• FI
  • SV
  • MENU
    Jyrki Katai­nen Turun Sano­missa 4.5.2010: Kreik­ka­lai­nen ahdinko

    Jyrki Katai­nen Turun Sano­missa 4.5.2010: Kreik­ka­lai­nen ahdinko

    Julkaistu: 04.05.2010 Uncategorized

    Kreikka on ajanut itsensä varsi­nai­seen ahdin­koon. Kreik­ka­lai­set harjoit­ti­vat vastuu­tonta talous­po­li­tiik­kaa ja sumut­ti­vat muuta Euroop­paa virheel­li­sillä tilas­toil­laan talou­tensa tilasta vuosi­kausia. Nyt pää on tullut vetä­vän käteen. Suurin petos oli kuiten­kin itse­pe­tos. Virheel­lis­ten tilas­to­jen perus­teella Kreikka on ajanut itsensä kuri­muk­seen.

    Suoma­lai­sia ja muita euroop­pa­lai­sia pistää vihaksi kreik­ka­lais­ten toiminta. Minua paljon Krei­kalle vihai­sem­paa suoma­laista tuskin löytyy. ?Kärsi­kööt ilman apuamme!?, on luon­nol­li­nen reak­tio tilan­tee­seen. Asia ei vain ole aivan näin yksin­ker­tai­nen. Euroa­lu­eella ja maail­man­ta­lou­dessa kaikki vaikut­taa kaik­keen. Meidän on huoleh­dit­tava, että Krei­kan toiminta vaikut­taisi mahdol­li­sim­man vähän meihin suoma­lai­siin.

    Krei­kan lainan­saan­nin heik­ke­ne­mi­nen uhkaa ajaa sen vara­rik­koon. Se estäisi Krei­kan talou­den terveh­ty­mi­sen. Epävar­muus mark­ki­noilla valtioi­den lainot­ta­mi­seen uhkaa syöstä EU:n uuteen taan­tu­maan. Se on estet­tävä. Suomen talous supis­tui viime vuonna maail­man­ta­lou­den seurauk­sena lähes 8 prosent­tia. Halli­tus elvytti valta­vasti ja työt­tö­myy­den hallit­se­ma­ton nousu saatiin estet­tyä. Suomella ei kuiten­kaan ole enää varaa toiseen massii­vi­seen elvy­tys­pa­ket­tiin. Meidän on siis rajat­tava ongel­mat Kreik­kaan Suomen ja suoma­lais­ten työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen turvaa­mi­seksi.

    Sovimme euro­ryh­män kokouk­sessa 110 miljar­din euron laina­pa­ke­tista Krei­kalle. Euro­mai­den osuus on 80 miljar­dia ja IMF:n osuus 30 miljar­dia. Suomen osuus on noin 1,5 miljar­dia. Krei­kalle ei anneta rahaa. Kyseessä on laina. Kreikka joutuu maksa­maan Suomelle kaksin­ker­taista korkoa verrat­tuna Suomen maksa­maan korkoon. On tieten­kin riski, että kaik­kia lainat­ta­via varoja ei saada­kaan takai­sin. Toisaalta ilman lainan­an­toa, olisi­vat suoma­lais­ten eläkeyh­tiöi­den Krei­kan lainoi­hin sijoit­ta­mat eläke­va­rat hävin­neet kuin tuhka tuuleen. Uusi taan­tuma taas voisi tarkoit­taa uutta kymme­nen miljar­din euron aukkoa vero­tu­loissa. Tämä­kin kuvas­taa ojasta allik­koon tilan­net­tamme Krei­kan kanssa.

    Kreik­ka­lai­set eivät pääse helpolla. Lainoi­tuk­sen ehtona Krei­kan julki­sen talou­den menoja leika­taan ja veroja koro­te­taan yhteensä n. 30 mrd. euroa neljän vuoden aikana. Palk­koja, eläk­keitä ja työt­tö­myys­tur­vaa leika­taan. Eläkei­kää noste­taan. Kreikka joutuu nyt kiris­tä­mään rajusti vyötään elet­ty­ään kuin pellossa vuosi­kau­det ja salail­tu­aan sen kump­pa­neil­taan. Suomi ja minä olemme edus­ta­neet kovinta linjaa Kreik­kaa kohtaan koko krii­sin ajan.

    Ankara talous­oh­jelma turvaa Krei­kan kyvyn hoitaa lainansa. Tulemme seuraa­maan hauk­kana sen toteu­tu­mista. Krei­kan toimit­ta­mien tieto­jen sijaan sopeu­tus­pa­ke­tin toteu­tu­mista valvo­vat IMF, EKP ja komis­sio. Vasta kun nämä totea­vat Krei­kan toimi­neen lupaus­tensa mukai­sesti, seuraava laina­siivu on mahdol­lista maksaa. Muuten lainoi­tus loppuu. Koko laina­pot­tia ei siis anneta kerralla.

    Suomen osal­lis­tu­mi­sesta laina­jär­jes­te­lyyn päät­tää edus­kunta. Keskus­telu tullee olemaan tiuk­kaa, niin kuin pitää­kin. Jos joku on sitä mieltä, että Euroa­lu­een ei pidä lainoit­taa kreik­kaa, pitää hänen kertoa, mitä hänen mieles­tään tapah­tuu 19.5.2010,kun krei­kan 8,5 mrd:n laina erään­tyy, eikä Kreikka saa lainaa.

    Kaik­kien euro­mai­den, komis­sion ja EKP:n yhtei­nen analyysi on se, että vaih­toehto Krei­kan luotot­ta­mi­selle on karmeampi. Ei vain kreik­ka­lai­sille, vaan meille kaikille euroop­pa­lai­sille aivan siitä riip­pu­matta kuuluuko maa euroon vai ei. Vaikka tilanne kiukut­taa­kin, on tehtävä järke­västi päätök­siä, jotka turvaa­vat suoma­lai­set työpai­kat ja hyvin­voin­nin. Siksi oman edun vaali­mi­sen vuoksi kannat­taa valita pienempi paha.
    (Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 4.5.2010)

    « Takai­sin