Tänä keväänä halli­tuk­sen on kään­net­tävä suun­taansa tai erot­tava. Kysy­mys ei ole enää siitä, miltä osin halli­tus­oh­jelma jää toteu­tu­matta. Kyse on siitä, että nyky­me­nolla halli­tus tekee enem­män päätök­siä, jotka vähen­tä­vät työpaik­koja kuin lisää­vät niitä.

Tarvit­semme perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Tarvit­semme ikäih­mi­sille tuhan­sia hoita­jia lisää. Yhtä selvää on, että tällai­set uudis­tuk­set huuta­vat rinnal­leen aktii­vi­sen työvoi­man määrää lisää­viä päätök­siä, vaikei­ta­kin. Edel­lis­ten kolmen vuoden aikana työssä käyviä saatiin 120 000 lisää. Tunnus­tet­tu­jen asian­tun­ti­joi­den arvioi­den mukaan Rinteen halli­tuk­sen päätök­set taas vähen­tä­vät työssä olevien määrää tuhan­silla ja sama pätee vali­tet­ta­vasti myös Mari­nin halli­tuk­sen tänä talvena julkis­ta­miin ehdo­tuk­siin. Näin ei voi jatkua.

Työl­li­syys­toi­mia odotel­lessa valtio­va­rain­mi­nis­te­riö valmis­tau­tuu vuosit­tai­sen velan­o­ton monin­ker­tais­tu­mi­seen vuoteen 2023 mennessä. Valtio­va­rain­mi­nis­teri Kulmuni, Te sanoitte viime tors­taina, että ns. kerta­luon­teis­ten 3 miljar­din euron meno­li­säys­ten vaiku­tus budje­tissa päät­tyy vuonna 2022. Uskot­teko todella, että kerta­luon­tei­silla rahoilla palka­tut tuhat opet­ta­jaa irti­sa­no­taan vaali­kau­den lopulla? Ei niin pidä tehdä, ettekä tekään tule niin teke­mään. Te vain pyör­rätte puheenne ja kaivatte rahat otta­malla vielä lisää velkaa tai korot­ta­malla vielä lisää veroja.

Tähän louk­kuun teidän ei ollut pakko mennä. Olisitte voineet valita Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin linjan. Se olisi toki tarkoit­ta­nut kovia­kin työl­li­syys­toi­mia. Mutta se olisi tarkoit­ta­nut kymme­nien tuhan­sien työt­tö­mien nousua omille jaloil­leen töihin ja sitä, että olisitte voineet palkata ne kiireesti kaiva­tut tuhat opet­ta­jaa rehel­li­sesti pysy­villä meno­li­säyk­sillä.

Onneksi vaih­toeh­tomme on edel­leen tarjolla. Otta­kaa vaih­toeh­to­bud­jet­timme ja autta­kaamme yhdessä kymme­net tuhan­net suoma­lai­set palk­ka­töi­hin. Vähen­ne­tään köyhyyttä autta­malla suoma­lai­sia seiso­maan omilla jaloil­laan. Silloin myös koului­hin, vanhus­ten hoivaan ja eläk­kei­siin riit­tää rahaa – niin nyt kuin 10 vuoden päästä.

Minua­han te ette usko, mutta usko­kaa riip­pu­mat­to­mia asian­tun­ti­joita.

Profes­so­reista koos­tuva talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto julkaisi juuri vuosi­ra­port­tinsa. Arvioin­ti­neu­vos­ton mukaan työpaik­koja lisää­vät päätök­set olisi kannat­ta­nut tehdä ensin. Neuvos­ton mukaan halli­tuk­sen tule­vai­suusin­ves­toin­tien paket­tia voidaan pitää harhaan­joh­ta­vasti nimet­tynä, koska sen sisältö ei muis­tuta inves­toin­teja. Neuvos­ton mukaan on epäto­den­nä­köistä, että 75 prosen­tin työl­li­syys­ta­voite saavu­te­taan ilman työmark­ki­noi­den raken­tei­den uudis­ta­mista.

Tai jos ruot­sa­lai­nen profes­sori on suoma­laista uskot­ta­vampi, niin kuun­nel­kaa ruot­sa­lai­sen talous­tie­teen profes­sori Lars Calm­for­sin sanoja: ”Voi olla houkut­te­le­vaa ottaa lisää valtion­vel­kaa nyt, kun korko­taso on lähellä nollaa. Mutta kun korot alka­vat nousta, Suomen velka­suhde kasvaa sellai­selle tasolle, josta useat euroa­lu­een maat kärsi­vät euro­krii­sin aikana”.

Lyhyellä tähtäi­mellä suoma­lais­ten hyvin­vointi on kiinni työl­li­syy­destä ja talous­kas­vusta. Silloin, kun ne pide­tään kunnossa, seuraa palkan­ko­ro­tuk­sia ja palve­lui­den para­ne­mista. Jos taas talous laimin­lyö­dään, seuraa vaikeuk­sia suoma­lais­ten arkeen. Päätös­ten seurauk­set tosin tuppaa­vat tule­maan viiveellä – niin myön­tei­set kuin kiel­tei­set­kin.

Pidem­mällä sihdillä keskei­nen kysy­mys on, että löydämme turval­li­sen polun vähä­pääs­töi­seen yhteis­kun­taan. Edel­lä­kä­vi­jänä Suomi on voit­taja, kun voimme myydä esimer­kiksi täällä Helsin­gissä kehi­tet­tä­viä lämmi­tys­rat­kai­suja Toron­toon tai Pekin­giin. Monis­ta­mi­sesta syntyvä Suomen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen suhteel­li­seen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna.

Pääs­töjä on vähen­net­tävä niin, että talous kasvaa eikä suoma­lais­ten elämä hanka­loidu tai kallistu.

Meiltä polii­ti­koilta kaiva­taan nyt turval­li­suu­den tunnetta niille ihmi­sille, jotka pelkää­vät, että ilmas­to­po­li­tiikka tarkoit­taa heille ongel­mia.

Lämmi­tys on Suomen suurin pääs­tö­lähde. Syyl­lis­tä­mi­sen sijaan voisimme auttaa talo­yh­tiöitä ja öljy­läm­mit­tä­jiä pääse­mään eroon nouse­vista lämpö­las­kuis­taan ja samalla pääs­töis­tään esimer­kiksi maaläm­pö­re­mon­tilla. Ehkä halli­tuk­sen ilmas­to­ra­hasto kannat­tai­si­kin suun­nata ensi­si­jai­sesti koti­ta­louk­sien ilmas­to­re­mont­tei­hin. Kokoo­mus ehdot­taa myös, että koti­ta­lous­vä­hen­nys laajen­net­tai­siin ilmas­to­re­mont­tien laitein­ves­toin­tei­hin.

Enti­nen keskus­ta­lai­nen päämi­nis­teri Esko Aho lähetti teille viime viikolla viisaat tervei­set: ”Ei uudis­tus tarkoita rahan jaka­mista tai etuuk­sien anta­mista”. Ilmas­to­toi­mien tehok­kuutta mita­taan pääs­tö­jen vähe­ne­mi­sellä, ei käyte­tyllä rahalla. Riit­tä­vän koulu­tuk­sen takaa­mi­nen jokai­selle mita­taan putoa­massa olevien vetä­mi­sellä takai­sin, ei oppi­ma­te­ri­aa­li­ra­hoilla. Osoit­ta­kaa toimil­lanne, että Suomen kansa, teidän omat puolue­leh­tenne ja aktii­vinne sekä oppo­si­tio ovat väärässä.

Pelkillä puheilla ja velka­ra­haa jaka­malla te ette enää suoma­lai­sia auta – nyt tarvi­taan uudis­tuk­sia!

Edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­sen puhe valtio­päi­vien avajais­kes­kus­te­lussa 11.2.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa