Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kai Mykkä­nen: “Tarvit­ta­vat uudis­tuk­set huuta­vat rinnal­leen työpaik­koja”

Kai Mykkä­nen: “Tarvit­ta­vat uudis­tuk­set huuta­vat rinnal­leen työpaik­koja”

Julkaistu:

Tänä keväänä halli­tuk­sen on kään­net­tävä suun­taansa tai erot­tava. Kysy­mys ei ole enää siitä, miltä osin halli­tus­oh­jelma jää toteu­tu­matta. Kyse on siitä, että nyky­me­nolla halli­tus tekee enem­män päätök­siä, jotka vähen­tä­vät työpaik­koja kuin lisää­vät niitä.

Tarvit­semme perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Tarvit­semme ikäih­mi­sille tuhan­sia hoita­jia lisää. Yhtä selvää on, että tällai­set uudis­tuk­set huuta­vat rinnal­leen aktii­vi­sen työvoi­man määrää lisää­viä päätök­siä, vaikei­ta­kin. Edel­lis­ten kolmen vuoden aikana työssä käyviä saatiin 120 000 lisää. Tunnus­tet­tu­jen asian­tun­ti­joi­den arvioi­den mukaan Rinteen halli­tuk­sen päätök­set taas vähen­tä­vät työssä olevien määrää tuhan­silla ja sama pätee vali­tet­ta­vasti myös Mari­nin halli­tuk­sen tänä talvena julkis­ta­miin ehdo­tuk­siin. Näin ei voi jatkua.

Työl­li­syys­toi­mia odotel­lessa valtio­va­rain­mi­nis­te­riö valmis­tau­tuu vuosit­tai­sen velan­o­ton monin­ker­tais­tu­mi­seen vuoteen 2023 mennessä. Valtio­va­rain­mi­nis­teri Kulmuni, Te sanoitte viime tors­taina, että ns. kerta­luon­teis­ten 3 miljar­din euron meno­li­säys­ten vaiku­tus budje­tissa päät­tyy vuonna 2022. Uskot­teko todella, että kerta­luon­tei­silla rahoilla palka­tut tuhat opet­ta­jaa irti­sa­no­taan vaali­kau­den lopulla? Ei niin pidä tehdä, ettekä tekään tule niin teke­mään. Te vain pyör­rätte puheenne ja kaivatte rahat otta­malla vielä lisää velkaa tai korot­ta­malla vielä lisää veroja.

Tähän louk­kuun teidän ei ollut pakko mennä. Olisitte voineet valita Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin linjan. Se olisi toki tarkoit­ta­nut kovia­kin työl­li­syys­toi­mia. Mutta se olisi tarkoit­ta­nut kymme­nien tuhan­sien työt­tö­mien nousua omille jaloil­leen töihin ja sitä, että olisitte voineet palkata ne kiireesti kaiva­tut tuhat opet­ta­jaa rehel­li­sesti pysy­villä meno­li­säyk­sillä.

Onneksi vaih­toeh­tomme on edel­leen tarjolla. Otta­kaa vaih­toeh­to­bud­jet­timme ja autta­kaamme yhdessä kymme­net tuhan­net suoma­lai­set palk­ka­töi­hin. Vähen­ne­tään köyhyyttä autta­malla suoma­lai­sia seiso­maan omilla jaloil­laan. Silloin myös koului­hin, vanhus­ten hoivaan ja eläk­kei­siin riit­tää rahaa – niin nyt kuin 10 vuoden päästä.

Minua­han te ette usko, mutta usko­kaa riip­pu­mat­to­mia asian­tun­ti­joita.

Profes­so­reista koos­tuva talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto julkaisi juuri vuosi­ra­port­tinsa. Arvioin­ti­neu­vos­ton mukaan työpaik­koja lisää­vät päätök­set olisi kannat­ta­nut tehdä ensin. Neuvos­ton mukaan halli­tuk­sen tule­vai­suusin­ves­toin­tien paket­tia voidaan pitää harhaan­joh­ta­vasti nimet­tynä, koska sen sisältö ei muis­tuta inves­toin­teja. Neuvos­ton mukaan on epäto­den­nä­köistä, että 75 prosen­tin työl­li­syys­ta­voite saavu­te­taan ilman työmark­ki­noi­den raken­tei­den uudis­ta­mista.

Tai jos ruot­sa­lai­nen profes­sori on suoma­laista uskot­ta­vampi, niin kuun­nel­kaa ruot­sa­lai­sen talous­tie­teen profes­sori Lars Calm­for­sin sanoja: ”Voi olla houkut­te­le­vaa ottaa lisää valtion­vel­kaa nyt, kun korko­taso on lähellä nollaa. Mutta kun korot alka­vat nousta, Suomen velka­suhde kasvaa sellai­selle tasolle, josta useat euroa­lu­een maat kärsi­vät euro­krii­sin aikana”.

Lyhyellä tähtäi­mellä suoma­lais­ten hyvin­vointi on kiinni työl­li­syy­destä ja talous­kas­vusta. Silloin, kun ne pide­tään kunnossa, seuraa palkan­ko­ro­tuk­sia ja palve­lui­den para­ne­mista. Jos taas talous laimin­lyö­dään, seuraa vaikeuk­sia suoma­lais­ten arkeen. Päätös­ten seurauk­set tosin tuppaa­vat tule­maan viiveellä – niin myön­tei­set kuin kiel­tei­set­kin.

Pidem­mällä sihdillä keskei­nen kysy­mys on, että löydämme turval­li­sen polun vähä­pääs­töi­seen yhteis­kun­taan. Edel­lä­kä­vi­jänä Suomi on voit­taja, kun voimme myydä esimer­kiksi täällä Helsin­gissä kehi­tet­tä­viä lämmi­tys­rat­kai­suja Toron­toon tai Pekin­giin. Monis­ta­mi­sesta syntyvä Suomen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen suhteel­li­seen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna.

Pääs­töjä on vähen­net­tävä niin, että talous kasvaa eikä suoma­lais­ten elämä hanka­loidu tai kallistu.

Meiltä polii­ti­koilta kaiva­taan nyt turval­li­suu­den tunnetta niille ihmi­sille, jotka pelkää­vät, että ilmas­to­po­li­tiikka tarkoit­taa heille ongel­mia.

Lämmi­tys on Suomen suurin pääs­tö­lähde. Syyl­lis­tä­mi­sen sijaan voisimme auttaa talo­yh­tiöitä ja öljy­läm­mit­tä­jiä pääse­mään eroon nouse­vista lämpö­las­kuis­taan ja samalla pääs­töis­tään esimer­kiksi maaläm­pö­re­mon­tilla. Ehkä halli­tuk­sen ilmas­to­ra­hasto kannat­tai­si­kin suun­nata ensi­si­jai­sesti koti­ta­louk­sien ilmas­to­re­mont­tei­hin. Kokoo­mus ehdot­taa myös, että koti­ta­lous­vä­hen­nys laajen­net­tai­siin ilmas­to­re­mont­tien laitein­ves­toin­tei­hin.

Enti­nen keskus­ta­lai­nen päämi­nis­teri Esko Aho lähetti teille viime viikolla viisaat tervei­set: ”Ei uudis­tus tarkoita rahan jaka­mista tai etuuk­sien anta­mista”. Ilmas­to­toi­mien tehok­kuutta mita­taan pääs­tö­jen vähe­ne­mi­sellä, ei käyte­tyllä rahalla. Riit­tä­vän koulu­tuk­sen takaa­mi­nen jokai­selle mita­taan putoa­massa olevien vetä­mi­sellä takai­sin, ei oppi­ma­te­ri­aa­li­ra­hoilla. Osoit­ta­kaa toimil­lanne, että Suomen kansa, teidän omat puolue­leh­tenne ja aktii­vinne sekä oppo­si­tio ovat väärässä.

Pelkillä puheilla ja velka­ra­haa jaka­malla te ette enää suoma­lai­sia auta – nyt tarvi­taan uudis­tuk­sia!

Edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­sen puhe valtio­päi­vien avajais­kes­kus­te­lussa 11.2.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content