Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Itku pitkästä ilosta – missä ovat Sdp:n esitykset menojen vähentämiseksi?

Itku pitkästä ilosta - missä ovat Sdp:n esityk­set meno­jen vähen­tä­mi­seksi?

Julkaistu:

Velalle valettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei voi säilyä kestä­västi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi vahva valtion­ta­lous on pitkässä juok­sussa suoma­lai­sen paras turva. Heikom­massa asemassa olevat hyöty­vät yhteis­kun­nan palve­luista ja kyvystä pitää huolta kaikista. Valtio voi tarjota huip­pu­luo­kan koulu­tusta tai puolus­taa rajo­jaan vain, kun se on myös talou­del­li­sesti vahva.

Enää Suomi ei tätä ole. Siksi suunta on kään­net­tävä. Valtion velka ylit­tää vaali­kau­den loppuun mennessä huimat 150 miljar­dia euroa. Uutta velkaa Rinteen-Mari­nin halli­tus on otta­massa noin 50 miljar­dia euroa. Korko­me­not paisu­vat 1,5 miljar­diin euroon ensi vuoden budje­tissa. Edel­lis­vuo­delta nousua on 900 miljoo­naa. Jo pelkkä korko­me­no­jen nousu vastaa koko Suomen polii­si­toi­men budjet­tia. Tätä vauh­tia Suomen tule­van menes­tyk­sen edel­ly­tyk­set syödään pois.

Korot ovat kuiten­kin nous­seet vasta vähän. Tapah­tu­massa oleva kehi­tys antaa kuiten­kin mitta­kaa­van siitä, mihin ollaan menossa keskus­pank­kien nostaessa ohjaus­kor­ko­jaan inflaa­tion hillit­se­mi­seksi. Kolmen prosent­tiyk­si­kön nousu tarkoit­taisi jo 4,5 miljar­din euron vuotui­sia korko­me­noja. Tällä summalla makset­tai­siin jo lähes kaikki valtion eläk­keet 435 000 ihmi­selle.

Velalla siis toti­sesti on väliä, vaikka vasem­mis­to­hal­li­tus muuta väit­täisi. Ongel­mal­li­sinta tilan­teessa on se, että halli­tus ei ole edes yrit­tä­nyt kään­tää suun­taa. Ensi vuonna Suomi ottaa 8,1 miljar­dia euroa uutta velkaa ilman suun­ni­tel­maa siitä, miten velkaan­tu­mi­nen saatai­siin kuriin.  Pelkkä totea­mus ”Suomi elää sota­ta­lou­dessa” ei riitä. Näin ei ole. Ukraina elää sota­ta­lou­dessa. Sota­ta­lou­dessa kaikesta ylimää­räi­sestä karsi­taan, jotta sota­pon­nis­te­luista selvi­tään. Halli­tuk­sen talou­den­hoito taas muis­tut­taa enem­män vaali­bud­jet­tia, jossa on ylimää­räi­siä nollia perässä.

Halli­tus teki neljän­nen velka­bud­je­tin. Velka on ollut vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen tapa hoitaa asioita. 

Halli­tus on myös tehnyt uutta lain­sää­dän­töä, joka kasvat­taa valtion menoja ensi kaudesta alkaen ilman paran­nuk­sia palve­lui­hin. Esimer­kiksi sote-uudis­tus lisää jo mammut­ti­mais­ten raken­tei­densa vuoksi hallin­to­me­noja tule­vina vuosina sadoilla miljoo­nilla euroilla. Rahoi­tus­vä­li­neeksi kaavail­tiin alue­vaa­lien alla maakun­ta­ve­roa, jonka kokoo­mus torp­pasi voimak­kaasti.

Krii­sit ovat tieten­kin vaati­neet velan­ot­toa, mutta halli­tus aloitti rahan­jaon velaksi jo vuonna 2019, jolloin koro­nasta tai Venä­jän hyök­käyk­sestä ei ollut tietoa­kaan. Rinteen halli­tus aloitti lisää­mällä pysy­viä menoja jo yli miljar­dilla eurolla ilman tietoa tuloista. Menoja on lisätty joka vuosi kohtei­siin, joilla ei ole mitään teke­mistä koro­nan tai sodan kanssa. 

Halli­tuk­sen poli­tiikka on ollut näkö­ala­tonta, sillä krii­sit eivät maail­masta lopu. Olemme pian syöneet jo kaiken talou­del­li­sen liik­ku­ma­va­ramme ennä­tys­no­pealla velkaan­tu­mi­sella. Tuhlaa­mi­sen sijaan tulisi varau­tua tule­vai­suu­den haas­tei­siin. Entä jos sota jatkuu ja laaje­nee? Entä jos uusi pande­mia pysäyt­tää talou­temme?

Velkaan­tu­mi­sen lisäksi halli­tuk­sen viimei­sen budjet­tie­si­tyk­sen ongelma on sama kuin aiem­missa: siitä puut­tu­vat täysin vaikut­ta­vat keinot talou­del­li­sen kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi Suomessa. Viime kädessä meno­mal­tin ohella talous­kasvu on ainoa kestävä tapa tavata turvata hyvin­vointi.  Ennus­teet Suomen talous­kas­vusta ovat erit­täin huoles­tut­ta­via. OP:n tuoreen ennus­teen mukaan talous­kasvu jää ensi ja seuraa­vana vuonna nollaan. EU:n ennus­teissa Suomi laahaa tois­tu­vasti pahnan­poh­jim­mai­sena. Yhtälö, jossa kasvua ei ole, mutta velkaan­tu­mi­nen jatkuu, on mahdo­ton.

Ratkaisu on siis talou­den kasvun vauh­dit­ta­mi­nen sekä sopeu­tus eli sääs­tä­mi­nen. Mitä enem­män kasvua, sitä vähem­män tarvi­taan leik­kauk­sia. Mitä enem­män osataan prio­ri­soida, sitä parem­min voidaan tärkeim­mät asiat hoitaa.

Talou­den kasvuun kokoo­muk­sella on kasvun kaava. Seuraa­van halli­tuk­sen on korjat­tava kasvun elemen­tit yksi kerral­laan. Työvoi­man saanti, kannus­tava vero­tus ja sosi­aa­li­turva, toimi­vat ja jous­ta­vat työmark­ki­nat, ener­gian saata­vuus, osaa­mi­nen, tutki­mus ja inno­vaa­tiot. Tavoit­tee­namme on saada vuoteen 2030 mennessä neljä viidestä työi­käi­sestä suoma­lai­sesta työelämään,10 000 työl­lis­tä­vää yritystä lisää, kasvat­taa koti­ta­louk­sien varal­li­suus 1,5 kertai­seksi nykyi­sestä.

Pelkkä kasvu ei kuiten­kaan riitä. Sääs­töjä tarvi­taan, se on selvä. Alijäämä on niin syvä, että tarvit­semme kaksi vaali­kautta julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen. Vastuu­tonta on, että nyky­hal­li­tus ei aloita työtä heti, vaan jättää siivoa­mi­sen seuraa­ville halli­tuk­sille.

Hyvän raamin työlle antaa talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton suosi­tus. Kahden vaali­kau­den ajan sopeu­te­taan 0,2-0,4 prosent­tia suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Tämä tarkoit­taa 600 miljoo­nan euron – 1,2 miljar­din euron vuotuista sopeu­tusta. Meidän on tavoi­tel­tava 0,4 prosen­tin tasoa ja vahvis­tet­tava julkista taloutta.

Mistä sitten sääs­te­tään?

Budje­tin loppusumma on ennä­tyk­sel­li­set 80 miljar­dia. 

Enti­senä valtion­va­rain­mi­nis­te­rinä tiedän, että tuosta koko­nai­suu­desta löytyy sääs­tet­tä­vää. Valtion budjet­ti­kirja on käytävä momentti momen­tilta läpi. Aina voi jota­kin jättää teke­mättä tai tehdä tehok­kaam­min. Myös toimin­ta­ta­voilla on merki­tystä. Kun inflaa­tion myötä kodit joutu­vat sääs­tä­mään ja nipis­tä­mään hinto­jen nous­tessa ja osto­voima laskee, niin eikö valtion­kin pitäisi sääs­tää? Kyllä pitää.

Erityi­sesti ympä­ris­tölle haital­li­set yritys­tuet on syytä kammata läpi tarkasti. Suurista meno­koh­teista voisi nostaa esille asumis­tuen, joka on nous­sut lyhyessä ajassa 1,5 miljar­diin ja kasvaa yhä. Uudis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä.

Sote-uudis­tuk­sessa hassa­taan satoja miljoo­nia uuden hallin­non raken­ta­mi­seen. Tuot­ta­vuutta paran­ta­malla ja tehos­ta­malla sääs­töjä pysty­tään saamaan koske­matta itse palve­lui­hin. Sosi­aa­li­turva tarvit­see koko­nai­suu­dis­tuk­sen kannus­ta­vam­paan suun­taan. Esimer­kiksi ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­nen olisi teho­kas työl­li­syys­toimi ja samalla sääs­tyisi rahaa.

Julki­sia hankin­toja tehdään vuodessa 47 miljar­dilla eurolla. Sääs­tö­po­ten­ti­aali valtava, jos kilpai­lu­tuk­siin saatai­siin lisää tarjouk­sia sisään.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen. Oppo­si­tiossa budjet­ti­vaih­toeh­toja esitel­lään vuosit­tain edus­kun­nan budjet­ti­pro­ses­sin yhtey­dessä. Valmis­te­lemme jälleen syksyllä vaih­toeh­tomme halli­tuk­sen budje­tille. Siinä esit­te­lemme tarkem­min suun­ni­tel­mamme.

Viime kaudella kokoo­mus toimi valtion­va­rain­mi­nis­te­ri­puo­lu­eena. Loppu­tu­lok­sena velkaan­tu­mi­nen painet­tiin lähes nollaan ja julki­nen talous lähes tasa­pai­noon. Samaan aikaan syntyi maahan 140 000 uutta työpaik­kaa määrä­tie­tois­ten uudis­tus­ten myötä. On harmi, ettei samaa linjaa jatkettu, vaan päätet­tiin siir­tyä velka­ve­toi­seen poli­tiik­kaan kasvu­po­li­tii­kan sijaan.

Jos tämän halli­tus­kau­den aikana olisi tehty kokoo­muk­sen vaih­toeh­don mukaista poli­tiik­kaa, joka on perus­tu­nut työl­li­syys­toi­miin ja alhai­sem­paan velan­ot­toon olisimme aivan eri tilan­teessa kuin nyt.

Olemme esit­tä­neet ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen keven­tä­mistä miljar­dilla. Haluamme, että ihmi­sille jää enem­män käteen heidän tulois­taan. Esit­tä­mämme finans­si­po­li­tii­kan linja on kuiten­kin kiris­tävä: menoja vähen­ne­tään enem­män kuin vero­tusta keven­ne­tään. Velaksi veroja ei keven­netä. Osa vero­menetyksistä tulisi myös takai­sin dynaa­mis­ten vaiku­tus­ten eli esimer­kiksi työl­li­syy­den ja kulu­tuk­sen kasvun sekä työt­tö­myy­den vähe­ne­mi­sen ansiosta. Ensi vuoden alusta toteu­tet­tuna veroale osuisi suhdan­ne­po­liit­ti­sesti oikein, loisi kasvua ja tekisi työn­teosta houkut­te­le­vam­paa.

Ekono­mis­tit ovat varoit­ta­neet inflaa­tion kiih­dyt­tä­mi­sestä. Se voidaan kuiten­kin kuitata vähen­tä­mällä vastaa­vasti julkista kulu­tusta, eli karsi­malla budjet­tia.

Käytin Ylen A-studiossa esimerk­keinä myös pienem­piä kohteita, kuten halli­tuk­sen suurta avus­ta­ja­mää­rää sekä kosteik­ko­vil­je­lyn ja kaasuau­to­jen tukia. Vastaa­via ei niin vält­tä­mät­tö­miä pieniä puroja löytyy joka hallin­no­na­lalta. Mari­nin halli­tuk­selta ei ole löyty­nyt tahtoa edes näiden pien­ten puro­jen etsi­mi­seen.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­rin ja päämi­nis­te­rin huudah­duk­set: ”lysti­kästä, eihän noista kerry kuin 100 miljoo­nan euron sääs­töt”, kertoo omaa karua kiel­tään halli­tuk­sen miljar­di­so­keu­desta. Miljoo­nien sääs­töt eivät kelpaa, koska ne ovat liian pieniä katta­maan 8000 miljoo­nan euron alijää­mää. Tällaista yhtä suurta toimen­pi­dettä ei olekaan, vaan budje­tin tasa­paino on haet­tava sekä isom­mista raken­ne­uu­dis­tuk­sista että lukui­sista pienistä puroista.

Lysti­kästä sen sijaan ei ole 50 miljar­dia kasvava velka­taakka. Lysti­kästä ei myös­kään ole saksa­lais­ten halvem­man ener­gian tuke­mi­nen miljar­deilla suoma­lais­ten veron­mak­sa­jien piik­kiin.

Halli­tus näyt­tää­kin heit­tä­neen pyyh­keen kehään – talou­den suun­taa ja velkaan­tu­mista ei enää edes yritetä kään­tää. Suomeen on saatava muutos. Halli­tuk­sen välin­pi­tä­mät­tö­myys on vaih­det­tava aitoon välit­tä­mi­seen. Tavoit­teemme on selvä, nyt on ryhdyt­tävä töihin. Tarvit­semme vahvaa taloutta ja kasvua, jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut voidaan pelas­taa tule­vai­suu­dessa.

Seuraa­vaksi kuuli­sin mielel­läni Sanna Mari­nilta myös Sdp:n keinot talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen ja meno­sääs­töi­hin. Onko niitä?

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

23.4.2022

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä,

7.3.2022

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ukrai­nan sota yhdisti Euroo­pan

Usein on tullut moitit­tua EU:n yhteistä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa, tai pikem­min­kin sen puutetta. Yleensä kun sitä yhteistä näke­mystä ja päätök­sen­te­ko­ky­kyä

Skip to content