Kokoomus.fi
MENU
Jyri Häkämies: Suomi tarvitsee “kaveria ei jätetä” -yhteis­henkeä talous­kriisin puris­tuk­sessa

Jyri Häkämies: Suomi tarvitsee “kaveria ei jätetä” -yhteis­henkeä talous­kriisin puris­tuk­sessa

Julkaistu: 01.05.2009 Uutiset

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Hyvä vappu­kansa,

Kansal­lista veteraa­ni­päivää vietettiin viime maanan­taina. Itse osallistuin Kilpis­jär­vellä ikimuis­toiseen juhlaan Saanan juurella, paikassa jossa tapahtui sotiemme viimeinen vaihe 1945. Paikalla olleet veteraanit muiste­livat raskaita kokemuk­siaan ja ?Kaveria ei jätetä? ?yhteis­henkeä.

Suomi selvisi sodan vuosista, raskaista sotakor­vauk­sista ja maan jälleen­ra­ken­ta­mi­sesta kovalla tahdolla ja yhteis­hen­gellä. Silloin puhal­lettiin yhteen hiileen. Ankarat olot ja halu selviytyä kannus­tivat ihmisiä näin jälkeenpäin uskomat­tomiin suori­tuksiin. Koko suoma­lainen kansa oli yhtä.

Samaa henkeä tarvitaan nyt. Kaveria ei jätetä ? ajatus on entistä ajankoh­tai­sempi kun Suomi on ennen kokemat­toman talous­kriisin puris­tuk­sessa. Työttömyys on kasvussa, kymme­net­tu­hannet suoma­laiset ovat lomau­tet­tuina tai irtisa­no­mi­suhan alla, kunnissa kamppaillaan pienen­tyvien verotu­lojen varassa ja yritysten tulevai­suus­näkymä on epävar­mempi ja sumui­sempi kuin koskaan.

Talous­kriisi koskettaa siis suoraan tuhansia ja tuhansia ihmisiä ja perheitä. Viime laman ajoilta meillä on valitet­tavan tuoreessa muistissa ne tuhannet ja tuhannet ihmis­koh­talot, jotka jäivät laman jalkoihin. Lama jätti jälkensä myös liian moniin lapsiin epävar­muutena ja syrjäy­ty­misenä. Talous­ti­lanne luo epävar­muutta ja ahdis­tusta. Siihen meillä ei kansa­kunta ole syytä eikä varaa.

Maan hallitus on tarttunut talous­ti­lan­teeseen voimakkain ottein. Ihmisille tärkeistä palve­luista ? sosiaali- ja terveys sekä koulu­pal­ve­luista ? halutaan pitää hyvää huolta voimak­kaasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta.

Maan hallitus on jo tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla elvytetään maan taloutta mm. veron­alen­nuksin, rakennus- ja liiken­ne­hank­keilla sekä turvaa­malla vientiy­ri­tysten rahoi­tusta. Valtio on tässä tilan­teessa vahvan tietoi­sesti valinnut voimakkaan elvyt­tä­misen tien. Suomi on yksi Euroopan Unionin voimak­kaimmin elvyt­täviä maita.

Hallitus myös turvaa kunta­pal­ve­luita päätök­sillä, joiden rahal­linen arvo on 650 miljoonaa euroa. vanhuk­sista ja lapsista ja heidän palve­luistaan tulee aivan erityi­sesti huolehtia. On hyvä muistaa, että valtiolla ja kunnilla on samat rahoit­tajat ? kansa­laiset. Siksi ei ole syytä rakentaa vastak­kai­na­set­telua valtion ja kuntien välille.

Työttömyys on kasvussa ja tämä näkyy työlli­syys­me­noissa. Poikkeusajat vaativat poikkeus­toimia. Meillä pitää olla valmiutta ennakointiin ja reagointiin ja tehdä määrä­ai­kai­sesti toimen­pi­teitä, joilla varmis­tetaan suoma­laisten yritysten ja työvoiman kilpai­lukyky nousun alkaessa.

Erityisen kanna­tet­tavia ovat koulu­tus­hankkeet, joiden toteut­ta­miseen ja kustan­nuksiin myös työnan­tajat osallis­tuvat. Halli­tuksen on syytä varautua lisäämään aikuis­kou­lu­tuksen määrä­rahoja budjet­ti­rii­hessä. Samalla on syytä tukea kaikkia toimia, joilla kannus­tetaan vaikkapa lomau­tet­tuina olevia ihmisiä hakemaan lisäkou­lu­tusta.

Liian moni viime lamassa konkurssin tehnyt yrittäjä ei koskaan palannut työelämään tai yrittä­jiksi. Laman lasku heille oli elinkau­tinen. Vaikka yrittä­miseen sisältyy aina myös riski, täytyy myös yrittä­jillä taata epäon­nis­tu­misen jälkeen uusi mahdol­lisuus. Siksi on syytä kiirehtiä maksu­ky­vyt­tö­myys­lain­sää­dännön uusimista tavalla, joka tekisi nykyistä nopeammin mahdol­li­seksi paluun työelämään. Asiaa on valmis­teltu oikeus­mi­nis­te­riössä vuosi­kausia. Nyt ei ole aikaa enää odottaa.

Eletty aika on nostanut esille aiheesta yritys­joh­dolle suunnat­tavat kannusteet. Vänrikki Koskelan tavoin suoma­laisia joukkoja johdetaan edestä. Kun yritykset lomaut­tavat ja irtisa­novat henki­lös­töään, tulee yritys­johdon ja heidän kannus­teistaan päättävien noudattaa erityistä kohtuul­li­suutta.

Valtio­nyh­tiöissä kannus­ta­miset rajat on tehty entistä selvem­miksi. Lisäksi arvioimme järjes­telmien toimi­vuutta talous­kriisin oloissa ja edellytän, että eläke­rat­kai­suissa siirrytään noudat­tamaan muun yhteis­kunnan linjaa ? ennen aikaiset eläköi­ty­miset eivät ole tätä päivää.

Metsä­teol­lisuus elää kohtalon hetkiä. Puu maksaa lähes saman mitä tuote­tusta sellu­ton­nista saa tuottoa. Vaikka paperi­teh­taiden väki luopuisi puolesta palkasta, ei toiminta ole kannat­tavaa. Jokainen ymmärtää näissä oloissa, ettei ?miksi tehtaan eivät pyöri? ? populismi ole ratkaisu.

Maan hallitus kutsuu metsäyhtiöt samaan pöytään tavoit­teena pelastaa suoma­lainen metsä­teol­lisuus. Mikään ei saa olla pyhää eikä mikään mahdo­tonta. Toimet puun hinnan kohtuul­lis­ta­mi­seksi ja kohtuu­hin­taisen energian turvaa­mi­seksi ovat nyt välttä­mät­tömiä.

Lasten ja nuorten pahoin­vointi on lisään­tynyt jo ennen talous­kriisiä. Lasten psyyk­kiset häiriöt kertovat perheiden ja vanhempien avun tarpeesta. Nuorten fyysinen kunto on heiken­tynyt ja paino kasvanut. Siitä kertovat tiedot nuorten varus­miesten keskeyt­tä­mi­sistä. Tähän liittyvää välit­tä­mistä ei voi ulkoistaa viran­omai­sille vaan vastuu on meidän kaikkien.

Suoma­laiset valmis­tau­tuvat Euroopan Unionin parla­mentin vaaleihin. Missä EU, siellä ongelma ? nokit­telun sijaan tarvit­semme vahvoja suoma­lais­osaajia Euroopan kentille. Ongelmat ja haasteet ovat yhä globaa­limpia, siksi suoma­laisten edun mukaista on hakea niihin myös voimaa Euroo­pasta. Erinomaisen ulkomi­nis­te­rimme Alexander Stubbin vahva vaikut­ta­misen jälki velvoit­takoon kokoo­mus­laisia ehdok­kai­tamme.

Suomi velkaantuu huoles­tut­ta­valla tavalla. Aina kun valtiota pyydetään apuun maksu­mie­hiksi, otamme velkaa. Arvion mukaan laman lasku tulee olemaan noin 50 miljardia euroa yhteistä velkaa.

Siksi pitää muistaa, että jokainen velkaeuro on maksettava. Sen laskun maksa­miseen tarvit­semme entistä enemmän suoma­laista työtä, joka on entistä tuotta­vampaa. Emme voi maksattaa velkaa yksinomaan nyt kolme­kymp­pisten suhteet­to­milla veroilla tulevina vuosi­kym­meninä. Sanonta ?velka veli otettaessa, velipuoli makset­taessa? on hyvä ohjenuora.

Kaikki ymmär­tävät, että meidän tulee myöhentää todel­lista eläköi­ty­mi­sikää mutta liian harva haluaa sitä kohdal­lensa. Paljon porua herät­tänyt eläkeiän nosto siirrettiin laaja­poh­jaiseen neuvot­te­lu­pöytään, jolta on välttä­mä­töntä saada hyviä esityksiä. On myös tärkeää, että työssä jaksetaan ja viihdytään.

Hyvä vappu­kansa,

Suoma­laiset ovat aina selviy­tyneet ja löytäneet yhteisen hengen kun uhka on ollut suurin. Nyt on aika vastak­kai­na­set­telun sijaan etsiä yhteisiä ratkaisuja Kaveria ei jätetä ?hengessä.

Kokoomus on nimensä mukai­sesti valmis ehyen ja kohtuuden Suomen raken­ta­miseen, jossa kannus­tetaan työn tekemiseen ja yrittä­miseen ja jossa pidetään kaverista huolta niin että olemme huomenna entistä osaavampia ja vahvempia.

Lisätietoja:
Erityi­sa­vustaja Mikko Korte­lainen, gsm 050 3018 334


Kokoomus.fi