MENU
Jyrki Katai­nen: Asiois­tasi pääte­tään Euroo­passa

Jyrki Katai­nen: Asiois­tasi pääte­tään Euroo­passa

Julkaistu: 02.06.2009 Uncategorized

Halu­aako jurnut­ta­jia ja protes­toi­jia vai halu­aako Brys­se­liin meitä suoma­lai­sia edus­ta­maan kieli­tai­toi­sia ja asiansa osaa­via suoma­lai­sia, joilla riit­tää intoa, tietoa ja taitoa EU:ta kohtaan. On nimit­täin turha huudella Stras­bour­gin parla­ment­ti­ta­lon pihalla suomeksi tuuleen sillä aikaa kun sisällä ryhmä­ko­kous­huo­neessa sovi­taan englan­niksi tai rans­kaksi meitä suoma­lai­sia kosket­ta­vista asioista.

Moni väit­tää, että Euroo­pan unio­nin jäse­nyys vie suoma­lai­silta omaa päätös­val­taa. Asia on päin­vas­toin. Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on tuonut meille valta­vasti lisää vaiku­tus­val­taa. Suoma­lai­set päät­tä­vät nyky­ään koko Euroop­paa koske­vista asioista. Lisäksi me olemme päät­tä­mässä Euroo­pan kannoista ja linjauk­sista globaa­leissa kysy­myk­sissä. Niissä Euroo­palla on suuri painoarvo. Yksin Suomella ei sitä juuri olisi. Tämä on hyvä asia, sillä avoi­mena vien­ti­ve­toi­sena talou­tena otamme vastaan maail­malta erilai­set hyvät ja huonot tuulet. Ainoas­taan istu­malla päätök­sen­teon pöydissä voimme vaikut­taa tehtä­viin päätök­siin.

Joku kysyy mitä yksi tai kolme­toista meppiä voi vaikut­taa seit­se­män­sa­dan joukossa? Siellä voi samalla tavalla vaikut­taa kuten vaik­kapa edus­kun­nas­sa­kin ? paljon tai ei mitään. Kaikki riip­puu siitä, mitä ja miten on sanot­ta­vaa. Olen itse huoman­nut, ettei vaik­kapa EU:n minis­te­ri­neu­vos­tossa tai muilla kansain­vä­li­sillä aree­noilla ole juuri­kaan merki­tystä, tuletko viiden miljoo­nan vain viiden­kym­me­nen miljoo­nan asuk­kaan maasta, jos vain riit­tää paino­kasta sanot­ta­vaa. Tuoli pöydän ympä­rillä riit­tää, kun vain tietää mitä tekee ja sanoo.

Euroo­pan unioni ei ole täydel­li­nen, mutta Eurooppa on paljon parempi paikka unio­nin kanssa kuin ilman. Unioni on maail­man­his­to­rian parhaita rauhan­pro­jek­teja. Kautta histo­rian sotien runte­le­man Euroo­pan kama­ralle unioni on taan­nut jäsen­mai­densa välille rauhan. Suomen­kin jäse­nyys oli myös turval­li­suus­rat­kaisu. Unio­nin jäse­nenä asemamme on vakaampi ja turval­li­sempi kuin ilman. Tuon turval­li­suu­den lisää­mi­seksi Kokoo­mus haluaa tehdä kaik­kensa. EU:n puolus­tusyh­teis­työ­kin on rauhan­tur­vaa­mista sekä vakau­den ja ihmi­soi­keuk­sien puolus­ta­mista myös unio­nin alueen ulko­puo­lella.

Unio­nin tulee kehit­tää paljon itse­ään. Irlan­nin äänes­tys­tu­lok­sesta riip­pu­matta on edet­tävä demo­kra­tian ja avoi­muu­den lisää­mi­sessä. Myös päätök­sen­te­koa on tehos­tet­tava. EU:n on oltava toimi­val­tai­nen ja uskot­tava toimija valta­oi­keuk­siensa puit­teissa sekä ulos­päin.

Monesti ajatel­laan, että EU:ssa päätet­tä­vät asiat eivät meitä juuri kosketa - tai kun kosket­ta­vat, niin ne ovat hölmöjä sään­töjä. Se ei pidä paik­kansa. Mieti­täänpä mitkä kaksi suurta asiaa huolet­ta­vat ihmi­siä kaik­kein eniten juuri nyt. Ne ovat varmas­ti­kin talous­kriisi ja ilmas­ton­muu­tos. Kumpaa­kaan ei Suomessa ratkaista. Molem­piin voidaan löytää ratkaisu ja vaikut­taa Euroo­passa.

Kohti vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta Euroo­passa

Suomi on ollut erityi­sen aktii­vi­nen talous­krii­sin voit­ta­mi­seksi, vaikka Suomen pank­ki­jär­jes­telmä on hyvässä kunnossa. Vaikka ongel­mat ovat­kin muualla, on ratkaisu mitä enim­missä määrin Suomen asia. Maail­man­ta­lou­den taan­tuma iskee pahasti vien­ti­ve­toi­seen Suomeen. Amerik­ka­lais­ten pank­kien ongel­mat ovat siis juuri suoma­lai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän ongel­mia. Siksi me olemme erit­täin aktii­vi­sia maail­malla. Siksi me vaiku­tamme EU:ssa.

Maail­man talou­den avoi­muus ja vapaus on tehnyt Suomesta yhden maail­man vauraim­mista maista. Koli­kon kään­tö­puo­lena on, että globaa­lin talou­den vaikeu­det­kin kosket­ta­vat meitä. Toisaalta voimme olla myös uudessa nousussa ensim­mäi­senä mukana, jos toimimme nyt oikein. Euroo­pan unio­nin ja euroa­lu­een jäse­nyys ovat tällai­sina aikoina näyt­tä­neet tärkey­tensä meille. Raha­mark­ki­namme ovat pysy­neet vakaina ja korko­taso mata­lalla.

Rahoi­tus­mark­ki­noi­den valvon­nan tehok­kuutta on paran­net­tava, ja on luotava keinot ylikan­sal­li­seen sääte­lyyn. Toisaalta ylen­mää­räistä sään­te­lyä tulee varoa, jottei luoda turhaa taloutta ja työpaik­ko­jen synty­mistä hait­taa­vaa byro­kra­tiaa. Eurooppa ei saa tinkiä sisä­mark­ki­nois­taan protek­tio­nis­min nostaessa päätään maail­massa. Toimi­vat sisä­mark­ki­nat ovat myös suoma­lai­sille yrityk­sille elin­tär­keät.

Kokoo­mus puhui jo edus­kun­ta­vaa­leissa vastuul­li­sesta mark­ki­na­ta­lou­desta. Vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta tarvi­taan myös Euroo­passa ja koko maail­massa. Me emme ole heit­tä­mässä mark­ki­na­ta­loutta romu­kop­paan vain siksi, että sitä on joku käyt­tä­nyt väärin. Me haluamme luoda parem­mat peli­sään­nöt.

Järki­vih­reyttä myös Euroop­paan

Ilmas­ton­muu­tos on epäi­le­mättä aikamme suurin haaste. Maail­man kasvi­huo­ne­pääs­töjä on leikat­tava. Pääs­tö­kau­passa on saatava aikaan hyvin toimiva maail­man­laa­jui­nen järjes­telmä, joka koskee kaik­kia teol­li­suus­maita sekä aina­kin niitä kehi­tys­maita, joiden kasvi­huo­ne­pääs­töt ovat suurim­mat. Barack Obaman valinta on tuonut uutta toivoa myös tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi maail­massa.

Euroo­pan unio­nissa pitää sopia tiukoista ilmas­to­ta­voit­teista ja olla edel­lä­kä­vi­jöitä. Silti kulla­kin jäsen­maalla tulee säilyt­tää vapaus valita omat keinonsa täyt­tää tavoit­teet. Me tarvit­semme pääs­tö­töntä ener­gian­tuo­tan­toa. Uusiu­tu­van ener­gian tuotan­toa ja käyt­töä on edis­tet­tävä. Tarvit­semme myös ydin­voi­maa. Ilmas­ton­muu­tosta on torjut­tava järki­vih­reästi eli kustan­nus­te­hok­kaasti ja mark­ki­noi­den toimi­vuus huomioi­den.

Kokoo­mus on Eurooppa-myön­tei­sin puolue

Kokoo­mus on aina ollut Suomen kansain­vä­li­sin puolue ja Euroo­pan yhdis­ty­mi­seen myön­tei­sim­min suhtau­tuva puolue. Suomi on euroop­pa­lai­nen kansa­kunta muiden joukossa osa suurem­paa, yhteistä euroop­pa­laista arvo­yh­tei­söä. Meille EU-jäse­nyys ei ole mikään tekni­nen liitto, jossa laske­taan jäse­nyy­den hyötyjä tai hait­toja mitta­ti­kulla. Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on meille arvo­va­linta.

EU:ssa pääte­tään konkreet­ti­sesti meidän yhtei­seen tule­vai­suu­teemme ja arkeemme vaikut­ta­vista asioista. On siis syytä lähet­tää sinne edus­ta­jia, jotka otta­vat tuon työn vaka­vasti; ovat osaa­via, moti­voi­tu­neita ja määrä­tie­toi­sia. Kokoo­muk­sella tuol­lai­sia ehdok­kaita riit­tää kaksi­kym­mentä. Kokoo­mus on ollut suurin puolue kaikissa käydyissä euro­vaa­leissa. Se on tavoit­teemme nytkin. Kokoo­mus on ylpeänä Suomen Eurooppa-myön­tei­sin puolue.

[Teksti on julkaistu MTV3:n netti­ko­lum­nina 29.5.2009]

Jyrki Katai­nen
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, valtio­va­rain­mi­nis­teri