuk­sista huoli­matta EU:lla on ollut myös onnis­tu­mi­sia. Erityi­sen tärkeitä ovat olleet jäsen­mai­den toteut­ta­mat rahti­lii­ken­teen turvaa­vat järjes­te­lyt sekä lääkin­näl­lis­ten väli­nei­den yhteis­han­kin­nat, joihin osal­lis­tu­mi­sessa Mari­nin halli­tus epäon­nis­tui. Soli­daa­ri­suu­den suhteen on paran­net­ta­vaa.

Koro­na­kriisi on osoi­tus nyky­ai­kais­ten krii­sien moniu­lot­tei­suu­desta, joiden hoita­mi­nen on merkit­tävä koetus geopo­liit­ti­sen Euroo­pan unio­nin uskot­ta­vuu­den kannalta. Koor­di­naa­tion ja soli­daa­ri­suu­den puute vahvis­taa kilpai­li­joi­den suhteel­lista asemaa ja mahdol­lis­taa kiilan lyömi­sen jäsen­mai­den väliin. Koro­na­krii­sin hyväk­si­käyt­tä­mi­sestä on useita esimerk­kejä, joista näky­vim­piin lukeu­tuu unio­nin kilpai­li­joi­den harjoit­tama laaja­mit­tai­nen disin­for­maa­tion levit­tä­mi­nen. EU tulee kohtaa­maan tule­vai­suu­dessa yhä enem­män tilan­teita, joissa EU-maat joutuu valit­se­maan puolensa. Asemoi­tu­mi­semme ei voi poiketa niistä arvoista, joita pidämme tärkeänä. EU:n tulisi noudat­taa johdon­mu­kaista poli­tiik­kaa koro­na­vi­ruk­sen kautta uusia muotoja saavassa suur­val­ta­kil­pai­lun leimaa­massa toimin­taym­pä­ris­tössä.

Mitä yhte­näi­sempi ja toimin­ta­kyi­sempi EU, sitä parem­min se kyke­nee otta­maan vahvem­man geopo­liit­ti­sen roolin voima­po­li­tii­kan aika­kau­tena.

Suomen kannalta on keskeistä hahmot­taa, mitä käyn­nissä oleva talou­del­li­nen, poliit­ti­nen ja sosi­aa­li­nen kriisi merkit­see Euroo­pan unio­nin tule­vai­suu­delle. Suomen tulisi harjoit­taa pitkä­jän­teistä suun­ni­tel­mal­li­suutta ja määrä­tie­toista edun­val­von­taa. Meidän on asetet­tava konkreet­ti­sia tavoit­teita kehit­tä­mi­selle. Erityi­sesti Lissa­bo­nin sopi­muk­sen avun­an­to­lausek­keen sisäl­töä ja toimin­ta­lin­joja on syytä selkeyt­tää ja harjoi­tella EU:n uskot­ta­van reagoin­ti­ky­vyn vahvis­ta­mi­seksi.

EU:n yhte­näi­syys on suoraan yhtey­dessä EU:n globaa­lin roolin kanssa: mitä yhte­näi­sempi ja toimin­ta­kyi­sempi EU, sitä parem­min se kyke­nee otta­maan vahvem­man geopo­liit­ti­sen roolin voima­po­li­tii­kan aika­kau­tena. EU:n tulee vahvis­taa päätök­sen­te­ko­aan, jotta sillä olisi toiveita nousta maail­man­po­liit­ti­seksi toimi­jaksi, joka voisi toimia vasta­pai­nona Kiinan ja Yhdys­val­tain kiris­ty­vissä jännit­teissä. EU:n tulee lisäksi ottaa kannet­ta­vak­seen sille kuulu­vaa arvo­joh­ta­juutta. Suomen on osal­taan edis­tet­tävä länsi­mai­sia demo­kraat­ti­sia arvoja niin EU:ssa kuin laajem­min kansain­vä­li­sesti.

EU on Suomen tärkein turval­li­suusyh­teisö. EU:sta ei toisaalta ole nähtä­vissä olevassa tule­vai­suu­dessa muodos­tu­massa puolus­tus­liit­toa eikä euroop­pa­lai­nen yhteis­työ korvaa Suomen kansal­lista puolus­tusta. EU ja Nato ovat tehtä­vän­ku­val­taan ja tarkoi­tuk­sel­taan erilai­sia järjes­töjä. Nato on jatkos­sa­kin Euroo­pan soti­laal­li­sesta maan­puo­lus­tuk­sesta huoleh­tiva orga­ni­saa­tio omille jäsen­mail­leen. Nato on osoit­ta­nut paik­kansa akuut­tiin koro­na­krii­siin vastaa­mi­sessa EU:ta kette­räm­min, josta on syytä ottaa oppia. EU:n piirissä tapah­tuva turval­li­suus- ja puolus­tusyh­teis­työ täyden­tää Natoa. Suomen tulee olla EU:n puolus­tusu­lot­tu­vuu­den kehit­tä­mi­sessä täysillä mukana, mutta yhteis­työ Naton kanssa on Suomelle jatkos­sa­kin korvaa­ma­tonta. Pitkällä aika­vä­lillä tulee myös olla valmis tarkas­te­le­maan EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa.

Tran­sat­lant­ti­sen luot­ta­muk­sen palau­tus

Pidem­pään voimis­tu­neet tran­sat­lant­ti­sen suhtei­den kipu­koh­dat ja kiris­tyvä suur­valta-asetelma ovat osal­taan haas­ta­neet Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen perin­teistä liit­to­lai­suus­suh­detta. Saman­ai­kai­sesti Yhdys­val­lat on jatka­nut vetäy­ty­mis­tään globaa­lista johta­juu­desta, keskit­tyen omiin välit­tö­miin intres­sei­hinsä. Tämän seurauk­sena muut toimi­jat, kuten Kiina ja Venäjä, ovat pääs­seet hyödyn­tä­mään lisään­ty­nyttä liik­ku­ma­ti­laa. Marras­kuussa järjes­tet­tä­vät Yhdys­val­tain presi­den­tin­vaa­lit ovat merki­tyk­sel­tään keskei­set tran­sat­lant­tis­ten suhtei­den kehi­tyk­sen suhteen. Euroo­pan on jatkossa otet­tava entistä suurempi vastuu omasta turval­li­suu­des­taan. Suomen on pyrit­tävä vahvis­ta­maan euroop­pa­laista puolus­tusu­lot­tu­vuutta niin EU:ssa kuten myös kahden­vä­lis­ten suhtei­den kautta.

Marras­kuussa järjes­tet­tä­vät Yhdys­val­tain presi­den­tin­vaa­lit ovat merki­tyk­sel­tään keskei­set tran­sat­lant­tis­ten suhtei­den kehi­tyk­sen suhteen.

Tran­sat­lant­ti­sissa suhteissa on kiis­tat­to­mat haas­teensa. Yhdys­val­toja ja Euroop­paa yhdis­tä­vät kuiten­kin länti­set arvot kuten demo­kra­tia ja vapaus. Euroo­palla ja Yhdys­val­loilla on oman­lai­sensa kohta­lo­nyh­teys maail­man­his­to­riassa. Tämä yhteys on Suomel­le­kin merkit­tävä monella poli­tii­kan alueella ja sen heiken­ty­mi­nen olisi kaikille osapuo­lille haital­lista. Tässä kaikessa on kuiten­kin vuoro­vai­ku­tuk­sen ja keskus­te­lun - ei väli­ri­kon paikka. Suomen ja Yhdys­val­to­jen keski­näi­nen suhde on syvempi kuin koskaan aiem­min. Suomen tulee osoit­taa johta­juutta ja toimia aktii­vi­sesti yhtei­sym­mär­ryk­sen palaut­ta­mi­seksi EU:n ja Yhdys­val­to­jen välillä.

Vahvis­te­taan multi­la­te­ra­lis­mia

Kansain­vä­li­sen sään­tö­poh­jai­sen järjes­tyk­sen jo pidem­pään jatku­nut heik­ke­ne­mi­nen on Suomen kannalta huoles­tut­ta­vaa, sillä se on kaltai­sel­lemme pienelle maalle elinehto. YK on kansain­vä­li­sen monen­kes­ki­sen järjes­tel­män ja yhteis­työn kivi­jalka. YK:n toimin­ta­ky­vyn säilyt­tä­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen on prio­ri­teetti.

Kehit­ty­vissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koro­na­krii­sin myötä kasva­neet, mahdol­li­suus koulun­käyn­tiin on enti­ses­tään vähen­ty­nyt ja samalla koro­na­vi­rus on vaati­nut päivästä päivään enem­män kuolo­nuh­reja. Koro­na­vi­ruk­sen jyllä­tessä jossain päin maail­maa, emme ole turvassa ja riski toisesta aallosta todel­li­nen. Suomen pitää kantaa oma globaali vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sissä, koskee se sitten ilmas­to­po­li­tiik­kaa taikka maail­man köyhim­pien autta­mista. Panos­ta­malla rauhan­vä­li­tyk­seen, tuke­malla kestä­vää kehi­tystä, teke­mällä ilmas­to­työtä, sekä lisää­mällä vakautta ja työtä kehit­ty­vissä maissa lisäämme myös omaa turval­li­suut­tamme.

Suomen pitää kantaa oma globaali vastuunsa kehi­tys­ky­sy­myk­sissä, koskee se sitten ilmas­to­po­li­tiik­kaa taikka maail­man köyhim­pien autta­mista.

Terro­ris­ti­sen toimin­nan houkut­te­le­vai­suus koro­na­krii­sin keskellä on eten­kin tietyissä Afri­kan maissa kasva­nut. Radi­ka­li­soi­tu­mi­nen on tren­dinä yleis­ty­nyt niin maail­malla kuin Suomes­sa­kin. Syrjäy­ty­neet nuoret vailla tule­vai­suu­den näky­miä ovat otol­li­sia uhreja terro­ris­ti­jär­jes­tö­jen värvää­jille. Terro­ris­min ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen torjunta tulisi näkyä Suomen kehi­tys- ja ulko­po­li­tii­kassa. Tieto­jen­vaih­toa eri EU-maiden viran­omais­ten välillä on lisät­tävä terro­ris­min ja muun rikol­li­suu­den torju­mi­sen tehos­ta­mi­seksi. EU:ssa on tiivis­tet­tävä polii­si­vi­ran­omais­ten ja oikeus­lai­tos­ten yhteis­työtä epäi­ly­jen löytä­mi­seksi ja syyl­lis­ten kiin­ni­saa­mi­seksi sekä tehos­tet­tava tarkas­tuk­sia ulko­ra­joil­laan.

Suomen ja EU:n tulee myös tiivis­tää yhteis­työtä Afri­kan maiden kanssa. Se tarkoit­taa lisää kehi­ty­syh­teis­työtä, krii­sin­hal­lin­taa, yksi­tyi­siä inves­toin­teja, kaup­paa ja ylipää­tään kahden­vä­listä yhteis­työtä.

Aseval­von­ta­so­pi­mus­ten purkau­tu­mi­nen ja aseva­rus­te­lun kiih­ty­mi­nen yhdessä suur­val­to­jen jännit­tei­den lisään­ty­mi­sen kanssa on huoles­tut­tava kehi­tys­suunta. Suomen on edis­tet­tävä keskeis­ten aseval­von­ta­so­pi­mus­ten toimeen­pa­noa, päivit­tä­mistä ja laajen­ta­mista.

Koro­na­kriisi on vaikeut­ta­nut rauhan­tur­vaa­mista ja krii­sin­hal­lin­taa maail­malla. Kansain­vä­li­sessä krii­sin­hal­lin­nassa tarvi­taan vastuun­kan­ta­jia ja pitkä­jän­teistä poliit­tista tahtoa yhteis­työ­hön. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa suurem­paa panos­tusta operaa­tioi­hin ja selkeäm­pää visiota Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta. Krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin osal­lis­tu­mi­nen on ollut Suomelle luon­tai­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan osaa­mi­sa­lue, jota tulee kehit­tää enti­ses­tään. Krii­sin­hal­linta vahvis­taa myös kansal­lista puolus­tus­tamme. Suomen tulee vahvis­taa soti­laal­li­sen krii­sin­hal­lin­nan vaikut­ta­vuutta laadul­li­sesti ja määräl­li­sesti keskit­tyen vaati­vaa osaa­mista edel­lyt­tä­viin operaa­tioi­hin.

Pohjois­maista yhteis­työtä syven­net­tävä

Suomi on osa pohjois­maista arvo- ja turval­li­suusyh­tei­söä. Sekä Koro­na­krii­sin aikana pohjois­mai­nen yhteis­työ on kuiten­kin ollut vähäistä ja naapu­rus­tomme on pääty­nyt erilai­siin torjun­ta­stra­te­gioi­hin. Pohjois­mai­den neuvosto hyväk­syi noin vuosi sitten yhteis­kun­ta­tur­val­li­suus­stra­te­gian, jossa perään­kuu­lu­te­taan parem­paa pohjois­mai­sen koko­nais­tur­val­li­suu­den koor­di­noin­tia. Tätä Suomen on edis­tet­tävä. Suomen tulisi kaikin keinoin edis­tää pohjois­mai­sia ratkai­suja niin koko­nais­tur­val­li­suu­den kuin muiden sekto­rei­den saralla hyödyn­tä­mällä jo olemassa olevia insti­tuu­tioita, kuten Pohjois­mai­den minis­te­ri­neu­vos­toa.

Yhteis­kun­nan krii­sin­kes­tä­vyys kuntoon

Koro­na­kriisi ja sen jälki­hoito tarjoa­vat monen­lai­sia mahdol­li­suuk­sia hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen mm. talou­del­lis­ten, poliit­tis­ten ja tervey­del­lis­ten riip­pu­vuus­suh­tei­den luomi­sen, propa­gan­dan ja disin­for­maa­tion levit­tä­mi­sen sekä kyber­vai­kut­ta­mi­sen kautta. Yhteis­kun­nan varau­tu­mis­ky­kyä on vahvis­tet­tava hybridi- ja kybe­ruh­kien varalta. Suomella on varau­tu­mi­s­asioissa konkreet­tista osaa­mista, jota tulisi kehit­tää vuoro­pu­he­lussa muiden maiden kanssa. Koro­na­krii­sistä on otet­tava opiksi ja huol­to­var­muus­jär­jes­tel­mää tulee kehit­tää ja vahvis­taa. Suomen tulee varau­tua uusiin uhkiin koko yhteis­kun­nan laajui­sesti koko­nais­tur­val­li­suu­den peri­aat­tei­den mukai­sesti.

Suomi ei voi lykätä tai supis­taa hävit­tä­jä­han­kin­toja vaan on edet­tävä suori­tus­kyky edellä.

Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut toimi­van krii­si­joh­ta­mi­sen elin­tär­keän merki­tyk­sen yhteis­kun­tamme turvaa­mi­sessa. Voimme hyvällä syyllä olet­taa, että suoma­lai­nen yhteis­kunta tulee jatkos­sa­kin kohtaa­maan odot­ta­mat­to­mia häiriö- ja uhka­ti­lan­teita, joihin vastaa­mi­nen edel­lyt­tää nykyis­tä­kin nopeam­pia ja jous­ta­vam­pia toimen­pi­teitä. Koro­na­kriisi paljasti eri hallin­no­na­lo­jemme koor­di­noi­dun yhteis­toi­min­nan puut­teita. Huol­to­var­muu­temme raken­teet on päivi­tet­tävä ja krii­sia­jan johta­mis­jär­jes­tel­mää tulee selkeyt­tää.

Suomi ei voi lykätä tai supis­taa hävit­tä­jä­han­kin­toja vaan on edet­tävä suori­tus­kyky edellä. Pois­tu­vat suori­tus­ky­vyt tulee korvata täysi­mää­räi­sesti ottaen huomioon toimin­taym­pä­ris­tös­sämme tapah­tu­van asejär­jes­tel­mien kehi­tyk­sen. Uskot­ta­vasta maan­puo­lus­tuk­sesta on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa. Hankinta vahvis­taa Suomen asemaa krii­sien ennal­taeh­käi­syn lisäksi myös kyvyk­käänä ja uskot­ta­vana puolus­tus­po­liit­ti­sena toimi­jana kansain­vä­li­sissä yhteyk­sissä.

Johto­pää­tös

Emme saa käper­tyä itseemme krii­sin seurauk­sena. Vaikka pande­mian torjunta edel­lyt­tää pitkälti kansal­lis­val­tioi­den sisäi­siä terveys­po­liit­ti­sia toimia, sillä on myös kansain­vä­lis­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuu­tensa. Monen­vä­li­nen yhteis­työ ja koor­di­naa­tio ovat keskei­siä keinoja moder­nien yhteis­kun­tien kohtaa­mien uhkien voit­ta­mi­seksi, joista vihe­liäi­nen koro­na­pan­de­mia ei suin­kaan tule olemaan ainoa. Tämän sisäis­tä­mi­nen auttaisi yhteen­so­vit­ta­maan ja vahvis­ta­maan turval­li­suut­tamme Suomessa ja kansain­vä­li­sesti.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä 8.7.2020

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

29.3.2023

Pihla Keto-Huovi­nen: Kenen­kään ei pidä joutua pelkää­mään puuko­tusta koulussa – nuor­ten teke­män väki­val­lan on loput­tava

Ylivies­ka­lai­sessa yläkou­lussa tiis­taina tapah­tu­nut puuko­tus on järkyt­tä­nyt suoma­lai­sia kautta maan. Koulun 15-vuotias oppi­las puukotti sama­ni­käistä uhria, joka kulje­tet­tiin äärim­mäi­sessä hengen­vaa­rassa

17.3.2023

Orpo: Ruot­sin asia on meidän

Suomi sai tänään Turkista kovasti odote­tun posi­tii­vi­sen vies­tin Nato-jäse­nyy­den etene­mi­ses­tään. Nyt näyt­tää­kin siltä, että meistä voisi tulla Naton täys­jä­sen jo kulu­van kevään aikana. Nato-proses­simme on tähän asti ollut histo­rial­li­sen nopea.

Skip to content