Janne Sankelo: Kannettu oppilas ei koulussa pysy

Kokoo­muksen varapu­heen­johtaja ja erityi­so­pe­tuksen rehtori Janne Sankelo pitää hyvänä, että hallitus päätyi perumaan kaavaillun oppivel­vol­li­suusiän nosta­misen ja suuntaamaan resurssit niiden nuorten autta­miseen, jotka todella tarvit­sevat apua.

Viime elokuun budjet­ti­riihen yksi kiista­ky­symys päähal­li­tus­puo­lueiden kokoo­muksen ja sosia­li­de­mo­kraattien välillä oli suhtau­tu­minen sosia­li­de­mo­kraattien opetus­mi­nisteri Krista Kiurun esitykseen oppivel­vol­li­suusiän nosta­mi­sesta vuodella. Esitys olisi tarkoit­tanut toteu­tuessaan, että 9.luokan jälkeen koko ikäluokka olisi pakotettu jatkamaan opiske­luaan toisella asteella yhden vuoden. Tutkinnon suorit­ta­mista ei olisi vaadittu.

Velvoite olisi merkinnyt, että opiskelun pitää olla ilmaista kirjoineen, kulje­tuk­sineen ja ruokai­luineen. Yhden ikäluokan koko Suomessa on noin 60 000 henkilöä, joten kunnille olisi tullut merkit­tä­västi uusia velvoit­teita. Monista kunnista tuli asian tiimoilta huoles­tu­neita tiedus­teluja, pitääkö menoli­säyksiin varautua ensi vuoden talous­ar­vioissa.

Ministeri Kiuru höysti epäile­mättä hyvää tarkoit­tavaa esitystään esittä­mällä julki­suu­dessa vielä lukion tai ammatil­lisen koulu­tuksen tekemistä ennen pitkää kokonaan pakol­li­seksi kaikille. Pohdintoja tehdessä minis­te­rillä olivat tällä kertaa jalat ja pää ilmassa yhtä aikaa. Kustan­nukset yhteis­kun­nalle olisivat melkoiset. Kontak­ti­pinta siihen, mitä suoma­lai­sessa perus­o­pe­tuk­sessa tapahtuu on jäänyt kovin ohueksi.

Kokoomus suhtautui oppivel­vol­li­suusiän nostoon alusta asti epäillen. Myös monet opetusalan ammat­ti­laiset ja OAJ jakoivat saman näkemyksen. Uudis­tuksen hinta­la­puksi arvioitiin 15 miljoonaa. Pienillä lasku­toi­mi­tuk­silla on kuitenkin helppo päätellä esitetyn uudis­tuksen todel­liset kustan­nukset monin­ker­tai­siksi.

Kiurun esityksen suuri ongelma oli se, että toimen­piteet eivät olisi kohdis­tuneet pelkästään niitä tarvit­se­ville. 90 % perus­koulun päättä­vistä jatkaa opiske­lujaan normaa­listi ja valmis­tuvat ennen pitkää ammat­teihin. Heille ei tässä talou­del­li­sessa tilan­teessa ole tarvetta eikä oikein mahdol­li­suuk­siakaan kohdentaa lisäe­tui­suutta, mikä oppivel­vol­li­suuden piden­tä­mi­sestä olisi seurannut.

Suoma­laisen koulu­tuksen kasvava haaste tulevai­suu­dessa on huolehtia niistä nuorista, jotka eivät perus­koulun jälkeen jatka opiske­lujaan missään. Heistä suuri osa on syrjäy­ty­mis­vaa­rassa. Joukossa on toki myös oman tiensä kulki­joita, jotka paikkansa yhteis­kun­nassa löytävät. Pudok­kaiden tavoit­ta­mi­seksi ei tarvitse lisätä oppivel­vol­li­suuden pituutta. Vuosien työko­ke­muk­sella sekä perus- että erityi­so­pe­tuk­sessa voin vakuuttaa, että pakko ei johda mihinkään. Tilastoja saatetaan saada kauniim­miksi.

Oppivel­vol­li­suusiän noston peruminen mahdol­listaa keskit­ty­misen ja resurssien ohjaa­misen niiden nuorten autta­miseen, jotka aidosti tarvit­sevat ohjausta ja tukea. Budjet­ti­riihi teki oikeita ratkaisuja rahoi­tuksen kohden­ta­mi­sessa. Onneksi järki voitti.

Parempi koulu -kiertue jatkuu tiistaina 25.11. Kuopiossa Sokos Hotel Puijon­sar­vessa (os. Minna Canthin katu 14). Paikalla keskus­telua johdat­te­le­massa Kokoo­muksen varapu­heen­johtaja, kansan­edustaja Janne Sankelo ja kansan­edustaja Markku Eestilä.