Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja ja erityi­so­pe­tuk­sen rehtori Janne Sankelo pitää hyvänä, että halli­tus päätyi peru­maan kaavail­lun oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­sen ja suun­taa­maan resurs­sit niiden nuor­ten autta­mi­seen, jotka todella tarvit­se­vat apua.

Viime elokuun budjet­ti­rii­hen yksi kiis­ta­ky­sy­mys päähal­li­tus­puo­luei­den kokoo­muk­sen ja sosia­li­de­mo­kraat­tien välillä oli suhtau­tu­mi­nen sosia­li­de­mo­kraat­tien opetus­mi­nis­teri Krista Kiurun esityk­seen oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­sesta vuodella. Esitys olisi tarkoit­ta­nut toteu­tues­saan, että 9.luokan jälkeen koko ikäluokka olisi pako­tettu jatka­maan opis­ke­lu­aan toisella asteella yhden vuoden. Tutkin­non suorit­ta­mista ei olisi vaadittu.

Velvoite olisi merkin­nyt, että opis­ke­lun pitää olla ilmaista kirjoi­neen, kulje­tuk­si­neen ja ruokai­lui­neen. Yhden ikäluo­kan koko Suomessa on noin 60 000 henki­löä, joten kunnille olisi tullut merkit­tä­västi uusia velvoit­teita. Monista kunnista tuli asian tiimoilta huoles­tu­neita tiedus­te­luja, pitääkö meno­li­säyk­siin varau­tua ensi vuoden talous­ar­vioissa.

Minis­teri Kiuru höysti epäi­le­mättä hyvää tarkoit­ta­vaa esitys­tään esit­tä­mällä julki­suu­dessa vielä lukion tai amma­til­li­sen koulu­tuk­sen teke­mistä ennen pitkää koko­naan pakol­li­seksi kaikille. Pohdin­toja tehdessä minis­te­rillä olivat tällä kertaa jalat ja pää ilmassa yhtä aikaa. Kustan­nuk­set yhteis­kun­nalle olisi­vat melkoi­set. Kontak­ti­pinta siihen, mitä suoma­lai­sessa perus­o­pe­tuk­sessa tapah­tuu on jäänyt kovin ohueksi.

Kokoo­mus suhtau­tui oppi­vel­vol­li­suusiän nostoon alusta asti epäil­len. Myös monet opetusa­lan ammat­ti­lai­set ja OAJ jakoi­vat saman näke­myk­sen. Uudis­tuk­sen hinta­la­puksi arvioi­tiin 15 miljoo­naa. Pienillä lasku­toi­mi­tuk­silla on kuiten­kin helppo päätellä esite­tyn uudis­tuk­sen todel­li­set kustan­nuk­set monin­ker­tai­siksi.

Kiurun esityk­sen suuri ongelma oli se, että toimen­pi­teet eivät olisi kohdis­tu­neet pelkäs­tään niitä tarvit­se­ville. 90 % perus­kou­lun päät­tä­vistä jatkaa opis­ke­lu­jaan normaa­listi ja valmis­tu­vat ennen pitkää ammat­tei­hin. Heille ei tässä talou­del­li­sessa tilan­teessa ole tarvetta eikä oikein mahdol­li­suuk­sia­kaan kohden­taa lisäe­tui­suutta, mikä oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­sestä olisi seuran­nut.

Suoma­lai­sen koulu­tuk­sen kasvava haaste tule­vai­suu­dessa on huoleh­tia niistä nuorista, jotka eivät perus­kou­lun jälkeen jatka opis­ke­lu­jaan missään. Heistä suuri osa on syrjäy­ty­mis­vaa­rassa. Joukossa on toki myös oman tiensä kulki­joita, jotka paik­kansa yhteis­kun­nassa löytä­vät. Pudok­kai­den tavoit­ta­mi­seksi ei tarvitse lisätä oppi­vel­vol­li­suu­den pituutta. Vuosien työko­ke­muk­sella sekä perus- että erityi­so­pe­tuk­sessa voin vakuut­taa, että pakko ei johda mihin­kään. Tilas­toja saate­taan saada kauniim­miksi.

Oppi­vel­vol­li­suusiän noston peru­mi­nen mahdol­lis­taa keskit­ty­mi­sen ja resurs­sien ohjaa­mi­sen niiden nuor­ten autta­mi­seen, jotka aidosti tarvit­se­vat ohjausta ja tukea. Budjet­ti­riihi teki oikeita ratkai­suja rahoi­tuk­sen kohden­ta­mi­sessa. Onneksi järki voitti.

Parempi koulu -kier­tue jatkuu tiis­taina 25.11. Kuopiossa Sokos Hotel Puijon­sar­vessa (os. Minna Cant­hin katu 14). Paikalla keskus­te­lua johdat­te­le­massa Kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja, kansan­edus­taja Janne Sankelo ja kansan­edus­taja Markku Eestilä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa