Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Jyri Häkä­mies: Suomi tarvit­see “kave­ria ei jätetä” -yhteis­hen­keä talous­krii­sin puris­tuk­sessa

Jyri Häkä­mies: Suomi tarvit­see “kave­ria ei jätetä” -yhteis­hen­keä talous­krii­sin puris­tuk­sessa

Julkaistu:

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Hyvä vappu­kansa,

Kansal­lista vete­raa­ni­päi­vää vietet­tiin viime maanan­taina. Itse osal­lis­tuin Kilpis­jär­vellä ikimuis­toi­seen juhlaan Saanan juurella, paikassa jossa tapah­tui sotiemme viimei­nen vaihe 1945. Paikalla olleet vete­raa­nit muis­te­li­vat raskaita koke­muk­si­aan ja ?Kave­ria ei jätetä? ?yhteis­hen­keä.

Suomi selvisi sodan vuosista, raskaista sota­kor­vauk­sista ja maan jälleen­ra­ken­ta­mi­sesta kovalla tahdolla ja yhteis­hen­gellä. Silloin puhal­let­tiin yhteen hiileen. Anka­rat olot ja halu selviy­tyä kannus­ti­vat ihmi­siä näin jälkeen­päin usko­mat­to­miin suori­tuk­siin. Koko suoma­lai­nen kansa oli yhtä.

Samaa henkeä tarvi­taan nyt. Kave­ria ei jätetä ? ajatus on entistä ajan­koh­tai­sempi kun Suomi on ennen koke­mat­to­man talous­krii­sin puris­tuk­sessa. Työt­tö­myys on kasvussa, kymme­net­tu­han­net suoma­lai­set ovat lomau­tet­tuina tai irti­sa­no­mi­su­han alla, kunnissa kamp­pail­laan pienen­ty­vien vero­tu­lo­jen varassa ja yritys­ten tule­vai­suus­nä­kymä on epävar­mempi ja sumui­sempi kuin koskaan.

Talous­kriisi kosket­taa siis suoraan tuhan­sia ja tuhan­sia ihmi­siä ja perheitä. Viime laman ajoilta meillä on vali­tet­ta­van tuoreessa muis­tissa ne tuhan­net ja tuhan­net ihmis­koh­ta­lot, jotka jäivät laman jalkoi­hin. Lama jätti jälkensä myös liian moniin lapsiin epävar­muu­tena ja syrjäy­ty­mi­senä. Talous­ti­lanne luo epävar­muutta ja ahdis­tusta. Siihen meillä ei kansa­kunta ole syytä eikä varaa.

Maan halli­tus on tart­tu­nut talous­ti­lan­tee­seen voimak­kain ottein. Ihmi­sille tärkeistä palve­luista ? sosi­aali- ja terveys sekä koulu­pal­ve­luista ? halu­taan pitää hyvää huolta voimak­kaasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta.

Maan halli­tus on jo tehnyt lukui­sia päätök­siä, joilla elvy­te­tään maan taloutta mm. veron­alen­nuk­sin, raken­nus- ja liiken­ne­hank­keilla sekä turvaa­malla vien­tiy­ri­tys­ten rahoi­tusta. Valtio on tässä tilan­teessa vahvan tietoi­sesti valin­nut voimak­kaan elvyt­tä­mi­sen tien. Suomi on yksi Euroo­pan Unio­nin voimak­kaim­min elvyt­tä­viä maita.

Halli­tus myös turvaa kunta­pal­ve­luita päätök­sillä, joiden rahal­li­nen arvo on 650 miljoo­naa euroa. vanhuk­sista ja lapsista ja heidän palve­luis­taan tulee aivan erityi­sesti huoleh­tia. On hyvä muis­taa, että valtiolla ja kunnilla on samat rahoit­ta­jat ? kansa­lai­set. Siksi ei ole syytä raken­taa vastak­kai­na­set­te­lua valtion ja kuntien välille.

Työt­tö­myys on kasvussa ja tämä näkyy työl­li­syys­me­noissa. Poik­keus­a­jat vaati­vat poik­keus­toi­mia. Meillä pitää olla valmiutta enna­koin­tiin ja reagoin­tiin ja tehdä määrä­ai­kai­sesti toimen­pi­teitä, joilla varmis­te­taan suoma­lais­ten yritys­ten ja työvoi­man kilpai­lu­kyky nousun alkaessa.

Erityi­sen kanna­tet­ta­via ovat koulu­tus­hank­keet, joiden toteut­ta­mi­seen ja kustan­nuk­siin myös työnan­ta­jat osal­lis­tu­vat. Halli­tuk­sen on syytä varau­tua lisää­mään aikuis­kou­lu­tuk­sen määrä­ra­hoja budjet­ti­rii­hessä. Samalla on syytä tukea kaik­kia toimia, joilla kannus­te­taan vaik­kapa lomau­tet­tuina olevia ihmi­siä hake­maan lisä­kou­lu­tusta.

Liian moni viime lamassa konkurs­sin tehnyt yrit­täjä ei koskaan palan­nut työelä­mään tai yrit­tä­jiksi. Laman lasku heille oli elin­kau­ti­nen. Vaikka yrit­tä­mi­seen sisäl­tyy aina myös riski, täytyy myös yrit­tä­jillä taata epäon­nis­tu­mi­sen jälkeen uusi mahdol­li­suus. Siksi on syytä kiireh­tiä maksu­ky­vyt­tö­myys­lain­sää­dän­nön uusi­mista tavalla, joka tekisi nykyistä nopeam­min mahdol­li­seksi paluun työelä­mään. Asiaa on valmis­teltu oikeus­mi­nis­te­riössä vuosi­kausia. Nyt ei ole aikaa enää odot­taa.

Eletty aika on nosta­nut esille aiheesta yritys­joh­dolle suun­nat­ta­vat kannus­teet. Vänrikki Koske­lan tavoin suoma­lai­sia jouk­koja johde­taan edestä. Kun yrityk­set lomaut­ta­vat ja irti­sa­no­vat henki­lös­töään, tulee yritys­joh­don ja heidän kannus­teis­taan päät­tä­vien noudat­taa erityistä kohtuul­li­suutta.

Valtio­nyh­tiöissä kannus­ta­mi­set rajat on tehty entistä selvem­miksi. Lisäksi arvioimme järjes­tel­mien toimi­vuutta talous­krii­sin oloissa ja edel­ly­tän, että eläke­rat­kai­suissa siir­ry­tään noudat­ta­maan muun yhteis­kun­nan linjaa ? ennen aikai­set eläköi­ty­mi­set eivät ole tätä päivää.

Metsä­teol­li­suus elää kohta­lon hetkiä. Puu maksaa lähes saman mitä tuote­tusta sellu­ton­nista saa tuot­toa. Vaikka pape­ri­teh­tai­den väki luopuisi puolesta palkasta, ei toiminta ole kannat­ta­vaa. Jokai­nen ymmär­tää näissä oloissa, ettei ?miksi tehtaan eivät pyöri? ? popu­lismi ole ratkaisu.

Maan halli­tus kutsuu metsäyh­tiöt samaan pöytään tavoit­teena pelas­taa suoma­lai­nen metsä­teol­li­suus. Mikään ei saa olla pyhää eikä mikään mahdo­tonta. Toimet puun hinnan kohtuul­lis­ta­mi­seksi ja kohtuu­hin­tai­sen ener­gian turvaa­mi­seksi ovat nyt vält­tä­mät­tö­miä.

Lasten ja nuor­ten pahoin­vointi on lisään­ty­nyt jo ennen talous­krii­siä. Lasten psyyk­ki­set häiriöt kerto­vat perhei­den ja vanhem­pien avun tarpeesta. Nuor­ten fyysi­nen kunto on heiken­ty­nyt ja paino kasva­nut. Siitä kerto­vat tiedot nuor­ten varus­mies­ten keskeyt­tä­mi­sistä. Tähän liit­ty­vää välit­tä­mistä ei voi ulkois­taa viran­omai­sille vaan vastuu on meidän kaik­kien.

Suoma­lai­set valmis­tau­tu­vat Euroo­pan Unio­nin parla­men­tin vaalei­hin. Missä EU, siellä ongelma ? nokit­te­lun sijaan tarvit­semme vahvoja suoma­lais­osaa­jia Euroo­pan kentille. Ongel­mat ja haas­teet ovat yhä globaa­lim­pia, siksi suoma­lais­ten edun mukaista on hakea niihin myös voimaa Euroo­pasta. Erin­omai­sen ulko­mi­nis­te­rimme Alexan­der Stub­bin vahva vaikut­ta­mi­sen jälki velvoit­ta­koon kokoo­mus­lai­sia ehdok­kai­tamme.

Suomi velkaan­tuu huoles­tut­ta­valla tavalla. Aina kun valtiota pyyde­tään apuun maksu­mie­hiksi, otamme velkaa. Arvion mukaan laman lasku tulee olemaan noin 50 miljar­dia euroa yhteistä velkaa.

Siksi pitää muis­taa, että jokai­nen velkaeuro on makset­tava. Sen laskun maksa­mi­seen tarvit­semme entistä enem­män suoma­laista työtä, joka on entistä tuot­ta­vam­paa. Emme voi maksat­taa velkaa yksi­no­maan nyt kolme­kymp­pis­ten suhteet­to­milla veroilla tule­vina vuosi­kym­me­ninä. Sanonta ?velka veli otet­taessa, veli­puoli makset­taessa? on hyvä ohje­nuora.

Kaikki ymmär­tä­vät, että meidän tulee myöhen­tää todel­lista eläköi­ty­mi­si­kää mutta liian harva haluaa sitä kohdal­lensa. Paljon porua herät­tä­nyt eläkeiän nosto siir­ret­tiin laaja­poh­jai­seen neuvot­te­lu­pöy­tään, jolta on vält­tä­mä­töntä saada hyviä esityk­siä. On myös tärkeää, että työssä jakse­taan ja viih­dy­tään.

Hyvä vappu­kansa,

Suoma­lai­set ovat aina selviy­ty­neet ja löytä­neet yhtei­sen hengen kun uhka on ollut suurin. Nyt on aika vastak­kai­na­set­te­lun sijaan etsiä yhtei­siä ratkai­suja Kave­ria ei jätetä ?hengessä.

Kokoo­mus on nimensä mukai­sesti valmis ehyen ja kohtuu­den Suomen raken­ta­mi­seen, jossa kannus­te­taan työn teke­mi­seen ja yrit­tä­mi­seen ja jossa pide­tään kave­rista huolta niin että olemme huomenna entistä osaa­vam­pia ja vahvem­pia.

Lisä­tie­toja:
Erityi­sa­vus­taja Mikko Korte­lai­nen, gsm 050 3018 334

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content