• FI
  • SV
  • MENU
    Jyri Häkä­mies: Suomi tarvit­see “kave­ria ei jätetä” -yhteis­hen­keä talous­krii­sin puris­tuk­sessa
    Twiittaa

    Jyri Häkä­mies: Suomi tarvit­see “kave­ria ei jätetä” -yhteis­hen­keä talous­krii­sin puris­tuk­sessa

    Julkaistu: 01.05.2009 Uncategorized

    PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

    Hyvä vappu­kansa,

    Kansal­lista vete­raa­ni­päi­vää vietet­tiin viime maanan­taina. Itse osal­lis­tuin Kilpis­jär­vellä ikimuis­toi­seen juhlaan Saanan juurella, paikassa jossa tapah­tui sotiemme viimei­nen vaihe 1945. Paikalla olleet vete­raa­nit muis­te­li­vat raskaita koke­muk­si­aan ja ?Kave­ria ei jätetä? ?yhteis­hen­keä.

    Suomi selvisi sodan vuosista, raskaista sota­kor­vauk­sista ja maan jälleen­ra­ken­ta­mi­sesta kovalla tahdolla ja yhteis­hen­gellä. Silloin puhal­let­tiin yhteen hiileen. Anka­rat olot ja halu selviy­tyä kannus­ti­vat ihmi­siä näin jälkeen­päin usko­mat­to­miin suori­tuk­siin. Koko suoma­lai­nen kansa oli yhtä.

    Samaa henkeä tarvi­taan nyt. Kave­ria ei jätetä ? ajatus on entistä ajan­koh­tai­sempi kun Suomi on ennen koke­mat­to­man talous­krii­sin puris­tuk­sessa. Työt­tö­myys on kasvussa, kymme­net­tu­han­net suoma­lai­set ovat lomau­tet­tuina tai irti­sa­no­mi­su­han alla, kunnissa kamp­pail­laan pienen­ty­vien vero­tu­lo­jen varassa ja yritys­ten tule­vai­suus­nä­kymä on epävar­mempi ja sumui­sempi kuin koskaan.

    Talous­kriisi kosket­taa siis suoraan tuhan­sia ja tuhan­sia ihmi­siä ja perheitä. Viime laman ajoilta meillä on vali­tet­ta­van tuoreessa muis­tissa ne tuhan­net ja tuhan­net ihmis­koh­ta­lot, jotka jäivät laman jalkoi­hin. Lama jätti jälkensä myös liian moniin lapsiin epävar­muu­tena ja syrjäy­ty­mi­senä. Talous­ti­lanne luo epävar­muutta ja ahdis­tusta. Siihen meillä ei kansa­kunta ole syytä eikä varaa.

    Maan halli­tus on tart­tu­nut talous­ti­lan­tee­seen voimak­kain ottein. Ihmi­sille tärkeistä palve­luista ? sosi­aali- ja terveys sekä koulu­pal­ve­luista ? halu­taan pitää hyvää huolta voimak­kaasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta.

    Maan halli­tus on jo tehnyt lukui­sia päätök­siä, joilla elvy­te­tään maan taloutta mm. veron­alen­nuk­sin, raken­nus- ja liiken­ne­hank­keilla sekä turvaa­malla vien­tiy­ri­tys­ten rahoi­tusta. Valtio on tässä tilan­teessa vahvan tietoi­sesti valin­nut voimak­kaan elvyt­tä­mi­sen tien. Suomi on yksi Euroo­pan Unio­nin voimak­kaim­min elvyt­tä­viä maita.

    Halli­tus myös turvaa kunta­pal­ve­luita päätök­sillä, joiden rahal­li­nen arvo on 650 miljoo­naa euroa. vanhuk­sista ja lapsista ja heidän palve­luis­taan tulee aivan erityi­sesti huoleh­tia. On hyvä muis­taa, että valtiolla ja kunnilla on samat rahoit­ta­jat ? kansa­lai­set. Siksi ei ole syytä raken­taa vastak­kai­na­set­te­lua valtion ja kuntien välille.

    Työt­tö­myys on kasvussa ja tämä näkyy työl­li­syys­me­noissa. Poik­keus­a­jat vaati­vat poik­keus­toi­mia. Meillä pitää olla valmiutta enna­koin­tiin ja reagoin­tiin ja tehdä määrä­ai­kai­sesti toimen­pi­teitä, joilla varmis­te­taan suoma­lais­ten yritys­ten ja työvoi­man kilpai­lu­kyky nousun alkaessa.

    Erityi­sen kanna­tet­ta­via ovat koulu­tus­hank­keet, joiden toteut­ta­mi­seen ja kustan­nuk­siin myös työnan­ta­jat osal­lis­tu­vat. Halli­tuk­sen on syytä varau­tua lisää­mään aikuis­kou­lu­tuk­sen määrä­ra­hoja budjet­ti­rii­hessä. Samalla on syytä tukea kaik­kia toimia, joilla kannus­te­taan vaik­kapa lomau­tet­tuina olevia ihmi­siä hake­maan lisä­kou­lu­tusta.

    Liian moni viime lamassa konkurs­sin tehnyt yrit­täjä ei koskaan palan­nut työelä­mään tai yrit­tä­jiksi. Laman lasku heille oli elin­kau­ti­nen. Vaikka yrit­tä­mi­seen sisäl­tyy aina myös riski, täytyy myös yrit­tä­jillä taata epäon­nis­tu­mi­sen jälkeen uusi mahdol­li­suus. Siksi on syytä kiireh­tiä maksu­ky­vyt­tö­myys­lain­sää­dän­nön uusi­mista tavalla, joka tekisi nykyistä nopeam­min mahdol­li­seksi paluun työelä­mään. Asiaa on valmis­teltu oikeus­mi­nis­te­riössä vuosi­kausia. Nyt ei ole aikaa enää odot­taa.

    Eletty aika on nosta­nut esille aiheesta yritys­joh­dolle suun­nat­ta­vat kannus­teet. Vänrikki Koske­lan tavoin suoma­lai­sia jouk­koja johde­taan edestä. Kun yrityk­set lomaut­ta­vat ja irti­sa­no­vat henki­lös­töään, tulee yritys­joh­don ja heidän kannus­teis­taan päät­tä­vien noudat­taa erityistä kohtuul­li­suutta.

    Valtio­nyh­tiöissä kannus­ta­mi­set rajat on tehty entistä selvem­miksi. Lisäksi arvioimme järjes­tel­mien toimi­vuutta talous­krii­sin oloissa ja edel­ly­tän, että eläke­rat­kai­suissa siir­ry­tään noudat­ta­maan muun yhteis­kun­nan linjaa ? ennen aikai­set eläköi­ty­mi­set eivät ole tätä päivää.

    Metsä­teol­li­suus elää kohta­lon hetkiä. Puu maksaa lähes saman mitä tuote­tusta sellu­ton­nista saa tuot­toa. Vaikka pape­ri­teh­tai­den väki luopuisi puolesta palkasta, ei toiminta ole kannat­ta­vaa. Jokai­nen ymmär­tää näissä oloissa, ettei ?miksi tehtaan eivät pyöri? ? popu­lismi ole ratkaisu.

    Maan halli­tus kutsuu metsäyh­tiöt samaan pöytään tavoit­teena pelas­taa suoma­lai­nen metsä­teol­li­suus. Mikään ei saa olla pyhää eikä mikään mahdo­tonta. Toimet puun hinnan kohtuul­lis­ta­mi­seksi ja kohtuu­hin­tai­sen ener­gian turvaa­mi­seksi ovat nyt vält­tä­mät­tö­miä.

    Lasten ja nuor­ten pahoin­vointi on lisään­ty­nyt jo ennen talous­krii­siä. Lasten psyyk­ki­set häiriöt kerto­vat perhei­den ja vanhem­pien avun tarpeesta. Nuor­ten fyysi­nen kunto on heiken­ty­nyt ja paino kasva­nut. Siitä kerto­vat tiedot nuor­ten varus­mies­ten keskeyt­tä­mi­sistä. Tähän liit­ty­vää välit­tä­mistä ei voi ulkois­taa viran­omai­sille vaan vastuu on meidän kaik­kien.

    Suoma­lai­set valmis­tau­tu­vat Euroo­pan Unio­nin parla­men­tin vaalei­hin. Missä EU, siellä ongelma ? nokit­te­lun sijaan tarvit­semme vahvoja suoma­lais­osaa­jia Euroo­pan kentille. Ongel­mat ja haas­teet ovat yhä globaa­lim­pia, siksi suoma­lais­ten edun mukaista on hakea niihin myös voimaa Euroo­pasta. Erin­omai­sen ulko­mi­nis­te­rimme Alexan­der Stub­bin vahva vaikut­ta­mi­sen jälki velvoit­ta­koon kokoo­mus­lai­sia ehdok­kai­tamme.

    Suomi velkaan­tuu huoles­tut­ta­valla tavalla. Aina kun valtiota pyyde­tään apuun maksu­mie­hiksi, otamme velkaa. Arvion mukaan laman lasku tulee olemaan noin 50 miljar­dia euroa yhteistä velkaa.

    Siksi pitää muis­taa, että jokai­nen velkaeuro on makset­tava. Sen laskun maksa­mi­seen tarvit­semme entistä enem­män suoma­laista työtä, joka on entistä tuot­ta­vam­paa. Emme voi maksat­taa velkaa yksi­no­maan nyt kolme­kymp­pis­ten suhteet­to­milla veroilla tule­vina vuosi­kym­me­ninä. Sanonta ?velka veli otet­taessa, veli­puoli makset­taessa? on hyvä ohje­nuora.

    Kaikki ymmär­tä­vät, että meidän tulee myöhen­tää todel­lista eläköi­ty­mi­si­kää mutta liian harva haluaa sitä kohdal­lensa. Paljon porua herät­tä­nyt eläkeiän nosto siir­ret­tiin laaja­poh­jai­seen neuvot­te­lu­pöy­tään, jolta on vält­tä­mä­töntä saada hyviä esityk­siä. On myös tärkeää, että työssä jakse­taan ja viih­dy­tään.

    Hyvä vappu­kansa,

    Suoma­lai­set ovat aina selviy­ty­neet ja löytä­neet yhtei­sen hengen kun uhka on ollut suurin. Nyt on aika vastak­kai­na­set­te­lun sijaan etsiä yhtei­siä ratkai­suja Kave­ria ei jätetä ?hengessä.

    Kokoo­mus on nimensä mukai­sesti valmis ehyen ja kohtuu­den Suomen raken­ta­mi­seen, jossa kannus­te­taan työn teke­mi­seen ja yrit­tä­mi­seen ja jossa pide­tään kave­rista huolta niin että olemme huomenna entistä osaa­vam­pia ja vahvem­pia.

    Lisä­tie­toja:
    Erityi­sa­vus­taja Mikko Korte­lai­nen, gsm 050 3018 334