Järjes­tö­toi­min­nan verkosto: hyvät käytän­teet 2.0

Julkaistu: 28.10.2019

Hyvä kokoo­mus­lai­nen – jälleen saata­vissa Parhaat Palat kentän käyt­töön!

Meillä Kokoo­muk­sessa on tavoit­teena, että kaikki jäse­nemme voivat osal­lis­tua kehit­tä­mis­tal­koi­siin parem­man tule­vai­suu­den puolesta. Siksi olemme perus­ta­neet uudis­te­tut ohjel­ma­työn verkos­tot ja vaikut­ta­ja­ryh­mät Lappeen­ran­nan puolue­ko­kouk­sessa 2016. Ohjel­ma­työ kokoaa yhteen jäse­nis­tön hiljai­sen tiedon ja osaa­mi­sen ja on yhdessä peri­aa­teoh­jel­man kanssa toimin­tamme perus­kal­lio. Verkos­toja on yksi­toista, kymme­nen poli­tii­kan verkos­toa ja järjes­tö­toi­min­nan verkosto, joka keskit­tyy puolue­toi­min­nan kehit­tä­mi­seen eri teema-aluei­den näkö­kul­mista.

Ohjel­ma­työ kokoaa yhteen jäse­nis­tön hiljai­sen tiedon ja osaa­mi­sen ja on yhdessä peri­aa­teoh­jel­man kanssa toimin­tamme perus­kal­lio.

Verkos­to­jen tehtä­vänä on luoda mata­lan kynnyk­sen toimin­ta­malli ja ohjata poliit­ti­seen keskus­te­luun ja järjes­tö­toi­min­nan akti­voi­mi­seen. Verkos­toissa käydään laajaa yhteis­kun­nal­lista keskus­te­lua, tehdään uusia avauk­sia ja valmis­tel­laan puolu­een kantoja. Järjes­tö­toi­min­nan verkos­tossa ja sen viidessä klubissa hiomme järjes­tö­ken­tän toimin­ta­muo­toja ja vaali­käy­tän­teitä, kehi­tämme edel­leen vahvaa osaa­mista, etsimme, monis­tamme ja jaamme hyviä käytän­teitä, ylitämme kieli­muu­reja ja valmis­te­lemme kent­tää digi­ta­li­saa­tion maail­maan.

Luet parhail­laan kokoo­muk­sen järjes­tö­toi­min­nan verkos­ton Hyvät käytän­teet 2.0 -julkai­sua, jossa jälleen esitel­lään kentällä toimi­via pitkään käytössä olleita ja hyväksi havait­tuja toimin­ta­mal­leja. Toivomme niiden palve­le­van kent­tää ja johta­van yhte­näi­seen kansal­li­seen kokoo­mus­toi­min­taan. Kokoo­mus on tule­vai­suus­puo­lue. Tule­vai­suus­puo­lu­eelta edel­ly­te­tään edel­lä­kä­vijä asen­netta ja ajat­te­lu­mal­lia. Olemme valmiina kans­sanne raken­ta­maan tule­vai­suutta

Tule­vai­suus­puo­lu­eelta edel­ly­te­tään edel­lä­kä­vijä asen­netta ja ajat­te­lu­mal­lia. Olemme valmiina raken­ta­maan tule­vai­suutta kans­sanne.

Lämmin kiitos kaikille pamfle­tin kokoa­mi­sessa mukana olleille kokoo­mus­lai­sille. Työ jatkuu. Seuraava Parhaat Palat 3.0 ilmes­tyy keväällä 2019. Mikäli olet innos­tu­nut jaka­maan yhdis­tyk­ses­säsi käytössä olevan toimin­ta­mal­lin, ota yhteys verkos­toomme!

Tutustu verkos­toon tästä

Kokoo­mus­ter­vei­sin,

Veikka-Petteri Kuusisto, puheen­joh­taja, Parhaat palat -klubi
veikkakuusisto.politiikka@gmail.com

Leena Zitt­ling, puheen­joh­taja, järjes­tö­toi­min­nan verkosto
leena@zittling.eu

 


Hyvät käytän­teet 2.0

1. Järjes­töih­mi­set halua­vat tehdä hyvää

Järjes­tö­toi­min­nan isona missiona on vaikut­taa asioi­hin. Järjes­tö­toi­min­taan hakeu­tuu ihmi­siä, jotka halua­vat tehdä hyvää. Ihmi­set ovat aina kaivan­neet hyvän teke­mistä ja tämä koros­tuu enti­ses­tään nykyi­sessä poliit­ti­sessa toimin­taym­pä­ris­tössä. Hyviä tekoja, aitoja pyrki­myk­siä ja vilpi­töntä tahtoa.

Jos me haluamme vaikut­taa, niin me voimme sen tehdä. Aidossa teke­mi­sessä on aina intoa, paloa ja vahvaa halua. Ratkai­se­vaa on kuiten­kin se, miten asen­noi­dumme yhteis­ten asioi­den hoitoon ja teke­mi­seen. Sitou­dum­meko siihen ja millai­sella panok­sella yksilö haluaa olla mukana?

Hyvä käytänne: Kokoo­mus­muu­ra­hai­nen

Aktii­vi­set järjes­töih­mi­set ovat järjes­tö­ken­tän suola. Usein hiljai­sesti puur­ta­malla järjes­töih­mi­set teke­vät monet näky­mät­tö­mät asiat näky­viksi. Aktii­vi­sesti toimi­vat ihmi­set tulisi palkita ja heitä tulisi kiit­tää. Tämä ei ole kuiten­kaan itses­tään selvää järjes­tö­toi­min­nassa.
Käyttö: Palki­taan kerran vuodessa aktii­vi­set järjes­töih­mi­set. Palkit­se­mi­nen voidaan toteut­taa esimer­kiksi vuosi­ko­kouk­sen yhtey­dessä tai erik­seen järjes­tet­tä­vässä palkit­se­mis­ti­lai­suu­dessa.

Järven­pään Kokoo­mus ry, moni piiri­jär­jestö


2. Poli­tiikka on myös sosi­aa­lista toimin­taa

Poliit­ti­nen toiminta kaipaa uudis­tu­mista. Tapah­tu­mien ei aina tarvitse olla poli­tii­kan ympä­rillä, vaan paikal­li­syh­dis­tys­ten on hyvä akti­voida ihmi­siä myös sosi­aa­lis­ten suhtei­den ja kans­sa­käy­mi­sen saralla.
Sosi­aa­li­set suhteet ovat keskei­nen osa hyvin­voin­nin koke­musta. Tarve sosi­aa­li­sille suhteille ja kans­sa­käy­mi­selle kuiten­kin vaih­te­lee. Poliit­ti­sella toimin­nalla voimme tukea ja akti­voida ihmi­siä poli­tii­kan ulko­puo­lelta.

Hyvä käytänne: Jokion­ginta

Jokion­ginta on koko perheen kesä­ta­pah­tuma. Idean taus­talla on ajatus luoda vuosit­tai­nen tapah­tuma, jossa poli­tiikka ei näyt­tele keskeistä osaa. Epäpo­liit­ti­siin tilai­suuk­siin hakeu­tuu enem­män väkeä ja voi houku­tella myös poli­tii­kan ulko­puo­lelta ihmi­siä. Jokion­gin­nan keskiössä on yhdessä teke­mi­sen meininki. Kanta-Espoon Kokoo­mus ry on järjes­tä­nyt jokion­gin­taa samana viikon­lop­puna vuosi­tu­han­nen vaih­teesta lähtien. Ohjel­massa on ongin­taa, kala­saa­lii­den palkit­se­mista, yhdessä oloa ja makka­ran pais­toa. Kanta-Espoon kokoo­mus järjes­tää onkia ja matoja tapah­tu­maan.

Ajan­kohta: Kesän ensim­mäi­nen viikon­loppu, jolloin koulu­jen lomat alka­vat. Näin mahdol­lis­tamme osal­lis­tu­mi­sen myös lapsi­per­heille.

Kanta-Espoon Kokoo­mus ry


3. Yhdis­tyk­sen toimin­nan kehit­tä­mi­nen ja johta­mi­nen

Orga­ni­saa­tion toiminta edel­lyt­tää syste­maat­tista kehit­tä­mistä ja johta­mista yhä moniu­lot­tei­sem­massa maail­massa. Ennen kaik­kea orga­ni­sa­to­ri­nen toiminta edel­lyt­tää yhteen hiileen puhal­ta­mista, toimin­nan keskeis­ten ajatus­ten ymmär­tä­mistä ja toimin­taan sitou­tu­mista. Halli­tus johtaa stra­te­gista suun­nit­te­lua ja toteu­tusta orga­ni­saa­tiossa.

Hyvä käytänne: Halli­tuk­sen ilta­kou­lut

Vapaa­eh­tois­toi­min­nassa käy herkästi niin, että kokouk­set veny­vät, kun puhut­ta­vaa on paljon ja monesti järjes­te­tään turhia­kin kokouk­sia. Hyvin usein aktii­vi­set toimi­jat koke­vat tilan­teessa turhau­tu­mista. Silloin on hyvä sopia toimin­ta­ta­vasta, jossa jää aikaa myös vapaa­muo­toi­sem­malle keskus­te­lulle.

Halli­tuk­sen ilta­koulu on erin­omai­nen keino jakaa keskus­te­lut rennom­pien tilai­suuk­sien ja viral­lis­ten kokous­ten välillä. Ilta­kou­lut toimi­vat rennom­massa hengessä käytyinä kokouk­sina, joissa voi pohtia ja keskus­te­lut­taa asia­lis­talla olevia asioita kokous­ten välillä. Tuhat­kun­nassa ilta­kou­lut järjes­te­tään muuta­mia päiviä ennen kokouk­sia. Ilta­kou­lu­jen alka­mi­sen jälkeen kokouk­set suju­vat tehok­kaam­min ja osal­lis­tu­mi­nen kokouk­siin on parem­paa.

Käyttö: Halli­tuk­sen kokouk­sia ennen rennom­man keskus­te­lun mahdol­lis­ta­jana. Voidaan käyt­tää niin kokous­ten väli­sen keskus­te­lun kuin halli­tus­ten kokous­ten asia­lis­to­jen läpi­käy­mi­seen.

Kokoo­mus­opis­ke­li­jat Tuhat­kunta ry


4. Miten myymme poliit­ti­set kantamme?

Hissi­puhe eli pitch on muun muassa start-up maail­masta tunnettu napakka myyn­ti­puhe. Hissi­pu­heen tarkoi­tuk­sena on vakuut­taa kuulija esitel­tä­vän tuot­teen tai palve­lun hyödyl­li­syy­destä tai taus­talla olevan liike­toi­min­nan kannat­ta­vuu­desta. Sama idea toimii myös poli­tii­kassa ja järjes­tö­toi­min­nassa: hissi­puhe on järjes­tö­toi­min­nal­li­nen versio pitc­hin­gistä. Tarkoi­tuk­sena on kiteyt­tää edis­tet­tä­vän asian hyöty lyhyessä ajassa kuuli­jalle, monesti kansa­lai­selle.

Hyvä käytänne: Hissi­puhe

Tuore idea lähti liik­keelle kunta­vaa­li­ke­väästä. Idean taus­talla oli halu innos­taa sekä ehdok­kaita että äänes­tä­jiä uuden­lai­sen toimin­nan pariin, mutta tarjota silti sisäl­töjä. Panee­li­muo­toi­set tapah­tu­mat perin­tei­sessä mark­ki­naym­pä­ris­tössä ei ole enää tätä päivää äänes­tä­jien innos­ta­jana. Start-up yritys­ten puolella oli käytössä niin sanottu pitc­hing puhe, jota yhdis­tys ajat­teli kokeilla myös poliit­ti­sessa tapah­tu­massa.

Kunta­vaa­leissa ideana oli tarjota ehdok­kaalle 3-4 minuu­tin puheen­vuoro samasta anne­tusta teemasta eli ”Millai­sena haluat nähdä oman paik­ka­kun­nan tule­vai­suu­dessa?”. Puheet julkais­tiin Face­book-livenä ja tuoma­roi­tiin. Tuoma­roin­nissa päät­tä­jinä toimi­vat äänes­tä­jät ja tähän voi hyödyn­tää veloi­tuk­setta tarjolla olevia mobii­li­ää­nes­tys­oh­jel­mia. Hissi­pu­heen keinoin yhdis­tys sai paljon ehdok­kaita esiin ja eri tulo­kul­mia annet­tuun otsak­kee­seen.

Käyttö: Sovel­tuu monien tilai­suuk­sien ohjel­ma­nu­me­roksi ja erityi­sesti vaali­ti­lai­suuk­siin. Toimii niin yhdis­tys­ten toimin­nassa kuin vaali­ken­tillä ehdok­kailla.

Helsin­gin Edis­tys­ko­koo­mus ry


5. Hyvän­te­ke­väi­syyttä parhaim­mil­laan

Järjes­tö­toi­minta on parhaim­mil­laan hyvän­te­ke­väi­syyttä. Tämä ilme­nee tois­ten ihmis­ten autta­mi­sena ilman oman edun tavoit­te­lua. Erityi­sesti, kun kohteena on lapset, perheet, vanhuk­set ja vammai­set. Hyvän­te­ke­väi­syy­den tavoit­teena on hädä­na­lai­sessa tilan­teessa olevien lähim­mäis­ten elämän­ti­lan­teen helpot­ta­mi­nen. Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen yhdis­tää parhaim­mil­laan poliit­ti­sen päätök­sen­teon, heikom­pio­sais­ten autta­mi­sen ja antaa toivoa parem­paan elämään.

Hyvä käytäntö: Anna Toivoa Elämälle

Niva­lan kokoo­mus aloitti vuonna 2014 yhdessä kirkon diako­nia­työn kanssa hyvän­te­ke­väi­syys­ke­räyk­sen. Keräyk­sen avulla hankit­tiin perus­e­lin­tar­vik­keita vähä­va­rai­sille perheille. Kaup­pa­kes­kuk­sissa oli keräystä varten ostos­kär­ryjä, joihin ihmi­set saivat jättää tuot­teita, jotka olivat osta­neet omien ostos­käyn­tiensä yhtey­dessä. Tuot­teina oli riisiä, maka­ro­nia, kahvia, teetä, soke­ria, glögiä ja muita perus­e­lin­tar­vik­keita.

Vuoden 2017 jouluna täyt­tyi 39 ostos­kär­ryl­listä tava­roita, joista tuli kaik­ki­aan 167 joulu­kas­si­lista tava­raa. Seura­kun­nan diako­nia­työ toimitti kassit perheille ennen joulua. Useat perheet saivat tästä iloa jouluunsa. Poliit­ti­nen toiminta on yhteis­kun­nal­lista vaikut­ta­mista monella eri tasolla ja toiminta voi olla myös huma­ni­tää­ristä.

Käyttö: Iloa vähä­va­rais­ten perhei­den jouluun. Hyvän­te­ke­väi­syys tempauk­sia voi järjes­tää myös muina ajan­koh­tina. Yhteis­työ­kump­pa­nin käyttö, kuten seura­kun­nan diako­nia­työ tai muu taho, on käytän­nön asioi­den hoita­mi­sen kannalta suosi­tel­ta­vaa.

Niva­lan Kokoo­mus ry


Meillä Kokoo­muk­sessa erilai­suus on voima­vara

Lue uuden nuoren jäse­nemme, Joni Määtän, kerto­mus liit­ty­mi­ses­tään puolu­ee­seemme.

Minun kokoo­mus-tari­nani

Olen asunut koko lyhyen, 20 vuoti­sen elämäni Kemissä, joka on kuuluisa vasem­mis­to­lai­sista asuk­kais­taan ja täten vasem­mis­ton vahvasta kanna­tuk­sesta. Sen on kerrottu johtu­van pitkälti siitä, mikä kemi­läi­siä suuresti työl­lis­tää - paperi- ja sellu­teh­taat sekä Euroo­pan Unio­nin ainoa kromi­kai­vos.

Pienessä 20 tuhan­nen asuk­kaan kaupun­gissa on tuntu­nut, että useim­milla luok­ka­ka­ve­reil­lani vähin­tään toinen vanhempi on töissä Stora Ensolla, Outo­kum­mulla tai Metsä-Fibrellä. Vasem­mis­to­liitto ja SDP koetaan usein näiden tehtai­den työn­te­ki­jöi­den asioita ajaviksi puolueiksi. Vuoden 2019 edus­kun­ta­vaa­leissa 49,9 prosent­tia kemi­läi­sistä äänes­ti­kin vasem­mis­to­liit­toa ja SDP:ta.

Ennen kuin olin tutus­tu­nut poli­tiik­kaan sen tarkem­min, olen vain ajatel­lut olevani vasem­mis­to­lai­nen. Ympä­ril­läni on ollut koko elämäni suurim­maksi osaksi joko vasem­mis­to­lai­sia kunta­po­lii­tik­koja, tai vähin­tään heidän äänes­tä­ji­ään. Isäni on ollut kaksi kautta Vasem­mis­to­lii­ton listoilla kunnan­val­tuus­tossa ja ennen häntä hänen isänsä.

Kokoo­muk­sesta on jäänyt kuva vain hyvä­osais­ten asioita ajavana porva­ri­puo­lu­eena, jossa ollaan vieraan­tu­neita normaali-ihmis­ten arjesta, huolista ja ongel­mista. Työläis­per­heen lapsen silmin kokoo­mus ei ole siis ollut oikea puolue päät­tä­mään asiois­tamme. 2019 edus­kun­ta­vaa­lien aikaan aloin seuraa­maan puheen­joh­ta­ja­tent­tejä tele­vi­siosta.

Olin vähi­tel­len lämmen­nyt myös Kokoo­muk­selle, sillä olin juuri päät­tä­nyt varus­mies­pal­ve­luk­seni Pääe­si­kun­nassa, Puolus­tus­voi­mien uutis­lehti Ruotu­väessä. Viikon­lo­put olin Kemissä vasem­mis­to­hen­kis­ten ihmis­ten keskellä, ja arki­päi­vinä Puolus­tus­voi­mien, usein kokoo­mus­hen­kis­ten ihmis­ten keskellä Helsin­gissä. Useat pitkät keskus­te­lut Pääe­si­kun­nan ruoka­lassa, niin upsee­rei­den kuin toimit­taja-kolle­goi­deni kanssa antoi­vat muka­vasti uutta pers­pek­tii­viä ja erilai­sia näkö­kul­mia yhteis­kun­nan asioi­hin, joihin luulin muodos­ta­neeni jo vuoren­var­man mieli­pi­teen.

Hyvänä esimerk­kinä voisin mainita #maksuton2aste -kampan­jan, jota oli tuke­massa liuta puolueita, ja itsel­leni järky­tyk­senä tuli se, että kokoo­mus puut­tui osal­lis­tu­ja­lis­tasta. ”Tuo ei taida olla Kokoo­muk­sen äänes­tä­jille tärkeä asia että koulu­tus on kaikille mahdol­lista.” Vasem­mis­to­po­lii­tik­ko­jen replii­kit olivat karua luet­ta­vaa, ja luotto sivis­tys­puo­lu­ee­seen alkoi muren­tua. Sitten aloin ajat­te­le­maan asiaa pintaa syvem­mältä: onko se laaja ongelma Suomessa, että 2. aste jää nuorella käymättä koska se on liian kallista? Ei tieten­kään ole.

Suurin osa suoma­lai­sista pystyy suorit­ta­maan toisen asteen ilman että se tulee talou­del­li­sesti liian raskaaksi. Sitten huoma­sin­kin jo Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den puut­tu­neen aihee­seen: samaan tulok­seen pääs­tään sillä, että tuki kohdis­te­taan vain niille ketkä sitä tarvit­se­vat. Jos tavoite on, että Suomessa kaikki voivat suorit­taa toisen asteen, ei kannata maksaa siitä 100 miljoo­naa euroa että kaikki saavat sen ilmai­seksi, jos tukien kohdis­ta­mi­sella niihin, ketkä sitä tarvit­se­vat (ja huomat­ta­vasti halvem­malla) pääs­tään samaan loppu­tu­lok­seen.

Huokai­sin helpo­tuk­sesta ja tajusin että taas järki voitti. Kesän lopussa päätin liit­tyä Kokoo­muk­seen. Muutama päivä sen jälkeen istuin jo Kemin Kokoo­muk­sen paikal­li­syh­dis­tyk­sen kokouk­sessa ihan taval­lis­ten ihmis­ten kanssa. Kävimme muka­via keskus­te­luita vireillä olevista valtuus­ton asioista ja minut otet­tiin hyvin vastaan poruk­kaan. Yllät­ty­neitä hekin olivat kun astuin kokous­huo­nee­seen.

Nuori­so­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jasta jolla on vahva vasem­mis­to­tausta, ollaan varmasti odotettu suvul­leen jatka­jaa Vasem­mis­to­lii­ton valtuu­tet­tuna. Monet kyse­li­vät miten isä on tähän suhtau­tu­nut.

Olin kerto­nut hänelle asiasta noin kuukautta ennen, ja yllät­tä­vän hyvin hän otti asian vastaan. Saan olla sitä mieltä mitä haluan, mutta poliit­tista vään­töä meillä tulee olemaan. Isän vanhem­mille en kuiten­kaan ollut kerto­nut, ja sovimme iskän kanssa että käymme
mummo­lassa tuon kysei­sen kokouk­sen jälkeen illalla kerto­massa.

Heidän reak­tionsa jännitti paljon, sillä he ovat eläneet punai­set-valkoi­set aikaa ja kokoo­mus- ja herra­viha kumpuaa osit­tain myös sieltä. Iskä tiedosti tilan­teen ja otti mukaan viski­pul­lon tuliai­seksi. Varmaan ajat­teli että pikku ”naukut” pehmen­tää järky­tystä. Alku­reak­tio oli ihmet­te­levä, ja
mummo ja pappa sanoi­vat­kin suoraan että ovat petty­neitä, mutta toki saan olla sitä mieltä kuin haluan. Pappa sanoi kuiten­kin samaa kuin iskä, että poliit­tista vään­töä tulee olemaan. Vitsiä tuli myös, että poika taitaa jäädä perin­nöt­tö­mäksi ja metsät saamatta.

Tuon kysei­sen päivän jälkeen huhu ”loik­kaa­mi­sesta” oli kiiri­nyt jo Kemissä pitkälle. Tuttu kokoo­mus­lai­nen oli kaup­pa­reis­sulla joutu­nut tentat­ta­vaksi: ”onko huhu totta että Määtän poika on hypän­nyt Kokoo­muk­seen? Miten te kehta­sitte aivo­pestä sen?” Äidin vanhem­pien luona mummo otti asian hyvin vastaan. ”Sinä saat päät­tää mihin suun­taan lähdet, eikä kellään ole siihen mitään sano­mista.” Pappa oli sitä mieltä että minulla ei ole mitään edel­ly­tyk­siä olla kokoo­mus­lai­nen, koska olen ihan taval­li­sesta työläis­per­heestä. Olisi­han se kyllä outoa, että puolue valit­tai­siin sen mukaan mitä vanhem­mat tekee työk­seen ja paljonko saavat palk­kaa, sen sijaan että puolue valit­tai­siin omien ajatus­ten kautta.

Meri-Lappi 30.9.2019

Joni Määttä