Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
kokoomus ympäristöohjelma
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Kannan­otto: Vakautta vahvem­milla kump­pa­nuuk­silla 2.0

Kannan­otto: Vakautta vahvem­milla kump­pa­nuuk­silla 2.0

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kouk­sen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen kannan­otto 2018

Johdanto

Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puolue­ko­kouk­sessa vuonna 2016 hyväk­sytty kannan­otto Vakautta vahvem­milla kump­pa­nuuk­silla on kestä­nyt aikaa hyvin. Kahdessa vuodessa on kuiten­kin tapah­tu­nut monia Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­seen toimin­taym­pä­ris­töön vaikut­ta­via asioita, joiden osalta kannan­ot­toa on syytä täyden­tää ja päivit­tää.

Maail­massa tapah­tuu koko ajan paljon myön­teistä kehi­tystä. Äärim­mäi­sen köyhyy­den vähen­ty­mi­nen, kohon­nut koulu­tus­taso, digi­ta­li­saa­tio ja kehi­tys­mai­den lisään­tyvä integroi­tu­mi­nen kansain­vä­li­seen kaup­paan ja vuoro­vai­ku­tuk­seen avaa­vat ennen­nä­ke­mät­tö­miä mahdol­li­suuk­sia. Vali­tet­ta­vasti kaksi viimeistä vuotta ovat kuiten­kin vieneet monia asioita Suomen kannalta huoles­tut­ta­vaan suun­taan. Kokoo­mus pitää vält­tä­mät­tö­mänä, että Suomella on tarkka kuva muut­tu­neesta tilan­teesta sekä selkeä stra­te­gia etene­mi­sestä.

Maail­man­po­liit­ti­set manner­laa­tat ovat monelta osin liik­keessä ja uusi maail­man­jär­jes­tys hakee muoto­aan. Suomen kannalta on oleel­lista, että Euroo­pan unio­nin toimin­ta­kyky vahvis­tuu, vaikka Iso-Britan­nia eroaa ja unio­nia haas­te­taan niin sisältä kuin ulkoa­kin.
Venä­jän poliit­ti­nen johto pyrkii vahvis­ta­maan maan asemaa niin enti­sen Neuvos­to­lii­ton alueella, Euroo­passa kuin globaa­listi. Keino­va­li­koima on laaja. Suomen on huomioi­tava Venä­jän lisään­ty­nyt voiman­käyttö muun muassa Lähi-idässä sekä sen pyrki­myk­set vaikut­taa länsi­mai­den sisäi­seen kehi­tyk­seen esimer­kiksi vaalei­hin vaikut­ta­malla.

Poliit­ti­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia muutok­sia vält­tävä poli­tiikka hait­taa Venä­jän raken­tei­den ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­ta­mista. Globaa­lissa talou­dessa Venä­jän rooliksi on jäänyt fossii­li­sen ener­gian tuot­taja ja viejä. Talou­del­li­sesti Venäjä onkin jäänyt jälkeen kaikista kilpai­li­jois­taan. Osin siksi se on panos­ta­nut voima­po­li­tiik­kaan ja soti­laal­li­sen suori­tus­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen.

Venäjä on palan­nut merkit­tä­väksi maail­man­po­liit­ti­seksi pelaa­jaksi, joka näkee kansain­vä­li­set suhteensa konflik­tin ja vastak­kai­na­set­te­lun kautta. Poliit­ti­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen valossa on epäto­den­nä­köistä, että suun­nassa tapah­tuisi suuria muutok­sia aina­kaan seuraa­vaan kuuteen vuoteen. Suomen tavoite on lännen ja Venä­jän suhtei­den norma­li­sointi, mutta niin ei voi tapah­tua ennen kuin Venäjä kunnioit­taa kansain­vä­listä oikeutta ja kaik­kien valtioi­den itse­mää­rää­mi­soi­keutta.
Suomen on huomioi­tava myös risti­rii­tai­set signaa­lit Yhdys­val­to­jen roolin muut­tu­mi­sesta. Yhtäältä Yhdys­val­lat on vahvis­ta­nut tuke­aan kump­pa­ni­maille – myös Suomelle – mutta toisaalta se pyrkii irtau­tu­maan merkit­tä­vistä kansain­vä­li­sistä sopi­muk­sista ja raken­teista. Yhdys­val­to­jen toiminta horjut­taa sekä kansain­vä­li­siä ilmas­to­toi­mia että kansain­vä­listä kaup­pa­jär­jes­tel­mää. Samoin Iranin ydin­so­pi­muk­sesta vetäy­ty­mi­nen lisää enti­ses­tään jännit­teitä Lähi-idässä.

Suomessa ja Euroo­passa on otet­tava vaka­vasti myös Venä­jän ja Kiinan lähen­ty­neet suhteet.

Kiina jatkaa soti­laal­li­sen ja talou­del­li­sen asemansa järjes­tel­mäl­listä vahvis­ta­mista ja pyrkii entistä hallit­se­vam­paan rooliin suur­val­ta­suh­teissa. Suomessa ja Euroo­passa on otet­tava vaka­vasti myös Venä­jän ja Kiinan lähen­ty­neet suhteet.

Samaan aikaan kansain­vä­li­nen terro­ris­min uhka jatkuu vaka­vana. Suomes­sa­kin on nostettu ensim­mäi­nen syyte, joka koskee terro­ris­ti­sessa tarkoi­tuk­sessa tehtyjä surmia.

Ilmas­ton­muu­tos etenee huoles­tut­ta­valla vauh­dilla ja näkyy jo poik­keuk­sel­li­sina myrs­kyinä, kuivuu­tena, tulvina ja vuode­nai­koi­hin sopi­mat­to­mina lämpö­ti­loina. Afri­kan väes­tö­määrä kaksin­ker­tais­tuu yli kahteen miljar­diin 2050 mennessä, mikä merkit­see valta­vaa tarvetta työpai­koille, ener­gialle ja perus­pal­ve­luille. Euroo­pan unio­nin on pikai­sesti löydet­tävä yhtei­siä ratkai­suja sekä pako­lai­suu­teen että talou­del­li­sesta näkö­alat­to­muu­desta ja ilmas­ton­muu­tok­sesta kumpua­vaan muut­to­liik­kee­seen. Euroo­pan on saavu­tet­tava mahdol­li­sim­man kestävä tasa­paino kansain­vä­lis­ten suoje­lu­vel­voit­tei­den ja omien talou­del­lis­ten reali­teet­tiensa kesken.

Haas­tettu maail­man­jär­jes­tys

Yksit­täis­ten tapah­tu­mien lisäksi on nähtävä syvem­piä ja kauas­kan­toi­sem­pia kehi­tys­kul­kuja. Toisen maail­man­so­dan jälkeen raken­net­tua sään­tö­poh­jaista kansain­vä­listä järjes­tel­mää haas­te­taan ja kysee­na­lais­te­taan eri suun­nilta nyt entistä vahvem­min. Voima­po­li­tii­kalla uhkailu on arki­päi­väis­ty­nyt suur­val­ta­suh­teissa ja rinnalle on nous­sut täysi­mit­tai­sen kaup­pa­so­dan vaara. Lisäksi hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen keino­va­li­koima laaje­nee alati.

Maail­man­jär­jes­tystä haas­te­taan tietoi­sesti kahta eri kehi­tys­kul­kua pitkin. Yhtäältä koko maail­man katta­vaa sääntö- ja sopi­mus­jär­jes­tel­mää rapau­te­taan kysee­na­lais­ta­malla sopi­muk­sia ja insti­tuu­tioita sekä raken­ne­taan alueel­lis­ten valta­kes­kus­ten maail­maa, jossa monen­vä­li­syyttä tärkeäm­pää on kahden­vä­li­syys.
Toisaalta on nähtä­vissä erään­lai­nen histo­rian paluu. Libe­raali demo­kra­tia on jälleen haas­tet­tuna, kun erilai­set natio­na­lis­tis-konser­va­tii­vi­set voimat valtaa­vat alaa niin Euroo­passa, Yhdys­val­loissa kuin idässä. Taus­talla on vahva eriar­voi­suu­den tunne, joka vallit­see kaikilla tasoilla: globaa­lilla, kansal­li­sella ja paikal­li­sella. Kaiva­taan vahvoja johta­jia, jotka lupaa­vat ajaa kansal­lista etua ja palaut­taa omalle valtiolle kuulu­van suuruu­den ja vaurau­den. Auto­ri­tää­ri­set johta­jat näke­vät länsi­mai­sen demo­kra­tian uhkana yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­selle ja vallassa olevalle elii­tille. Kansa­lai­set puoles­taan arvos­ta­vat vaurautta ja johta­jaa, joka pitää heidän puoli­aan vihol­li­sia – kuvi­tel­tuja tai todel­li­sia – vastaan. Ihmi­soi­keu­det ja sato­jen vuosien sivis­tys­pohja joutu­vat teke­mään tilaa vulgaa­reille asen­teille.

Suomen on jatket­tava vapaa­kau­pan ja kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin perus­tu­van maail­man­jär­jes­tyk­sen puolus­ta­mista YK:ssa ja muissa kansain­vä­li­sissä järjes­töissä.

Maailma tarvit­sisi multi­la­te­ra­lis­mia enem­män kuin koskaan yhteis­ten ongel­mien ratkai­se­mi­seksi. Suomen on jatket­tava vapaa­kau­pan ja kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin perus­tu­van maail­man­jär­jes­tyk­sen puolus­ta­mista YK:ssa ja muissa kansain­vä­li­sissä järjes­töissä. Samalla on kuiten­kin myös löydet­tävä parhaat keinot selviy­tyä vallit­se­vassa tilan­teessa.

Histo­rial­li­sesti katsot­tuna Suomi ja muut Pohjois­maat eivät ole koskaan olleet yhtä vahvoja, vauraita ja verkot­tu­neita kuin ne ovat tänä päivänä. Uhkien lisäksi muut­tuva maailma tarjoaa myös uusia mahdol­li­suuk­sia, joihin tulee tart­tua. Suomen on oltava kansain­vä­li­sesti koko­aan suurempi toimija.

Hybri­diym­pä­ris­tön vaati­muk­set

Hybridi- ja kyber­vai­kut­ta­mi­sesta on tullut keskei­nen osa joiden­kin valtioi­den työka­lu­pak­kia. Kyse on yleensä pienistä ja jatku­vista mata­lan tason keinoista vaikut­taa toisen valtion toimin­taan. Sotaa ei julis­teta ja rauhaa ei solmita vaan hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen kohde joutuu elämään hyvin­kin pitkään epäva­kau­den keskellä.

Kyber­toi­min­taym­pä­ristö on luonut uuden tilan vaikut­taa toisen valtion alueella käyt­täen hyväksi erilai­sia soti­laal­li­sia ja ei-soti­laal­li­sia painos­tus­kei­noja poliit­tis­ten ja soti­laal­lis­ten tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Yksi keskei­nen muoto on teko­jen ja toimien kiis­tet­tä­vyys.

Kun hybridi- ja kyber­vai­kut­ta­mi­sen keinot muut­tu­vat nopeasti ja ovat inno­va­tii­vi­sia, on puolus­ta­jan toimit­tava samalla tavalla. Vaati­mus tule­vai­suu­den enna­koin­nista koros­tuu. Komplek­si­sem­maksi muut­tuva turval­li­suusym­pä­ristö pakot­taa niin eri turval­li­suus­toi­mi­jat kuin koko suoma­lai­sen yhteis­kun­nan yhä lähei­sem­pään yhteis­työ­hön. Tilan­ne­ku­van ja -ymmär­ryk­sen sekä analyy­si­ky­vyn kehit­tä­mi­nen ovat elinehto Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den varmis­ta­mi­seksi. Lisäksi lain­sää­dän­nön tulee kaikilta osin tukea koko kansal­lista varau­tu­mi­sen sekä sieto­ky­vyn kehit­tä­mi­sen proses­sia. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan on oltava varau­tu­nut moni­nai­siin hybridi- ja kybe­ruh­kiin, jotka voivat vaiku­tuk­sil­taan olla yhteis­kun­nan toimi­vuu­delle hyvin vaka­via.

Hybri­diu­hat ovat luon­teel­taan niin moni­nai­sia, että niihin vastaa­mi­sessa tarvi­taan sekä EU:ta että Natoa. Suomeen perus­tettu hybri­dio­saa­mis­kes­kus on avai­na­se­massa. Sen tehtävä on edesaut­taa Naton ja EU:n keski­näi­sen yhteis­työn tiivis­tä­mistä ja toimi­mista turval­li­suu­den tuot­ta­jina. Keskus tarjoaa myös Suomelle ainut­ker­tai­sen profi­loi­tu­mis­mah­dol­li­suu­den. Keskuk­sen Suomelle tarjoama profi­loi­tu­mis­mah­dol­li­suus tulee hyödyn­tää täysi­mää­räi­sesti.

Me olemme Euroo­pan unioni

Euroo­pan unio­nin merki­tys Suomelle keskei­senä arvo- ja turval­li­suusyh­tei­sönä koros­tuu. Suomi teki valin­tansa vuonna 1995 ja on siitä lähtien ollut kaikilla kartoilla osa länttä. Pyrki­myk­set kysee­na­lais­taa tätä vievät Suomea harmaalle vyöhyk­keelle ja altis­ta­vat meidät niin perin­tei­sille kuin uusil­le­kin turval­li­suusu­hille. Mitä vahvempi Euroo­pan unioni on, sitä myön­tei­sempi vaiku­tus sillä on Suomen kansain­vä­li­seen asemaan ja itse­näi­syy­teen.

Globaa­listi Euroo­pan suhteel­li­nen asema on liian heikko. Tämä koros­taa yhte­näi­syy­den tarvetta. Osassa jäsen­val­tiosta on huoles­tut­ta­via kehi­tys­kul­kuja perus­ar­vo­jen, kuten demo­kra­tian, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen, ihmi­soi­keuk­sien, sanan­va­pau­den, tasa-arvon ja median vapau­den suhteen. Jäsen­mai­den on nouda­tet­tava arvoja, joihin ne ovat liit­tyes­sään sitou­tu­neet. Mikäli näin ei tapahdu, EU:n ja sen jäsen­mai­den on löydet­tävä keinot ja poliit­ti­nen tahto puut­tua tähän. Unio­nin keskei­siä perus­ar­voja rikko­vilta mailta voidaan evätä rahoi­tus joko osit­tain tai koko­naan.

Suomen on edis­tet­tävä länsi­mai­sia demo­kraat­ti­sia arvoja.

Suomen on edis­tet­tävä länsi­mai­sia demo­kraat­ti­sia arvoja. Tämä pätee sekä EU:n sisällä että suhteessa ulko­val­toi­hin kuten Turk­kiin ja Venä­jään. Toimi­vat suhteet ovat olen­nai­sen tärkeät mutta niiden on pohjau­dut­tava ylei­sesti hyväk­syt­tyi­hin peri­aat­tei­siin, jotka ovat kirjat­tuina niin YK:n kuin ETYJ:n perus­so­pi­muk­sissa.
EU:n sisällä Brexit-neuvot­te­lut ovat tuoneet vauh­tia unio­nin uudis­ta­mi­seen ja jopa vahvis­ta­neet jäsen­mai­den yhte­näi­syyttä. Euroo­passa on nyt tilaa jäsen­maille, joilla on ideoita ja aktii­vi­nen ote kehit­tä­mis­työ­hön. Myös Suomen täytyy olla EU-poli­tii­kas­saan aloit­teel­li­nen ja aktii­vi­nen.

Tämä tapah­tuu liito­lais­ten hake­mi­sella, riit­tä­vällä resur­soin­nilla, uusilla ideoilla ja raken­ta­valla suhtau­tu­mi­sella. Kenel­le­kään ei pidä olla epäsel­vää, onko Suomi EU:n keskiössä raken­ta­massa yhteistä tule­vai­suutta. Kuten Euroo­pan unioni, myös Kokoo­mus kannat­taa koko­nais­val­taista lähes­ty­mistä kansain­vä­li­siin ongel­miin. Kokoo­mus koros­taa soti­laal­li­sen krii­sin­hal­lin­nan, sivii­li­krii­sin­hal­lin­nan, rauhan­vä­li­tyk­sen, kehi­ty­syh­teis­työn ja huma­ni­taa­ri­sen avun yhteen­so­vit­ta­mista. Kriisi- ja kehi­tys­lii­ke­toi­min­nan edis­tä­mi­nen vahvis­taa kestä­vää turval­li­suus­ke­hi­tystä sekä lisää julkis­ten ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den yhteis­työtä rauhan- ja jälleen­ra­ken­nus­hank­keissa.

Turval­li­suu­den verkko

Heiken­ty­nyt turval­li­suus­ti­lanne on tiivis­tä­nyt EU:n rivejä erityi­sesti turval­li­suu­den saralla. EU:n yhtei­nen turval­li­suus- ja puolus­tusyh­teis­työ on eden­nyt parissa vuodessa enem­män kuin koko EU:n olemas­sao­lon aikana. Pysy­vällä raken­teel­li­sella yhteis­työllä, puolus­tus­me­no­jen vuosit­tai­sella arvioin­nilla sekä tutki­muk­seen ja suori­tus­ky­kyi­hin tarkoi­te­tuilla rahas­toilla pyri­tään vahvis­ta­maan Euroo­pan omaa toimin­ta­ky­kyä. Kaikki yhteis­työ on soti­laal­li­sesti liit­tou­tu­mat­to­malle Suomelle turval­li­suutta lisäävä tekijä.

EU:n piirissä tapah­tuva turval­li­suus- ja puolus­tusyh­teis­työ on Natoa täyden­tä­vää, eivätkä Nato-maat salli pääl­lek­käis­ten raken­tei­den teke­mistä; turva­ta­kuut katta­vat vain Naton jäse­net. Kyseessä on kuiten­kin merkit­tävä muutos, jolla luodaan euroop­pa­lai­sia valmiuk­sia riip­pu­matta siitä, kuka niitä käyt­tää. EU ja Nato eivät kilpaile keske­nään vaan molem­milla vahvis­te­taan euroop­pa­lai­sia suori­tus­ky­kyjä. Yhteis­työn edis­tä­mi­nen on yksi tule­vai­suu­den tärkeim­piä tehtä­viä ja Suomen tulee olla tässä aktii­vi­nen. EU:n jättä­vällä Isolla-Britan­nialla on Euroo­pan suurim­mat asevoi­mat ja se on syytä pitää tiiviisti yhteis­työssä mukana myös Brexi­tin jälkeen.
Koko­nai­suu­des­saan kansain­vä­li­nen puolus­tusyh­teis­työ on yhä alueel­li­sem­paa ja moni­nai­sem­paa. Normaa­lio­lo­jen puolus­tusyh­teis­työ on perusta poik­keus­o­loissa tapah­tu­valle toimin­nalle. Suori­tus­ky­kyi­nen puolus­tus­jär­jes­telmä tekee Suomesta kump­pa­nin, johon luote­taan. Puolus­tus­jär­jes­tel­män tavoin puolus­tusyh­teis­työ­suh­tei­den raken­ta­mi­nen on pitkä­kes­toista, jatku­vaa ja aktii­vista vaikut­ta­mista edel­lyt­tä­vää työtä.

Suomi osal­lis­tuu Ison-Britan­nian johta­maan 9 Pohjois-Euroo­pan maan JEF-yhteis­työ­hön, Saksan johta­maan niin sanot­tuun kehys­val­tio­yh­teis­työ­hön sekä tekee tiivistä yhteis­työtä muiden Pohjois­mai­den kanssa. Rans­kan tekemä ’Euro­pean Inter­ven­tion Initia­tive’ -aloite ja pyrki­mys EU:n tais­te­lu­jouk­ko­jen käytet­tä­vyy­den paran­ta­mi­seen ovat myön­tei­siä element­tejä EU:n ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sen painoar­von vahvis­ta­mi­seksi.

Tran­sat­lant­ti­sen suhteen merki­tys Euroo­palle ja Suomelle säilyy vahvana. Yhdys­val­lat on sitou­tu­nut Natoon ja sekä rahal­li­set panos­tuk­set että jouk­ko­jen määrä Euroo­passa ovat kasva­neet. Suomen ja Euroo­pan on entistä tärkeäm­pää vahvis­taa suhtei­taan Yhdys­val­toi­hin kaikilla eri tasoilla. Yhdys­val­to­jen vaati­muk­set suurem­mista soti­laal­lista panos­tuk­sista ovat täysin oikeu­tet­tuja: Euroo­pan on otet­tava suurem­paa vastuuta omasta ja lähia­lu­eensa turval­li­suu­desta. Mitä vahvempi toimija Eurooppa on poliit­ti­sesti ja soti­laal­li­sesti, sen vahvem­pana säilyy myös tran­sat­lant­ti­nen suhde.

Suomi on reagoi­nut turval­li­suusym­pä­ris­tön kehi­tyk­seen solmi­malla kahden­vä­li­siä aieso­pi­muk­sia Ruot­sin, Yhdys­val­to­jen, Iso-Britan­nian, Saksan, Puolan ja Viron kanssa. Näistä erityis­a­se­massa ovat yhteis­työ Ruot­sin ja Yhdys­val­to­jen kanssa, jota on lähdetty edis­tä­mään kahden­vä­li­syy­den lisäksi kolmen­kes­ki­sellä aieso­pi­muk­sella. Kahden- ja monen­vä­li­siä sopi­muk­sia tulee solmia lisää mahdol­li­suuk­sien mukaan.

Kokoo­mus katsoo, että Suomen kannat­taa hakea Naton jäse­nyyttä lähi­vuo­sina.

Kokoo­mus on jo vuoden 2006 puolue­ko­kous­pää­tök­sel­lään aset­tu­nut kannat­ta­maan Suomen Nato-jäse­nyyttä. Nato ei ota uusia jäse­niä krii­si­ti­lan­teissa. Kokoo­mus katsoo, että Suomen kannat­taa hakea Naton jäse­nyyttä lähi­vuo­sina. Kyse on proses­sista, joka vaatii huolel­lista poliit­tista ja diplo­maat­tista valmis­te­lua ja avointa keskus­te­lua sekä koti­maassa että kansain­vä­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa. Suomen tulee toimia lähei­sessä yhteis­työssä Ruot­sin kanssa, koska maamme jaka­vat saman turval­li­suusym­pä­ris­tön. Avoi­muus keskus­te­luissa hälven­tää myös Venä­jän epäluu­loja.

Turval­li­suus raken­tuu yhä enem­män erilais­ten ja toisiinsa limit­ty­vien verk­ko­jen varaan. Soti­laal­li­sesti liit­tou­tu­mat­to­man Suomen on nähtävä erityi­sesti vaivaa kump­pa­nuuk­sien luomi­sessa. Kun insti­tuu­tioi­den merki­tys ja valta vähe­nee, koros­tuu luot­ta­mus ystä­viin.

Vastuun­kan­taja Suomi

Suomen on jatkos­sa­kin oltava turval­li­suutta tuot­tava ja luotet­tava kump­pani. Suomen soti­laal­li­nen suori­tus­kyky on euroop­pa­lai­sessa vertai­lussa varsin vahva. Hävit­täjä- ja laivas­to­han­kin­to­jen myötä Suomen puolus­tus­me­not tule­vat 2020-luvulla nouse­maan kahteen prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta.

Suomessa on myös tuore laki, joka mahdol­lis­taa ensim­mäistä kertaa kansain­vä­li­sen avun vastaa­not­ta­mi­sen ja anta­mi­sen. Tätä tulee harjoi­tella yhdessä kump­pa­nei­den kanssa pienem­missä ja suurem­missa harjoi­tuk­sissa Suomen maape­rällä. Saadak­seen apua, Suomen pitää valmis­tau­tua myös anta­maan sitä, tarvit­taessa myös soti­laal­li­sesti.

Ulko-, turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka perus­te­le­vat Suomen aktii­vi­sem­paa osal­lis­tu­mista krii­sin­hal­lin­taan. Tällä on myön­tei­nen vaiku­tus omaan turval­li­suu­teemme samalla, kun sillä kehi­te­tään kohde­mai­den toimi­vuutta, oikeus­val­tio­ke­hi­tystä, hallin­toa sekä vakautta. Rauhan­omais­ten olojen turvaa­mi­sella vaiku­te­taan myös terro­ris­min ehkäi­se­mi­seen ja muut­to­liik­keen juuri­syi­hin.

Seuraa­valla vaali­kau­della Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta.

Sama pätee kehi­ty­syh­teis­työ­hön. Suomen julki­sen talou­den tilan vuoksi määrä­ra­hat ovat nyt kaukana muiden Pohjois­mai­den tasosta, joten on löydet­tävä tavat maksi­moida suoma­lai­nen vaiku­tus maiden talou­del­li­seen ja sosi­aa­li­seen kehi­tyk­seen. Kokoo­mus katsoo, että Suomen pitää keskit­tyä entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen sekä ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin. Seuraa­valla vaali­kau­della Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta.

Afrikka ja Lähi-itä Euroo­pan stra­te­gi­sina kump­pa­neina

Euroo­passa on havah­duttu paitsi Lähi-idän, myös Afri­kan stra­te­gi­seen merki­tyk­seen Euroo­pan omalle tule­vai­suu­delle. On myös Euroo­pan oma etu, että afrik­ka­lais­ten ja erityi­sesti nais­ten asema vahvis­tuu, nuorille löytyy koulu­tusta ja työtä ja että edel­leen ilman sähköä olevat 600 miljoo­naa ihmistä saavat puhtaasti tuotet­tua sähköä.
Euroo­pan turva­paik­ka­jär­jes­tel­mään kohdis­tu­van paineen ratkaisu edel­lyt­tää läheistä yhteis­työtä Euroo­pan unio­nin ja Afri­kan krii­sia­luei­den valtioi­den välillä. Ellei Euroo­pan unioni onnistu tässä, edessä on lisää köyhyyttä, konflik­teja, pako­lai­suutta ja radi­ka­li­soi­tu­mista. Mutta jos Afri­kan kehi­tys pääsee vauh­tiin, myös Eurooppa voit­taa, ei vain turval­li­suu­den kasvaessa vaan myös talou­del­lis­ten mahdol­li­suuk­sien kautta.

Suomen ja Euroo­pan unio­nin kannat­taa tiivis­tää yhteis­työtä Afri­kan maiden kanssa. Se tarkoit­taa lisää kehi­ty­syh­teis­työtä, krii­sin­hal­lin­taa, yksi­tyi­siä inves­toin­teja, kaup­paa ja ylipää­tään kahden­vä­listä yhteis­työtä. Kehi­ty­syh­teis­työ on tärkeää mutta se ei yksin ratkaise Afri­kan moni­nai­sia ongel­mia. Suurim­mat pullon­kau­lat liit­ty­vät tällä hetkellä yksi­tyi­siin ener­gian, maa- ja metsä­ta­lou­den, valmis­ta­van teol­li­suu­den ja infra­struk­tuu­rin inves­toin­tei­hin.

Terro­rismi ja varau­tu­mi­nen

Globaali turval­li­suus­ti­lanne on ollut nopeassa muutok­sessa viimeis­ten vuosien aikana. Digi­ta­li­saa­tio ja nopea tekno­lo­gi­nen kehi­tys ovat aset­ta­neet viran­omai­set entistä moni­muo­toi­sim­pien haas­tei­den eteen. Levot­to­muu­det Euroo­pan lähia­lueilla heijas­tu­nut suoraan Euroop­paan ja Suomeen; sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den rajaa on käytän­nössä vaikea tehdä, koska useim­mat Suomen kansal­lista turval­li­suutta poten­ti­aa­li­sesti vaaran­ta­vat uhat tule­vat Suomen ulko­puo­lelta. Terro­ris­min uhka useissa EU:n jäsen­val­tioissa on edel­leen kohon­nut. Radi­kaali-isla­mis­ti­sen propa­gan­dan levit­tä­mi­nen inter­ne­tissä ja pika­vies­ti­pal­ve­luissa jatkuu.

Turval­li­suus­vi­ran­omai­sille tulee taata ajan­ta­sai­set ja tehok­kaat toimi­val­tuu­det uusien uhkien torju­mi­seksi. Nopeasti muut­tuva toimin­taym­pä­ristö edel­lyt­tää kykyä ennalta arvioida ja tehok­kaasti yllä­pi­tää ajan­ta­saista tilan­ne­ku­vaa niin valtio­joh­don kuin opera­tii­vis­ten viran­omais­ten tasolla. Suomi tarvit­see mahdol­li­sim­man nopeassa aika­tau­lussa nyky­ai­kai­sen tiedus­te­lu­lain­sää­dän­nön, jossa huomioi­daan niin yksi­tyi­syy­den­suo­jaan kuin muihin perus­oi­keuk­siin liit­ty­vät oikeus­tur­va­ky­sy­myk­set. Kokoo­muk­sen mielestä myös koko väes­tön krii­si­val­miuk­sia on paran­net­tava lisää­mällä eten­kin nais­ten koulut­ta­mista ja osal­lis­tu­mis­muo­toja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

18.4.2023

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­lija Orpon kysy­myk­siin

Kokoo­muk­sen mielestä seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen. Se onnis­tuu vain, kun saamme aikaan kestä­vää talous­kas­vua.

29.3.2023

Pihla Keto-Huovi­nen: Kenen­kään ei pidä joutua pelkää­mään puuko­tusta koulussa – nuor­ten teke­män väki­val­lan on loput­tava

Ylivies­ka­lai­sessa yläkou­lussa tiis­taina tapah­tu­nut puuko­tus on järkyt­tä­nyt suoma­lai­sia kautta maan. Koulun 15-vuotias oppi­las puukotti sama­ni­käistä uhria, joka kulje­tet­tiin äärim­mäi­sessä hengen­vaa­rassa

Skip to content