• FI
  • SV
  • MENU
    Jyrki Katai­nen Savon Sano­missa: Moni­kult­tuu­ri­nen Suomi

    Jyrki Katai­nen Savon Sano­missa: Moni­kult­tuu­ri­nen Suomi

    Julkaistu: 11.10.2010 Uncategorized

    Väes­tömme vanhe­nee nopeasti ja tarvit­semme uusia teki­jöitä tule­vina vuosi­kym­me­ninä. Suomeen saa ja pitää­kin tulla muualta töitä teke­mään samoilla reiluilla peli­sään­nöillä kuin suoma­lais­ten. Moni­kult­tuu­ri­suu­temme kasvaa myös humaa­nin vastuun­kan­non myötä. Otamme Suomeen osuu­den maail­man sotien ja luon­non­ka­ta­stro­fien aiheut­ta­mista pako­lai­sista. Myös turva­paik­kaa saa täältä hakea. Autamme niitä, joiden henki tai turval­li­suus on uhat­tuna vainon takia.

    Myön­tei­nen suhtau­tu­mi­nen ei saa olla sini­sil­mäi­syyttä. Maahan­muut­to­käy­tän­nöissä ja kotout­ta­mi­sessa pitää käyt­tää maalais­jär­keä. Esimer­kiksi turva­paik­ka­käy­tän­tömme eivät saa houku­tella perus­teet­to­miin turva­paik­ka­ha­ke­muk­siin. Muuten mene­tämme käsit­te­ly­ai­kaa ja paik­koja todel­lista ja suurem­paa hätää kärsi­viltä.
    Meidän on järjes­tet­tävä laadu­kas ja riit­tävä koulu­tus kielen ja kult­tuu­rimme saralla. Uusien suoma­lais­ten pitää pärjätä yhteis­kun­nas­samme. Se on kaik­kien etu.  Myös suoma­lai­nen lain­sää­däntö ja työelä­män peli­sään­nöt koske­vat kaik­kia tänne tule­via. Samat oikeu­det ja velvol­li­suu­det kuulu­vat kaikille täällä asuville. Myös epäkoh­tiin ja väärin­käy­tök­siin on puutut­tava viivyt­te­le­mättä.
    Harmaata taloutta torju­taan
    Työmark­ki­nat­kaan eivät ole nolla­sum­ma­pe­liä, jossa tänne töihin tuleva veisi työn suoma­lai­selta. Byro­kraat­ti­sen työvoi­man tarve­har­kin­nan sijaan onkin oleel­li­sem­paa valvoa, että Suomessa nouda­te­taan suoma­lai­sia työeh­toja.
    Olem­me­kin keskit­ty­neet harmaan talou­den torjun­taan. Vero­hal­lin­non yhtey­teen perus­te­taan harmaan talou­den selvi­tys­kes­kus ja talous­ri­kos­ten käsit­te­lyyn tulee ensi vuonna lisää resurs­seja. Raken­nusa­lan kään­netty arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­suus otetaan käyt­töön huhti­kuussa 2011. Oppo­si­tiosta esite­tyt väit­teet, että halli­tus tai Kokoo­mus haluaisi luoda ?kahdet työmark­ki­nat? ovat käsit­tä­mät­tö­miä. Vaikka vaalit lähes­ty­vät­kin, joku tolkku pitäisi puheissa olla.
     
    Aute­taan oikeasti hädä­na­lai­sia
    Kehi­ty­syh­teis­työn määrä­ra­hoja on nostettu tällä vaali­kau­della yli miljar­diin euroon. Kaik­kea hätää tai ongel­mia voi pois­taa lähtö­maissa. On myös sellai­sia maita, joiden kansa­lais­ten vainoa ei kehi­ty­sa­vulla voida lopet­taa. Aidosti suoje­lun tarpeessa olevalla ihmi­sellä on oikeus tulla Suomeen hake­maan turvaa. Järjes­tel­mämme ongel­miin puut­tu­malla voimme keskit­tää resurs­sit eniten apua tarvit­se­vista huoleh­ti­mi­seen.
    Perhee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­set ovat lisään­ty­neet nopeasti. Elokuussa päätöstä odotti lähes 5 000 pelkäs­tään soma­lia­lais­ten perhe­si­de­ha­ke­musta. Viime vuonna soma­lia­lais­ten perhe­si­teen perus­teella teke­mistä oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­muk­sista puolet todet­tiin perus­teet­to­maksi. Järjes­tel­mää muut­ta­malla karsimme perus­teet­to­mat hake­muk­set ja pystymme autta­maan aitoja tapauk­sia.
    Lakia muutet­tiin­kin tänä syksynä siten, että perhee­nyh­dis­tä­mi­nen edel­lyt­tää jatkossa turvat­tua toimeen­tu­loa jos perhe on muodos­tettu vasta Suomeen tulon jälkeen. Taval­li­sin tilanne on avio­lii­ton solmi­mi­nen. Kasvat­ti­lap­selta vaadi­taan jatkossa luotet­tava selvi­tys siitä, että Suomessa oles­ke­leva perheen­ko­koaja on tosia­sial­li­sesti ollut hänen huol­ta­jansa. Oles­ke­lu­lu­paa perhe­si­teen perus­teella ei myön­netä, jos perheen­ko­koa­jan oma lupa perus­tuu hänen anta­miinsa vääriin tietoi­hin. Seuraava uudis­tus tulee koske­maan sitä, että perhee­nyh­dis­tä­mis­ten matka­kus­tan­nuk­siin ovat oikeu­tet­tuja vain kiin­tiö­pa­ko­lais­ten omai­set.
    Jotkut turva­pai­kan­ha­ki­jat hävit­tä­vät passinsa, jotta hake­muk­sen käsit­te­ly­aika pitkit­tyisi. Turva­pai­kan­ha­ki­jan oikeus työn­te­koon muut­tui tavalla, joka kannus­taa haki­joita esit­tä­mään passin tai muun matkus­tus­asia­kir­jan. Vaikka uudis­tus hidas­taa passitta saapu­vien siir­ty­mistä työelä­mään, se helpot­taa viran­omais­ten työtä ja nopeut­taa hake­mus­ten käsit­te­lyä.
    EU-kansa­lai­set eivät turva­pai­kan tarpeessa
    Suomi katsoo EU-maat turval­li­siksi lähtö­maiksi, joten käytän­nössä kaikki hake­muk­set hylä­tään perus­teet­to­mina. Perus­teet­to­mien­kin hake­mus­ten jättä­jille makset­tiin ennen toimeen­tu­lo­tu­kea ja muita etuuk­sia. Johtuen useam­man kuukau­den käsit­te­ly­ajoista, menet­te­lyämme saatet­tiin käyt­tää perus­teet­to­masti hyväksi. Halli­tuk­sen tehos­tus­toi­mien ansiosta turva­paik­kaa hake­vat EU-kansa­lai­set saavat jatkossa päätök­sen muuta­massa päivässä. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet EU-kansa­lai­set eivät enää saa toimeen­tu­lo­tu­kea ja muita vastaan­ot­to­pal­ve­luita. Tämä on viime kesästä lähtien vähen­tä­nyt EU-kansa­lais­ten turva­paik­ka­ha­ke­muk­sia Suomeen.
    Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den toimeen­tu­lo­tu­kea on muuten­kin kohdis­tettu rahan sijasta yllä­pi­toon. Halli­tus on muut­ta­nut sään­nök­siä niin, että turva­pai­kan­ha­ki­jat saavat suurem­man osan toimeen­tu­lo­tuesta tava­roina ja palve­luina, jolloin tuki voidaan parem­min suhteut­taa todel­li­seen tarpee­seen.
    Maahan­muutto on myön­tei­nen asia. Meidän pitää kuiten­kin keskus­tella myös maahan­muu­ton ongel­mista avoi­mesti. Vain siten ne voidaan korjata ajoissa. Moni­kult­tuu­ri­sem­man ja kansain­vä­li­sem­män Suomen raken­ta­mi­seksi on pidet­tävä maalais­järki kädessä. Siten Suomesta voidaan tehdä suvait­se­vai­nen ja moniar­voi­nen maa, jossa kaik­kien on hyvä elää.

    [Kirjoi­tus on julkaistu Savon Sano­missa 10.10.2010]