Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Kalle Joki­nen: Halli­tus lisää menoja ja velkaa vailla vastuuta huomi­sesta

Kalle Joki­nen: Halli­tus lisää menoja ja velkaa vailla vastuuta huomi­sesta

Julkaistu:

Ryhmä­puhe, Kalle Joki­nen, TA 2023 palau­te­kes­kus­telu 14.12.2022 /​ Muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa

Arvoisa puhe­mies,

Mari­nin halli­tuk­sen ensi vuoden budjetti on raken­nettu yli kahdek­san miljar­din euron velan­o­ton varaan. Tämä budjetti on esimerkki koko vaali­kau­den talous­po­li­tii­kan linjasta: halli­tus lisää menoja ja velkaa vailla vastuuta huomi­sesta.

Kokoo­mus toivoo, että tässä palau­te­kes­kus­te­lussa pureu­du­taan syväl­li­sesti tämän halli­tuk­sen velka­pe­rin­töön ja sen talous­po­li­tii­kan virhei­siin.

Arvoisa puhe­mies,

Keskei­nen virhe on, että kaikki ongel­mat on ratkaistu velka­ra­halla. Velka­po­li­tiikka on toteu­tettu johdon­mu­kai­sesti halli­tus­kau­den alusta asti – vain seli­tys on matkalla muut­tu­nut.

Tällä kertaa halli­tus sovel­taa budjet­ti­ke­hys­ten poik­keus­lause­ketta. Venä­jän hyök­käys­so­dan perus­teella turval­li­suu­teen, vihre­ään siir­ty­mään ja puolus­tuk­seen liit­ty­viä menoja voidaan lisätä, eikä muualta tarvitse vastaa­vasti tinkiä.

Kokoo­mus hyväk­syy vält­tä­mät­tö­mät puolus­tuk­seen ja turval­li­suu­teen liit­ty­vät menot. Mutta aina, kun lisä­tään vält­tä­mät­tö­miä uusia menoja, on johta­juu­den puutetta, jos ei pysty jättä­mään jotain vähem­män tärkeää pois.

Poik­keus­lausek­kee­seen kiin­nitti huomiota Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­rasto rapor­tis­saan kesä­kuussa:

”Koska turval­li­suus­po­liit­ti­sen tilan­teen edel­lyt­tä­män kehys­poik­keuk­sen määri­telmä on laaja ja poik­keuk­sella voidaan lisätä joil­tain osin myös pysy­vien meno­jen määrää, on tärkeää, että perus­te­lut tietyn meno­ko­ko­nai­suu­den kuulu­mi­selle turval­li­suus­po­liit­ti­sen poik­keuk­sen piiriin ovat läpi­nä­ky­västi saata­villa ja kysei­set meno­ko­ko­nai­suu­det voidaan tarvit­taessa erot­taa normaa­listi kehys­me­no­jen piirissä olevista menoista.”

Hämmäs­tys olikin suuri, kun poik­keus­lausek­keen piiriin kuulu­via menoja ei ollut eritelty – puhu­mat­ta­kaan perus­te­luista. Koska avoi­muu­den vaati­mus on ollut tiedossa keväästä asti, ei kyse voi olla kuin tietoi­sesta valin­nasta. Miksi? 

Käytän­nössä poik­keus­lauseke on kirjattu niin väljäksi, että sen piiriin voi lukea lähes mitä tahansa. Jää vaiku­telma, että halli­tus on tietoi­sesti siivon­nut kehys­ten sisälle tilaa, jotta mistään ei tarvitse tinkiä.

Suoma­lai­set ansait­se­vat seli­tyk­sen, miksi sodan takia on aivan vält­tä­mä­töntä velka­ra­halla esimer­kiksi tukea karpa­lon ja osman­kää­min istut­ta­mista, Kelan etuus­kä­sit­te­lyn kehit­tä­mistä tai sähkö­au­to­jen hankin­ta­tu­kia.

Tarkat perus­te­lut tulisi olla jokai­sen momen­tin kohdalla. 

Arvoisa puhe­mies,

SDP valitsi velka­po­li­tii­kan linjan jo halli­tus­tun­nus­te­luissa. Se oli päämi­nis­te­ri­puo­lu­een ehto halli­tusyh­teis­työlle. Se oli myös keskei­nen syy, miksi Kokoo­mus sanoi halli­tuk­selle ei. 

Hinto­jen nousua kiih­dyt­tä­västä velkael­vy­tyk­sestä tai velkaan­tu­mista tait­ta­van suun­ni­tel­man puut­tu­mi­sesta ovat huomaut­ta­neet esimer­kiksi Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­rasto, talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto, Valtion­ta­lou­den tutki­mus­kes­kus, Suomen Pankki ja tuoreim­pana Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF.

IMF:llä on koke­musta ylivel­kaan­tu­nei­den maiden talou­den suit­si­mi­sesta. Suomen talous pitää lait­taa itse kuntoon nyt, kun vielä voimme tehdä sen omilla ehdoilla.

Arvoisa puhe­mies,

On selvää, että suunta on muutet­tava, kun haluamme kasvua ja hyvin­voin­tia. Velka­linja ei voi jatkua, kun tahdomme säilyt­tää hyvin­voin­ti­pal­ve­lut myös lapsil­lemme ja lastemme lapsille.

Ainek­sia muutok­seen saadaan valtio­va­rain­mi­ni­te­riön virka­mies­pu­heen­vuo­rosta. Kokoo­mus pitää virka­vas­tuulla puolu­eet­to­masti valmis­tel­tua arviota sopeut­ta­mis­tar­peesta hyvänä lähtö­koh­tana.

Isän­maan tule­vai­suu­den kannalta yhtei­nen ymmär­rys tilan­ne­ku­vasta on tule­vien päätös­ten kannalta kaik­kein tärkeintä. Oppo­si­tio­puo­lueissa on ymmär­rystä sopeu­tuk­sen tarpee­seen ja mitta­luok­kaan.

Päämi­nis­teri Marin te olette epäon­nis­tu­neet kohta­lok­kaasti halli­tuk­senne talous­po­li­tii­kassa. Siitä huoli­matta näyt­tää siltä, että te torjutte maan parhai­den talous­asian­tun­ti­joi­den näke­myk­sen sopeu­tus­tar­peesta. Te lisäätte menoja ja velkaa, mutta ette ole valmis sääs­tä­mään, sen sijaan te vähät­te­lette ja ilkutte ylimie­li­sesti niille, jotka hake­vat vaka­valla mielellä ulos­pää­syä halli­tuk­senne alulle pane­masta talou­den syök­sy­kier­teestä. Ymmär­rät­tekö, että talous­po­li­tiik­kanne ajaa hyvin­voin­ti­pal­ve­lut haak­si­rik­koon? Minä kun luulin, että SDP arvos­taa ja on valmis puolus­ta­maan hyvin­voin­ti­val­tion palve­luita. 

Arvoisa puhe­mies,

Muis­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­mies­pu­heen­vuo­ron sitaatti: ”Julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­sen lykkää­mi­nen tarkoit­taisi, että myöhem­min tarvit­tai­siin vielä merkit­tä­väm­piä toimia. Tällöin hyvin­voin­ti­val­tion palve­lu­lu­pauk­sesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.”

Toivon paljon viisautta ja voimaa tule­valle halli­tuk­selle, sillä sitä se toti­sesti tarvit­see korja­tes­saan tämän halli­tuk­sen jättä­mää taak­kaa. Työ on vält­tä­mä­tön, ainoas­taan luja Suomi voi pitää huolta heikom­mista. Vain talou­del­li­sesti kestävä Suomi pystyy toimi­maan epäva­kaissa oloissa ja kestää tule­vat­kin krii­sit. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content